Agilitypäivitys

Joku ja Just ovat kumpikin päässeet kerran Soilen agitreeneihin, edelleen maan tasolla tehtäviin hommiin. Joku pääsi toissaviikolla. Ohjelmassa oli lähtö, keinu ja keppien sisäänmeno. Lähtötreenissä yksi ihan uusi ajatus Soilelta: palkkaaja voisi seistä koiran takana ja heittää palkan koiran eteen, kun vapautuskäsky tulee. Mietittiin myös, että olisi hyvä olla erillinen palkkasana takapalkalle. Tässä kohtaa muistelin, että olin ajatellut opettaa Jokulle eri palkkasanan lelupalkalle ("jipii") mutta arvatkaa, oonko muistanut käyttää sitä, kun "jes" tulee niin selkärangasta. 

Keinun tarjoaminen sujuu jo tosi hienosti! Soile osasi hyvin lukea koiraa ja piti keinua vain ehkä 10 cm koholla, ettei heilahdus olisi kovin iso. Tässä pitää edetä hitaasti, että Jokun itsevarmuus ja turvallisuudentunne säilyy. Vaihdettiin sitten puolta ja mentiin vasemmalta, mikä meni paremmin. Soile pääsi vähän piikittämään, että vasen puoli on koiralle tutumpi. Mä nauroin, että mähän olen YRITTÄNYT tehdä molemmin puolin alusta asti, koska harrastetaan myös rallya, mutta kummasti vaan silti on käynyt näin.

Lopuksi vielä keppien sisäänmenoa kahdella kepillä. Joku muisti tän ihan superisti, heti alkoi tarjota oikeaa! Toisaalta oli jo vähän väsynyt eikä jaksanut ihan koko ajan keskittyä, kun itse seisoin tylsänä ja juttelin Soilen kanssa. Soile rupesi miettimään, miten virettä saisi nostettua, ja mulle muistui mieleen, että Jokuhan syttyy mun liikkeestä. Vähän kun otin ite spurttausta mukaan, niin vauhti muuttui ihan toiseksi. Tämä pitää muistaa jatkossa!

Just oli todella epäuskoisen näköinen, kun pääsi treenaamaan! Justin kanssa tehtiin inniä ja juoksarimattoa. Innissä toinen puoli meni heti kuin Römssöössä mutta toinen olikin paljon vaikeampi. Luulisin, että tämä on puoleisuusero ja laukkakysymys. Just oli nimittäin jo lähdössä niin paljon kallellaan, että ihme olisi, jos ois tullut mun puolelta. Kerran väännettiin oikein rautalangasta käsikosketuksen kautta ja lamppu syttyi; seuraava kerta onnistui. Tähän lopetettiin. Vähän Justista näkyi, että sitä alkoi ärsyttää, kun ei tajuuuu, mutta leikki kuitenkin hyvin joka toistolla. 

Juoksarimatto aloitettiin ihan nollasta, ei olla kotonakaan tehty. Omaa mattoakaan ei ollut mukana eikä namimaattia, joten lainattiin Katrin hienoa mattoa ja palkkasin lentävällä namilla. Just sai tosi nopeasti hommasta kiinni mutta väsyttyään alkoi tarjota maahanmenoa. Jatkoon saatiin neuvo tehdä myös edestakaisia juoksuja (matolle ja takaspäin), että tulisi hyviä takajalkaponnistuksia. Näitä ei ollakaan tehty ollenkaan Jokunkaan kanssa. 

Nyt sitten loman mittainen tauko ja hallissa jatketaan!