Rallyt ja seuraamiset

Maanantaina kimpparally, jossa mulla mukana Joku ja Lyyti, koska Just pääsi sitten keskiviikkona laatuaikatreeneihin. Tein Jokun kanssa kaksi lyhyttä kierrosta ja Lyytin kanssa yhden pidemmän. Teemana oli jäävien erottelu. Jokun kanssa otettiin ekalla kierroksella taas vähän perusasennon tarjoamista alustan avustuksella ja tää sujuu jo tosi hyvin! Oikea puolikin menee jo vähän paremmin. Tietysti tehtiin myös aktiivisuutta ja sen kautta seuraamisen tarjoamista molemmin puolin.

Toki tehtiin päivän teeman mukaisesti Jokunkin kanssa jääviä. Ne menee mun mielestä jo aika sujuvasti: Seisomisessa tekee käsikosketuksen, mutta sillä on varma. Maahanmenot tekee älyttömän söpön pompun kautta! Siinä pitää vaan olla tarkkana rintamasuunnasta, kun pomppaa helposti tosi vinoon. Mutta se on niin söpö, etten halua sitä vaihtaakaan maanmyötäisemmäksi.

Lyytillä meni muuten kaikki tosi hienosti, mutta kuulon heikentymisen huomaa siitä, että arvailee enemmän. Paras esimerkki oli kyltti nro 12 eli istu-maahan-kierrä koira. Kun oltiin aiemmin tehty liikkeestä maahan-kierrä koira, jossa otetaan koira lennosta seuraamaan, niin Lyyti oli lähdössä lentoon tässäkin. Piti sitten ihan miettiä, miten pystyisin koiralle kertomaan takaa päin, että sen on tarkoitus pysyä maassa. Ratkaisu oli hidastaminen ja rauhallinen asettuminen koiran viereen. Tääkin on tosi opettavaista ja mielenkiintoista, kun joutuu miettimään ihan uusia juttuja ja muuttamaan omaa ohjausta. Kun koira ei arvaile sen takia, että koira ei osaisi erotella käskyjä tai malttaisi kuunnella, vaan sen takia, että se ei oikeesti kuule niitä. Vaan kyllä se hiton hienosti tekee käsimerkeillä!

Keskiviikkona Justilla laatuaikapäivä. Oltiin tehokkaita ja otettiin pikkuiset seuraamistreenit kouluttamisen jälkeen, ennen kuin lähdettiin kävelemään kentälle agitreeneihin. Kuten arvata saattaa, Just oli ihan liekeissä. Tein ensin paria liikkeellelähtöä peräkkäin palkaten vasta toisesta hyvästä. Sitten täyskäännöksiä vasempaan toimien, kuten rallyn takapäänkäyttökäännöksissä. Meni ihan sikahyvin! Muutenkin onnistuin tällä kertaa pitämään erityisen rennon ja iloisen asenteen ja se näkyi heti koirassa. Käännöksissä yhtäkkiä havahduin siihen, ettei varmaan koskaan olla treenattu neliöseuraamista. Tein sitten sitä vähän kumpaankin suuntaan taas palkaten tokista. Tuntui ihan hyödylliseltä. Lisäksi tein vähän oikean puolen seuraamista, joka oli hyvää, ja peruuttamista, jossa pari loistavaa ja muutama huonompi. Tällaiseen fiilikseen jos joskus kokeissa päästäis!

Agilitypäivitys

Joku ja Just ovat kumpikin päässeet kerran Soilen agitreeneihin, edelleen maan tasolla tehtäviin hommiin. Joku pääsi toissaviikolla. Ohjelmassa oli lähtö, keinu ja keppien sisäänmeno. Lähtötreenissä yksi ihan uusi ajatus Soilelta: palkkaaja voisi seistä koiran takana ja heittää palkan koiran eteen, kun vapautuskäsky tulee. Mietittiin myös, että olisi hyvä olla erillinen palkkasana takapalkalle. Tässä kohtaa muistelin, että olin ajatellut opettaa Jokulle eri palkkasanan lelupalkalle ("jipii") mutta arvatkaa, oonko muistanut käyttää sitä, kun "jes" tulee niin selkärangasta. 

Keinun tarjoaminen sujuu jo tosi hienosti! Soile osasi hyvin lukea koiraa ja piti keinua vain ehkä 10 cm koholla, ettei heilahdus olisi kovin iso. Tässä pitää edetä hitaasti, että Jokun itsevarmuus ja turvallisuudentunne säilyy. Vaihdettiin sitten puolta ja mentiin vasemmalta, mikä meni paremmin. Soile pääsi vähän piikittämään, että vasen puoli on koiralle tutumpi. Mä nauroin, että mähän olen YRITTÄNYT tehdä molemmin puolin alusta asti, koska harrastetaan myös rallya, mutta kummasti vaan silti on käynyt näin.

Lopuksi vielä keppien sisäänmenoa kahdella kepillä. Joku muisti tän ihan superisti, heti alkoi tarjota oikeaa! Toisaalta oli jo vähän väsynyt eikä jaksanut ihan koko ajan keskittyä, kun itse seisoin tylsänä ja juttelin Soilen kanssa. Soile rupesi miettimään, miten virettä saisi nostettua, ja mulle muistui mieleen, että Jokuhan syttyy mun liikkeestä. Vähän kun otin ite spurttausta mukaan, niin vauhti muuttui ihan toiseksi. Tämä pitää muistaa jatkossa!

Just oli todella epäuskoisen näköinen, kun pääsi treenaamaan! Justin kanssa tehtiin inniä ja juoksarimattoa. Innissä toinen puoli meni heti kuin Römssöössä mutta toinen olikin paljon vaikeampi. Luulisin, että tämä on puoleisuusero ja laukkakysymys. Just oli nimittäin jo lähdössä niin paljon kallellaan, että ihme olisi, jos ois tullut mun puolelta. Kerran väännettiin oikein rautalangasta käsikosketuksen kautta ja lamppu syttyi; seuraava kerta onnistui. Tähän lopetettiin. Vähän Justista näkyi, että sitä alkoi ärsyttää, kun ei tajuuuu, mutta leikki kuitenkin hyvin joka toistolla. 

Juoksarimatto aloitettiin ihan nollasta, ei olla kotonakaan tehty. Omaa mattoakaan ei ollut mukana eikä namimaattia, joten lainattiin Katrin hienoa mattoa ja palkkasin lentävällä namilla. Just sai tosi nopeasti hommasta kiinni mutta väsyttyään alkoi tarjota maahanmenoa. Jatkoon saatiin neuvo tehdä myös edestakaisia juoksuja (matolle ja takaspäin), että tulisi hyviä takajalkaponnistuksia. Näitä ei ollakaan tehty ollenkaan Jokunkaan kanssa. 

Nyt sitten loman mittainen tauko ja hallissa jatketaan! 

Yhden unohtuneen treenin päivitys

Pari viikkoa sitten perjantaina treenattiin Hannan kanssa Savelassa. Aloitettiin kaukalolla, jossa ei ollut 20 min sitten ollut ketään, mutta kummasti porukkaa alkoi kerääntyä heti kun me oltiin saatu "kehä" rakennettua 😩 Ehdittiin tehdä vähän mummojen kanssa rauhassa, mutta Justin kisamaisen lopussa alkoi olla jo parikymmentä lasta siellä juoksemassa, joten sen jälkeen siirryttiin nurmikentän puolelle. Rupesin olemaan sen verran vaarallisen näköistä, kun futispallot lenteli kohti jne.

Voisi ehkä sanoa, että Just oli aika lähellä kisavirettä. Selvästi sitä häiritsi hälinä eikä ollut sillä lailla liekeissä, kun on esim. hallitreeneissä ollut, mutta teki kuitenkin kaiken ihan iloisesti laukalla jne. Tehtiin hyppy, nouto, liikkeestä maahan, kierto, luoksari ja ruutu. Liikkeestä maahanmenossa tuli ainoa varsinainen virhe, kun Just jäi ensin seisomaan ja vasta tokasta käskystä meni maahan. Tuohan ois ollut nolla kokeessa. Tajusin jälkeenpäin, etten ollut tehnyt valmistelua eli omaakin vikaa virheessä oli. Kaikki muut liikkeet menikin kyllä varmaan noin ysin arvoisesti: ei tullut ääntä, perusasennot oli kohtuullisen suoria ja askellaji molempiin suuntiin oli laukka. Ruudussa oli valmis palkka yllätyksenä, joten siihen suoraan lopetettiin.

Nurmen puolella Lyyti teki houkutusta, jossa oli iso futispallo sekä purkki, jossa oli märkäruokaa. Tää oli jotenkin ihmeellisen helppo??!! Molemmin puolin sujui ilman ainuttakaan kontaktikatkoa. Jotain muutakin pientä siinä pyöriteltiin.

Just teki Hannan koirien kanssa paikkikset, sekä istumisen että makuun. Meni muistaakseni ihan hyvin. Lisäksi tehtiin ruutua erilaisilla palkkauksilla. Ensin namipallo valmiina (ruohoon hukkuneena eli ei näkynyt kaukaa). Sitten oisko ollut tyhjä (hyvä). Sitten toisesta suunnasta heitetyllä palkalla (hyvä). Olisikohan ollut tässä vaiheessa, kun Just alkoi säätää kaikkea omaa, esim. ei juossut ruutuun asti vaan meni maahan pari metriä ennen. Jäi ihan jumiin tähän virheeseen ja toisti sitä, vaikka itse menin ruudun lähelle ja yritin vain saada sen tarjoamaan keskikohtaa. Siispä pidettiin tauko. Lopuksi otettiin vielä uudestaan, muistaakseni kerran olin itse lähellä ruutua ja viimeisellä toistolla valmis palkka. Nää meni taas ihan hyvin.

Loppuanalyysina taisi olla liikaa toistoja putkeen, kun alla oli kuitenkin kisamainen setti. Eli jatkossa jos tehdään tällaista treeniä, niin muutama toisto, sitten jotain muuta väliin ja sitten taas pari toistoa. Tai sitten se yksi tyhjään eikä enempää.

Seuraaminen suurennuslasin alla

Edellisissä rallypäivityksissä kirjoitin, että olen ottanut Justin seuraamisen suurennuslasin alle: rytmi, rentous, fiilis, käännökset. Tällä teemalla marssinkin sitten Caritan rallytreeneihin viime maanantaina. Justilla alla siis nosetreenit, jotka eivät ainakaan yhtään hidastaneet, jopa päinvastoin! Carita halusi ensin nähdä ihan perusseuraamista. Just oli loistavassa vireessä heti alussa ja teki niin upean liikkeellelähdön, että palkkasin heti, ehkä jopa kahdesti. Sanoin, että ollaan paljon panostettu liikkeellelähtöön ja Carita ilokseni sanoi, että se näkyy 😊 Sitten Carita pyysi jatkamaan liikkuroituna ja sanoi naksuttavansa, kun mun pitäisi palkata. Otettiin liikkeellelähtö, lyhyt suora, pysähdys, toinen liikkeellelähtö ja siitä tuli naksu. Tästä nousi ensimmäinen idea: ei pidä palkata aina vain ekaa liikkeellelähtöä vaan myös kesken seuraamisen tokaa tai kolmatta jne. Eli olen taas jäänyt kaavoihin, niin tärkeää kuin eka liikkeellelähtö onkin. Tähän tuli myös hyvä lisäajatus Sporttirakin haasteviikkojen luennosta, jossa Krista Karhu sanoi: "Monesti koirista näkyy, mistä niitä on seuraamisessa palkattu." Auts, osu ja uppos.

Sitten katsottiin vähän käännöksiä ja niissä näkyi mun epävarmuus, Just teki parhaansa kyllä. Keskusteltiin hetki takapäänkäytöstä ja niistä mun lisäkäskyistä. Just käytti molemmin puolin superhienosti takapäätä käskystä... ja sitten teki yhtä hienosti ilman lisäkäskyä! Ööööh... Koska se on Justin mielestä selvästi tosi siistiä, tästä lähti toinen idea: voisin tehdä sitä "lämmittelynä" ennen pitkää seuraamista, ja sitten koettaa täyskäännöksissä liikkua samanlailla, niin ne toimisi Justille välinostatuksena. Tätähän voisi jatkojalostaa peliksi eli ei aina vain suora, käännös, palkka vaan erilaisia käännöksiä ympäriinsä koko ajan ja lennosta aina jatkoon palkkauksen jälkeen.

Tämän jälkeen siirryttiin rallyradalle, jossa jätin osan kylteistä väliin ja keskityin seuraamiseen. Tein vähän tyhmästi, kun olin tutustunut vähän puutteellisesti ja noudatin osaa kylttejä alempien, osan ylempien kylttien mukaan, niin osaa jouduin tihrustamaan valmistelematta koiraa. Tällaisia olivat eteentulot oikealla ja niissä tuli jonkin verran ääntä. Carita jäi miettimään, johtuiko ääni oikean puolen seuraamisesta vai eteentuloista. Luulen, että osittain tuli mun sähläyksestä, mutta vielä vähän aikaa sitten oikealla vinkui paljon herkemmin ja eteentuloissa on tosiaankin myös tullut aina välillä ääntä. Pitänee kiinnittää tuohonkin huomiota!

Erittäin mielenkiintoinen huomio vielä loppuun: Caritan mukaan kävelen rallyseuraamisessa kovempaa kuin tokoseuraamisessa! Mitenköhän se voi olla mahdollista?! Ehkä tokoseuraamisessa joudun kuuntelemaan liikkuria ja olemaan valmis kääntymään, kun taas rallyssa pystyn itse ennakoimaan suorituspaikat ja rytmitykset.

Justilla oli kyllä aivan huikea vire koko treenin läpi. Ei sen mielestä seuraaminen ennen oo ollut noin siistiä! Erityisesti mieltä lämmitti Caritan kommentti jälkikäteen: "Tosi nättiä seuraamista teillä kyllä oli! Tuollaisella saat kymppejä seuraavissakin tokokokeissa! 😍" Eikä kuulemma ois uskonut, että seuraaminen on aina ollut Just heikkous...
Jospa seuraamisen laatu onkin virekysymys? Tästä seuraa jatkokysymys: miten saan sen aina tuollaiseen vireeseen? Pitääkö aina tehdä nosetreenit alle? Vai nostiko sen häkissä odottelu Jokun noseilun ajan? Ainahan se odottaa vuoroaan häkissä... Palkkaukset oli myös tällä kertaa tosi aktiiviset eli Just sai hypätä namiin palkkasanasta ja välillä myös heitin namia, josta kutsuin lennosta seuraamaan.

Keskiviikkona sitten heti uudet ajatukset testiin. Olin kouluttanut agilityryhmääni ja Just odotellut 1,5 h häkissä. Otettiin alle luoksari, joka meni hienosti ja hiljaa. Sosiaalisen palkan jälkeen lämppänä 360 vasemmalle, jonka jälkeen seuraamisen aloituspaikkaan. Liikkuria ei ollut, mutta tein kuitenkin ihan pitkähkön H:ta tapailevan kaavion. Täyskäännökset tein vasemmalle ja tapailin samaa liikuntatapaa kuin rallykäännöksissä. Juoksussa täyskäännöksen tein kuitenkin oikeaan. Itse olin taas vähän epävarma jalkojen mallaamisesta käännöksissä, mutta Just tuntui viis veisaavan. Loppupalkan sai muistaakseni viimeisen täyskäännöksen jälkeen hyvästä seuraamisesta. Aika makeeta!

Vireen lisäksi luultavasti harmillisen paljon on kiinni ihan vain mun asenteesta. Heti kun oon itse rennommalla ja positiivisemmalla mielellä, niin koirankin on helpompi suorittaa sille opetettu tehtävä. Siispä otan tämän alemman kuvan tavoitteekseni!

Nenähommia

Maanantaina taas tuplatreenipäivä nosea ja rallya. Mulla oli vielä yksi extrapaikka, joten Joku ja Just pääsivät molemmat nosettamaan ja Just lisäksi rallyyn. Just aloitti nosessa retkituolin juomapullotelineessä olevasta piilosta ja se oli helppo nakki. Sitten oli tarkennustreeni, jossa pellistä olisi pitänyt näyttää tarkkaan piilon sijainti. Se oli vähän vaikeeta, koska Just meni maahan suunnilleen piilon kohdalle ja oli omasta mielestään näyttänyt ihan tarpeeksi tarkasti. "Tässä se on, voi jumalauta, mitä sä nyt vielä haluut!??!" 😂 Pidettiin tämän jälkeen tauko ja sitten seinäetsintä sokkona, joka meni ihan superhyvin, oikein oppikirjasuoritus. Viimeisenä laatikkoetsintä, myös sokkona. Tää oli todella mielenkiintoinen. Just haistoi oikean laatikon jo etsinnän alussa, mutta koska laatikko oli ylösalaisin eikä päässyt hajulähteelle, kysyi multa apua. Koska mä en tiennyt, missä piilo on, ei reagoinut mitenkään. Just kävi vielä uudestaan kaikki laatikot läpi, totesi hajulähteen olevan Just tossa ja ilmaisi sen! Aivan loistava harjoitus! Tämän jälkeen Mari sanoi, että Just ois ihan valmis hajutestiin 💖

Sitten Joku. Sen kanssa meni keväällä vähän hermot, kun se pelkäsi milloin mitäkin seinää ja kulmaa eikä pystynyt tekemään etsintöjä, koska ahisti. Nyt jälkeenpäin ajateltuna tämä on saattanut johtua lääkityksestä; Jokuhan söi silloin Neurontinia ja sehän on kolmiolääke. Mitä lie pikku-ukkoja on nähnyt. Nyt sen sijaan teki yli kaikkien odotusten. Vaikka ei ole koskaan tehnyt hallin lähistölläkään nosea, otti heti Marin luo tullessa nenän käyttöön ja meni heti haistelemaan laatikkoja ja hajulähdekin löytyi nopeasti. Retkituoleja haisteli myös reippaasti. Palkkailin heti, kun haistoi hajulähdettä. Erityisen symppistä oli, että kun mentiin kauemmas, se halusi itse koko ajan takaisin ja tarjosi ilmaisuna pidempää nenäkosketusta 💖 Tehtiin Jokunkin kanssa seinäetsintä, mutta vähän pienemmällä alueella. Kyllä se vaan löysi! Tässäkin palkkailin ensin heti tökkäisystä, mutta sitten odotin, että pitäis kuonoa pidempään ja saatiin muutama hieno ilmaisu. Joku vaan jaksaa aina yllättää!

Justilla on uusi aluevaltaus: hevosenkengänetsintä. Tätä tehdään yksinomaan tallilla, eikä siellä tehdä nosea tai muita nenäjuttuja.  Just on innostunut uudesta työstään tosi paljon ja juoksee valmiiksi yläpihalta laitumelle, kun sanon, että mennään hommiin. Vielä ei olla löydetty Ceen pudonnutta kenkää, vaikka harjoituskengät löytyy aina hienosti. Haasteita tuottaa laitumen iso koko ja se, että kenkä on lojunut siellä jo pitkään. Satuin itse löytämään jonkin toisen vanhan kengän ja Just meni siitä yli; selvästi ei kokenut sitä merkitykselliseksi, kunnes totesi, ettei alueella ole muutakaan tarjolla ja ilmaisi sen, mistä sai tietysti superpalkan. Nyt jätin pari kenkää tyhjälle alueelle lojumaan viikonlopun yli, niin ens viikolla päästään harjoittelemaan vanhemmilla kengillä. Haastavaa itselle, kun ei ole ketään kouluttajaa paikalla. Myös viretilan tarkkailu on vaikeaa, kun joskus Just tuntuisi jaksavan loputtomiin ja joskus väsähtää ihan yhtäkkiä. Ja väsyneenä ei enää viestit kulje aivojen ja nenän välillä 😊 Mutta äärettömän mielenkiintoista ja siistiä! Toivottavasti jossain vaiheessa alettaisiin löytää oikeitakin pudokkaita!

Tässä video toiselta treeni-illalta: https://photos.app.goo.gl/ERhJGVsu5nmt4FQ49

Rallya... ja agilitya!

Viime maanantaina rallyn kimppatreenit. Mun suunnittelema rata taas, teemana oli käännökset ja niiden erottelut. Ratatreenissä mulla oli Just, ja nyt yritin panostaa motivoituneiseen ja rentoon seuraamiseen. Ensin palkkasin aika paljon liikkeellelähdöstä. Sitten harjoiteltiin vähän noita takapäänkäyttöjuttuja etenkin vasemmalla, kun oikealla on ruvennut sujumaan jopa paremmin. Aika kivasti Just lähtikin vastaamaan tähän, ja mun mielestä teki kummallakin puolella yhtä hyvin! Lisäksi keskityin ulkokaaren käännösten palkkaamiseen, mutta niissä ei tullut samanlaista edistystä. Tuli sitten jälkeenpäin mieleen, että näitähän kannattaisi varmaan tehdä lelulla! Kokeillaan sitä ens kerralla. Mutta sitten se pääasia eli rento seuraaminen. Kun olin vähän aikaa hionut käännöksiä, huomasin Justin yhtäkkiä seuraavan ihan superinnokkaasti ja siitä sitten palkkailin vauhdikkaasti. Parani vaan ja jatkettiin hetki molemmilla puolilla Just sellaista seuraamista, minkä olin laittanut tavoitteeksi edellisellä viikolla 💖 

Vielä kun tajuaisin, mistä se tuli... ainakin kävelin kohtuullisen reippaasti ja jonkin verran kehuin?

Joku sai tehdä Piin vuorolla reunalla sivulletuloja molemmin puolin kontaktialustalla. Vasemmalla meni jo tosi hienosti ja onnistumisprosentti oli aika lähellä sataa. Oikealla taas... sanotaanko näin, että tuli kaikenlaisia variaatioita 😂 Esim. Joku istui väärinpäin, siis nenä kohti mun reittä. Se oli tietysti hauskaa, mutta toisaalta ärsyttää, että en ole onnistunut tekemään sille molempia puolia heti, vaikka niin oli tarkoitus.

Keskiviikkona oli jännittävä päivä, kun mentiin Jokun kanssa ekoihin agilitytreeneihin sitten tammikuun. Olin etukäteen viestitellyt kouluttaja Soilen kanssa ja kertonut tilanteen. Suunnitelmana oli tehdä juoksarimattoa ja keinun alkeita. Raahasin jopa namimaatin mukaan, mutta en kyllä joka viikko jaksa! Mattotreeni meni ihan hyvin. Ohjeiksi jatkoon saatiin lähettää koira eri kulmista, että se joutuu oikeasti tähtäämään. Ja toisaalta maattiakin voi siirtää "pois linjalta". Lisävinkki oli naksuttaa osumasta eikä vain painaa maatin kaukosäädintä, koska se on hidas. Joku ei ollut koko ajan mitenkään supervauhdikas, mutta sitten taas muistin, että sehän syttyy liikkeestä. Eli heti kun itse vähän juoksin, koirakin spurttasi. 

Keinua ollaan tehty viime syksynä pari kertaa ja silloin Jokua on jännittänyt aika paljon. Lisäksi ollaan muutama kerta tehty kotona lyhyellä "keinulaudalla" tarjoamalla. Ja nyt kentällä tehtiin matalalla pentukeinulla. Ensin Joku katsoi keinua, että hyi, pelottava, en mene. Sitten kuin taikaiskusta se kokeili laittaa tassut siihen, sai palkan, ja sen jälkeen tarjosi ihan superhienosti! 💖 Ehdottomasti paras keinu ikinä. Lisäksi joka toiston jälkeen halusi itse takaisin keinulle ja saatiin monta kertaa palkattua se ihan oikeaoppisesta asennostakin keinun päällä. 

Parasta oli kuitenkin se, että se ei pomputtanut pahemmin treenin jälkeen tai seuraavina päivinä. Ei se siitä parantunutkaan tietenkään, mutta niin huojentavaa, ettei tullut mitään uutta kriisiä. Tällä hetkellä tilanne on taas rauhoittunut siihen "pomputtelee tuulisissa paikoissa" -tasoon eli vähentynyt kesäkuun lopun kriisistä.

Temppuilua ja vauhdikasta tokoilua

Maanantaina taas Sailan tempputreenit, joissa tällä kertaa mukana Joku ja Just. Ekana temppuna ohjaajanympäripyörimien. Tein ensin Jokun kanssa ihan perusjuttuna ja lelulla palkaten. Sitten Justin kanssa erottelutreeninä edestä kiertoa pelkällä käskyllä. Meni aika hyvin MUTTA kun otin sivulta, niin Just teki puolenvaihdon takaa. Todettiin Sailan kanssa, että käskyt "saku" ja "takaa" kuulostavat kyllä ihan samanlaisilta. Eli taidan vaihtaa tähän käskyn! Ilmankos Just on ollut vähän epävarma tässä usein. Toisena temppuna sivuttaiskävely. Joku teki ihan mun edessä ja se on kyllä tosi hyvä tässä! Tällä kertaa tein vain vähän toistoja ja vaihdoin koiraa. Jatkettiin samaa, mitä edellisenä päivänä eli sivuaskeleita seuraamisessa ja Saila naksutti. Tämän jälkeen totesin, että oikealla sujuu paremmin kuin vasemmalla! Eli nyt ihan samanlainen kuuri vasemmalla seuraamiseen. Viimeisenä temppuna ois ollut kurreistuminen, mutta skipattiin se ja tehtiin seisomista pompun kautta. Justin kanssa ei enää onnistu se, mitä pentuna sille tein eli nopea palkkaus jalkoihin, kun se ehtii mennä maahan. Jokun kanssa tää meni aika kivasti, kunnes yhdellä toistolla tein jotain ja se vähän säikähti 😢  Ehkä hammas osui huuleen, kun teki käsikosketusta tai jotain sellaista. No saatiin tilanne purettua ja loppu hyvin, kaikki hyvin.

Keskiviikkona kouluttamisen jälkeen Annika tuli meidän kanssa jatkoille. Tehtiin uusia tokojuttuja, kun tuntui, että kaivataan vaihtelua. Joku aloitti merkkiryhmän kierrolla. Sai tehdä ihan tarjoamalla, mitä lähtikin heti tekemään. Sitten otin sivulta, josta otti varaslähdön, mutta eipä siihen voinut puuttuakaan, kun oli tarjoamalla saanut tehdä. Saatiin kuitenkin tehtyä vielä yksi ihan käskystä lähetetty ja sekin meni hyvin. Joku ei myöskään yhtään jäänyt merkille vaan tuli hienosti samaa vauhtia ympäri ja takaisin. Toisena juttuna perusasentoa kontaktialustalla, kuten Caritan treeneissä harjoiteltiin. Huonoja ei tullut ollenkaan!

Just teki kehään ihan huikeassa vireessä ja kontaktissa. Ihan erilainen ilme kuin vaikka sunnuntain rallytreeneissä. Ekana merkkiryhmän kiertoa. Muistuttelin taas joka kerta, että pitäisi olla hiljaa. Ekalla kerralla Just vähän pysähtyi merkkien taakse, kun Selman palkkapurkki taisi tuoksahtaa nenään 😃 Siitä vähän ajatus katkesi, kun tuli samaa tietä takaisin. Mutta muisti olla hiljaa! Toisella toistolla hyvä kierto, mutta lähtöhaukahdus. Annoin mininamin ja uusi yritys, sama lopputulos. Muutaman yrityksen jälkeen saatiin vihdoin se hiljainen kierto ja tästä palkkasin lelulla. Kylläpä Just villiintyi lelusta! Huomaa, ettei olla juuri leikitty helmikuun jälkeen. Sitten yritettiin uudestaan, tällä kertaa lähetin kahden hypyn välistä, vähän kuin kiertonoudon alkeena. Just laukkasi kolmisen metriä ja meni maahan. Tämä toistui muutaman kerran. Sitten kävin kerran kierrättämässä avustettuna, tästä kehut ja uusi yritys. Ja nyt onnistui hyvin. On kyllä mahtavaa, että Justin vauhti ei hidastunut missään kohtaa, vaikka tuli epäonnistumisia ja palkkaa jäi saamatta.

Toisena juttuna istu-maahan-seiso putken jälkeen. Just meinasi seota, kun sai mennä putken ja lähtikin jatkamaan matkaa takana olevan hypyn yli ja toiseen putkeen... aika liikuttavaa ja myös surullista. Maahanmenot ja seisomiset onnistui, kunhan oma äänensävy oli oikea. Istumisessa meni ekat 2 yritystä maahan, mutta kun otin vähän lähempää, niin sitten onnistui. Istumisessa käytin myös käsimerkkiä, muut pelkällä käskyllä. Toisessa setissä otettiin hyppyä vinolinjalta lähetettynä. Tässä Justilta lähti ihan lapasesta ja äänenkäyttö kiihtyi. Tuli vaan mieleen, että sen on varmaan aika vaikea ymmärtää, että tässä pitää olla hiljaa, kun lähtö näytti ihan agilityn lähdöltä. Vaihdettiin suuntaa ja otettiin poispäin putkilta ja nyt meni vähän paremmin. Kerran tuli ohi ja muutakin säätöä oli, joten ei tehty kovin montaa kertaa, kierrokset olivat vähän vaarallisen korkealla. Lopuksi vielä nouto. Ekalla kerralla varaslähtö, mutta oli kuitenkin hiljaa! Ei palkkaa tästä ja uusi kehääntulo ja kokonaan uusi yritys. Nyt muistutin hiljaisuuden lisäksi odottamisesta ja olin itse äärimmäisen rauhallinen ja hieno nouto tuli! Mun on todella vaikea olla rauhallinen ja hillitty, kun olen aina tottunut nostamaan virettä. Mutta kiva nähdä, että nuo vauhtiliikkeet on Justille niin kivoja, että ne nostattavat sen jopa ylikierroksille!

Joku teki toisessa setissä oikean puolen perusasentoa samaisella kontaktialustalla. Tää ei toiminut yhtään! Joku jäi istumaan väärinpäin eli nenä kohti mun reittä ja peppu eteenpäin! En tiedä, mistä se on tuon keksinyt. Ei oikein saatu tätä eteenpäin, joten jätettiin toiseen kertaan. Kapulanpito meni hienosti. Viimeisenä juttuna asentoja, kun kaikki muutkin oli niitä tehneet, ja ne Joku erottelee yllättävän kivasti!