Masunkasvatusta ja tokoilua

Niinhän se on, että tiineyden merkit alkaa näkyä ihan pari päivää ultran jälkeen. Jo viikonloppuna Lyytin masu alkoi kasvaa. Eilen tuli 5 viikkoa täyteen, painoa tuli 1,5 kiloa viikossa lisää (!) ja vyötärönympäryskin kasvoi ainakin 5 senttiä :-)

Maanantaina käytiin Terhin, Esan ja Nekun kanssa lenkillä ja siinä sivussa otettiin myös pikkutokoilut. Ensin paikkamakuu, nyt kävin usein palkkailemassa mutta menin selvästi kauemmas kuin edellisellä kerralla. Varmaan alkoi olla jo alokasluokan etäisyys. Ei ongelmia. Sitten seuraamista, tarkoituksena pidentää siitä viidestä askeleesta. Tää oli vähän epätasaista, mulla on vaikeuksia löytää sopivaa kävelyrytmiä, kun Lyytille sopii hitaampi kävely ja Sunnyn kanssa oon tottunut harppomaan. Siitä jatkettiin jättöliikkeillä, joita on vaikee yhdistää seuraamiseen, kun Lyyti alkaa heti ennakoida (jää kesken seuraamisen seisomaan). Erikseen menee ok. Lopuksi varmaan jotain kaukovaihtoja tms. Lyyti oli jonkin verran vaisumpi kuin edellisillä kerroilla, johtui ehkä kuumasta kelistä, kun jo kuuden aikaan treenailtiin.

Tänään Lyyti oli Johannalla Tapaninvainiossa hoidossa päivän, ja kun sillä suunnalla oltiin illalla, niin pyysin Hannaa ja Sysiä lenkille. Käytiin ensin Tuomarinkartanon kentällä lappalaistreeneissä, tosin kun me ehdittiin paikalle, niin muut oli jo lopettelemassa. Otettiin Lyytille ja Sysille paikkamakuu, vajaa 2 minuuttia vain yhdellä välipalkalla! Tässä ei kauan mee, että tää liike ois koekunnossa. Sitten seuraamista, joka meni sata kertaa paremmin kuin maanantaina. Tehtiin pitenevää pätkää, päästiin ainakin kymmeneen askeleeseen ja saatiin myös käännöksen jälkeen seuraaminen jatkumaan. Tähän astihan me ollaan otettu käännöksen jälkeen aina pysähdys. Hanna ansiokkaasti muistutti ekasta askeleesta palkkaamisesta. Vaikka periaatteessa ideani eri juttuihin keskittymisestä eri treenikerroilla on hyvä, ei se estä palkkaamasta välillä ekasta askeleesta, vaikka treenattaisiinkin pitenevää pätkää. Ja kas kummaa, jo ekan palkan jälkeen Lyytin seuraamiseen lähdöt parantuivat... Kuinka yllättävää, koira parantaa sitä, mistä sitä palkataan! Suorastaan maailmaa mullistava huomio ;-) Ja sit vielä pitäis muistaa sanoa aina naksusana jes ennen namin antamista. Ja sitten palkkausta helpottais, jos namit menisivät mun kädestä koiran suuhun eivätkä putoaisi aina maahan... Treenin loppuun vielä yksi hetsattu luoksetulo ja sitten lenkille.

Tokoa osa 2

Nyt kun Lyyti on jo raskauden puolivälissä (!), ei enää tehdä edes ravilenkkejä. Siispä mahdollisia tokoilupäiviä on viikossa useampi! Viime viikko meni vielä ultraa panikoidessa, mutta ensi viikolla käydään varmaan montakin kertaa. Tänään treenailtiin Annikan ja sprinkkujen kanssa tossa radan toisella puolella olevalla kentällä. Aloitettiin paikallaoloilla, taas kokoonpanoissa Sunny + Selma ja Sky + Lyyti. Sunnylle menin piiloon puskan/kuusen taakse ja sieltä näin vilaukselta. Olin varmaan n. 3 minuuttia, alussa pari piippiä, muuten hyvin. Selma pari kertaa nousi ja Sunny mulkaisi sitä paheksuvasti tyyliin: "Eikö toi pentu ees tajuu, mitä paikka tarkottaa?!" Lyytille tein kestoa, olin n. 3-4 metrin päässä, aikaa pari minuuttia ja palkkasin 15-30-20-30 sekuntien välein. Tosi varmasti ja rauhallisesti pysyi.

Sunny aloitti luoksetuloilla. Ensin muutama seisominen nopeaan tahtiin (heitin namin, juoksin kauemmas ja kutsuin uudestaan), välissä suora, sitten vielä yksi maahanmeno. Kerran taisi ennakoida. Lopuksi vielä ohjattuna. Superhienot pysähdykset, mutta maahanmenosta Sunny jäi odottamaan namia eikä tullut ekalla käskyllä ;-) Sitten jättöliikkeitä ja nää ei tänään toimineet ollenkaan. Koko ajan vääriä asentoja. Meni hermot ja jatkettiin seuraavaan liikkeeseen, tunnarikapulan piilotukseen. Saatiinkin yllättävä piilottaja, kun lähellä leikkinyt pikkupoika halusi osallistua :-) Ensin aika helppo, löytyi nopeasti. Sitten poika piilotti kapulan johonkin ihan keskelle puskaa, Sunny joutui etsimään kauan. Ei kuitenkaan heittänyt leikkiä kesken ja toi kapulan, mistä luupalkka. Lopuksi piti ottaa zeta + nouto, mutta en jaksanut ottaa zetaa, kun ei se ois kuitenkaan onnistunut. Siispä kaukot + nouto, mutta eipä kaukotkaan toimineet. Hoh hoijaa, onneks ei tarvii enää kisata ton kanssa :D Nouto oli kuitenkin tosi hieno!

Lyytin kanssa otettiin ensin noutoa. Historia liikkeessä on se, että Lyyti nouti 4-kuisena kapulan mulle käteen asti: http://s678.photobucket.com/user/ajopuu/media/HPIM1129.mp4.html?sort=3&o=58

Sitten joskus heittäessäni kapula osui Lyytiä suoraan päähän ja sitten se oli sitä mieltä, että kapulalla on tarkoitus tappaa pieni porokoira. Ennen tätä parin vuoden taukoa saatiin kuitenkin vähän korjattua tilannetta. Vauhtinoudolla on tehty ja tehdään. Nyt ensin kokeilin aika pitkää heittoa, se meni pieleen. Sitten vähän hetsausta ja vähän lyhyempi heitto, nyt haki ja kantoi n. puoleen väliin asti, ennen kuin sanoin jes. Toinen yritys samoin. Tätä pitää tehä sit, kun Lyyti on normaali virtaisa itsensä! Sitten sivulletuloja ja paikallakäännöksiä. 90 % tosi hienoja ja tarkkoja, paikka pysyi hyvin. Kerran Lyyti kyllä istui mun takana ;-) Sitten luoksetuloa, ensin suorana, sitten tolpan kierroista pysähdyksiä. Nää oli tosi hyviä! Loppuperusasentoon tuloa pitää harjoitella, nyt Lyyti lähtee kovaa mutta sitten on epävarma lopussa ja hidastaa. Lopuksi oli tarkoitus tehdä 5 askeleen seuraaminen + luoksetulo. Oikeestaan koko treenin ajan Sunny oli haukkunut vaativasti ja mä olin käynyt aina sitä komentamassa. Tässä vaiheessa Lyytiä alkoi ahistaa (tai ainakin luulen, että johtui siitä). Toisella yrityksellä saatiin ihan kohtuullinen seuraamispätkä, luoksetulossa ekalla kerralla Lyyti vilkuili Sunnya epäilevästi, otettiin sitten vaan vauhtiluoksetulo lopuksi, ei edelleenkään ihan parhaimmillaan. Täytyy kattoa, miten toimii ensi viikolla ilman Sunnya. Ja seuraavalle kerralle vesipyssy mukaan, niin vanhus pysyy hiljaa!

Onko vauvoja? - JOOOOOOO!!!

Nyt se on sitten varmistunut. Ultrassa näkyi "ainakin 3 pentua"! Lyyti istui ultratessa mun sylissä vähän mykkyrässä, joten ei sitten tutkittu ihan koko mahaa, mutta 3 oli ihan selvästi.

Oon niin kuin ihan pikkasen onnellinen <3

Tokoa!

Kaikki kaverit on varmaan kuulleet, kun oon tässä koko alkuvuoden mainostanut: "Sit ku Lyyti on astutettu, niin sit me tokoillaan!" Kaksi viikkoa meni ilman mitään. Siis miten toteuttaa uhkauksensa? Vastaus: Sopia treenit maailman parhaan lenkkikaverin eli Annikan kanssa ("mennään vaan lenkille mikä päivä vaan, mihin aikaan vaan, säällä kuin säällä")   :-) Siinähän se eilisilta menikin. Ulos lähdettiin 19.30 ja sisälle tultiin klo 22. Kierrettiin pelto ja treenattiin neljä koiraa ;-)

Ensin paikallamakuut yhdistelmillä Sunny & Selma sekä Lyyti & Sky. Sunnylle menin auton taakse piiloon, se pysyi hienosti ja rauhallisesti hiljaa. Lyytille olin n. kolmen metrin päässä ja palkkailin usein. Pysyi tosi hienosti paitsi kun viereiseltä fudiskentältä lensi pallo 10 cm päästä ;-) Ei kuitenkaan ottanut painetta ja meni maahan ja pysyi loppuajan. Sitten liikkeet. Sunnyn vuorolla kävi vähän huono tuuri, kun kolme kuumailmapalloa lensi yli. Ja Santeri kun ei voi niitä sietää, nuorena pelkäsi, nykyään haukkuu paheksuvasti. Seuraaminen ja jättöliikkeet ehdittiin ottaa ennen pallojen ilmestymistä. Luoksetulo meni joka kerta niin, että kesken kaiken piti alkaa rähjätä palloille, samoin ruutu. Ooteltiin sitten hetki, että pallot lensivät yli ja saatiin sit pari onnistunutta ruutua. Loppupalkalle tehtiin vielä seuraaminen ja metalli. Seuraaminen oli kauniisti sanottuna vietikästä, suomeksi sanottuna edisti ja painoi :D Metalli oli vauhdikas ja epätarkka, siis juuri sopiva vanhukselle.

Lyytihän on viimeksi treenannut tokoa kunnolla helmikuussa 2011. Tällä kerralla oli siis tarkoitus katsoa, mitä se oikeesti osaa ja osaako yhtään mitään. Aloitettiin ruudulla. Ensin lelu ruudussa, sitten olin itse siinä metrin päässä ruudussa, sitten näyttöruutu ja lopuksi vielä lelu ruudussa. Musta toi toinen tapa tuntuu Lyytin kanssa parhaalta, lisättynä välillä lelu ruudussa. Sitten seuraamista. Todettiin, että Lyyti osaa seurata aika hienosti n. 5 askelta tai sitten kolme askelta, käännös ja pysähdys. Täyskäännös tehdään vasempaan taitavasti! Paikallakäännökset oli vähän unohtuneet. Lyyti on aika oikeella paikalla, mikä musta tuntuu olevan takana, kun oon tottunut Sunnyn painamiseen. Tekniikkaa siis on, kestoa vaan tarvii. Jättöliikkeitä ei oo tehty seuraamisen yhteydessä, mutta peruuttelusta Lyyti ne hokas tosi nopeesti. Kaukoista kaikki asennonvaihdot on olemassa, mutta etäisyyttä ei oo harjoiteltu. Istu-maahan meni kyllä kauempaakin. Eli Lyytillä on oikeestaan ihan kohtuulliset pohjat moneen liikkeeseen, vaikka ei mitään valmista olekaan. Motivaatiota ja keskittymistä riittää, ääntä ei ole yhtään. Vaikka ei se nyt sillee kiihkeä ole niin kuin Santeri :-) Oli kyllä tosi kivaa treenata, nyt täytyy jatkaa tästä.

