15.12. ehdin ekaa kertaa kouluttajille varatulle vapaavuorolle ennen agitreenejä. Tehtiin Justin kanssa ensin kiertoa, ja nyt totesin, että se jää etsimään palloa, vaikka se on ollut kuinka näkyvästi. Eli nyt pitää vaihtaa taktiikkaa. Toisena juttuna luoksarin stoppeja ja luoksaria takaakiertäen putkelta. Oiskohan tullut yksi stiplu - se on aika hiton hyvä näissä - kohta vois varmaan kokeilla stoppia ihan luoksetuloliikkeen yhteydessäkin! Sitten vielä fiilisteltiin yhdessä tekemistä, kun Just tarjosi siirtymiä niin upeasti.
Jokulla agitreeneissä oli mun suunnittelema ratatreeni. Ei sit sen vaatimattomammin mennyt kuin tuplanollat! Ekalla kierroksella varmistelin vähän 7-muurin jälkeen ja sitten siinä oli nami maassa, niin Joku hetkeksi hämmentyi, ja tuli vähän säätöä. Toinen varmistelukohta oli ennen 17-putkea. Toiselle kierrokselle otin "all in" eli annoin vaan mennä. Ja sehän meni! Aika makeeta pystyä tekemään sama rata kahdesti yhtä hyvin!
18.12. mun vetämä rallykimppa. Olin ottanut rataan elementtejä Jyväskylän rallymestisten hankalasta radasta, eli siinä oli kaikenlaisia käännöksiä kohti seinää ja vähän ahtaita välejä. Alo-radalla oli temponvaihteluja ja käännöksiä + pujottelu edestakaisin eri nopeuksissa; tein ne molemmin puolin. Just oli ihan stara 😍 Kaikki tais onnistua enemmän ja vähemmän. Treenattiin myös Saaraa ja Helviä kohti menemistä, ja se meni hyvin, MUTTA sitten kun Saara rupesi keräämään kylttejä, niin siitä Just otti häiriötä ts. sitä kohti oli vaikea mennä. Joten täytyy nyt ottaa aina seuraamista treenin lopussa, kun kaverit kerää kylttejä.
Keskiviikkona 21.12. vapaavuoro Annikan kanssa. Tavoitteena, että koirat sais juosta mahdollisimman paljon, kun ulkona oli liukasta ja seuraavana päivänä koirilla fyssari. Hallissa oli agirata, niin Joku sai tehdä sitä, improvisoidun vauhtipätkän ja sitten inniä. Meni ihan loistavasti! Tästä on hyvä jäädä joululomalle agilityn osalta.
Kerroin Annikalle kierron palkkausasiasta. Annikalla oli niin mielenkiintoinen idea, että sitä oli pakko kokeilla: ottaa kierrolta putkeen. Asettauduin niin, että putki oli L:n muodossa mun takaoikealla. Lähetin näin: kierto - putki - kierto - palkka. Sitten toinen kierros kierto - putki - sivulle - kierto - palkka. Toimi kyl tosi hyvin! Justin ilme oli ihan loistava, kun ekan kierron jälkeen ohjasin putkeen 😂
Sitten luoksaripeliä niin, että hypyt oli Justin juoksulinjan molemmin puolin, ensin leveästi. Tässä tehtiin stoppeja ja sivulletuloja etu- ja takakautta. Nää meni aika lailla täydellisesti. Sitten kavensin hyppyjen väliä reilusti. Nyt Just hyppäsi kerran kummankin hypyn mennessään. Sitten Annika tarkkana huomasi Justin ottavan vinkkiä nytkäyksistä ja meni kyykkyyn, ettei vahingossakaan näyttänyt kumpaakaan puolta. Sen jälkeen Just otti hyvin fokuksen eteenpäin ja ohitti hypyt joka kerta. Paluumatkalla ohjasin sen sitten joko oikealle hypylle ja takakautta sivulle tai sitten vasemmalle hypylle ja etukautta sivulle. Tää toimi kyl tosi hyvin ja tästä seuraava vaihe voisi olla se, että appari ois kiertotötsien luona avustamassa kiertoon.
Vielä tehtiin kaukoja näyttötaulun kanssa ja seisominen mukana. Palkkasin vain asennetta mutta tekniikkakin oli ihan hyvä. Seiso-istu -vaihto jätettiin pois, kun siinä tarvii vielä hioa tekniikkaa. Lopuksi seuraaminen niin, että Annika käveli vieressä mukana. Tässä ei mitään ongelmaa; Justin on helppo luopua tällaisesta häiriöstä. Oli kyllä kokonaisuutena ihan mahtavat treenit ja Justilla oli erinomainen työvire, innokas ja sitkeä mutta hiljainen.
Joulukuussa ollaan ehditty muutaman kerran nosetella. Kerran tein taas klassisen virheen, kun laitoin treenitauon jälkeen yhden 125 cm korkean kätkön laakeria ilman lähtöhajua. No kumma juttu, kun meni huonosti. Eli nyt tarkkana, laakeria pitää treenata vähän enemmän, helpommilla kätköillä ja muistaa lähtöhaju, korkeita taas vähitellen nostaa eli ei suoraan lähelle maksimia.
Yhdet isommat noset otin porukoilla. Sieltä erityishuomiot:
Kulkuväylän eli eteisaulan Just malttoi etsiä hyvin.
Tyhjän tilan Just etsi tarkkaan, sitten tuhahti ja ravisti. Vähänkö ois hyvä ilmaisu tyhjälle!
Nurkkakätkö löytyi hienosti.
Korkeaan kätköön peilistä ei tullut hyvää ilmaisua. Olin laittanut liukuestematon lattialle peilin alle, mutta silti Justin oli vaikea saada hyvää asentoa seinää vasten. Eli mun moka tämäkin.
Kuvassa kaikkein mielenkiintoisin alue. Kätkö oli ikkunanraossa. Just ilmaisi sängyn alta!!! Ja siis oikein työntyi sinne tarkentamaan ja ilmaisi täydellisen itsevarmana.
16.12. ajeltiin Koirakeitaalle tonttuetsintään. Kätköjä oli 3 ja aikaa 4 minuuttia. Päätin ottaa tämän jatkamistreeninä eli vain sosiaalisella palkalla kätköjen välissä. Ekan kätkön Just nappasi 15 sekunnissa vasemmalla olevasta röykkiöstä. Sitten käytiin aluetta läpi, myötäpäivään, kunnes Just meinasi oikaista yhden lahjaröykkiön viimeisessä nurkassa. Ohjasin vielä sinne, mikä palkittiin löydöllä. Sitten tultiin oikeaa seinustaa takaisin kohti lähtöä käyden jokainen tonttu läpi matkalla. Lähinnä kuvanottopaikkaa oikealla olevassa lahjakasassa oli tyttötonttu istumassa punaisen laatikon päällä; Just pudotti sen lattialle. Tässä mulla heräsi jo ensimmäinen epäilys, mutta Just ei ilmaissut vielä tässä kohtaa. Just oli kuitenkin reagoinut eniten tähän pinoon, ja kaikki muut oli jo käyty, joten ohjasin tarkistamaan vielä nurkassa olevan yksinäisen tontun. Ei reaktiota. Sitten Just tuli uudelleen pudonneelle tyttötontulle ja nyt sitten ilmaisi sen. Siirrännäinen oli tontun takapuolessa hameen alla. En oo varma, miksi Just ei ilmaissut sitä ekalla kerralla. Kaksi mahdollista syytä tulee mieleen: 1. Just hämmentyi tontun putoamista eikä sitten palannut heti tarkentamaan tai 2. kahden vain sosiaalisesti palkatun kätkön jälkeen ilmaisuun ei ollut tarpeeksi korkea motivaatio. Niinpä, mehän ollaan tähän asti tehty vain kahta kätköä peräkkäin. Täytyy ottaa uusiksi tuollainen vastaava kuvio! No, joka tapauksessa kaikki kätköt löytyi ajassa 2min40sek eli hienosti meni!
19.12. vedin viimeiset Nellin kurssin korvaustreenit, aiheena kisamainen treeni: 2 sisäkätköä ja 2 laatikkokätköä. Just pääsi hommiin parituntisille kätköille. Molemmilla laatikkoalueilla Just teki hienoa työtä. Ekalla oli lähikätkö, heti lähdöstä oikealle. Just ei mennyt suoraan kätkölle mutta lähti kaartamaan tokalta riviltä ympäri ja takaisinpäin. Laatikko ei ollut teipattu päältä, ja Justista oikein näki, kuinka se hillitsi itseään haistellessaan mutta malttoi kuin malttoikin olla työntämättä päätä sisään! Toisella alueella kätkö oli ihan viimeisessä nurkassa putken vieressä. Tässä Just kävi hyvin kolmasosan aluetta läpi liikkuen koko ajan oikeaan suuntaan ja ilmaisi kätkön hauskasti: näytti siltä, kuin olisi lähtenyt pois sieltä mutta kävikin vain maahan katse muhun päin.
Sisäalueilla toiseen oli lisätty meitä varten toinen kätkö eli yksi oli melko tuore ja yksi pari tuntia vanha. Just nappasi hienosti Katrin tekemän 110 cm korkean kätkön! Mun tekemä kätkö A:n renkaassa oli hankalampi tarkennettava mutta sekin löytyi hyvin. Yhteisaika vissiin jotain 1:30 (maksimi 3 min). Toisen alueen kätkö oli ilmoitustaulun takana aikalailla 120 cm korkeudessa. Tämä olikin mielenkiintoinen, kun se oli levinnyt voimakkaasti taulun alalaitaan ja moni koira ilmaisi ensin sieltä. Just kun tuli viimeisenä, niin se ilmaisi alalaidasta niin varmasti, että mun oli pakko palkata. Nää oli varmasti niitä tuomarin kelpuutusalue -juttuja, joihin mun osaaminen ei riittänyt. Aika sama efekti kuin yllä kuvatussa ikkunakätkössä vanhempien makkarissa.
