Maanantain Päivin tokoon mennessä oli motivaatio aika alhaalla. Lyyti on treenannut vain rallya, Just agilitya, joten ollaan tokoiltu jotain yli kuukausi sitten viimeksi. Lisäksi Justilla oli kolmas harrastuspäivä peräkkäin (rally, agikisat ja nyt toko), joten mietin, oisko jättänyt sen kokonaan pois. No, en sit jaksanut alkaa säätää, ja mentiin treeneihin. Ja hyvä, että mentiin, oli nimittäin älyttömän kivat treenit!
Lyyti sai tehdä ensin. En tiennyt, mitä halusin tehdä, paitsi että ei seuraamista, kun sitä on rallyssa hinkattu. Aloitettiin sitten hyppynoudolla. Ensin tosin heitin kapulan agilitykeppien sekaan mutta kiltti kouluttaja antoi uusia heiton 😂 Lyytillä oli loistava motivaatio - meno ja paluu laukassa ja kunnon "rraaauh" kapulalle. Tästä palkka lennosta. Toisen kerran meno ja paluu myös laukassa mutta nyt malttoi olla hiljaa. Loppupersasento vähän eessä; tästä huomasi, että ei olla treenattu. Sitten ruutua. Hyvä motivaatio ja vauhti. Ensin jäi vähän etureunaan mutta korjasi itsensä keskelle ilman uutta käskyä. Toinen toisto otettiin ihan kokonaisena liikkeenä ja oli aika lähellä kympin suoritusta.
Sit Päivi halusi nähdä vähän meidän kaukoja, ja niissä kyllä treenaamattomuus näkyi. Maahanmenot oli unohtuneet kokonaan ja seiso-istu ei muistanut mennä taaksepäin. Seisomiset sen sijaan oli ihan hyviä. Otettiin sitten vähän lähempää ja siellä muistui tehtävä mieleen. Viimeiseksi otettiin vielä tunnari, jota ei olla tehty melkein kahteen kuukauteen!!! Muodostelma oli ylösalaisin oleva T. Lyyti meni kapuloille laukalla, rauhoittui hienosti haistelemaan, vaikka ei ihan heti löytänytkään omaa. Oman löydyttyään näytti sitä Päiville ja sitten toi hitaasti mulle. Naureskeltiin siinä, että kävikö se vain näyttämässä, että löytyi, vai katsoiko se Päivin peukusta varmistusta?! 😂
Just yllätti ihan totaalisesti olemalla innokas ja kontaktia pitävä tokokoira! Tehtiin ensin kiertoa, jossa parilla ekalla yrityksellä lipsahti haukku, mutta kun kärsivällisesti sanoin sille: "Ei kun sun piti olla hiljaa", niin tuli hiljainenkin kierto. Mutta ai että mä tykkään siitä, että se menee ihan samalla vauhdilla, vaikka ei saa palkkaa!! Ja nyt oli ihan jokainen kerta teknisesti aika lähellä täydellistä. Kartio myös löytyi ekasta yrityksestä ilman mitään epäröintejä, vaikka oli toinen koirakin siellä takana aika lähellä. Ruutuun mennessä ei tullut ääntä! Paikka ei ollut ihan täydellinen. Jollain kierroksella sanoin käskyn ihan erilaisella äänellä kuin yleensä (yritin, etten käyttäisi niin innostavaa käskyä, että Justilta pääsisi haukku); tällöin Just lähti ja sit pysähtyi parin metrin päähän kysymään, että saiko mennä vai ei. Normaalista käskystä lähti itsevarmasti ja vauhdikkaasti ja loppuosakin meni nappiin.
Päivi ehdotti Justillekin kaukoja, mutta en sanoin, että tehdään jotain muuta epämukavuusalueella, nimittäin seuraamista. Mutta yllättäen mulla olikin hommissa joku reippaasti ja kontaktissa seuraava Pätkis! Taikuri on itsekin hämmästynyt! Jopa kaikki liikkeellelähdöt oli hyviä, toisin kuin lauantaina. Häiritseeköhän sitä kuitenkin kyltit...? Päivi kiinnitti huomiota mun temponvaihteluihin. Kävelen tosi reippaasti normaalia käyntiä ja matelen hidasta. Päivi sanoi, että voisin kävellä vähän normaalimmin hidasta, koska ero on kuitenkin selvä. Hiottiin tätä sitten suoralla edestakaisin ja ehkä sain rytmistä kiinni. Katsottiin myös, onko eroa sillä, toistanko aina nopeudenmuutoksessa käskyn vai en. Ei ollut merkittävää eroa, joten kannattanee toistaa, kuten tähänkin asti olen tehnyt.
On se kumma, ettei koirat unohda oppimiaan asioita parissa kuukaudessa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti