Lauantaina päivällä 3-luokan sisäetsintä. Yritin ensin, että voisin tietää kätköjen määrän, mutta Elli kannusti mua tekemään ihan kolmosluokan tyyliin mutta palkaten koiraa kuitenkin. Ja vitsit että oli makeeta! Oli niin jännää, että etsinnän jälkeen pääsin hädin tuskin portaat alas, kun jalat tärisi niin paljon. Meidän odotellessa vuoroamme alakerrassa tutut kaverit söivät siinä odottelutilassa pizzaa, ja Just tietysti kerjäsi. Koska yksi kaveri jätti reunat syömättä, pyysin saada ne Justille palkaksi. Ja olipahan motivaatio kohillaan!
Aikaa oli 7 minuuttia ja tiloja oli neljä, mukana kaikkia kolmea hajua. Ei olla laventelilla tehty pitkään aikaan, mutta eipä siinä ollut mitään ongelmaa, joten nyt vaan rohkeasti ottamaan sitäkin mukaan omiinkin treeneihin. Just nappasi upeasti suoraan lähdöstä hajun ja ilmaisi eteisaulan pyykkikorin ihan sekunneissa. Tästä palkaksi pizzaa, jonka syötyään Just näytti sanovan: "Mä löydän täältä kaikki kätköt!!!" Jatkettiin tästä oikeanpuolimmaiseen huoneeseen, josta takanurkasta löytyi lattialistasta kätkö parissakymmenessä sekunnissa. Sitten seuraavaan nurkkaan, josta reaktiota ylöspäin. Ohjasin Justin etsimään sohvalle, josta se kerran hyppäsi alaskin ennen kuin hyppäsi itse takaisin, etsi ikkunanpielet ja sitten löysi kätkön seinäritilästä ja ilmaisi istumalla sohvalle 😂 Tästä ehkä vähän tyhmästi palkkasin vain sosiaalisesti. Tarkistin Elliltä kätköjen mahdollisen määrän per tila ja vastaus oli 3, joten käytiin vielä huoneen viimeinen nurkka läpi. Pöydän kohdalla Just alkoi heiluttaa häntää mutta mahtavasti jaksoi tarkentaa loppuun asti pöydän vasempaan reunaan, vaikka ensimmäisen hajun sai oikeasta reunasta. Tästä nopea palkkaus ja tämä huone valmis.
Just oli valmis porhaltamaan toisiin kahteen huoneeseen. Yritin saada sen haistelemaan kulkuväylät matkan varrelta mutta ne ohitettiin melko ylimalkaisesti. Just haistoi keskimmäistä huonetta hyvin nopeasti, kunnes siirtyi perähuoneeseen, josta huolellisen tarkennuksen jälkeen löytö hyvin matalasta kätköstä kerrossängyn jalan alta. 2:40 etsitty ja 5 kätköä löydetty!
Minuutin verran käytettiin vielä perähuoneeseen. Just reagoi jonkin verran kätkön yläpuolelle sänkyyn ja ikkunoihin, mutta tulkitsin aivan oikein niiden olevan samaa hajupilveä. Seuraavat kaksi minuuttia etsittiin keskihuonetta, josta ei löytynyt mitään - ja ihan oikein, se olikin tyhjä. Justin kiipeillessä hyllyllä saatiin Elliltä hyvä vinkki varmistaa takajalat eli ohjaaja seisoo niin lähellä, että jos koira kääntyy tai nousee, niin takajalka ei varmasti pääse lipeämään tasolta. Kun aikaa alkoi olla enää minuutin verran, ohjasin Justin tarkistamaan vielä perähuoneen etunurkan ja sieltä seinää pitkin takaisin aulaan, jonka toinen puoli oli vielä etsimättä. Just teki edelleen intensiivisesti töitä mutta ei ollut erityisen kiinnostunut mistään, joten sanoin "valmis" ajan sisällä.
Yllätys oli suuri, kun Elli sanoi, että saatiin täydet pisteet eli löydettiin 5/5 kätköä! Oon tosi iloinen, että tämä tuli videolle, koska silmiinpistävää on se, että Just löysi kaikki viisi ajassa 2:40 ja sen jälkeen etsi neljä minuuttia sujuvasti tyhjää. Oon aina pitänyt kolmosluokkaa ammattilaisten hommana ja miettinyt, onko se edes koiralle kovin reilua, mutta tästä kyllä innostuin 😂 Strategiat, koiran päättäväisyys ja ohjaajan koiranlukutaito nousevat kyllä ihan eri sfääreihin ylemmissä luokissa. Tästä tuli myös sellainen ajatus omiin treeneihin, että voihan kolmosluokan juttujakin tehdä paloina: Esim. monta tilaa, joissa x-määrä kätköjä, mutta kätköt ovat helppoja ja koiraa voi palkata vaikka joka löydöstä. Ei kolmosen treenin tarvitse olla x-määrä saavuttamattomia ja 159 cm korkeita kätköjä ilman ainoatakaan välipalkkaa.
Sain Elliltä kehuja ajanhallinnasta - myös viimeinen minuutti käytettiin oikeaan asiaan eli paikkaan, jota ei oltu vielä etsitty. Etsinnän alussa Elli kiinnitti huomiota Justin lipsumiseen liukkaalla lattialla ja suositteli kumitossuja. Laitan tämänkin asian seurantaan ja harkintaan. Just ei kyllä suostu liikkumaan tossut jalassa, mutta saattaisi kyllä unohtaa asian, kun nosesta on kysymys.
Alkuillasta vielä ajoneuvot ja laatikot. Ajoneuvoilla 2 autoa, kummassakin kätköt. Ekasta autosta löytyi saumakätkö helposti ja nopeasti. Tämän kuvassa näkyvän auton kätkö taas tuotti pienimuotoisen aivoräjähdyksen. Kätkö oli auton lohkolämmittimen pistokkeessa rekkarikilven vieressä. Tuuli kuvanottosuunnasta. Just seilasi auton ritilää ja sitten työntyi kaulaa myöten auton alle haistellen. Tässä kohtaa ensimmäinen ajatus oli, että kätkö on auton perässä, mutta sitten tajusin, että tuulihan tulee mun selästä eli haju ei mitenkään voi tulla auton perästä. Tässä oli sellainen juju, että haju oli laskeutunut pistokkeesta noihin ritilöihin, ja koska ne on onttoja, hajua oli myös auton alla! Olipahan taas ihmeellistä!
Tästä löydöstä mulle vielä muistutuksena, että jos näen, että Just ei ilmaise ihan tarkkaa kohtaa, niin ei pitäisi ohjata vaan pitäisi vain odottaa, että koira kohdentaa itse uudelleen. Just kyllä osaa tämän eli mun muistista kiinni.
Illan viimeinen rasti laatikot, joita oli reilu 40 sisältäen pahvilaatikoita, ämpäreitä ja laukkuja. Elli kysyi, haluanko tehdä kolmosen tyyliin vai tietää kätköjen määrät. Sanoin, että tällä kertaa voisin saada tietää määrän, koska Just etsi jo edellisessä sisäetsinnässä tosi pitkään tyhjää ja nyt kyseessä oli kuitenkin illan viimeinen treeni, että väsymystäkin luulisi olevan. Perustelu meni läpi ja Elli sanoi kätköjä olevan kaksi.
Yksi kätkö oli ämpärissä lähdöstä vasemmalle ja toinen sitten matkalaukussa kuvassa kauimmaisessa nurkassa. Just reagoi lähdössä ja ankkuroiduin siihen, mutta ei päästy tarpeeksi paljon vasemmalle, kun Just kävi edessä olevat laatikot läpi. Joku kansikin putosi ämpäristä, vaikka Just haisteli ihan kohtuullisen nätisti. Jatkettiin sitten lähdöstä oikealle ja sieltä löytyi matkalaukkukätkö mukavasti. Sitten lähdettiin lohkoittain tulemaan kohti kuvanottopäätyä. Sattui niin, että Just ilmaisi laatikon, jolle olin juuri ohjannut, joten nyt muistin odottaa ja Just tekikin hienosti uuden kohdennuksen, josta ilmoitin löydön. Lähimpänä kuvanottopaikkaa olevat laatikot jäivät haistelematta, minkä olin ihan hyvin rekisteröinyt.
Tästä treenistä erityisenä jäi mieleen termi "ylityölisät". Kun mietin, välipalkkaanko ekalta kätköltä ja päätin palkata, niin Elli sanoi, että se oli hyvä ratkaisu, koska pitkän päivän jälkeen sietää maksaa vähän ylityölisiä. Yhdessä käytiin vielä läpi mahdollisia strategioita isoille laatikkoalueille: järjestyksessä, lohkoittain tai spiraalina. Joku kysyi vaikeasti tarkennettavien laatikoiden (esim. haju tulee vain alakulmasta) treenaamiseen vinkkiä. Elli neuvoi tähän isohkoa aluetta, jolla yksi tällainen kätkö, koira etsii vapaana ja saa ihan vapaasti touhottaa menemään, mutta löytää kätkön vasta, kun rauhoittuu ja alkaa keskittyä ja kiertämään laatikoita tarkasti läpi.
Vappuviikonloppuna mökille, josta ajelin valmennusringin ekalle leirille Jyväskylään Koiravalmennus Motivaatioon. Nosea koulutti Elli Kinnunen. Lauantai meni suureksi osaksi tutustumiseen, joskin helmivinkkejäkin saatiin. Sunnuntaina taas oli sellaista uusien ideoiden tykitystä, että meni taas pari päivää, ennen kuin olin saanut muistiinpanot kirjoitettua.
Aloitettiin lauantai 2-luokan ulkoetsinnällä, jossa 2 kätköä eucalyptusta. Koska Justin selkä, oltiin sovittu Ellin kanssa, että hän aina sanoo mulle, jos alueella on korkeaa kätköä ja mietitään, miten saadaan siitä turvallinen. Tälle alueelle Elli sanoi, että kuormalavakasan päälle piti hypätä, joten kun Just oli haistellut maassa olevat kuormalavat ja löytänyt ekan kätkön rappurallista, ohjasin sen kunnon vauhdilla hyppäämään lavakasan päälle. Sen kätkö vaatikin tarkkaa työtä - seinältä roikkuva laukku oiskin ollut liian ilmiselvä kätkö. Piilo löytyi lavakasojen välistä.
Tein tämän alueen ilman välipalkkaa, ja toisesta löydöstä annoin Justille purkkipalkan. Lavakätköllä sillä oli kieli aika lähellä ja tästä saatiin Elliltä ensimmmäinen idea / ajattelunaihe: Elli kiinnitti huomiota siihen, että mulla on palkkapurkissa nuolumatto. Kun käytös vahvistaa käytöstä, niin palkan nuoleminen voi vahvistaa kätkön nuolemista. Nuolemisongelmaisille koirille hän välttäisi nuoltavaa palkkaa ja suosittelisi mieluummin lelupalkkaa tai kopattavaa namia. Tämä asia menee ehdottomasti seurantaan; Just ei nuole niin usein, että asia olisi iso ongelma, mutta en tietenkään halua asiaa ehdoin tahdoin vahvistaa.
Ringissä oli useammallakin koiralla haasteita ilmaisun ja nuolemisen kanssa. Ohjeena / muistutuksena tähän oli ottaa koira pois kätköltä, pyytää se hetkeksi rauhoittumaan ja sitten kokeilla uudestaan. Jos nyt saadaan nätti ilmaisu, voi superpalkata. Tästä kysyin, että eikö tässä ole ketjuttamisen vaara, (koira nuolee - otetaan pois - nätti ilmaisu - superpalkka), että eikö kannattaisi superpalkata ekalla yrityksellä puhtaita ilmaisuja. Elli vastasi, että ehdottomasti on ketjuttamisen vaara! Tässä pitää katsoa, kuinka vahvana koiralla on nuoleminen eli jos se on iso ongelma, niin silloin superpalkataan ekalla yrityksellä puhtaita ilmaisuja ja sitten jos koira nuolee, niin "jäähyn" aikaa pidennetään. Jos taas koira nuolaisee vain joskus harvoin, tämä toimii yleensä hyvin.