Itsenäisyyspäivänä käytiin Annikan kanssa vapaavuorolla. Justin kanssa oli tarkoitus tehdä korjaussarjaa, mutta muistikuvat on tosi hatarat, kun tuo viikko oli töissä ihan hullu ja aivokapasiteetti vähissä. Ainakin tehtiin kierto poikittain ruutuun nähden niin, että ensin pyysin Justin bongaamaan ruudun, ja sitten lähetinkin kiertoon, jossa oli narupallo valmiina. Otettiin muistaakseni myös yksi ruutu ja kaukojen eka istuminen, niin että Annikalla oli näyttötaulu. Sitten aloitin treenaamaan uutta ideaani eli että Just tulisi takakautta sivulle, kun tulee oikealta. Aluksi tehtiin vaan sillee, et heitin namin vasemmalle ja pyysin etukautta sivulle, sitten heitin namin oikealle ja pyysin takakautta sivulle. Näytti tosi lupaavalta! Tehtiin myös hypyn kautta, kun voittajan kiertohässäkän lopussa. Tässä oli hauska, kun kiertotötsä oli musta suoraan oikealla, niin Just kävi kiertämässä senkin ennen kuin tuli mun takaa sivulle!
Lyyti sai tehdä rallyrataa, ja sehän on aina paras 😍 Justin kanssa tehtiin vielä kyseinen rata läpi, ja se meni ihan hyvin ja vielä ääntelemättä. Pitääkin sanoa Caritalle, että kyllä Just on hiljaa, kun ensin on tehty tokotreenit alle!
11.12. oli Sirken tokovalkku ja sieltä tuli niin hyviä ideoita, että pakko yrittää muistaa kaikki! Valitin Sirkelle kaikkea, mitä kokeessa tapahtui. Aloitettiin sivulletulon tarjoamisesta. Sanoin, että haluaisin Justin tarjoavan sivulletuloa hanakammin ja että se usein jää mun eteen seisomaan kontaktissa, eli on kyllä aktiivinen mutta ei tule sivulle. No, tällä kertaa Just suorastaan liimautui mun sivulle! Mutta muutaman toiston jälkeen sain näytettyä, miten se jää eteen kontaktiin. Tässä Sirke sanoi, että mä en varmaan halua, että se aina tarjoaa sivulletuloa, jos vaikka olen pyytänyt sen odottamaan ("käy siihen"). Sirke ehdotti, että ottaisin tähän sellainen elevihjeen, että jos seison "rennosti", niin Just voisi olla edessä, ja kun siirrän jalat yhteen, niin se saisi tarjota sivulletuloa. Tällöin kokeessakin, kun esim. vauhtiliikkeiden lopussa ja siirtymän jälkeen seison tokomaisesti, Just ottaisi sen vihjeenä tulla sivulle. Nerokasta! Tää tuntui olevan se palanen, jota olen etsinyt, kun en ole ymmärtänyt, miksei sivulletulon tarjoaminen toimi.
Sitten maasta sivulle nousemista. Sirke antoi neuvoksi vaihdella loppua: välillä suoraan maasta vapautetaan "jes"-sanalla, välillä pyydetään sivulle ja välillä sanotaan uusi maahan-käsky. Tehtiin ensin kaksi liikkeestä maahanmenoa, jotka kumpikin oli hyviä, ja toisella Justin ilme oli mun palatessa niin iloinen, että välipalkkasin siitä. Sitten tehtiin sama ruudussa. Lähetin lyhyeltä matkalta aika vapaamuotoisesti, mutta huomionarvoista oli se, että Just meni ihan täydellisesti keskelle joka kerta. Tässä nähtiin nyt ensimmäinen ennakointi ja sen jälkeisellä toistolla sanoin maahan sivulle-käskyn sijaan ja palkkasin siitä. Vaikutti hyvältä!
Just ja uusi mininuuskumatto
Kolmantena juttuna vauhtiliikkeiden loppua. Kierrossa Just jäi vähän etsimään palloa, mutta toisella käskyllä kiersi. Sivulle tuli hyvin, mistä lelupalkka. Sitten otettiin hyppynoutoa, mutta tässä vaiheessa Justia alkoi ahdistaa liikaa, kun Sirken tupakkayskä äityi ihan yskänkohtaukseksi, ja Just rupesi väistämään Sirkeä. Tällä saatiin ainakin yksi hypyn ohitus ja vielä toinenkin joku ongelma. Sirke meni sitten kauemmas ja otettiin hyppynoudon loppuosa, ja nyt Just teki ihan hyvin, vaikka stressitasot olikin vähän nousseet.
Tässä vaiheessa taioin taskusta Hannan Justille tekemän taskukokoisen nuuskumaton ja Just sai etsiä siitä namia. Olin siis ajatellut käyttäväni mattoa Justille viihdykkeenä sillä aikaa, kun juttelen kouluttajan kanssa, mutta se osoittautuikin aivan mahtavaksi paineenpurkukeinoksi! Maton avulla saatiin ahdistus purettua ja pystyttiin tekemään treeniaika loppuun. Viimeisenä juttuna näytin Sirkelle mun uutta ideaa etukautta ja takakautta sivulletulosta. Sirke sanoi, että hyvältä näyttää ja vinkkasi vielä, että voin käyttää katsetta apuna takakautta menemiseen. Olikin hyvä, että se tuli puheeksi, koska oon sitä välillä käyttänyt tiedostamatta, ja nyt osaan sitten käyttää sitä tiedostetusti! Noutokapulan kanssa saatiin vinkiksi aloittaa treenaaminen niin, että kapula on mun oikeassa kädessä, Just nappaa kapulan ja kiertää takakautta sivulle. Tästä seuraavassa vaiheessa nappaa kapulan mun oikean jalan vierestä ja siitä sitten lisätään matkaa.
Oli muuten ensimmäinen kerta, kun kouluttajan yskiminen on tuottanut ongelmaa. Just tosiaan pelkää tietynlaista yskää, yleensä se on tupakkayskä tai bronkiitti, mutta siis sellainen yskä, joka tulee keuhkoista asti ja kuulostaa omaan korvaankin kamalalta. Mun yskimiseen se ei juuri reagoi ja muiden köhiminen pystytään kuittaamaan yleensä vaarattomaksi, mutta tuollainen syvältä tuleva tupakkayskänpuuska oli kyllä liikaa. Vähän vaikee harjoiteltava asia kyllä tämäkin, kun yleensä ihmiset eivät pysty kontrolloimaan yskimistään, että saisin sen ennakoitua.
3.12. lauantaina ajeltiin Hyvinkäälle tokokokeeseen, matkaseuraksi napattiin Mikaela ja Wiuhkis-flatti. Koe oli iltapäivällä ja avoin päivän isoin luokka: 12 koirakkoa! Meille sattui viimeinen suoritusvuoro, joten odotteluaikaa oli 3-4 tuntia. Tuomarina oli Mari Väänänen, kuten viime kokeessakin.
Paikkiksessa oli hauska, kun Just ja Wiuhkis oli vierekkäin! Ihan kuin treeneissä! Just malttoi hienosti pysyä istumassa vinkumatta. Etutassuja vähän siirteli, mutta mä en jaksa siitä välittää, eikä tuomarikaan ottanut siitä pisteitä, joten kympillä lähti suoritus käyntiin.
Sitten kesti ja kesti ja kesti... Katsoin alkupään koirien suoritukset ja sen jälkeen luulin käyneeni pitkälläkin lenkillä, mutta sillä aikaa oli mennyt vain 2 koiraa... Just tuntui lämpässä ihan ok:lta, mutta ei kyllä hyppinyt vasten vapautuksesta, eli vire ei ollut tosi korkea. Yritin keskittyä vain ajattelemaan yhteistyötä ja fiilistä, kuplaa jne ja olla pelaamatta nameilla ihan koko ajan. No lopulta meidän vuoro tuli. Oltiin sovittu Mikaelan kanssa, että häntä ei haittaa, jos tullaan sisääntulokäytävään, kun he vielä kuuntelevat palautetta. Käytettiin siis tämä mahdollisuus treenaten "kehäänmenoja". Tää tuntui lupaavalta, mutta sitten kun olin irrottanut hihnan, kävelin suoraan kehään ja tässä kohtaa lässähti. Kävi oikein klassisesti: ylitettiin kehänauha ja Just pudotti kontaktin. Jouduin ihan kalastelemaan sitä ekan liikkeen aloitukseen, mikä tuntui aika raskaalta, kun kyse oli vasta ekasta liikkeestä.
No, kun päästiin alkuun, niin itse hyppynoudon Just teki oikein hienosti ja vauhdikkaasti. Mutta sitten ei istunutkaan loppuun, ja jouduin antamaan lisäkäskyn. Tästä saatiin ysi. Toisena liikkeenä oli kaukot, joihin suunnitelman mukaisesti mentiin peruuttaen, kuten kaukopeliin. Tää oli hyvä yritys, mutta sitten liikkurilla kesti vähän ja jökötettiin aloituspaikassa turhan pitkään. Kaikkiin istumisiin tuplakäsky 🙈 Ei onnistuneet jännitteet eikä mitkään. Onneksi kaikki asennot tuli loppujen lopulta tehtyä, joten pisteille jäätiin: 6. Täytyy muistaa omissa treeneissä, että "liikkurilla" olisi aina se näyttötaulu ja hän seisoisi mun ja koiran välissä - se saattaa hämätä Justia.
Tästä vapautuksessa sain Justin pomppimaan hienosti - kunnes astuin sen varpaille ja se väisti 🙈 Tämän jälkeen se ei enää pomppinutkaan liikkeenväleissä 🙈 En tiedä, johtuiko tosta tallomisesta vai jostain muusta mutta aika ikävä sattumus kuitenkin, kun olisi tarkoitus palkata sosiaalisesti. Onneksi mulla ei ollut kenkiä jalassa. Saatiin tilanne jokseenkin nollattua, ja seuraava liike ruutu meni erinomaisesti! Laukalla keskelle, ekasta käskystä stop ja maa. Mutta sitten loppuperusasentoon taas tuplakäsky! Ysi tästä.
Pikkuisen jouduin kalastelemaan seuraavassa siirtymässä - Just ei oikein vastannut sosiaaliseen palkkaan, mikä nyt edellisen liikkeenvälin huomioiden ei ollut ihme. Liikkeestä istuminen meni kuitenkin kivasti, mun apu pysyi pienenä, ja saatiin ysi. Tästä jo aika kiva siirtymä iloisessa kontaktissa luoksarin aloituspaikalle ja kontaktikin pysyi kivasti aloituksessa. Jätettyäni Justin se haukahti pari kertaa. Tuli laukalla n. 3/4 matkasta, sitten hidasti raville ja vilkaisi liikkuria (tätä pitää treenata!). Luulen, että se olisi istunut sivulle ihan itse, mutta sitten reppana sai pienen säkärin mun sormesta 🙈 niin sitä sitten hätkähti ja jouduin antamaan toisen käskyn sivulle. Seiska saatiin.
Seuraava liikkeenväli oli ihan kohtuullinen, ja sitten olikin haaste edessä: seuraaminen. Kaavio alkoi juoksulla, mitä ei selvästi olla treenattu, kun Just jätätti vähän. Parin käännöksen jälkeen kuitenkin homma alkoi toimia ja normaalissa kävelyssä seuraaminen alkoi näyttää jo ihan kivalta. Askeleet meni hyvin. Käännösten jälkeen mun pitäisi vielä muistaa ottaa pari vähän lyhyempää askelta, kun nyt lähden heti käännyttyäni harppomaan ja Just joutuu kirimään.
Viimeisenä liikkeenä oli kierto ja se tietysti nollattiin 🙈 Just lähti pari metriä eteenpäin ja sitten kääntyi kohti ruutua... Yritin pelastaa tilanteen parilla korjauskäskyllä, mutta eipä me niitä kierrossa olla treenattu, vain ruudussa! Sitten Just rupesi jo bongailemaan maassa olevia teippejä, vaikka siihen asti oli pystynyt ignooraamaan ne. Liikkeen jo nollaannuttua otin ite pari askelta kohti kiertoa, koska hommat tehdään loppuun asti, ja kyllä Just sitten meni, joskin kommentoi mennessään!
Tuomari tykkäsi meidän tekemisestä jähmeydestä huolimatta ja antoi kokonaisvaikutuksesta ysin. Perusasentojen puutetta mietti, että tuleeko niitä treenattua, mutta mä sanoin, että kyllä ollaan aika paljonkin treenattu niitä, että siitä ei pitäis olla kiinni. Vaikka itseä harmitti noi työtapaturmat, varpaille astuminen ja säkäri, niin kokonaisuushan oli ihan hyvä, yksi kymppi ja viisi ysiä! Kierron nolla kävi kalliiksi ja vei ykkösen, loppupisteet oli 235. Ja toki ärsyttävää, kun viimeinen liike epäonnistuu.
Vähän mua hämmentää se, että nimenomaan nuo loppuasennot ei onnistuneet - ei vauhtiliikkeistä sivulletulot eikä maasta sivullenousut. Sen sijaan kaikki maahanmenot paikasta ja tilanteesta riippumatta onnistui ekasta käskystä!
Aluksi tuli taas fiilis "ei tästä tuu mitään" enkä edes tiedä, mitä treenata, kun nää edelliset muutokset ei kantaneet. Lähetin Hannallekin koevideon, kun hänen kanssa tehtiin viimeksi se "about perfect" kisamainen setti ja koiran vire oli kyllä niin erilainen. Hannan kanssa pähkäiltiin, että ihan kuin Just tekis puolivaloilla, kaikesta puuttui viimeinen terä. Tässä reilun viikon asiaa mietittyäni oon kuitenkin keksinyt aika montakin asiaa, joka voi vaikuttaa. Tässä kirjoituksessa jo mainitsemieni lisäksi:
Kun ollaan tehty kisamainen setti pelkällä sosiaalisella palkalla, se on tehty tutulla kentällä / kotihallissa läheisimpien treenikavereiden kanssa (Annika tai Hanna)
Koesuoritukseen kuuluu kuitenkin palkattomuuden lisäksi paljon muutakin!
Vieras paikka
vieraat ihmiset ja koirat
erilainen ohjaaja (vaikka mua ei varsinaisesti jännitä, niin oonhan mä erilainen, vähemmän luonteva)
odottelu.
Tämän perusteella rupesin miettimään, että ehkä palkattomuus ei olekaan isoin ongelma Justilla - vaan mun mielessä. Jos se pystyy tekemään lähes täydellisen suorituksen tutulla kentällä kaverin liikkuroidessa, niin eihän se vielä tarkoita, että se pystyisi tekemään samanlaisen suorituksen vieraassa hallissa vieraan tuomarin ja liikkurin kanssa odoteltuaan joitain tunteja ja mun käyttäytyessä eri lailla. Jonkun verran Just tuntui ottavan häiriötä tuomarista ja liikkurista. Se syyskuun onnistunut koehan oli ulkona ja siellä oli muut ihmiset huomattavasti kauempana - tääkin saattoi vaikuttaa. Siispä otetaan nyt agendaan käydä taas vieraissa paikoissa Justille vieraiden ihmisten kanssa. Kolme tällaista tilannetta on jo varattu seuraavan 1,5 kuukauden ajalle!
Sitten muistelin, että - sattumaa tai ei - kun mennään ekaa kertaa vieraalle valkulle, niin Just monesti tekee jotain höpöä ihan varmimmissakin liikkeissä, kun tehdään vaikka 2 liikettä kisamaisesti. Tähän pitää nyt alkaa kiinnittää huomiota ja puhua asiasta, kun mennään uudelle valkulle. Josko saatais homma aukenemaan. Ja sitten sivulletuloihin otetaan superpalkkakuuri ja sitä kysyinkin heti seuraavana sunnuntaina Sirkeltä.
Nyt kun enempää ykkösiä ei loppusyksyn kokeista tullut, jäin miettimään, kannattaako meidän enää tavoitella TK2-koularia vai tähdätä seuraavaksi voittajaan. Nyt ainakin sain vähäksi aikaa tokossa kisaamisesta tarpeekseni. Joten jatketaan voittajan liikkeiden treenaamista, lisätään noita kisasuorituksen osasia ja kisataan välissä rallyssa. Katsotaan sitten, mikä fiilis esim. ulkokauden alkaessa.
Maanantaina 28.11. käytettiin hyväksemme harvinainen prime time -vapaavuoro Hannan kanssa. Halusin saada onnistuneet viimeistelyt ennen lauantain tokokoetta, ja sellaisethan saa hyvässä seurassa. Aloitettiin kierrosta valmiilla palkalla. Sitten hyppynouto 30 cm esteellä. Ruutu tehtiin niin, että Hanna meni häkkialueelle hengailemaan ja heitti sieltä Justille namipallon. No Just arvasi kuitenkin, mitä Hanna aikoo 🙈 Tätä pitääkin miettiä, olisiko jokin konsti, millä saisi matemaatikko-Justin keskittymään tehtävään, vaikka tietääkin, mistä suunnasta palkka on tulossa. Sitten otettiin pari ruudun keskelle menoa eri suunnista ja seiso-maahan ruudussa. Lopuksi yksi sivulle paluu ja istumaannousu. Nää meni kaikki hyvin. Hanna keksi hyvän jutun, millä saada namipalloa vähän piiloon hallissa: laittoi sen päälle tekonurmisen targetin. Kyllä Just sen näki (maasta erottuva hahmo) mutta vähemmän se toki kaukaa erottuu kuin oranssi pallo! Sitten mulla oli ajatuksena kokeilla kaukoja niin, että peruutin Justin aloituspaikalle. Hyvällä fiiliksellä teki nämäkin. Vielä tehtiin muutama siirtymä, jossa koetin keskittyä fiilikseen sekä paikkis Pikan kanssa. Tuli kyllä hyvä ja varma mieli näistä treeneistä!
Torstaina agilityn jäähkälenkillä vielä yksi luoksetulo ja vähän sosiaalista palkkaa, aloituksia ja siirtymiä Sirkuskentällä. Just oli ihana!
Joku treenasi maanantain treeneissä vasemmalle kääntymistä hoopeilla. Tehtiin ensin hooppi suoraan ja käännös vasempaan palkalle. Sitten lisättiin toinenkin hooppi alkuun eli hoop - hoop - left - hoop - palkka. Joku oli ihan stara näissä! Viimeisenä lisättiin loppuun vielä putki, ja tässä tuli yksi virhe mutta sitten Joku tajusi jutun juonen ja meni ihan suvereenisti. Hanna ihmetteli, kuinka luontevasti se meni hooppeja, vaikka edellisistä treeneistä on yli puoli vuotta!