Tänään Sunnylla alkoi uusi kurssi, nimittäin vanhojen koirien aktivointikurssi. Tehtiin rallytoko-tyylisiä liikkeitä, erilaisia käännöksiä, kiertämisiä, ämpärin kantamista ja sellaista. Lyyti sai lopuksi tehdä pallolla kolmen tötsän kiertämistä. Nää on aina niin innostavia, ei sadekaan haitannut :-)

Näyttelemässä ja paimentamassa

Lyytillä on nyt menossa 3. raskausviikko. Pahoinvointia ei ole ollut, ruokahalua on paljon, ja Lyyti on kovin rauhallinen ja hellyydenkipeä. Samanlailla siis kuin syksyllä. Ultraan päästään 1,5 viikon päästä, siihen asti pitäisi jaksaa jännittää. Lyyti osaa kyllä pitää hullua jännityksessä... ;-)

Muuten ollaan oikeestaan vain lenkkeilty, mutta torstaina ylimääräisen vapaapäivän kunniaksi oli ihan kaksikin menoa. Ensin aamulla PK-rotujen erikoisnäyttely Tuomarinkartanolla. Oli itse asiassa aika kivaa pitkästä aikaa, käveltiin sinne, ilma oli hieno ja paikalla paljon tuttuja, niin oli jännitettävääkin. Lyyti heräsi taas eloon parin viikon juoksu/raskausfletkuilun jälkeen ja kiskoi kavereiden perään, minkä kerkisi. Ootellessa tehtiin sitten x-kymmentä kurretemppua yms ;-) Oman kehän jälkeen se taas rauhoittui ja oli ihan cool loppuajan. Porkkiksia oli ilmoitettu 19, mutta muutama poissaolija taisi olla. Tuomarina oli Marja Talvitie.

Lyytin arvostelu: "Hyvin liikkuva, mittasuhteiltaan erinomainen, kaunis pää ja ilme, riittävät etu-, erinomaiset takakulmaukset, hyvä karvanlaatu mutta ei täydessä turkissa, hyvä häntä, kaunis kokonaisuus."

Tällä esityksellä saatiin AVO ERI2, SA ja PN4. Eli aika hienosti :-) Lyyti esiintyi tosi hienosti ja kerrankin juoksi kunnolla! Muutamassa viime näyttelyssähän meillä on ollut ongelmana se, ettei Lyyti oo jaksanut innostua ympyrän ravaamisesta (se on niiiiin tylsää, pomppinen ois paljon kivempaa). Tässä vielä Aino Vakkilaisen nappaama kuva:

  

Näyttelyn jälkeen käytiin veljen luona välipalalla ja sitten huristeltiin Seutulaan lampaita kattomaan. Tällä kertaa Lyyti oli mukana erottamassa uuhia ja karitsoja "treenilampaista" eli käytännössä ensin kasattiin ne aitauksesta kaistaleelle, sitten haettiin ne kaistaleelta portille ja pidettiin (=Lyyti haukkui) siinä sen aikaa, kun 2 muuta ohjaajaa saivat lammasmammat ja -lapset toiselle puolelle. Siitä jatkettiin sitten hallintatreeniä kaistaleella eli ajettiin kohti lampaita ja mä pysäytin Lyytin aina välillä. Pysähtyi hienosti joka kerta ekasta käskystä.

Toisessa setissä tehtiin kuljetusta eli mä kävelin lampaiden kanssa ja Lyyti tuli takana. Aluksi Lyytillä oli apuohjaaja liinan päässä. Siinä sitten tehtiin pysähdyksiä. Tämä pätkä meni ihan supersuperhienosti, Lyyti pysähtyi ja lähti jatkamaan aina ekasta käskystä eikä liina kiristynyt kertaakaan. Ainoa vaan, että se unohti haukkua :D Ilmeisesti ihmetteli vähän sitä, että mä olin siellä lampaiden seassa. Pikkutauon jälkeen Lyyti lähti vähän kiihkeämmin ja sitä joutui vähän jarruttelemaan. Siinä sille sitten tuli vähän tenkkapoo ja jouduin antamaan "lähtöluvan" parikin kertaa. Se jotenkin luki pysähdyksiä jostain mun eleestä, ei vain käskystä. Päästettiin se sitten vapaaksi ja tehtiin vielä pieni pätkä näin. Vapaana oli kyllä yhtä hyvin hallinnassa. Tästä on hyvä jäädä mammalomalle, syksyllä jatketaan taas :-)