Toisena tehtävänä 1-luokan sisäetsintä keittiössä. Tän piti olla ihan helppo nakki, aikaakin 3 minuuttia, ja lähdin alueelle ilman sen suurempaa ajatusta. Kätkö oli tuossa pöydän kulmassa eli suoraan lähtötötsän yläpuolella. Vain yksi meidän yhdeksästä koirasta löysi tän ajan sisällä. Just haisteli laatikoiden saumoja, mutta epäilin sen olevan reaktiota roskiksen herkullisiin häiriöhajuihin. Väärin tulkittu! Kysyin Elliltä jälkikäteen, mikä tästä kätköstä teki niin vaikean. Isoin ongelma varmaan oli se, etteivät ohjaajat hahmottaneet tuota kulmaa etsittäväksi. Justkin kävi alueen ulkopuolella hajua etsimässä, mutta en mä tajunnut siitä enkä saumojen haistelusta, että pöydässä on missattu jotain. Me aloitettiin etsintä tuosta vastakkaisesta seinästä; ois ehkä pitänyt ajan loputtua kokeilla, mitä olisi tapahtunut, jos oltais aloitettu tuosta pöydänpuoleisesta seinästä.
Tästä treenistä muistiin vielä treeniin apparin tai kouluttajan rooli etsinnässä. Löytö-sana toimii aina jonkinlaisena vahvisteena, joten olisi hyvä, jos ohjaaja ei sanoisi sitä koiran ilmaistessa väärää kohdetta. Jos koira meinaa tehdä valeilmaisun, kouluttaja sanoo "älä usko" tai "odota", jos koira on lähellä. Jos koira on yhdistänyt löytö-sanan palkkasanaksi, siitä pitää opettaa pois, koska se on huono homma, minkä Hyyde ystävällisesti meille demonstroi. Lisäksi tilassa oli vanhoja kätköjä, jotka aina välillä tulevat kummittelemaan, joten jos koira reagoi niihin, Elli sanoi: "Kummitus". Justillakin tuli yksi tällainen reaktio mutta ei se kyllä kyseistä paikkaa ilmaissut.
Kaksi viikkoa sitten KEK2-nosekoe Askolassa, tuomarina Noora Heikkinen. Koe käytiin yhdessä ryhmässä ja minä onneton arvoin itselleni viimeisen suoritusnumeron eli 19. Odotteluajat venyivät siis tosi pitkiksi ja kätköt olivat 3,5-4 tuntia vanhoja meidän päästessä niille. Ekan kierroksen odotteluajan sain kuitenkin kulumaan ihan mukavasti, mutta toka kierros tuntui kestävän ja kestävän... Yritin kuitenkin olla antamatta asian vaikuttaa! Sää oli onneksi ihana.
Ekana oli ulkoetsintä, 2 kätköä, aikaa 4 minuuttia. Olin jo tutustumisessa katsonut tuota ovensuuta ja portaikkoa, että siellä voisi olla hyviä kätkönpaikkoja, se pitää tsekata tarkasti. Just lähti aika vauhdikkaasti lähdöstä ja kiersi mattotelineen sisäkautta eli talon seinä jäi haistelematta. Just meni portaikon luo, mutta sitten ehkä tuli tuulenpyörre, koska Just näytti siltä, että hukkasi hajun ihan totaalisesti. Sitten meni hetki ihan sählätessä, kun yritin ohjata Justia käymään alueen takaosa läpi. Ihan sattumalta ohjasin sen tarkistamaan myös tolpan jalka, josta suureksi hämmästyksekseni saatiin löytö! Tästä mulle 10 pistettä!
Sitten jatkettiin aluetta vastapäivään. Just olisi hirveästi halunnut kiivetä kuvan etualan katsomoon ja siinä meni aikaa keskustellessa asiasta. Katsomon päädyssä Just reagoi mutta jatkoi sitten matkaa - siinä oli leppäkerttu! Tässä vaiheessa oli mennyt jo kolmisen minuuttia ja alue suunnilleen käyty läpi, joten ohjasin Justin talon seinää pitkin kohti portaikkoa. Tämä oli aivan oikea strategia, koska nyt Just sai tosi hyvin hajusta kiinni, kiipesi rappuset reippaasti ja alkoi tarkentaa kaiteeseen. Tässä vaiheessa tuli 30 sekunnin varoitus, enkä varmaan ikinä ole suhtautunut siihen niin tyynesti. Seisoin vain rauhallisena narun päässä ja odotin, että koira saa tarkennettua loppuun. Toinen löytö ajassa 3:32. Tällä alueella molemmat kätköt löysi 7 koirakkoa.
Ekalla kätköllä Just räppäsi tassulla tolppaa, josta saatiin 1 vp. Tuomari esitti etsinnän jälkeen erittäin mielenkiintoisen ajatuksen, että voiko mun sosiaalinen palkka "gimme five" provosoida Justia tassun käyttöön myös kätköllä. En oo aikaisemmin vastaavaa ilmiötä huomannut mutta ehdottomasti menee seurantaan tämäkin asia. Jos rupeaa toistumaan, niin pitää harkita jotain muuta palkkatemppua.
Ajoneuvoilla 1 kätkö ja aikaa 2,5 minuuttia. Tää oli mulle oppimisen paikka tässä kokeessa. Lähdin ajoneuvoetsintään aivan liian itsevarmasti ajatellen, että ajoneuvot on Justin vahvin osa-alue ja ollaan aina saatu niiltä löytö. En muistanut tarkistuslistaani suunnanvaihdosta ja lokareiden tarkistamisesta. Lähtö oli kuvanottopaikasta katsoen vasemmalta ja sieltä suunnasta tuuli. Hajut olivat varmasti levinneet jo tosi laajalle, kun meidän vuoro oli lähes 4 tuntia kätköjen laitosta. Tästä syystä otin strategiaksi, että annan Justin mennä peräkärrylle asti ja lähdetään sieltä vastatuuleen. Vähän tyhmä strategia kuitenkin; oltaishan me voitu käydä läpi edes yhdet kyljet joka ajoneuvosta jo menomatkalla. Nyt Justin oli vähän vaikea sitoutua ajoneuvoihin ja se meinasi harhautua valkoisen auton takana olevalle aidalle, missä näin jälkikäteen ajateltuna on saattanut olla siirtymähajua. Ohjasin Justia päättäväisesti peräkärrylle, mikä sitä taisi vähän ärsyttää, kun ei siellä ollut mitään. Tuhlattiin ihan hirveästi aikaa alueen takaosaan ja kun lähdettiin sieltä ylöspäin, oli enää minuutin verran aikaa jäljellä ja vihreä pikkuauto vielä kokonaan haistelematta. Kun kierrettiin valkoinen auto etukautta, jollain tajunnan tasolla rekisteröin, että Just lähti vetämään kohti Skodan kylkeä. Ohjasin sen sitten haistelemaan vihreää pikkuautoa, jolla aika loppui. Kätkö oli Skodan lokarissa!!! Just sai sen vasta, kun tultiin Skodan kylkeä myötäpäivään. Eli käytännössä se oli lähtenyt vetämään hajupilven kohdalla, mutta olisi pitänyt vaihtaa suuntaa Skodan kyljellä - sen sijaan vedin sen suoraan pois kätköltä! Tää kyllä harmitti paljon, koska mehän ollaan treenattu lokarikätköjä. Eniten jurppi kuitenkin se, että missattiin kätkö SKODASTA! 🙈 Jatkossa ei saa olla liian itsevarma vaan pitää keskittyä! Tämän kätkön löysi 12 koirakkoa.
Iltapäivällä neljän aikaan päästiin taas hommiin. Laatikoilla 2 kätköä, aikaa 2,5 min, joka kuulosti aika vähältä. Alueella ei ollut yhtään pahvilaatikkoa, vain laukkuja + 10 muovilaatikkoa. Just reagoi heti lähdössä, joten ankkuroiduin sinne. Se kiersi hihnanmitan päässä lähialueen laukut, kunnes ilmaisi kuvassa suoraan edessä olevan pikkurepun. Ilmeisesti se oli saanut jo oikeanpuoleisesta kätköstä myös hajun, koska haki narun päässä kaarrattaessaan sinnekin. Löydön jälkeen musta ois ollut tosi kiva käydä alue järjestelmällisesti myötäpäivään läpi, mutta ei siitä meinannut tulla mitään, kun Just tiesi kätkön olevan oikealla seinustalla. Muovilaatikot oli meidän töistä ja lisäksi kasseista 8 oli meiltä tuotuja, joista yhteen Just reagoi mutta ei ilmaissut tarkankaan haistelun jälkeen. Ankkuroiduin taas hetkeksi sinne, että Just tarkistaisi kaikki viereiset, mutta ei löytöjä. Jatkettiin sitten oikealle seinustalle, kun 30 sekunnin varoitus tuli. Tässä kohtaa alkoi hiki nousta, kun niin paljon oli vielä etsimättä... mutta sitten Just ilmaisikin mustan repun! Löytö-ilmoituksen jälkeen piti vähän vetää henkeä, kun oli mennyt vähän jännäksi 😁 15 sekuntia aikaa jäi kuitenkin jäljelle. Tällä alueella molemmat kätköt löysi 6 koirakkoa.
Viimeisenä alueena sisäetsintä, 2 kätköä, aikaa 4 minuuttia. Lähtö oli kuvan vastakkaisen päädyn ovesta. Just porhalsi heti alueen toiseen päätyyn, jossa oli tosi kiinnostunut valkoisista pöydistä ja seinästä. Viime kokeesta viisastuneena ohjasin Justin kohti mahdollista ilmavirran lähdettä eli ikkunoille. No eipä tää tällä kertaa toiminut; molemmat kätköt oli ikkunattomalla seinustalla. Huoneen toisesta päästä heti ovesta vasemmalle saatiin löytö huolellisen tarkennuksen jälkeen penkin alta. Sitten jatkettiin ja aika kului... Ohjasin Justin vielä etsimään penkin päältä ja sen mielestä olikin hauska kiipeillä; muilta ohjaajilta kuulin, että jotkut koirat olivat kiipeilleet myös pöydillä, eli niillä oli varmasti koirahajuja. Kohdehajua sen sijaan ei löytynyt. Aika alkoi olla vähissä, kun palasin vielä kuvanottopäätyyn lisäreaktioiden toivossa, mutta sitten aika loppuikin. Kysyin tuomarilta, ollaanko me lähelläkään ja oltiin parin metrin päässä. Kätkö oli 135 cm korkea, seinäpaneelissa. Tuomari-Noora sanoi, että Just oli käynyt siinä alla ja sanonut piip! Tän kuullessani pää meinasi räjähtää, koska mulla ei oo mitään muistikuvaa tästä. Nyt kyllä hankin actionkameran, että voin edes jälkikäteen nähdä, mikä kaikki mulla aivosumussa jää huomaamatta.
Kun ohjasin Justin haistelemaan ylös, se seinää raapien kurkotteli, kunnes lukitsi vastauksen ja laskeutui istumaan. Tästä voin ihan rehellisesti sanoa, että taidot ei riittäneet - ei koiran itsevarmuus eikä mun koiranlukutaito. Me ei olla viime aikoina treenattu noin korkeita; Justhan ylettyy hyvin n. 115 senttiin ja sen korkuisia ollaan kyllä tehty. Tää on nyt vähän vaikea asia, kun Justin selän takia en uskalla tehdä korkeita riittävää toistomäärää, että Just olisi asian suhteen tarpeeksi itsevarma. Eli tähän pitää nyt kehitellä jotain apukeinoja, erilainen ilmaisu (esim. tuo vinkuminen), tukikäsi tai jotain muuta.
Sisäalueelta vain 3 koiraa sai molemmat kätköt. Justin yhteispisteet siis 60/1 ja sijoitus oli seitsemäs. Vain yksi koira sai 100 p. Justin etsintävire oli huonompi kuin esim. Laukaassa viimeksi. Voi olla, että oli vähän turhautunut odottelustakin tai jostain muusta, tai sitten se tarvitsisi alle rallykisat tai tallireissun 😂
Keskiviikkona lähdin viemään laatikoita Saanalle nosekoetta varten ja samalla otettiin treenitreffit Tuusulan urheilupuistossa. Kentän pohja ei ollut paras mahdollinen, joten ihan täysipainoisia treenejä ei saatu aikaiseksi, mutta oli tosi isoja onnistumisiakin. Tehtiin kaukoja niin, että Saana seisoi mun ja Justin välissä pyöritellen nuuskumattoa kuten kaukotaulua. Joka toisto onnistui! Tehtiin myös jääviä läpi ja ne oli ihan täydelliset, sekä itse stopit että loppuasennot. Ei yhtään stiplua! Yhdessä luoksarissa Just tuli mun oikealle puolelle perusasentoon. Ja tää on kyllä riski, koska johtui ihan varmasti mun vääränlaisesta käsiliikkeestä. Häiriönsieto oli kokonaisuudessaan ihan ok.
Joku sai hengailla kentän laidalla Saanan tehdessä Pepin kanssa vauhdikkaita noutajajuttuja. Autosta tullessa Joku vähän höyrysi mutta palautui aivan välittömästi ja oli superhienosti mun kanssa yhteistyössä. Treenattiin myös autoon menoa, joka lähti toimimaan paremmin mutta ei toki heti ekalla kerralla niin, miltä haluaisin sen näyttävän.
Torstaina Jokun kanssa laatuaikaa kauden viimeisten agitreenien merkeissä. Homma meni ihan putkeen! Rata koostui kevätkauden teemoista ja suunnittelu onnistui ihan mukavasti nollien määrästä päätellen. Joku haksahti kummallakin yrityksellä päätyputkeen. Näyttää tosi hauskalta, kun se oikein katsoo mua ja sitten kuitenkin lähtee putkeen! Homma kyllä korjaantui sillä, kun ohjasin niin kuin edellisellä viikolla harjoiteltiin, joten vähän puuttui tarkkuutta itseltä vauhdin hurmassa. Toisella yrityksellä tuli taas yksi väärä putki, ja nyt halusin niin kovasti homman onnistuvan, että sekoiltiin (parin putken kautta) hallin toiselle puolelle ja otettiin sama pätkä uudestaan. Ja nyt onnistui loppuun asti! Oli kyllä niin hauskat treenit, että vielä kotimatkallakin nauratti! Suklaat jäi ansaitsematta radalla, mutta onneksi ihanat koulutettavat voitelivat meitä herkuilla.
Perjantaina kauden viimeinen Mervin nosevalkku. En tiiä, mikä juttu, mutta Just on tuolla Mervin valkussa aina ihan hikari. Nytkin kävi ottamassa lähtöhajut, kun käveltiin ohi ja sitten odotteluaikana kävi vielä n 10 kertaa ilmaisemassa lähtöhajun. Mervi ovelasti vielä laittoi meidät aloittamaan, koska halusi nähdä hajujen käyttäytymistä Justin kertomana! Tälläkin kertaa keskityttiin ulko- ja ajoneuvoetsintöihin talven jäljiltä. Ensin Janinan auto + peräkärry, yksi haju. Just veti suoraan lähdöstä kohti Janinan auton etuosaa ja nappasi rekkarista kätkön niin nopeasti, että olin jo palkkaamassa 11 sekuntia aloituksesta! Toinen alue oli 2 henkilöautoa ja heppatraikku. Just haistoi ekaa autoa hyvin nopeasti ja hylkäsi sen melkein heti. Sitten seilasi tokan auton sivusaumaa, josta päättelin, että kätkö on joko saumassa tai auton toisella puolella. Kun nenä alkoi suuntautua auton alle, olin valmis ohjaamaan sitä kiertämään autoa, kun se ratkaisi ongelman itse, kiersi auton, tarkensi ja ilmaisi! Siis niin makee! Traikku meni oikein sujuvasti, kiersi sen takakautta haistellen, kunnes tuli aisan kohdalle, josta huolellisen tarkennuksen jälkeen ilmaisi aisan takaosasta.
Ulkoetsintäalue oli tosi mielenkiintoinen: kaksiosainen lastauslaituri ja maantasossa oleva etuosa. Mervin ohjeiden mukaan jaoimme alueen etsittäviin osiin. Päätin, että aloitetaan maan tasolta enkä anna Justin ryysiä laiturille. No ei se yrittänytkään! Se oli ilmeisesti heti hajupilvessä, koska pyöri vähän ja nenä nousi myös kohti laituria. Sanoin, että ei saa hypätä siitä, niin se ilmaisi kätkön rappusten alareunasta! Tästä jatkettiin pelkällä sosiaalisella palkalla ja nyt sai kiivetä rappuset. Laiturin ulommassa osassa meni jonkin aikaa turhaan pyörimiseen. Eli taas jatkoin ilman tarkkaa uutta lähetystä! Tästä siis muistutus olla tarkempana koetilanteessa. Toisaalta siellä ei myöskään ollut kätköä, joten ehkä senkin takia Just surffaili päämäärättömästi. Kun tultiin laiturin sisempään osaan, sieltä Just nappasi heti hajupilvestä kiinni heti sisääntulosta oikealle. Näin taas reaktion (piste mulle) ja ankkuroiduin siihen ohjaten Justia etsimään eri puolilta. Lopulta se kuitenkin itsenäisesti selvitti kätkön sijainnin: seinässä n. 110 cm korkeudella. Ei paljon parempaa itsevarmuuden pönkitystä olisi voinut toivoa päivää ennen koetta.
16.4. Veeran toko Justin kanssa. Otettiin loppuasentoja: sivulle takakautta ja maasta sivulle liikkeen lopussa. Kysyin Veeralta, uskooko hän, että voisin mennä toukokuussa kokeeseen ilman, että olisi epäreilua ja sekavaa koiralle, pitääkö tulla edestä vai takaa. On siinä pieni riski, että Just on lopussa epävarma, mutta tärkeintä on olla itse ottamatta painetta asiasta. Jos se tulee etukautta, niin sitten tulee.
Harjoiteltiin asiaa naminheitosta, luoksarista, kierrosta ja kapulan kanssa. Testailtiin, kuinka hyvin on oppinut sanallisen vihjeen ja kuinka paljon tarvitsee käsi- tai vartaloapua. Mun yllätykseksi on oppinut sanallisen vihjeen oikeastaan jo tosi hyvin! Kysymys on enää etäisyydestä eli pitkän luoksarin matkalla ehtii "unohtaa", mihin piti tulla. Kun toistin käskyn matkan puolessa välissä, Just silminnähden korjasi linjansa! Kierrossa sama juttu eli lyhyeltä matkalta pikkuhiljaa kasvattaen luuppaa kiertäen tosi hienosti mutta "kisamaisessa" kierrossa tulee vanhasta tottumuksesta etukautta. Veeran ohjeet oli, että nyt treeneissä mieluummin toistan käskyn kuin teen vartaloapuja.
Maasta sivulle nousussa kävi ihan mahtava juttu: vastasin itse omaan kysymykseeni. Muistin yhtäkkiä Caritan vinkin istu-seiso-vaihdosta, jossa kannattaa pyytää koira istumaan eikä sivulle alussa. Sovelsin tätä vinkkiä tähän asiaan, jolloin palatessani koiran viereen meninkin sen takajalkojen tasolle enkä lavan tasolle. Näin en painostanut yhtään ja Just nousi tosi hanakasti sivulle päästäkseen helpompaan katsekontaktiin. Mun ollessa sen takajalkojen tasollahan sen pitää katsoa takaviistoon saadakseen katsekontaktin. Problem solved!
Maanantaina Jokulla hoopers. Tällä kertaa rata oli aika sopiva tasoltaan, ja saatiinkin hyviä onnistumisia. Rakensin taas palasista palkkauksilla, mikä toimi muuten hyvin, mutta Katri namipallon kanssa oli liikaa Jokun luopumuskyvylle 😅 Käytin nyt uutta kiertokäskyä "ympäri" ja Joku omaksui sen kyllä heti. Hetkittäin ehdin hyvin ajoittaa sanalliset ohjeet mutta sitten yhdellä toistolla unohdin kaikki käskyt! Että sellaista. Lopussa tehtiin vielä yksi kierros niin, että juoksin enemmän mukana, niin saatiin kiva vauhdikas lopetus treenille.
Justin kanssa vapaavuoro hooppien jälkeen. Jatkettiin samaa takaakiertämisteemaa. Aloitin pitkän matkan kierrolla, jossa Just taas oli aivan vakuuttunut, että siellä on pallo valmiina eikä suorittanut kiertoa. Hoh hoijaa. Onneksi nykyään kestää paremmin toistoja kierrossa ja voin lähettää sen uudelleen vauhdin kärsimättä. Tehtiin myös hyppynoudon palautusta takakautta kiertäen. Apuna seisoin hieman esteestä vasemmalle, jotta paluumatkalla Justille olisi suora sihti taakse.
Heidi oli tehnyt kolme nosekätköä: kaksi hallin päätyseinään ja yhden ajoneuvoihin. Just oli ihan paras ekalla kätköllä. Se löysi sen jo ennen lähtölupaa! Ei ehtinyt ilmaista kyllä, kun otin sen takaisin lähtöön. Just oli sitten siinä ihan muina naisina ovelan näköisenä, että ei tässä mitään... kunnes päästin sen etsimään, niin ilmaisi aivan välittömästi. Jatkamisessa hetkellisesti surffaili turhaa, kunnes löysi hajupilven ja sitten superhyvä tarkennus ja ilmaisu. Ajoneuvoja oli peräkärry ja jakeluauto. Just nappasi tänkin hajun suoraan lähdöstä ja vei mut hyvin päättäväisesti peräkärryn aisan takaosaan ja ilmaisi sinne. Olipa itsevarmuutta boostaavat treenit!
Viime viikolla oli tylsä viikko töissä, joten otettiin torstaina triplatreenit! Ensin tokoiltiin Justin kanssa kouluttajien vapaavuorolla ennen agilitya. Oli tarkoitus tehdä ihan vain pikkujuttuja, mutta Just olikin vauhdikkaalla tuulella, niin lopulta juoksi aika paljonkin. Aloitettiin merkinkierrolla ihan tyhjällä kentällä eli ilman hyppyjä vieressä. Matkaa oli reilu 15 metriä. Just lähti ihan superinnokkaalla asenteella mutta sitten jäi etsimään lelua tötsien takaa ja tuli takaisin samaa reittiä eli ei suorittanut kiertoa.🙈 Eli se on nyt ketjuttanut, että ekalla toistolla lelun pitäisi olla kartioiden takana. Tää on vähän hankala juttu, kun valmiilla palkalla saa hyvää motivaatiota ja yllätyksellisyyttä esim. ohjelmatreenissä mutta tällainen lopputulos ei ole hyvä. Eli Just pitäisi saada ymmärtämään, että jos ei heti näe lelua, niin kannattaa jatkaa matkaa ja juosta yhtä vauhdikkaasti takaisin. Lähetin sitten uudestaan ja nyt kiersi tosi hienosti. Kolmannella toistolla jäi himmailemaan puoleen väliin ja kun annoin uuden kierrä-käskyn, se bongasi oikealta puolelta putken ja oli menossa sinne 🙈 Tästä huomautin ihan reilusti: "et mene sinne!" ja Just kääntyikin pois. Käytiin kiertämässä ja itsepäinen oinas kun olen, otettiin vielä yksi toisto ja nyt taas kiersi superhienosti. Eli vaikka olikin säätöä ja sähläystä, otan kuitenkin tästä erävoiton itselleni, että sain asian Justille läpi, eivätkä sen irtoaminen ja motivaatio silti kärsineet.
Sitten tehtiin vielä kierrosta takakautta sivulletuloja ihan 1-2 metrin päästä ja tästä tuli tosi sujuva luuppi. Seuraavaksi hyppynouto, joka onnistui kerrasta purkkiin. Vielä tehtiin liikkeestä maahanmenoa, joka tosiaan on vähän ruosteessa. Ihan parin toiston jälkeen alkoi sujua yhtä varmasti kuin ennenkin ja myös erottelu toimi. Lopuksi tehtiin jotain, mistä palkkasin putkella, mutta en kuollaksenikaan muista, mitä se oli. Ehkä kaukovaihtoja?
Jokulla oli valssiteemainen ohjaustreeni. Mia sai niin kivat videot, että pakko jakaa tänne.Tällä kertaa Joku ei leikkinyt Auran kanssa ennen treeniä ja sen vauhti olikin ihan eri luokkaa! Muutenkin aivan superhyvät treenit; olin itsekin tehtävien tasolla. Ensin yritin tehdä 1-2-välin kutsuen ja valssilla, mutta Joku meni silti takana olevaan putkeen. Muutettiin sitten niin, että mä seisoin valmiiksi lenkkarit kohti kakkoshyppyä, niin nyt Joku lähti hyvin liikkeeseen ja saatiin 1-3 onnistumaan.
Nelosen valssin ajoituksesta ja suunnasta onnittelin itseäni! Yhtään en ollut koiran tiellä ja Joku pääsi kiihdyttämään täysillä suoralle 4-7. Pätkä 6-9 onnistui joka kerta, mutta ekalla yrityksellä vein Jokua liian pitkälle ennen takaakiertoa esteelle 10, niin se meinasi lähteä irtoamaan kohti 17:ää. Hanna neuvoi mua, että kääntäisin jo jalkoja valmiiksi uuteen menosuuntaan lähetettyäni koiran takaakiertoon, jotta pääsisin heti liikkumaan uuteen suuntaan, kun Joku on lukinnut takaakierron. Tää toimi ihan uskomattoman hyvin! En edes tiennyt, että osataan moista! 11:llä luulin tekeväni vekin ja ohjaavani oikeaan suuntaan, mutta Joku meni silti putkeen ekalla yrityksellä. Muilla kerroilla ohjasin tarkemmin ja sitten onnistui. 13:lla tein ensin täydellisesti ajoitetun valssin, mutta tokalla yrityksellä tuli vähän kiire. Pelastin tilanteen seuraavassa kohdassa, koska Joku lukee ennakoivia valsseja täydellisesti: siispä pystyin lähettämään sen 15:lle luottaen 100-prosenttisesti, että se sen hypyn myös ottaa ja niinhän se teki kääntyen hypyn jälkeen tiukasti ja kiihdyttäen välittömästi kohti maalia.
Agin ja jäähkän jälkeen korkattiin ulkotreenikausi kevyesti 8 liikkeen kisamaisella Sirkuskentällä. Meni kyllä aika kivasti ottaen huomioon, että oltiin tosiaan ekaa kertaa ulkona hallikauden jälkeen ja Justilla oli jo yhdet treenit alla illalla. Hanna liikkuroi, palkat oli taskussa, mutta niitä ei saanut ottaa kesken treenin. Ensimmäinen kehääntulo aikalailla täydellinen. Ekana liikkeenä oli kierto, johon Just lähti hyvin, ei jäänyt etsimään lelua ja tuli takakautta sivulle pienellä katse- ja käsiavulla. Hyvä vastaus sosiaaliseen palkkaan ja siirtymä. Liikkeestä istumisen alussa tuli jumitus tai siis huonoa seuraamista, joten katkaisin homman, pyysin Justia peruuttamaan ja sitten jatkettiin. Loppuliike hyvä ja kehuin iloisesta ilmeestä istuessa. En hypyttänyt liikkeen jälkeen, vaan lähdettiin suoraan siirtymään vaihtaen välillä puolta. Noudossa vähän haasteita ihan sen takia, että kapula hävisi pimeyteen ja Just lähti kohti kiertotötsiä. Lisäkäskystä kääntyi sen verran, että bongasi kapulan. Palautus myös laukalla ja taas katse- ja käsiapu loppuun. Liikkeen jälkeen taas hienot välipomput ja sujuva siirtymä.
Seuraamisessa hyvä kokonaisuus; hauskana detaljina Just tallasi mun varpaille sivuaskeleessa. Oikein iloiset pomput liikkeen jälkeen ja siirtymässä oli hyvä alku, mutta sitten vähän tuli katkosta, kun mä eksyin ja piti katsoa, mihin Hanna meitä on ohjaamassa. Tällä kertaa tein niin, että peruutin itse alta pois ja heti kun Just aktivoitui ja lähti perään, lähdin taas iloisesti kehuen liikkeelle. Ilmeisesti ilahduin tästä pelastuksesta niin paljon, että pyytää Justia bongaamaan ruudun! Koska oltiin treeneissä, pyysin sen sitten, vaikka Hanna oli jo sanonut "liike alkaa". Koska ruutuun meno, stop + maahan oli täydellisiä, vapautin suoraan siitä ja annoin Justin juosta mun luo iloitsemaan. Seuraavassa välissä pyysin Justin seisomaan, mutta siitä lähtiessä taas pieni jumitus ohikulkevan koiran takia. Peruutusten kautta taas yhteistyöhön, mikä palkittiin täydellisesti onnistuneena liikkeestä seisomisena. Erinomainen vastaaminen sosiaaliseen palkkaan tämänkin jälkeen.
Tässä siirtymässä taas katkos ohikulkevan koiran takia, mutta tästä selvittiin jo tosi vähällä työllä. Luoksarin loppu ei näy videolla, mutta ainakin vauhti oli tasainen ja sosiaaliseen palkkaan vastaaminen huippua. Viimeisenä tehtiin kaukojen eka vaihto ja suoraan siitä vapautus ja loppuleikit. Leikkien jälkeen vielä "loppupalaute" kuten kokeessa, siitä aktiivisuuden tarjoaminen, mistä palkkana Hannan koirilta jäänyt puolikas nakki! Painonvartijan unelma!
Kokonaisuutena hieno setti. Toiset treenit päivässä näkyi mun mielestä siinä, että ihan terävin kärki puuttui Justista, esim. ei juurikaan äännellyt, vaikka Sirkuskentällä agin jälkeen ei yleensä malta olla hiljaa. Sikäli mietin, oliko tyhmää tehdä kisamainen ekana ulkotreeninä, mutta eipä siinä nyt muuta ollut kuin nuo 3 katkosta ohikulkevien koirien vuoksi. Näistä tulee taas arkipäivää, kun päästään enemmän ulos treenaamaan. Taas tuli todistettua, että palkaton suoritus itsessään ei ole ongelma. 8 liikettä ilman välipalkkaa tutulla kentällä hyvän kaverin liikkuroidessa sujuu ihan hyvin. Ollaan kyllä ihan ahkerasti treenattu näitä koesuorituksen eri osa-alueita, joten eiköhän me jonain päivänä päästä tekemään iloinen suoritus, vaikka on jännä tilanne, vieras paikka, vieras liikkuri JA palkattomuus.
Noi loppuasennot on nyt isoin kysymys. Munhan oli tarkoitus ottaa vielä avoimessa luokassa Just etukautta sivulle ja voittajassa sitten takakautta niissä liikkeissä, joissa tulee mua kohti oikealta. Ei kuitenkaan paljon vaatisi saada asia kuntoon nyt jo. Pitää tutkia, saisinko avut pienennettyä niin, ettei saataisi ainakaan kovin paljon miinuspisteitä.
Pääsiäismaanantaina päästiin Annikan siivellä Sporttikselle treenaamaan, mikä olikin tosi hyvä, kun Sporttis on lopettamassa toimintaansa. Olikin varsinaiset kokeilutreenit, kun oli monta uutta ideaa, joita kokeiltiin ja joita sitten yritettiin muokata koirille sopiviksi. Joku teki ensin muutamaa hoopers-tynnyrin kiertoa, kun yritin keksiä siihen uutta käskysanaa. No en treenin aikana keksinyt mitään, mutta nyt jälkikäteen olen päättänyt käyttää sanaa "ympäri". Ei haittaa, vaikka se on pitkä, kun ei sitä tarvitse huutaa niin nopeasti. Toisena juttuna Jokulla oli luoksaripeli niin, että sai ensin hakea Annikalta namia ja sen jälkeen vaihdettiin Annikalle pitkänaruinen lelu houkuttimeksi. Yllättäen tää lelu ei innostanutkaan Jokua! Tavoitteena oli siis, että Joku ois lähtenyt sitä kohti mutta olisin saanut kutsuttua tai pysäytettyä kesken pois. Toisaalta siis treenin tavoite ei toteutunut, kun Joku tajusi, mistä on kyse eikä lähtenyt Annikan luo leikkimään, mutta toisaalta toteutui, koska Joku oli ihan 100-prosenttisesti mun kanssa yhteistyössä. Kehitetään tähän siis jatkossa toinen variaatio eri houkutinlelulla tai sitten tehdään namilla.
Just oli aivan loistavassa vireessä! Ei yhtään sellainen päiväunilta nostettu kuin perjantaina. Heti eka kehääntulo oli ihan täydellinen. Justin kanssa kokeiltiin ensin Riitan kiertohässäkkävinkkiä eli heitin huonommat lelut kohti hyppyjä sanoen "jätä" ja sitten kävelin malliksi tötsän ympäri antaen namipallon Annikalle, joka seisoi tötsän vieressä. No, Just meni silti hypyn luona olevalle lelulle 🙈 Kokeilin varmuuden vuoksi vielä toisen kerran - sama lopputulos. Sitten totesin, että ok, tämä juttu ei toiminut, jatketaan sitten näytöllä. Sillä saatiin kolme hyvää toistoa, joista viimeisellä palkat oli mulla, eikä Annika enää ollut kierron lähellä. Toisena juttuna siirtymiä oikealla puolella seuraten, mikä sujui nyt huomattavasti paremmin - yllätys yllätys sujuu paremmin, kun sitä treenaa eikä vaan pamauta kylmiltään ohjelmaan. Annika esitti tästä hauskan huomion: tää on vähän kuin rallytokoa, temput seuraamisen välillä vaan on vähän pidempiä kuin rallyssa!
Kolmantena kokeilin uutta ideaani, eli jos Just näyttää kaukojen alussa jumittavan, niin antaisinkin sille seisomiskäskyn "ylös" istumisen sijaan. Just tuntuu nousevan helpommin seisomaan kuin istumaan tossa ekassa vaihdossa, joten saatan ottaa tämän viimeiseksi oljenkorreksi pistevähennysten uhalla. Mieluummin otan seiskan ja koiran vire pysyy parempana! Tehtiin toki muutama maahan-istu-vaihtokin ja palkkana pääsi takana olevaan putkeen. Viimeisillä minuuteilla ehdittiin taas paikkaistuminen, palkkasin kerran, kun Just pysyi vieruskaverin sähläämisestä huolimatta.
Keskiviikkona tavattiin ATD:n tulevan nosekokeen vkt:ta treenitreffien merkeissä, mukana Janina ja Katri. Sovittiin, että tehdään "pari kätköö", mutta lopputulos oli se, että jokainen teki sen pari kätköö, niin lopulta niitä oli 7 🙈 Joku sai aloittaa Janinan tekemästä seinänpätkästä, jossa oli 3 kätköä. Joku löysi ihan täydellisesti 2 ja lopetettiin siihen, niin Justillekin jäi sokkoa jäljelle. Lisäksi Joku etsi toisen mun tekemistä kätköistä ja toimi itselleen ominaisella tavalla: jäljesti mun askeleet, nosti nenän betonipömpelin rautaoven saumaan, tarkensi oppikirjamaisesti sitä pitkin ja ilmaisi kätkön...
Justin kanssa otettiin ensin tämä seinänpätkä, jolla kokeiltiin Miiran neuvoa, että koira etenee seinää vasten kahdella jalalla seisten. Toistaiseksi ei tuntunut kovin lupaavalta ainakaan näin metallista pintaa vasten. Ehkä jollain puisella pinnalla menis paremmin? Kätkö oli siis tuossa tiilen ja metallin välisellä reunuksella, korkeutta n 105 cm.
Just löysi toisen mun tekemän kätkön loistavasti. Janinan tekemä seinä tehtiin jatkamistreeninä eli 3 kätköä ilman välipalkkaa. Löysi hyvin eikä välipalkattomuus haitannut, mutta 2. kätkölle tuli nuolaisu. Kolmas alue oli Katrin tekemä ajoneuvoalue kahdella autolla. Katrin autossa on ilmeisesti liian tiiviit tiivisteet, kun sieltä ei tule haju kunnolla ulos. Koska muutkaan eivät olleet ilmaisseet kyseistä kätköä, niin aikamme höylättyämme todettiin Yaris tyhjäksi ja siirryttiin Janinan autolle, josta kätkö löytyi helposti. Katrin autolla tuli peräti kolme nousua ajoneuvoa vasten. Epäilen, että se johtuu siitä, että kun haju ei löytynyt "tavallisista paikoista", Just kiinnostui oven kahvoista, koska minä ja Katri ollaan räplätty niitä, kun tulin Katrin kyydillä. Toivottavasti tätä ongelmaa ei tule olemaan enempää...
