Ohjaaja -2 pehmeä

Joku saattaa muistaakin, kun kesällä 2016 kisoissa Hurtta Areenalla (silloinen Purina) Just hyppäsi pahasti rimaa päin ja säikähti. Toisella radalla ja seuraavalla kerralla oli todella ahdistunut ja halusi vaan pois. Otin Nina-valkulta yksärin silloin, ja niillä neuvoilla käytiin pari kertaa hengailemassa siellä kisoja katsomassa vastaehdollistamista käyttäen ja Just pääsi yli säikähdyksestään. Nyt myös pari viikkoa sitten käytiin siellä treenaamassa eikä ollut mitään. Silti mulle oli hirveä kynnys ilmoittaa tuonne kisoihin, mutta rohkaisin mieleni.

Kyseessä oli iltakisat. Tuomarina molemmilla radoilla Ritva Herrala. Ulkona oli pakkasta joku 10-15 astetta, hallissa oli ehkä n. -8 (ainakin vesikuppi jäätyi tunnissa), ja varmaan siitä johtuen rimat 40 cm. Kun tultiin halliin ja menin ilmoittautumaan, Just ei ryöminyt niin paljon kuin tekonurmella, niin mä aloin heti huolestua, että ahistaako sitä. Tehtiin siinä sit vähän temppuja, niin Just oli kyllä ihan vapautunut. Tän jälkeen käytiin vielä vähän lisää lämppäämässä; rataan tutustumisen ajan Just odotteli seinässä kiinni. Tutustumisen jälkeen lämppäesteenä puomia, ja palkkaleikin aikana mäkin aloin vapautua. Rata oli tutustuessa tuntunut aika kinkkiseltä, mutta kun päästiin vauhtiin, niin alkoi tuntua todella hyvältä. Ennen puomia olevalle takaakierrolle olin ajatellut valssia, mutta ei mahiksia ehtiä sinne, kun jäin kalastelemaan A:n alla olevalta putkelta. Suunnitelma vaihtui siis lennossa sylkkäriin, mutta onneksi Just osaa nekin, vaikka itselle on epävarma ohjaus. Puomilla hyvä vauhti, ja olen tainnut olla oikeassa siinä, että siitä ne meidän yliajat on johtuneet, koska nyt suoritusaika oli -3,63 ja etenemä 3,92 m/s. Oli aika erikoinen tuloslista: pelkkiä hyllyjä ja nollia!

Toinen rata tuntui tutustuessa helpommalta mutta enkös vaan osannut kehittää uuden peikon itselleni: Just ei haukkunut lähtöhetsauksessa. Apua apua, nyt se on varmaan lukossa. Vatkasin siinä sitten niin kauan, että Just karkasi lähdöstä! 😂 Ja koska toka este oli takaakierto, niin oli sähellykseksihän se meni. Koulutettavani Liina totesikin osuvasti: "Mitä sä oikein säädit siellä lähdössä?!" Puomilla Just jäi tällä kertaa vähän liian ylös, mutta maltoin pyytää tassut maahan asti. Tällä radalla oli kuitenkin muita erityisen onnistuneita kohtia. Vitoselle vekkasin, niin Just ei harkinnutkaan maaliin karkaamista! Ennen A:ta oikein keskityin lähettämään takaakiertoon ajoissa ja sehän meni. Kepeille avokulmaan meno oli kuin oppikirjasta: maltoin painaa vasemmalle niin kauan, että koira meni sisään oikeaan väliin. Kerrankin voin näyttää koulutettavilleni esimerkkiä iänikuisen: "Tehkää niin kuin minä sanon, ei niin kuin minä teen" sijaan 😁

Yllättäen tälläkin radalla päästiin ihanneaikaan, eikä menny ees tiukille (-4,30) ja tälläkin rajalla sijoituttiin neljänsiksi. Tuplanolla siis! Johtuiko rataprofiilista vai mistä, mutta Justilla näytti olevan tässä vielä parempi draivi kuin ekalla radalla; etenemä oli 3,98 m/s alun pyörimisistä ja puomin alastulosta huolimatta. Kohta ehkä pästään neloseen agilityradoillakin!

Jos ohjaajatkin osallistuisi luonnetestiin, niin mä en varmaan läpäisisi. Just on pehmeä asioille, jotka satuttaa sitä, mutta se pääsee säikähdyksistään yli vastaehdollistamalla toisin kuin minä.