Uusi vuosi!

Tänä vuonna vietettiin uusi vuosi mökillä. Viimeksi ollaan oltu mökillä talvella 26 vuotta sitten! Mutta hyvin meni, vaikka koirat ei tietenkään ymmärtäneet, miksi pitää olla hihnassa. Paukkuja kuului kauempaa, yhtään ei näkynyt eikä vihellyksiä kuulunut, joten aattoilta meni oikein mukavasti koirien nukkuessa, pelatessa ja syödessä herkkuja. Justin stressitasot pysyi alhaalla ja kaikki nautti lumisesta maisemasta.

Treenivuosi aloitettiin 5.1. käymällä hallilla yksin. Varmaan Lyytin nuoruudessa oon viimeks käynyt hallilla yksin! Kaikkeen se korona-aika opettaakin. Oli tavoitteena kuvata pari rallypätkää Justin valmennusrengashakemusta varten. Niissä piti näkyä erilaisia palkkauksia, joten valitsin treeniaiheiksi nopeenopeen (lelupalkka) ja ohjaajan ympäripyörimiset (namipallopalkka).

Tällaiset videot tuli:

https://photos.app.goo.gl/u1CUNhZmgF1vQcn57

Noin palkattuna nuo jutut kyllä aina paranee mutta jotenkin tuntuu, että treeni ei aina kanna radalle asti. Ehkä niitä pitäisi muistaa palkata joka treenissä eikä vain täsmätreeninä? Ja oikealla puolella ympärikiertoa pitää kyllä treenata enemmän kuin vasenta, koska etenkin tuplasaksalainen oikealle tuntuu haastavalta. 

Kolmantena treeniaiheena oli oikean puolen perusasennot. Niitä tehtiin eteentulokyltillä, paikallakäännöksessä vasempaan ja sen jälkeen ihan ilman kylttiä parin askeleen seuraamisia. Yllättäen näissä jälkimmäisissä ei tullut yhtään vinkua! Just oli tosi keskittynyt ja tarkka. Hallissa sattui olemaan sopivassa kohtaa suora putki, jota mentiin vielä lopuksi. Ekalla kerralla fiu vaan - Just oli juossut putken läpi ja ehtinyt kääntyä nenä mua kohti. Otettiin sitten uudestaan ja nyt löytyi seuraamispaikka. Mutkaputkillahan tää onnistuu jo ihan hyvin, mutta suoriakin pitää muistaa treenata. Lopuksi otin vielä paikkaistumisen kerätessäni kylttejä ja se meni moitteetta.

Toisena treenikaverina mulla oli Lyyti, koska Jokulla oli huolto maanantaina. Lyyti ilahdutti olemalla taas innokas supermummi 💖 Sillä oli vajaa kuukausi sitten oksennustauti ja aika kauan kesti toipua entiselleen, mutta nyt jaksaa taas! Sen kanssa ei radalla ollut oikeastaan mitään haasteita. Se teki nopeenopeet suorilta laukalla, pyöri mun ympäri molempiin suuntiin itsevarmasti ja eteentulossakin muisti istua eikä peruuttaa. Ainoa miinus sen kanssa oli se, että sen mielestä treenit oli liian lyhyet!

Vuodenvaihde

Rakettien ampuminen alkoi meillä taas 27.12. Sen illan lenkillä tuli ehkä vähän liikaa paukkuja; Justille tuli levoton olo, joka onneksi saatiin kotona purettua jumppatempuilla ja musiikilla. Aattopäivän ohjelma oli tarkkaan suunniteltu: aamulla koirauimala Porvoossa, päivällä tallille ja sitten yökylään Sysiväikeeseen Jennille & Robinille. Halkian bunkkeri ei pettänyt taaskaan: kauempaa tulevat paukut eivät kuuluneet sisälle ollenkaan, ainoastaan ikkunan puoleisen naapurin raketit kuuluivat ja se kesti n. 10 minuuttia. Joku murahti ekaa kovaa pamausta, mutta muuten se ei reagoinut kyllä yhtään koko viikolla. Just nukkui mun kainalossa vielä klo 23.30 ja paukkeen ajan sitten vedettiin jumppatemput läpi. Stressitasot pysyivät niin alhaalla, että jälkipaukuttelu (kesti 4.1. asti) ei haitannut yhtään. On kullanarvoisia tuollaiset kaverit, jotka majoittavat muumitaloonsa erityisherkkiä <3 Suosittelen kaikille ääniherkille kaupungissa asuville uudenvuoden viettämistä jossain maalla. Mitä enemmän koira altistuu, sen herkemmin pelko pahenee. Kun stressitasot eivät pääse nousemaan korkealle, ne laskee heti normaaliksi.

Vuoden ensimmäiset treenit oli 4.1. rallya Annikan kanssa. Tehtiin sellaisella systeemillä, että valittiin jokaiselle koiralle 1-2 kylttiä tai teemaa ja niistä koottiin rata. No tää olikin hyvä suunnitelma, koska meille tuli 10-12 kylttiä pitkä tosi monipuolinen rata, jossa oli jokaiselle jotain helppoa ja jotain haastavaa: pyörähdys, edessä peruutus, puolenvaihto takaa, spiraali vasemmalle, askelkäännös vasemmalle, hyppy, 270 vasempaan, molemmat oikeaan täyskäännös, liikkeestä istu --> liikkeestä kutsu, ohjaajan ympäri, putki, 270 oikeaan. Tehtiin jokaisella koiralla 2 kierrosta, ensin tekniikkahinkkauspätkän, sitten ratapätkän enemmällä tai vähemmällä palkalla.

Jokun eka kierros alkoi perinteisesti seuraamisella. Lähdin sitten yhdistämään tähän takapäänkäyttöä frisbeen päällä, mutta se oli vähän haastavaa, koska Joku on harjoitellut sivulletuloa frisbeellä ja laittoi aina pepun maahan. Joten ehkä tähän olisi parempi koroke? Jokun kanssa tehtiin spiraalia oikealle (koira vasemmalla) ja se sujui tosi kivasti! Jee, taas uusi kyltti tutuksi pendoliinolle! Ratapätkä tehtiin vasemmalla puolella. Vaikka Jokulle on muuten ihan sama, niin tarkoituksena oli treenata takapäänkäyttöä, joten halusin käännökset sisäänpäin. Askelkäännöksen sijaan tein varmaan tavallisen 90 asteen käännöksen ja puolenvaihtokäännöksen sijaan täyskäännöksen vasempaan. Liikkeestä istumisen sijaan tehtiin ihan huvin vuoksi maahan, ja palkkasin sitten lelulla ohjaajan ympäripyörimisen jälkeen. Kiva setti, vaikka itse pääruokaa eli takapäänkäyttöä en saanut Jokua yleistämään tähän.

Lyyti aloitti ohjaajan ympäripyörimisellä vauhdista. Eli Lyytin lempparitreeni luoksaripeli mutta tähän yhdistettynä. Edestä kiertäminen sujuu jo kivalla ilmeellä ja vauhdilla, joten kutsuin Lyytiä sivuttain, jolloin sen piti tehdä 3/4 kierrosta. Palkkasin ensin itseltäni lelulla, mutta vielä isompi palkka oli saada juosta hakemaan nami Annikalta. Intoa oli ainakin! Ja mun mielestä käskykin meni jakeluun vähän paremmin, ainakaan en juuri tarvinnut käsiohjausta. Tällä jatketaan! Lyyti läähätti jonkin verran juostuaan meidän väliä, joten otettiin rauhallisempi toinen juttu: askelkäännös. Naksuttelin siitä, että Lyyti jäi odottamaan positiivisella ilmeellä. Vireen nousu aiheutti kyllä muutaman varaslähdön, mutta en ole siitä huolissani. Sain palkattua muutamia täydellisiä ja iloisia, joten tähän kohtaan tauko. Lyytin rata meni oikeastaan tosi hienosti, vire pysyi tasaisena koko ajan eikä virheitä tainnut tulla. Liikkeestä istui heti, tuli kutsusta laukalla ja jatkoi kiertämään mua samalla vauhdilla, joten sai tästä loppupalkan.

Justin teemana oli ulkokaaren käännökset ja "nopeenopee". Otettiin ensin putkelta vauhtia ja siitä 270 oikeaan. Vauhtia tosiaan tuli, mutta Just kyllä luuli, että sai kanafileensä putkelta. Otettiin sitten ilman putkea ja edelleen oli sinkoilemassa sinne sun tänne. Lähdettiin sitten tekemään spiraalia vasemmalle koira oikealla ja aina päädyssä tehtiin nopeenopee. Ja sieltä se alkoi löytyä! Saatiin hienoja laukattuja päätyjä, Just rupesi kiihdyttämään heti käskystä! Näin mun ei tarvinnut yhtään kumarrella ja löydettiin rytmi ja varmuus spiraaliin. Muistin myös, että tässä ois varmaan ihan hyvä kehua koiraa... Loppuun yksi kokonainen spiraali ja sitten tauko. Ratatreenissä Justilla lähti ihan lapasesta ja teki varmaan 5 pyörähdystä ja muutaman peruutuksen. Voi kun muistaisin, ettei sitä tarvitse nostattaa yli! Spiraalista tein vain viimeisen kiekuran, joka meni hyvin, samoin askelkäännös sen jälkeen. Just teki tosi ison loikan hypylle, joten siitä oli vähän vaikea saada se takaisin oikean puolen seuraamiseen ja 270 käännökseen. Molemmat oikeaan täyskäännös on sille helppo ja se meni nytkin varmasti. Istui heti käskystä, joskin oli jostain syystä aika kaukana. Ohjaajankierrossa taas tuli jotain omia voltteja, joten otettiin vielä putki + nopeenopee, josta taas sinkosi. Jatkoin vähän matkaa, otin uuden ulkokaaren käännöksen ja sitten palkkasin. Pitäisi muistaa noissa 270/360-käännöksissä, että vaikka sanon nopeenopeen, niin mun ei tarvitsisi lähteä kääntymään salamana, vaan ensin kontakti koiraan, sitten käsky, sitten yhdessä nopea käännös. Suomeksi sanottuna siis en saa hylätä koiraa kääntymällä ennen kuin se on edes ehtinyt sisäistää käskyä.

 Kävi ihan himmee mäihä, kun Justin lopetettua ulkoa alkoi kuulua rakettien pauketta! Just pystyi hyvin temppuilemaan siinä vielä, kun kerättiin kyltit, eikä jääty hallin ympäristöön lenkille, joten selvittiin ongelmitta.

Ekat kisat tauon jälkeen + uusi vuosi

Viime lauantaina pakattiin ajeltiin Lahteen, vietiin Joku siskolleen hoitoon ja mentiin Justin kanssa agilitykisoihin. Olin ilmoittanut kahdelle radalle, hyppy + agi, tuomarina Arto Laitinen. Hyppärillä rimat 50 cm. Tutustumisessa tuntui ihan mentävältä. Rata alkoi ihan ok mutta keppien lopussa tein persjätön ja Just lähti perään. Otettiin vain viimeinen väli uudestaan mutta sitten Justille iski "tee sit ite kun kerran paremmin osaat" -fiilis eikä lähtenyt heti putkeen vaan jäi pyörimään. Ei kuitenkaan saatu toista virhettä tuosta pyörimisestä, joten lopputulos 5 + yliaikaa.

Agiradalla rimat 45 cm. Tuloksena yliaikanolla. Jotenkin ei tässäkään löytynyt vauhtia, jotenkin tuntui, ettei Just oikein kiihdyttänyt kunnolla missään kohtaa, ellei ehkä pituudella ja A:lla, mut siinä se olikin. Lisäksi kepeillemeno, keinu ja puomi oli hitaat, että ei ois tuolla esityksellä pitänytkään päästä aikaan.

En nyt sitten tiedä, pitäiskö tästä huolestua vai ei. Se on onnistunut keräämään vähän ylipainoa sterkan jälkeen tarkkuudestani huolimatta, joten siitä pitää ensin päästä eroon. Jumissa sen ei pitäisi olla, kun vastikään huollettu. Toki voi olla vielä ratakunnon puuttumista (koskee myös ohjaajaa, hyvä että pääsin kotona autosta ylös 😂) tai sitten jotain kisajännitystä pitkän tauon jälkeen. Että en nyt ainakaan panikoi vielä, katsotaan, kun päästään taas kunnolla treenaamiseen kiinni. Jos joku keksii, miksi se on noin pahasti käsijarru päällä, niin sopii ehdottaa!

Uusi vuosi vietettiin Sysiväikeen porukan luona Pornaisissa. Sisälle ei paukkunut juuri yhtään ennen puoltayötä. N. 23.45 Just kurtisti kulmiaan, mutta mullapa oli tasapainotyynyt ja puolipallot mukana, joten me jumppailtiin siinä 40 minuuttia, minkä jälkeen Just pyöritteli vielä pyramidia vartin verran. Tämän jälkeen paukkuminen oli loppu, Just läähätti mutta ehkä kuumaa ja väsymystä tunnin pelaamisen jälkeen. Maattuaan paljaalla lattialla lopetti. Yhden aikaan käytiin pissalla, minkä jälkeen Just rauhoittuikin yöunille. Kyllä huomaa eron, kestääkö pauke tunnin vai 8 tuntia. Olen niin kiitollinen Jennille ja Robinille tästä mahdollisuudesta 😍

Vuodet ekat treenit

Keskiviikkona vapaapäivän kunniaksi hallikäynti Annikan kanssa. Tällä kertaa kaikki koirat treenasivat rallytokoa, kun Justilla ois muuten ollut vähän liikaa agilitya. Just ja Sky tekivät avo-rataa, Lyyti ja Selma voi-rataa. Vähän mukautettiin kuvasta, että saatiin mahtumaan agiesteiden väliin.

Just ei ensin meinannut tajuta, ettei ole agilitytreenit; se kerkesi tarjota keppejä ja puomia ja vaikka mitä, ennen kuin muisti, mitä tarkoittaa "sivulle". Otettiin sille muistutteluna takapäänkäyttöä, takaa kiertämistä, eteentuloja ja spiraalia. Ihan hyvin muisti, tosin eteentuloissa olisi halunnut lähteä peruuttamaan 😁, niin jäi aika kauas eteen. Otettiin sitten ratakierros ensin kanafileelle. Johonkin 9. kyltille asti meni ihan tosi hienosti, sen jälkeen vähän keskittyminen herpautui. Tehtiin kuitenkin loppuun asti ja palkka tuli hyvästä työstä. Hetken mietinnän jälkeen uusi kierros ja nyt vapautin loppupalkalle ENNEN kuin keskittyminen harhautui eli peruutusaskeleiden jälkeisestä hyvästä seuraamisesta.

Lyytistä selvästi näki, että tehtiin voittajan eikä mestarin juttuja, sen kanssa oli tosi varma fiilis. Tärkeä treeni! Vaikka tuo keskeneräinen mestari alkaakin jo poltella mun levotonta mieltäni, niin jotkut voittajan möllit tai nollakoiran homma ei ois yhtään huono idea tähän kohtaan.

Torstaina ennen agilitytreenejä Lyyti sai vetää pikatreenit. Olikin ihan yleisöä, kun kouluttajaa lukuun ottamatta muut ryhmäläiset olivat jo paikalla... Tehtiin eka pitkästä aikaa tunnari, 6 kapuaa T:n muodossa. Vähän jähmeä suoritus, mutta oma tuli. Herkkutikun jälkeen rallytemppuja taas. Aloitin liikkeellelähdöillä hypyn edessä. Parani! Sitten yksittäisiä mestarin temppuja: paikallakäännöksiä oikealla, putki, liikkeestä maahan -kierrä koira yms. On se kyllä jo aika taitava! 😍

Justille taas aivan huikeat agilitytreenit. Ensin rata läpi; muuten meni hyvin, mut jäätiin vähän putkiluuppiin, kun ensin itse ohjasin väärälle putkelle, sitten Just valitsi vielä yhden putken puomin sijaan 😂 A oli vähän vaarallisenkin lennokas; jäin kauhuissani katsomaan, mutta Just jatkoi rataa ihan oikein pimeään kulmaan putkeen. Lopussa oli putkelta 2 hyppyä ja kepit itsenäisesti, oli hyvä ja nopee ja sai siitä pallon. No, Justin mielestä tää oli niin makee juttu, että kyseiseltä putkelta tarjosi aina hyppysuoraa kohti keppejä eikä ois malttanut millään tulla sisempänä olevalle A:lle. Vähän kuin siis ois tehnyt leijeröintiä, mutta selvästi se johtui palkasta. Anni keksi kokeilla sellaista, että juoksen vain eteenpäin katsomatta koiraa enkä yhtään pidä kättä ojossa. Tadaa - A:lle tuli! Ja vielä hienot itsenäiset A-suoritukset joka kerta. Samaa juttua kokeiltiin puomilla ihan treenin lopuksi. Puomin alla oli siis U-putki. Aiemmilla kerroilla olin itse jäänyt taakse niin, että Just sai rauhassa tehdä valinnan. Se toimi mutta oli hidas tapa. Kokeiltiin sitten sitä, että juoksin itse eteenpäin koiraa katsomatta. Just tuli joka kerta puomin ja oli varmaan sekunnin nopeampi. Olin ihan liekeissä tästä jutusta - tätä pitää joskus kokeilla kisoissa!

Alkuradassa oli kolme sivuttaishyppyä, joita kokeiltiin kolmella tavalla: veto - veto - viskileikkaus, päällejuoksu - päällejuoksu - lähetys sekä päällejuoksu - japanilainen - viskileikkaus. Kaikki onnistui,  Annin mielestä keskimmäinen vaihtoehto oli varmin ja helpoin, ensimmäinen tökkivin ja viimeinen sulavin. Näitä ois mielenkiintoista joskus kellottaa. Olin tyytyväinen, kun sain japskin ekalla onnistumaan!

Fiilikset katossa lähdettiin jäähkälenkille ja siellä sitten tunnelma kääntyi pahasti pakkasen puolelle, kun jotkut käsittämättömän ajattelemattomat ihmiset ampuivat raketteja NELJÄS TAMMIKUUTA!!! Vielä niitä Justille kaikista pahimpia vinkuvia. Ekat pari meni taas hyvin, mutta niitä tuli liian monta ja vähän liian läheltä. Onneksi saatiin tilanne nollattua kanafileiden ja toisen lenkkisuunnan avulla, ja kouluttamisen ajan Just nukkui häkissä ihan rauhallisesti. Vaan vielä kouluttamisen jälkeen, kun pissatettiin koiria, ammuttiin vielä lisää raketteja aika läheltä, niin niistä viimeinen oli sitten jo liikaa, pelon puolelle meni. Just palautui kotimatkan aikana ja kotona oli taas ihan ok. Vaan on se saatanasta, että sitä onnistuu suojelemaan koiraansa 27.12.-3.1. ja sitten 4.1. joku onnistuu pilaamaan kaiken.

Vuoden viimeiset treenit

Tapaninpäivänä sekä lauantaina käytiin hallilla Annikan kanssa. Just teki hyppytekniikkaa, muut rallya. Justille haastavampia sarjoja: tiistaina power grid ja steady one, lauantaina lyhenevä sarja sekä alastulo. Etenkin tiistaiset oli todella haastavia. Power gridillä tömisi ensin ihan hirveesti, mutta myöhemmillä meno vähän vaimeni. Steady onella iski suorastaan epätoivo, kun kiersi viimeisen esteen. Menin sitten itse kutsumaan ja sitten onnistui. 12 välit meni ilman askelta, muihin otti askeleen. Lyhenevällä ensin otti kaikki välit, sitten loikkasi viimeinen. Palkattiin kerran viimeinen väli ja sitten vikalla toistolla malttoi mennä nätisti. Alastulo otettiin mediväleillä ja se meni ilman töminöitä!

Lyytille molempina päivinä mestarin juttuja. Edessä peruutus, 360 oikealle (koira oikealla), merkki + kutsu sekä jäävät molemmilta puolilta alkaa sujua jo hyvin. Peruutus oikealla taas ei etene yhtään; taidan tarvita lisäohjeita sen opettamiseen "alusta asti", kun itse en tunnu nyt pääsevän mihinkään samalla tyylillä kuin opetin vasemmalla peruutuksen. Lyyti lähtee väkisin peruuttamaan mua ympäri. Lauantain treeneissä koirilla meni ihan aivot solmuun, kun tehtiin ensin askelta oikealle ja siihen päälle peruutuksia. Treenin jälkeen käytiin pitkä keskustelu, että eihän mestarissakaan ole pelkästään mestarin kylttejä vaan jopa alokkaankin. Eli nyt ollaan näissä omissakin treeneissä ruvettu liikaa ahnehtimaan ja otettu radalla juttuja, joita pitäisi vielä tehdä yksittäisenä eikä väliin helppoja tehtäviä ollenkaan. Ensi viikolle sitten treenit, jotka suunnitellaan Justin tason mukaan ja siihen vain lisätään muutama voittajan / mestarin temppu.

Torstaina Justilla agitreenit. Tällä kertaa tehtiin täsmätreeniä: serpentiinejä ja välistävetoja. Olikin oikein paikallaan tää treeni, kun en muista, koska oltais välistävetoja viimeksi tehty. Serpentiinit meni tosi varmasti, melkein automaattisesti, vaikka niissäkin on ollut haasteita aiemmin. Myös sylkkärikääntö viimeiselle hypylle onnistui sekä tästä itsenäinen avokulma kepeille. Kokeiltiin myös viimeiseen väliin persjättöä; sekin toimi, paitsi että oman rintamalinjan piti olla tarkempi. Välistävedoissa taas ensin oli haastetta, Just ei kuunnellut ihan loppuun asti. Muutaman hinkkauksen jälkeen sujui, mutta hidastahan peruuttaminen on. Kokeiltiin vielä sitä ihme flippiä vai mikä se on nimeltään. Se toimii tosi hyvin, jos on yksi välistäveto, mutta useammalla peräkkäin menee aika pyörimiseksi.

Hanna koulutti mun puolesta, ja me ajeltiin Justin kanssa Espooseen silmätarkkiin. Terveen paperit saatiin maininnalla: "Nää on ihan priimat. Tällä on erityisen kauniit silmänpohjat." 😍

Uusi vuosikin meni tällä kertaa rauhallisissa merkeissä, kun oltiin lentokenttähotellissa äänieristetyssä huoneessa. Eikä ennen ja jälkeen aaton kuuluneet yksittäiset paukut aiheuttaneet muuta kuin kulmien kurtistuksen ja sit niiden suoritustumisen, kun tästähän saa namia!