Viime viikon uutiset jo tällä viikolla ja niin edelleen. Tosiaan Lyytillä oli viime viikon lauantaina tokon kisamaiset omalla hallilla. Tällä kertaa meillä oli ihan oikea tuomari ja liikkurikin, mikä lisäsi aitoutta tunnelmaan. Valitettavasti aikataulu venähti eikä voittajalle riittänyt tarpeeksi aikaa, joten paikkikset jätettiin suorilta väliin ja yksilöliikkeetkin tehtiin aika haipakkaa. Yritin kuitenkin sulkea kiireen pois mielestäni enkä usko, että se mitenkään megapaljon vaikuttikaan.
Seuraaminen oli aika huonoa. Tai ajoittain Lyyti nousi hyvään seuraamiseen, sitten taas laski. Nyt tuntuu, että juuri omalla hallilla seuraaminen on huonointa, koska siellä rallykisoissahan seuraavana päivänä kontakti oli tosi hyvä. Myöskin huomaan, että on vaikea pysyä hiljaa tokossa, kun oon jo vähän tottunut rallykehumiseen 😁 L istu-maahan oli ihan hyvä, molemmat asennot löytyi, mutta taas saatiin kommentti "ohjaaja seuraa koiraa".
Luoksetulo oli tosi hieno! Laukalla molemmat pätkät ja napakka stoppi. Ruudun lähetyspaikan edessä oli teippejä, ja vaikka me ollaan just nimenomaan niitä treenattu, niin eikös Lyyti jäänyt niille jumittamaan. Kun sitten lopulta lähti ruutuun, loppu meni ihan nätisti. Ohjatun alkuosa meni hyvin, kapulalle lähti nyt varmasti mutta sitten meni maahan kapula suussa! Mikähän idea tässäkin nyt oli?!
Tunnari oli meikäläiseltä aivan järjetön emämunaus. Alkoi jo lupaavasti, kun ensin Lyyti ei lähtenyt ekasta eikä kai tokastakaan käskystä, sitten meni ohjatun kapuloille, jotka oli vähän matkan päässä, sitten pomppasi tunnareille oikein pahasti pelleillen ja nappasi sieltä vain jonkun. Menin sanomaan jotain, että nyt rauhotut... ja sillä oli oma suussa!!!!! 😓 Ei varmaan pahemmin voisi mokata ja paineistaa!
Namien syönnin kautta kaukoihin, jotka meni ihan hyvin, ei juuri liikkunut, mutta seisomasta istumaan kävi maan kautta. Viimeisenä oli metallinouto, jossa meno laukalla, paluu ravilla.
Lyyti otti aika paljon häiriötä kenttäelementeistä: liikkurista, appareista ym. Esim. kun appari vei ohjatun kapulat sivuun ennen tunnaria, niin Lyyti meni niille. Taisi olla viime treenissäkin juuri tuo ohjatun kapuloiden ohittaminen haastavaa. Liikkeen välit oli taas ihan kauheita; joko tuli hirveesti haukkua tai sitten Lyyti oli passiivinen. No eipä me olla niitä taas pitkään aikaan treenattu, että ehkei pitäisi liiaksi ahdistua. Joka tapauksessa tämän sekä sitten sunnuntain rallykokeen jälkeen jäi vähän sellainen tokomasennus. Että tuleeko tää ikinä sellaiseen kuntoon, että kestäisi koesuorituksen. Rallyssa kisaaminen on niin paljon helpompaa, kun suoritus on lyhyt ja Lyyti palkkautuu kehuista niin hyvin. Ja ollaan koko ajan yhdessä. Tokon treenaamista en tietenkään aio lopettaa, mutta saa nähdä, löytyykö kisafiilis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti