lauantai 21. joulukuuta 2019

Messariviikonloppu

Itsenäisyyspäivänä rally/tokotreenit Hannan kanssa. Jokun kanssa testattiin leikkitreeniä, jonka Hanna selitti mulle jo syyskuussa, mutta olin unohtanut, miten se toimii. Pointti oli se, että koira menee lelulle eikä lähde liikkeen mukana. Tehtiin toistoja vaikeuttaen ja joka kerta onnistui! Lopuksi tehtiin vielä sellainen, että lähetin namikupille, liikuin ite samaan aikaan ja kutsuin leluun, kun Joku oli syönyt namit. Sitten tehtiin vielä vähän seuraamista, joka on kyllä lähtenyt lupaavasti käyntiin, Joku tekee kyllä ihanalla ilmeellä ja paikastakin alkaa olla jotain hajua. Viimeisenä juttuna asentopeliä ja sitten lopetettiin.

Justin kanssa kisamainen treeni, jossa osa alon ja osa avon liikkeitä: seuraaminen (avo), liikkeestä maahanmeno (avo), luoksetulo (avo), nouto (avo), hyppy (alo) ja kaukojen (alo) eka nousu. Meni oikeastaan aika hienosti! Seuraamisessa tuli muutama sählinki, ainakin yksi ylimääräinen kieppi 😁 Nouto oli ihan paras: Just meni laukalla kapulalle, ärisi sille vähän, toi laukalla ja ihan suoraan perusasentoon! Muutama vinku tuli joissain kohdassa mutta ei mitään järkyttävää ääntelyä tai kuumenemista.

Mummojen rallyvuorolla oli merkki, valkovuokko, lyhyt väli liikkeestä maahanmenoon, 360 oikealle, ohjaajan ympäri, edessä peruutus, putki, houkutus. Lyytikin oli pätevä 😍 Ekalla kierroksella oli vähän sähläystä ja yliyrittämistä, mutta sitten lähti täsmenemään. Tehtiin aika pienissä pätkissä.

Lauantaina agikisat, joista oma päivitys. Sunnuntaina Messari, johon olin ilmoittanut Lyytin ja Jokun. Molemmat sai EH:n mutta unohdin hakea Lyytin arvostelun 🙈 Jokun arvostelu: "Musta merkein. Hyvä koko. Oikeat mittasuhteet. Hieman sirolinjainen pää. Pieni painautuma selässä, muuten hyvä runko ja voimakkuusaste. Kevyehkö raajaluusto. Riittävät kulmaukset. Normaali peitinkarva. Hyvä pitkä askel."

Molemmilla koirilla oli oikein kivaa kehän laidalla. Joku löi mut tällä kertaa ällikällä. Tuomari oli odotettua nopeampi ja kun tulin Jokun kanssa kehän laidalle, niin siellä oli menossa jo veteraaniurokset! Siinä sitten hieman paniikissa takki pois, koiralle panta, numerolappu kiinni namit valmiiksi jne jne... mutta Joku oli heti valmis hommiin! Onhan se ollut paljon kaikissa paikoissa mutta ei ikinä tuollaisessa koiraväenpaljoudessa ja näyttelyitäkin on takana vain yksi. Ja siellä se ihan pokkana vain seisoi kontaktissa, että tää on tää juttu, täällä kuuluu tällee seistä.

On se helevetin rasittava, mutta joskus se yllättää olemalla käsittämättömän pätevä!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti