Karanteeni ohi ja viime lauantaina päästiin taas treenaamaan! Otin sen kunniaksi kaikki koirat mukaan kimpparallyyn, jonka teemana oli käännökset ja kumpikin rata oli tarkoitus tehdä molemmin puolin. Tein Justin kanssa ensin tuota vasemmanpuoleista eli käännökset oikeaan. Ihan aluksi oli lähtöongelmia, kun Just ei lähtenyt seuraamaan käskystä vaan jäi istumaan. Tässä oli jokin väärinymmärrys, koska kun olin palkannut liikkeellelähdöstä muutaman kerran, Just teki tosi hienoja seuraamaan lähtöjä. Tämän pätkän tehtävät sujuivat erinomaisesti kummaltakin puolelta eli sekä ulkokaaressa että sisäkaaressa. Tauon jälkeen Just teki lyhyen palkattoman kierroksen käännöksiä oikealle koira oikealla. Meni aika täydellisesti, joten kanatikun kanssa uudestaan tauolle. Sen jälkeen Just pääsi vielä yhdelle kierrokselle tekemään käännöksiä vasemmalle ja sivuaskelia molemmin puolin. Sivuaskeleissa riittää kyllä haastetta mutta ainakin koira osaa ja ne onnistuu, jos vain saan askelmerkit sopimaan.
Jokulla oli hirveän hauskaa eikä mitään epävarmuuksia tai varjoja silmissä 😍 mutta ei se kyllä oikein osannut vaan esitti omia variaatioitaan, esim. 360 oikeaan -kyltillä loppujen lopuksi mä seisoin poikittain ja se oli mun jalkojen välissä 😂
Sitten oli Lyytin vuoro ja hyvänen aika, miten innokas mummo mulla oli 😍 Se ei meinannut pysyä nahoissaan ja pomppi vaan menemään minkä vanhoista nivelistään sai irti! Toisin kuin lapsenlapsensa, se myös osasi teknisesti tehtävät ja ihanaa oli nähdä, kuinka se pystyy esim. käyttämään takapäätään edelleen, vaikka muuten näyttääkin jo kovin jäykältä.
Maanantaina laatuaikaa Justin kanssa Maiju Ojamiehen tokovalkussa. Nyt sattui sellainen kuuluisa tajunnanräjäyttävä treeni. Kerroin Maijulle, että me ollaan treenailtu yhteistä hauskanpitoa ilman konkreettisia palkkoja ja että se on toiminut, mutta on alkanut vähän toistaa itseään ja käydä tylsäksi. Mulla on ollut ajatuksena lisätä tähän vauhtiliikkeitä, mikä oli Maijun mielestä hyvä idea ja looginen seuraava vaihe. Vauhtiliikkeet sytyttää Justin, niin jos yritän tehdä vain pikkutemppuja ja siirtymiä ilman palkkaa, niin sahaan omaa oksaani. Lisäksi halusin katsoa luoksaria; Just tekee nopean sivulletulon, kun lelu on kädessä mutta ilman lelua laukkaa kyllä reippaasti mun luokse mutta sivulletulo on hidas.
Just pisti parastaan; sillä oli erinomainen vire läpi treenin, se keskittyi erinomaisesti ja malttoi hienosti odottaa sivullakin kontaktissa, kun me juteltiin Maijun kanssa. Luoksarissa näytin ensin, miten Just tulee lyhyeltä matkalta sivulle, sitten pitkältä matkalta lelu kädessä ja sitten pitkältä matkalta ilman lelua. Olin kyllä ihan oikeassa, kun halusin tehdä tätä valkun silmien alla. Maiju näki nimittäin heti, mistä on kyse: Maijun mielestä Justin tekniikka sivulletuloon on hyvä. Kun lelua ei ole kädessä, Just tekee sivulletulon tarkasti ja täsmällisesti. Kun lelu on kädessä, se heittää itsensä sivulle vinoon ja palkkaan heti siitä. Siksi musta tuntuu, että Just tulee nopeammin, kun palkkaan sen siitä vinosta! Eikä se asettele itseään tarkasti suoraan asentoon.
Lisäksi mainitsin, että mulla on ollut paha tapa pitää luoksaria "helppona varmana" liikkeenä, jota ei tarvii niin paljon treenata ja käyttänyt sitä esim. palkattomuustreenien liikkeenä. Luoksarista pitää jatkossa muistaa palkata kunnolla ja tehdä siitäkin yhtä kiva ja kannattava liike kuin muistakin, yksi lemppariliikkeistä eikä tylsä perussetti.
Sitten kisamaiseen pätkään. Tehtiin liikkeestä maahan - kutsuvapautus - ruutu - kutsuvapautus - lennosta nouto - kokonainen luoksari ja yhdessä kävely kehuen palkoille. Ja siis tää meni ihan loistavasti. Kaikki liikkeet teknisesti oikein (ruutu oli ihan super!) ja Just oli ihan liekeissä koko ajan. Maiju sanoi, että mullakin taas vauhti kiihtyi 😂 mutta se oli ihan ok näin ekalla kerralla. Jatkossa pitää muistaa myös ottaa viiveitä, koska nehän on kokeissa vaikeita ja myös lisätä rauhallisia liikkeitä vauhtiliikkeiden väliin ja sitten ihan joku kunnolla liikkuroitu kokonainen liike väliin.
Lopuksi Maiju sanoi, että Just on ihana, kun se niin selvästi nauttii juoksemisesta, palkkautuu vauhtiliikkeistä ja yhdessä tekemisestä eikä vaan juokse nakinkuvat silmissä. Mä sanoin, etten meinaa uskoa, että sosiaalinen palkka voisi sille riittää, koska se on ay-nainen. Kun kuulen lauseen "tekeminen itsessään on tarpeeksi palkitsevaa", nauran päälle, että näkis vaan. Maiju sanoi, että monilla ohjaajilla sosiaalisen palkan suurin ongelma on ohjaajan uskonpuute.
Ja tässä nyt ollaan asian ytimessä. Mun pitää siis muuttaa omaa ajattelutapaa. Olen aina ajatellut, että juoksemalla tai tekemisellä palkkaaminen toimii vaan jollain bortsuilla tai käyttöcockereilla, mutta kyllähän Just oikeasti nauttii juoksemisesta ja vauhtiliikkeet on aina olleet sen bravuuri. Olen ajatellut, että kauheeta kun pitää tehdä 7 liikettä palkatta. Mutta nyt rupean siirtämään ajatuksiani siihen suuntaan, että tokoliikkeissä on monta Justin lempparia. Ruutu ja hyppynouto on jo valmiiksi suosikkiliikkeitä ja kierrosta ja luoksarista varmaan saadaan sellaisia. Eli ei "nyt tehdään 7 liikettä ja sit pääset palkalle" vaan "nyt tehdään 1 liike ja sit pääset juoksemaan ruutuun!!!"
Tavoitteena, että vaikka palkat on sermin takana, niin Just ois ihan liekeissä. Eli vauhtiliikkeiden kautta nostetaan yhdessä tekemisen arvoa ja sinne väleihin sitten ujutetaan niitä "tylsempiä liikkeitä", joissa myös muistetaan ylläpitää yllätyksellisyys, jännite ja pelimäisyys (esim kaukopeli). Pitää muistaa palkata vaihtelevasti eri osista ohjelmaa ja myös hyödyntää Pekka Korrin vinkkiä "nopeenopeen" käyttämisestä edellisen liikkeen loppuasennosta siirtymään lähtiessä. Lisäksi tuli mieleen, että palkkojen jättämisestä sermin taakse voisi tehdä valmistelurutiinin. Että jos ennen treenaamista on valmisteltu palkkojen ottamisella taskuun, niin yhtä hyvin tämä voisi toimia toisin päin: nyt on taskut tyhjänä, nyt mennään pitämään hauskaa!
Maiju on kyllä ihana valkku. Jotenkin arvostan hirveästi sellaista maanläheisyyttä ja erilaisten tavoitteiden ymmärtämistä. Maiju oli vakaasti sitä mieltä, että kun nyt saadaan ajatusmaailma käännettyä ja systemaattisesti rakennetaan koesuoritusta, niin jo on kumma, jos Just ei pysy vireessä koekehässä. Näitä on aina kiva kuulla ulkopuolisen suusta! Maiju antoi myös täyden synninpäästön ilohaukuille ja sille, että koira on kisassa matalammassa vireessä! Kerroin, että meidän avoimen kisassa Just ei sanonut mitään koko kehän aikana. Maiju kertoi, että hänellä on sama kokemus westien kanssa tehdessä. Ja kun sanoin, että jotkut sanoo, että "kyllä koiran pitäis olla koekehässä samassa vireessä kuin treeneissä", niin Maiju totesi, että harvalla koiralla tämä oikeasti toteutuu ja tavoitteena voisi pitää vaikka 90-prosenttista virettä kokeessa. Joten tämän perusteella Justin ilohaukahduksista ei kannata ottaa painetta. Mun tän hetkinen fiilis niistä on se, että niihin puuttuminen luo enemmän konfliktia ja turhaumaa kuin hyötyä. Katsotaan, mitä mieltä olen seuraavan kokeen jälkeen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti