Alkuviikon ohjatut

Jokaiselle koiralle alkuviikosta yhdet ohjatut treenit ja laatuaikapäivä. Maanantaina mummokoiran laatuaikaa eli Oonan rallyryhmä. Lyyti oli erityisen hyvällä tuulella jo lenkillä, kun oli 20 pakkasta eikä huonosti käyttäytyvää nuorisoa mukana 😂 Treeneissä oli 4 erilaista radanpätkää, mutta valitsin ensisijaiseksi sen, jossa oli peruutukset, että varmasti ehdittäis päivittää niitä. Ennen omaa vuoroa otettiin tarjoamishommia, joissa Lyyti oli hyvin mukana ja tosi iloinen. Oma vuoro aloitettiin viiden kyltin pätkästä (vasemmalla), jossa 2 viimeistä oli sivulla peruutus sekä pyörähdys. Tää pätkä meni oikein mallikelpoisesti heti ekalla yrityksellä. Vähän hiottiin sivulta peruutuksesta lähtemistä eteenpäin, kun kuulemma suorastaan pomppasin taka-askeleista liikkeelle. Sit katottiin, mihin vaiheeseen ollaan päästy edessä peruutuksen kanssa ja Lyytihän tarjosi ja tarjosi sitä 😍 Oon nyt käyttänyt siinä pelkkää käsimerkkiä, kun musta Lyyti menee itsevarmemmin ilman käskyä. Oona mietti hetken ja sanoi, että kyllä se on varmaan ok, onpahan ainakin sitten tosi erilainen kuin ohjaus eteen istumaan. Tästä seuraava huomio eli eteentulon epämääräisyys. Oona osui taas oikeaan, joten ei auttanut muu kuin myöntää, että eipä Lyytillä eteentulo ole "vahva temppu" vaan vähän epämääräinen ohjaus. Hetken asiaa mietittyämme päädyttiin kokeilemaan eteentuloa osana vatitemppuja (tai ehkä frisbeen päällä, niin pystyy istumaan). Viimeiset minuutit käytettiin oikealla peruutukseen. Oona oli sitä mieltä, että sitä voisi tehdä perusasennon kautta eli istuminen oikealle, 1 askel taakse - istu, vaikka näin ei rallyssa ole. Käytännössä siis "pidä paikka oikeallakin puolella". Kokeillaan tätä seuraavan kerran luoksaripelissä eli kutsu oikealle ja askel taaksepäin!

Tiistaina agilitytreeneissä Joku harjoitteli ihan uutta juttua eli takaaleikkauksia! Ja niin se vaan lähti lukemaan vartalo-ohjausta eikä esim. kertaakaan kääntynyt väärään suuntaan! Muutaman kerran toki yritti oikaista palkalle ja jossain vaiheessa keskittyminen herpaantui, mutta saatiin ihan superhienojakin toistoja kahdella leikkauksella. Omaa linjaa piti vähän muokata rautalankamaisemmaksi ("kyl Just ois tosta menny") mut hei ei voi vaatia, kun ekaa kertaa harjoitellaan 😂

Justilla keskiviikkona tällainen rata, joka mentiin ensin ihan kokonaisena läpi. Ja ihan hyvä rata tuli, yksi ylimääräinen putki vain 😂 Tein 2-3-väliin persjätön mutta jäin puomin alapuolelle. Puomin kontakti oli niin hieno, että oli pakko palkata, vaikka olikin ratatreeni! 10-hypyltä käskytin putken ja Justhan meni tuonne 8-putkeen, kun se oli siinä nenän edessä.  12:lle poikkari, 14:lle takaaleikkaus. Pitkän radan jälkeen vahvistettiin 10:ltä lähtemistä sekä 12:n kiepautusta ja siltä kiihdytystä sekä loppusuoraa. Just vähän hidasti tuossa 14:llä, kun ihan tyhmää mennä poispäin palkasta. Luki kuitenkin leikkauksen kiltisti. Viimeinen toisto 5-7 ja kepeistä palkka.

Viime viikon agit

Jokun tiistaitreeneistä ei ole kauheen vahvoja muistikuvia, paitsi että tsempattuaan koko päivän mörköhaukku meni päälle treenin lopuksi, kun sisälle tuli koiria rähinällä. Ilmeisesti oli jo sen verran väsynyt, ettei meinannut päästä yli tästä eikä treenaamisesta enää tullut mitään. Siihen asti oli kyllä mennyt hyvin, mutta huomaa taas, miten itse jää negatiiviseen kiinni: En muista, mitä tehtiin, mikä meni hyvin. Muistan, miten loppui huonosti.

Keskiviikkona Justin kanssa meni jo vähän paremmin kuin kisoissa, tuli kiihdytyksiä ja sillee. Tuli myös hidastuksia, esim. tuo 12-13-väli oli sellainen, jossa Just jäi ihan keinuheppailemaan. Maiju otti videomateriaalia tästä ja hyvin kyllä näkee, kuinka olen taas (paineissani) palannut varmisteluun ja "auttamiseen", mikä lähtökohtaisesti ärsyttää Justia ja lisäksi olen monessa kohdassa suoranaisesti sen linjalla, jolloin se joutuu tekemään ihan venkurakaaria. Myös ihan rytmitysvirheitä oli. Huomaa kyllä eron niihin syksyllä kuvattuihin videoihin - silloin oli "sopiva vauhti" eli en joudu oottelemaan vaan koira etenee ja irtoaa mutta mä ehdin ohjauksiin. Asiaa pohdiskeltuani tuli mieleen, että alkukaudesta mulla oli Maijulle näyttämisenhalu, niin silloin en varmistellut. Tää vauhtiasia on kyllä kans yks noidankehä: Just on normaalia hitaampi --> mä oottelen ja varmistelen --> Justia ärsyttää ja hidastuu entisestään.

Ensimmäisessä videossa rata kepeille asti. Mokaan ensin 3-4-välin, kun unohdin, miten päin piti olla. Sit kuulemma 8-putkella käskytin jotain "mene vaan", kun A-käsky on meillä "A mene", niin ei ihme, että Just päätyi kontaktille 😂  Tossa kepeilleviennissä näkyy hyvin mun linjavirhe eli koira joutuu kiemurtelemaan ylimääräistä.

Toisessa videossa kepeille asti menee hyvin mutta sitten huonosti suunniteltu palkkaus: Maiju oli kuvaamassa keppien päässä, niin koira odotti tietysti palkkaa Just siitä. Sitten olin ihan seisovilla jaloillani ja väärin sijoittuneena --> 12 väärältä puolelta. Ja sit Just jumahti ihan totaalisesti tossa 13-takaakierrossa. Lopputreenissä palkkailtiin noita käännöksiä ja niistä lähteviä kiihdytyksiä ja saatiin ne toimimaan jo paremmin (ainakin lelu kädessä 😂 ).

Sunnuntaina hyppytekniikka. Paikalla meidän lisäksi vain Saara & Huugo sekä Katri & sheltit. Joku teki ensin set pointia, jossa hyppäsi alussa vinoon, kun pidin pannasta. Kun vapautin suoraan istumisesta, meni paremmin. Toinen setti Jokulle etäisyyden arviointia: 9-12-15-15. Oli vissiin oma aivokapasiteetti aika käytetty (33000 näytti askelmittari), että ei mitään muistikuvaa, miten meni 😂

Justille ensin korkeudenarvionti. Aloitettiin 15 jalan välistä mutta koska tuli kamikadze-hyppyjä, niin pidennettiin 17:ään. Kun toistoja kertyi, lyhennettiin takaisin 15:een ja tällä lailla toimi hienosti. Korkeus oli 35-40-45-50-50-40. Muistaakseni parhaat hypyt tuli 40 ja 45 korkeuksiin.
Toisena sarjana Justille alastulo ja siitäkään mulla ei ole yhtään ajatusta... Tosi kannattavaa treenata väsyneenä!

Uinti + valkku

12.1. kokeiltiin jotain ihan uutta eli koirauimalaa! Oltiin Justin ja Jokun Hyvinkäällä Kanta-Hämeen lappalaisten uimavuorolla. Uittaja oli "halki poikki ja pinoon" -tyyppiä eli koira liiveistä altaaseen ja sit mentiin. Just ui hetken päästä jo ihan hienosti (vähän virkamiesmäisesti kyllä) eikä pärskinyt yhtään, kun oli liivit päällä eikä kokenut tarpeelliseksi ottaa lelua suuhun. Olin sanonut Jokusta, että se yleensä kaikesta uudesta miettii hetken ennen kuin tekee, ja sille taisi olla vähän järkytys joutua veden varaan. Paransi kuitenkin kerta kerralta ja uinnin jälkeen oli ihan hyvällä tuulella, joten tuskin nyt kauheesti traumatisoitui 😂

13.1. su oli lappalaisvalkun toinen kerta, jossa lajina rally. Oltiin uudessa treenipaikassa, Eläinpalvelu Feeniksin tiloissa Tikkurilassa. Tila oli kyllä ihan surkean pieni (7x10 m), että yhden kerran oli ihan ok mutta tuskin toista kertaa mennään. Lyyti teki ensin aiheena seinää kohti meneminen hyvällä fiiliksellä. Ensin otin sen häkistä ja annoin tarjota sivulletuloa. Tässä kesti ja kesti... onneksi mun pinna on jo niin treenattu, että hermo ei mennyt, ja tulihan se kontakti sieltä lopulta. Tähän saatiin jatkovinkki, että voisin sheipata tätä eli jakaa pienempiin osiin. Nythän suoraan odotan sivulletuloa, mutta voisi naksuttaa vaikka jo nenän nostamisesta ylös, vilkaisusta jne ja sitten heittopalkka, joka aktivoi koiraa ettei se jää vain seisomaan. Muutamasta naminheitosta Lyyti rupesikin kivasti innostumaan ja tulemaan sivulle.

Sitten mentiin lähtöön, joka oli tosi lähellä seinää. Lyytin oli vähän vaikea tulla sivulla ja sanoin tyyliin: "tiedän, että seinä on kauhee mut tuu silti". Tästä kun selvittiin, saatiin jopa yllättävän hyviä seuraamispätkiä haastavaan tilanteeseen nähden. Sain noottia siitä, että lietson koiraani ahdistumaan seinästä! Että sanoin vielä ääneen, että seinä on ahdistava 😂 Eli jos koiraasi jännittää jokin, niin ota se huomioon mutta älä mene siihen mukaan! Tähänhän muodostuu hieno noidankehä: Lyytiä ahdistaa seinä, mä menen siihen mukaan, lietson, hidastan --> Lyytiä jännittää vielä enemmän. Joten nyt vaan toimimaan itse reippaasti tilasta huolimatta. Ja lisävinkkinä palkkaukseen: namin voisi aina heittää sinne seinälle / nurkkaan.

Justin kanssa kysymyksenä seuraamisvauhti. Just olisi tarvinnut pidemmän ajan katsella paikkaa ja tarjota kontaktia, kun nyt otin sen suoraan häkistä ja aloin heti vaatia, niin sitä taisi vähän ärsyttää. Aluksi ihan luokattoman huonoa seuraamista, sitten lähti sillee, et pari ekaa askelta huonoja, sitten rupesi seuraamaan kunnolla. Vauhti löytyi itse asiassa aika kivasti, sellainen "tuulihousut kahisee" -vauhti 😂  Mutta noi liikkeellelähdöt on saatava kuntoon, koska rallyssa ensimmäinen tehtävä on edessä jo siellä muutaman askeleen päässä ja koiran pitäis olla hereillä heti alussa. Kaksi asiaa treenattavaksi: 1. Sivu-käskystä Just aktivoituu = skarppaa / ryhdistäytyy / pomppaa / liikahtaa kohti mua. 2. Heti alusta lähdetään kävelemään normaalisti / reippaasti. Paljon palkkaa tästä!!!

Onneksi Nina tuntee meidät niin hyvin, että on nähnyt Justin parhaimmillaan ja pahimmillaan. Muuten olisi voinut vähän ahdistaa 😂  Mutta olen aikuistunut niin paljon, että en hermostu, vaikka koira näyttäisi todellista tasoaan jossain koulutuksessa vaan otan vain vinkit vastaan siltä kerralta.

Joku treenaa tuplana

Toissaviikolla Joku treenasi sekä tiistaina että keskiviikkona. Tiistaina nukkui koko työpäivän (!) ja olikin sitten ihan hepuleissa, kun treenivuoro koitti. Ryhmällä estetreenipäivä. Treenattiin ekaa kertaa pussia, josta Joku parin kerran jälkeen innostui niin paljon, että tarjosi sitä joka välissä. Tehtiin myös renkaan alkeita. Toisella kierroksella U:n muotoinen rata, jossa myös pussi ja muuri. Nää meni tosi hienosti paitsi että olisin voinut vielä enemmän keskittyä koiran lähettämiseen ja irrottamiseen.


Keskiviikkona olin Justin kanssa menossa treeneihin mutta se oksenteli töissä, niin kävin sitten pikaisesti vaihtamassa koiraa. Jokulle taisi olla vähän liikaa kaksi treenipäivää peräkkäin - oli sen verran levotonta menoa 😁 Nyt pitäisi muistaa, että aina aloittaisi joko tarjoamisella tai vauhtipätkällä, että pahimmat höyryt sais kulutettua. Ja sitten pitää paljon palkkailla ohjauksiin tuloon, koska sitä Joku ei tällä hetkellä tee ollenkaan...

Loppiaisviikonloppu

Uuden vuoden ekat treenit jäi väliin oman flunssan vuoksi. Lauantaina oli taas Jokun tokotreenit, joita ennen rallyiltiin vapaavuorolla Annikan & Selman kanssa. Tehtiin samaa rataa kuin mun koulutusryhmä mutta lisättiin alkuun muutama kyltti: pari käännöstä, tuplasaksalainen ja puolenvaihto. Itse radassa oli spiraali oikealle, houkutus, paikallakäännös vasempaan sekä juosten pujottelu edestakas. Just teki kaiken muun paitsi puolenvaihtokyltillä pyörähdyksen. Lyyti oli aivan huippuhyvä tällä kertaa. Tarkka, kuuntelevainen ja innokas. Pysyttiin aika hyvässä rytmissä ja 360 astetta vasemmallekin muistui mieleen edelliskerrasta poiketen. Yhdessä kohtaa meinasin jyrätä sen pujottelussa oikealla puolella, kun oli niin innokas ja unohdin sanoa cee-käskyn, jolla väistäisi. Nopee-käsky toimi upeasti!

Just teki tehtävät ihan kivasti, mutta sen kanssa oli haasteena seuraamisen rytmi. Pitäisikö sen kanssa harppoa yhtä vauhdilla kuin Lyytin vai kävellä hitaammin? Nyt lähden ihan hiipien ja sitten muutaman kyltin jälkeen lähden harppomaan. Jos aion sen kanssa harppoa, niin sillekin pitää opettaa samat toiminnot kuin Lyytille. Radan alussa taas tulee haaste, jos se ei oo ihan kybällä kontaktissa, niin eka kylttihän tulee jo parin askeleen jälkeen. Jokin kompromissi kävelyvauhdissa ois varmaan paras?

Joku aloitti treeninsä sivulletulolla. Näytin ensin seinän vieressä mutta se ehkä aavistuksen ahdisti kuitenkin, kun Joku livahti sieltä aina pois. Sitten näytin etujalat frisbeellä ja se todettiin kaikkein toimivimmaksi systeemiksi tälle tyypille. Lopputreeni vähän arkitottisjuttuja eli ensin sama jättämistreeni kuin viimeksi mutta tällä kertaa Liina antoi namia ja siitä kutsuin "parempaan" palkkaan. Toimi ihan superisti, Joku oli kuulemma nenä namissa, kun kuuli kutsun ja reagoi välittömästi. Viimeisenä harjoiteltiin kutsuja "paniikkitilanteessa". Oltiin nimittäin todettu lenkillä, että Joku tulee 90 %:sti luokse paitsi silloin, kun kutsun hätääntyneellä äänellä eli on tosipaikka kyseessä. Tehtiin sitten niin, että kentän puolelle tuli labbis (Mojna tai Nesta), jonne vapautin Jokun ja sitten kutsuin vähän rääkäisemällä lelupalkalla. Joku tajus tämänkin jutun ja tuli joka kerta heti.

Sunnuntaina vietettiin Justin kanssa laatuaikaa ATD:n loppiaisriehassa. Osallistuttiin agiepiksiin ja ahmimiskilpailuun. Näissä epiksissäkin Just tuntui menevän samanlailla "käsijarru päällä" kuin Lahden kisoissa. Palkintoja tietysti saatiin, kun joka säkäluokan 3 parasta palkittiin mutta ajassa jäätiin ihan järkyttävän paljon noin lyhyellä radalla.

Ahmimiskisassa Justilla oli tehokas tekniikka. Yhden kulman haparointi pudotti ajan keskitasolle 😂

Ekat kisat tauon jälkeen + uusi vuosi

Viime lauantaina pakattiin ajeltiin Lahteen, vietiin Joku siskolleen hoitoon ja mentiin Justin kanssa agilitykisoihin. Olin ilmoittanut kahdelle radalle, hyppy + agi, tuomarina Arto Laitinen. Hyppärillä rimat 50 cm. Tutustumisessa tuntui ihan mentävältä. Rata alkoi ihan ok mutta keppien lopussa tein persjätön ja Just lähti perään. Otettiin vain viimeinen väli uudestaan mutta sitten Justille iski "tee sit ite kun kerran paremmin osaat" -fiilis eikä lähtenyt heti putkeen vaan jäi pyörimään. Ei kuitenkaan saatu toista virhettä tuosta pyörimisestä, joten lopputulos 5 + yliaikaa.

Agiradalla rimat 45 cm. Tuloksena yliaikanolla. Jotenkin ei tässäkään löytynyt vauhtia, jotenkin tuntui, ettei Just oikein kiihdyttänyt kunnolla missään kohtaa, ellei ehkä pituudella ja A:lla, mut siinä se olikin. Lisäksi kepeillemeno, keinu ja puomi oli hitaat, että ei ois tuolla esityksellä pitänytkään päästä aikaan.

En nyt sitten tiedä, pitäiskö tästä huolestua vai ei. Se on onnistunut keräämään vähän ylipainoa sterkan jälkeen tarkkuudestani huolimatta, joten siitä pitää ensin päästä eroon. Jumissa sen ei pitäisi olla, kun vastikään huollettu. Toki voi olla vielä ratakunnon puuttumista (koskee myös ohjaajaa, hyvä että pääsin kotona autosta ylös 😂) tai sitten jotain kisajännitystä pitkän tauon jälkeen. Että en nyt ainakaan panikoi vielä, katsotaan, kun päästään taas kunnolla treenaamiseen kiinni. Jos joku keksii, miksi se on noin pahasti käsijarru päällä, niin sopii ehdottaa!

Uusi vuosi vietettiin Sysiväikeen porukan luona Pornaisissa. Sisälle ei paukkunut juuri yhtään ennen puoltayötä. N. 23.45 Just kurtisti kulmiaan, mutta mullapa oli tasapainotyynyt ja puolipallot mukana, joten me jumppailtiin siinä 40 minuuttia, minkä jälkeen Just pyöritteli vielä pyramidia vartin verran. Tämän jälkeen paukkuminen oli loppu, Just läähätti mutta ehkä kuumaa ja väsymystä tunnin pelaamisen jälkeen. Maattuaan paljaalla lattialla lopetti. Yhden aikaan käytiin pissalla, minkä jälkeen Just rauhoittuikin yöunille. Kyllä huomaa eron, kestääkö pauke tunnin vai 8 tuntia. Olen niin kiitollinen Jennille ja Robinille tästä mahdollisuudesta 😍

Omia treenejä

Lauantaina 22.12. mummokoiran laatuaikaa, kun otin Lyytin yksin treenaamaan rallytokoa vapaavuorolle. Tehtiin ensin "kisatreeni" eli rata kerralla läpi palkatta. Ja tällä kertaa oli erityisen hieno rytmi radassa! Kävelin oikeesti koko radan reippaasti läpi ja koiralla säilyi tosi hienosti asenne ja ilme! Otettiin kylttejä vähän randomilla mutta ainakin viimeisenä oli se uusi askeljääväkyltti, joka meni kyllä ihan pätevästi. Lyyti sai tehdä vielä pari pikkujuttua eri seteissä. Ensin sitä ulkokaarella pyörimistä. Käsky tähän on "nopeenopee". Ekana taas pannasta kiinni pidettynä, sitten otin ihan kyltillä ja näytti tosi lupaavalta. Lopussa vielä peruuttamisen tarjoamista.

Tapaninpäivänä toinen vapaatreeni, tällä kertaa kaikki koirat mukana. Just sai ensin tehdä vähän pituutta ja okseria täyskokoisena. Tosin se olisi koko ajan halunnut mennä kepeille... niin sai sitten mennä myös kepit. Umpikulmasta meni hienosti mutta terävä avokulma ei ottanut mitenkään onnistuakseen. Homma meni  sähläämiseksi ja olin jo luovuttamassa, mutta keksin kuitenkin tavan vähän helpottaa ja sillä saatiin onnistumaan.

Joku teki vähän putkelle irtoamista kauempaa, sitten hypyn ja takaakierron erotteluja käskyllä. Xandra teki mummotemppuja samaan aikaan, joten Jokulla oli vähän häiriötäkin! Aika kivasti lähti toi erottelun alku toimimaan, joskin ääniraita pannasta kiinni pitäen oli tällainen: "Missä sun kierto on? AUTS älä pure mua!"

Sitten Justin rallyvuoro, kun haluaisin ilmoittaa senkin mukaan Tamskin rallykisoihin 19.1. Sehän on viimeksi tehnyt rallya toukokuussa epiksissä, joten tarkoituksena oli vähän muistutella mieleen näitä hommia. Just yllätti meidät kaikki muistamalla kaikki tehtävät tosi pätevästi ja vieläpä keskittyen erinomaisesti! Esim. houkutuksia ei vilkaissutkaan! Ainoa haaste oli ohjaajan ympäripyöriminen suoran putken jälkeen... mutta putkihan tulee vasta mestarissa, joten avoimessa ei pitäisi olla ylitsepääsemättömiä haasteita 😍

Viimeisenä ykkösrallykoirani vuoroon. Radalla oli merkki, joten otettiin sitä taas ensin erikseen kentän reunassa. Sitten radalle, mutta tällä kertaa ei tehty palkatta, vaan Annikalla oli naksu, jolla merkkasi hienoja kohtia. Olin laittanut radan alkuun 360 vasemmalle -kyltin, koska olin epäillytkin, että se taitaa olla Lyytiltä vähän unohtunut ja niin asia olikin. Takapäänkäyttö oikealla onnistuu kyllä, mut vissiin sitä pitäis vasemmallakin taas vahvistaa 😂 Lyyti tarjosi siihen kieppiä ja vaikka sun mitä. Muuten rata meni kivasti, täsmällisesti ja kivalla ilmeellä mutta tämän päivän treenin ja varmaan koko kuukauden huippukohta oli ulkokaarteet. Mentiin ensin spiraalia vasemmalle ja houkutusta koira oikealle "ihan kivasti", mutta Annika sanoi, että eikös sun tässä kannattaisi käyttää sitä uutta ulkokaarrekäskyä. Sanoin, hmm, joo varmaan ja kokeiltiin. Lyyti LAUKKASI mua ympäri. Tästä tuo ensimmäinen video. Toisessa videossa kokonainen spiraali, jossa se ei nyt ihan laukkaa kaarteita, mutta ihan hiton kiva ilmehän sillä tässäkin on 😍 

Ei vois parempi fiilis olla tästä jutusta! Erinomainen esimerkki siitä, että KYLLÄ KANNATTAA opettaa lähes 10-vuotiaalle koiralle uusi käsky / uusi tapa tehdä vanha tuttu tehtävä, jos kolmessa treenikerrassa se oppii käskyn nollasta valmiiksi ja tämä yksi käsky auttaa monella kyltillä!