Torstaina meillä oli agissa toivekerta. Kaikki oikeastaan tekivät samoja, innejä ja poikkareita. Me aloitettiin inneillä, jotka ei ensin meinanneet millään sujua. Pitäisi muistaa aina ottaa epäonnistuneen toiston jälkeen korjaus, jolla selvittää koiralle, mitä sen haluttiin tekevän. Mietittiin asiaa hetki, ja tein päätöksen innien suhteen. Mun ei tarvitse opettaa Jokulle niin vahvoja innejä, että se suorittaisi ne itsenäisesti mistä kulmasta vaan. Mä tarvitsen innejä erityisesti poikittaishypyillä, jonne tullaan kovasta vauhdista. Siispä jatkossa me painotetaan ja panostetaan vain niihin innitreeneissä, ja niistä tehdään tosi varmat. Muilla tapauksilla ei ole väliä, mä ehdin kyllä ohjata muullakin tavalla.
Tänä torstaina ohjaustreeni, teemana suorat ja eteneminen. Mulla oli nerokas idea jättää lelu valmiiksi muurin taakse, että koira ei näe sitä kauempaa tullessaan, vasta esteellä. Innostuin tästä ideasta niin paljon, että laitettiin pituuden palikka kolmoshypyn riman tilalle. No muurilla mun idea toimi mutta tossa kolmoshypyllä ei yhtään. Palikka saattoi olla liian korkea tai visuaalisesti liian outo, mutta Joku kertoi meille, ettei se tunnu kivalta ja kiersi esteen joka kerta. Jossain vaiheessa treeniä vaihdettiin siihen rimaeste. Muuten pätkät meni ihan loistavasti ja Joku irtosi kaikille esteille, joihin oli tarkoituskin irrota (3, 4, 7, 10, 13).
Lopuksi taioin kanafileet kehiin ja otettiin vielä koko rata, jonka Joku jaksoi tehdä odottamattoman hyvällä vauhdilla ottaen huomioon, että oltiin treenattu jo 11,5 minuuttia vauhdikasta rataa!
Hanna keksi muuten hauskan tehtävän mulle ja parille muulle ohjaajalle, jotka meinasivat ottaa liikaa etumatkaa koiran ollessa putkessa nro 10: piti käydä läppäämässä putkea koiran mennessä sinne ja sitten vasta sai lähteä juoksemaan suoralle. Tuli aika mahtavat kiihdytykset sekä koiralle että ohjaajalle!
Tästä treenistä tuli myös mielenkiintoinen huomio. "Okei mene" toimii Jokulle vauhdinlisäysvihjeenä. Se ottaa kunnon spurtin! Ensin olin vähän hämmentynyt tästä, kun en oo ennen agilityssa käyttänyt, mutta sitten muistin, että mähän käytän sitä juoksulenkillä vetokäskynä, niin sikäli ihan looginen reaktio!
Viime sunnuntaina päästiin ekaa kertaa kokeilemaan laatikkoetsintäkoetta. Koe pidettiin Östersundomissa leirikeskuksessa ja tuomarina oli (taas kerran) Miira Hellsten. Treenit on menneet viime aikoina sen verran hyvin, että uskoin satasen olevan mahdollinen, mutta en uskonut, että Just malttaisi tehdä siistit ilmaisut ihan kaikilla alueilla.
Oltiin iltapäiväryhmän eka koirakko, joten käytiin ennen koetta tallilla ja kokeen jälkeen metsälenkillä kavereiden kanssa. Tää toimi taas tosi hyvin - Just oli aika kivassa mielentilassa!
Eka etsintäalue oli käytävässä, laatikot kahdessa jonossa ja aikaa 2:30. Päätin, että tää alue vedetään järjestelmällisesti ja se onnistuikin! Lähdettiin vasemmalta seinää pitkin haistellen. Ekan jonon lopussa Just meinasi, että olisi kääntynyt takaisinpäin, mutta ohjasin sen toiselle jonolle. Se haisteli senkin nopeasti läpi ilman sen kummempia reaktioita. Viimeiselle laatikolle tultaessa ehdin jo ajatella, että nyt lähdetään kierros ympäri toiseen suuntaan, kunnes Just alkoi reagoida selvästi viimeiseen laatikkoon ja sitten ilmaisikin ajassa 0:27! Olin ihan älyttömän tyytyväinen siihen, miten hienosti kerrankin saatiin järjestelmällinen etsintä onnistumaan ihan viimesen päälle!
Toka alue oli varastotilassa, aikaa tässä 2:30. Tämäkin olisi ollut mahdollista mennä järjestelmällisesti. Lähetin Justin etsimään oikealta seinustaa ja se kävi kolme ekaa laatikkoa läpi, sitten kääntyi vasemmalle (nurkka jäi käymättä) ja haistoi mennessään muutamaa laatikkoa. Tässä vaiheessa alkoi tulla jonkinlaisia reaktioita, joten hidastin vähän omaa vauhtia ajatellen, että nyt käydään läpi reaktioista katsottuna viereiset laatikot. No en ehtinyt kuin ajatella ja tyyliin samalla hetkellä Just olikin kätköllä ja teki aivan salamannopean maahanmenon täydellisen itsevarmana ajassa 0:16! Ihan kops kuului, kun sen kyynärpäät osui maahan!
Kolmas alue oli isoin tila; siihen annettiin aikaa 3 min. Päätin tällä kertaa antaa Justin mennä pitkällä hihnalla ja valita täysin itsenäisesti suunta. Ei välttämättä ollut kovin hyvä ratekia! Just kääntyi lähdöstä vasemmalle ja tuli kohti kuvanottopaikkaa aika vauhdikkaasti ja huolimattomasti haistellen. Tässä kohtaa huomasin, etten muistanut laittaa sekkaria päälle ja annoin olla. Kuvanottopäädystä alkoi nenä aueta ja etsittiin vasen seinusta melko järjestelmällisesti. Sitten lähdettiin uudelle kierrokselle ja nyt alkoi reaktioitakin näkyä. Jarrutin taas, että kaikki reaktioista viereiset laatikot tulisi käytyä läpi ja sitten Just alkoikin kiertää yhtä laatikkoa ja ilmaisi ajassa 0:51. Loppupuolen koirille oli kehittynyt tälle alueelle siirtymähajua ainakin laatikoihin ja pianoon mutta Justin kohdalla (eka suoritusvuoro) ei ollut vielä silmiinpistävää. Tässä oli Justilla hauska ilmaisu: se oli jo nostamassa tassua läppäistäkseen laatikkoa mutta sitten jatkoi samalla liikkeellä maahan 😂
Viimeinen alue olikin erikoisempi: suihkutilat! Laatikoita oli pitkin U:n muotoista tilaa ja myös suihkukopeissa, aikaa tässä 1:30. Oletin (ei pitäisi), että tässä varmaan kätkö on jossain viimeisessä nurkassa, mutta se olikin ekassa nurkassa. Lähetin Justin haistelemaan ovelta ja se alkoi heti ekassa nurkassa tehdä sen verran reaktioita, että jäin ite siihen ovelle ankkuriksi. Sitten Just työnsikin kuononsa seinän ja laatikon väliin, että pääsi kiinni hajuun mahdollisimman lähelle ja ilmaisi 9 sekunnin jälkeen!!!
Vähän Just siirteli nenällään laatikoita päästäkseen tismalleen hajulähteelle, mutta tästä ei tullut virheitä, koska lattiat oli liukkaat, eikä Just käyttänyt tassuja, kieltä tai hampaita. Tuloksena siis 100/0! Oon niin ylpeä Justista, että se teki kaikilla laatikoilla itsevarmat ilmaisut ja malttoi vielä pitää tassutkin maassa! Ei enää laatikot tunnu painajaiselta!
Selvästi Justille tuntuu sopivan, että ennen nosea käydään tallilla - ei höyryä niin paljon. Noista lähetyksistä sitten taas näyttäisi alueen ulkopuolelta haistelemaan lähtö parhaalta. Sillä alueella, jolle päästin pitkällä hihnalla, meni selvästi enemmän aikaa ennen nenänavausta. Hyvä aika toki silläkin alueella tuli mutta muille alueelle nenä oli auki jo heti alussa.
Oli hauskaa, miten laatikkotilat oli niin erilaisia - olin odottanut isompia aukeita tiloja ja että jossain tilassa kätkö olisi ollut ihan viimeisessä nurkassa. Oli mahtavaa, miten Just jaksoi sitoutua laatikoihin eikä oikeastaan lainkaan vaihtanut sisäetsintään! Lisäksi oon erityisen tyytyväinen siihen, että se on tainnut ymmärtää, mitä siltä toivotaan ilmaisussa, koska tosiaan meinasi jo 3. alueella läpätä laatikkoa tassulla mutta ei sitten läpännytkään vaan meni maahan! Ohjata ei juurikaan tarvinnut, kun Just hoiti homman ihan ite. Ihan en pysynyt kärryillä, mitä laatikkoja jäi haistamatta, mutta toisaalta aikaakin jäi reilusti joka alueella. Erityisen hyvin toimi tuo, että kun Just alkaa reagoida, mä hidastan ja ankkuroin meidät, jotta Just haistelisi viereiset laatikot. Tässä pitää sit vaan olla varovainen, etten jää seisomaan kätkön eteen!
Nyt on sitten kokeiltu kaikkia etsintämuotoja! Todennäköisesti ei enää kisata nosessa tän vuoden puolella 10 koetta, 6 kpl 100 p suorituksia, luokkanousut sisäetsinnässä ja kekissä, 3 kpl 75 pisteen suorituksia ja kakkosluokan korkkaus 65 pisteellä. On tää niin Justin laji!
