TK1 Just

Tapaninpäivänä lähdin kolmen mamman kanssa baanalle, kun oltiin Hannan kanssa ilmoitettu Just & Vire tokokokeeseen Agimestaan. Tuomarina oli Mari Väänänen, joka oli kyllä tosi mukava uusi tuttavuus. Alo oli iltapäivän viimeinen luokka ja Just neljäntenä vuorossa. Otin sen kanssa vähän kontaktia ja maahanmenoja halliin tultua, sitten laitoin hetkeksi häkkiin. Kerrankin otin häkistä sopivaan aikaan, eikä tullut liikaa odottelua. Just oli viimeisenä rivissä ja muut koirat vaativat useamman painokkaan maahan-käskyn ja Just malttoi silti odottaa omaa käskyä! Jes, vihdoin tää on mennyt läpi! Makuuryhmä oli ihanan rauhallinen eikä Just tainnut edes vinkua, kun saatiin 10. Ylösnostamisessa kääntyi katsomaan liikkuria ja odotin kontaktia, ennen kuin annoin käskyn. Tuomari huomautti, että antaa nyt kympin, mutta ylemmissä luokissa tuo ei mene enää läpi. Totesin iloisesti, että harjoitellaan lisää liikkurin tulemista eteen 😊

Palkkauksen jälkeen hengattiin hetki ja sitten Just takaisin häkkiin. Nro 2 keskeytti ja siinä kohtaa otin Justin ulos. Yritin nostattaa virettä "sopivasti", ettei alkaisi kuitenkaan vinkua. Oli tarkoitus viedä kehään ilman hihnaa mutta hannasin ja mentiin hihnassa. Kerrankin alokkaassa oli sekoitettu liikejärjestys, piristävää! Alkoi kivasti hypyllä. Kehääntulo oli aika huono, mutta en hermostunut siitä vaan annoin Justille aikaa kattoa ympäristö. Liikkeen alkaessa olikin jo kivassa kontaktissa. Hyppääminen meni hyvin mutta loppuperusasennon otti vähän hitaasti: 9,5.

Tästä palkkautui sosiaalisesti hyvin ja siirtymä iloinen. Vielä kun muistaisin kääntyä lähtöpaikkaan koira ulkokaarella, etten yhtäkkiä hylkää sitä. Liikkeestä maahanmenossa hyvä valmisteleva seuruu, nopea maahanmeno (ilman apuja!) ja ekasta käskystä sivulle: 10. Siirtymä luoksetuloon ok. Ilmeisesti maanantain vauhtiluoksaritreeni oli mielessä, kun Just vinkui ja haukahti odottaessaan kutsua. Matkalla ehti vilkaista liikkuria ja sivulle tultuaan unohti istua. Onneksi toisesta käskystä korjasi itsensä hyvään perusasentoon, joten pelastettiin arvosanaksi 7. Seuraamiskaavio vaikutti itsestä vaikealta etukäteen, mutta eipä siinä mitään erityistä ongelmaa ollut. Justiin ei vaikuta seinää kohti meneminen 😂 Hitaan kävelyn aikana vierestä katsomosta kuului kimeä haukahdus, jota Just jäi kuuntelemaan, mutta sopivasti tähän kohtaan tuli vauhdinmuutos, ja uudesta käskystä Just jatkoi taas hienosti seuraamista loppuun asti. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että Just ei pudottanut kontaktia vasemmalle käännöksestä eikä välittänyt lattian teipeistä. Arvosana 9.

Seuraavaksi ainainen jännitysmomentti eli kaukot. Ekasta käskystä hyvin maahan, sitten käänsi päätä katsomosta kuulunutta rominaa kohti mutta ei häiriintynyt sen enempää. Videolta näkyy hyvin, kun mun suu kääntyy hyvin, kun Just nousee ekasta käskystä istumaan 😁 Maahan hyvin, mutta sitten nytkähdin itse ennakoiden liikkurin käskyä ja Just meinasi nousta toisenkin kerran. Maltoin mieleni ja Just painui takaisin alas. Sivulle tarvittiin sitten kaksi käskyä, joten tästä 9. 

Viimeisenä liikkeenä kapulanpito. Otti ja piti hyvin, joskin vähän suu liikkui. Saatiin kuitenkin kymppi. Liikkeen jälkeen olin antamassa kapulaa takaisin liikkurille, mutta hän sanoi, että saan pitää sen. Toistin lauseen Justille, ja siitäkös Just innostui 😂 Saatiin siis erinomainen sosiaalinen palkkaus vielä ihan loppuun. Kokonaisvaikutuksesta saatiin ysi. Tuomari sanoi, että saan olla tarkka ääntelyn kanssa. Vastasin, että ikuista tasapainoilua, että virettä olisi tarpeeksi mutta ei niin paljon, että tulee ääntä. Tuomari sanoi ymmärtävänsä 😁 Yhteispisteet oli 183, jolla saatiin myös KP ja 2. sija. Hanna ja Vire tulivat kolmanneksi myös ykköstuloksella, joten oli oikein onnistunut kisapäivä.

Olen oikein tyytyväinen kokonaisuuteen. Kajaanin fiilis ja kupla olivat paremmat mutta toisaalta siellä oli myös paljon enemmän verkkatilaa ja näin helpompi valmistautua omaan vuoroon. Hauskasti loppupisteet oli samat mutta liikepisteet eri. Liikkeestä maahanmenosta tuli Kajaanista seiska, nyt kymppi. Luoksarista Kajaanissa kymppi, nyt seiska. Ehkä pitää jatkossa pitää mielessä, että viimeistelytreeneissä palkkaisi paljon perusasennoista, ettei ne sitten niin unohtuisi. Seuraamisen onnistuminen jälleen lämmitti kovasti mieltä. Just ei vastannut sosiaaliseen palkkaan niin hyvin kuin treeneissä (ei pomppinut kuin kahdessa välissä) mutta tuli siirtymät hyvillä mielin häntä heiluen, joten kaipa tästä voi ajatella: "Riittävän hyvä riittää."

Joulunalusviikko

Maanantaina 16.12. temppukurssi, jonne otin Justin ja Jokun. Kolme temppua: kieriminen, etutassut ohjaajan jalkojen päällä käveleminen ja kohteen kiertäminen. Joku oppi kierimään käsituen kanssa. Just oli vielä tässä kohtaa liikaa kiinni namissa eikä ois millään malttanut edes käydä kyljelleen. Molemmat oppi laittamaan etutassut mun jalkojen päälle niin, että vähän liikutin jo jalkoja. Joku teki pituuden tolpan kiertämistä kaukaa, Just harjoitteli useampaa kierrosta ympäri. Tuota pitäisi muistaa tehdä Lyytinkin kanssa! Mukava ilta!

Lauantaina vuoden viimeinen kimpparally. Treenattiin oikein koko rahan edestä, kun varasin vielä vapaavuoron ennen kimpparyhmää. Vapaavuorolla otettiin Justin kanssa toiseksi viimeinen tokotreeni ennen koetta. Seuraaminen oli huonoa, keskittyminen hukassa ja nenäkin kävi välillä maassa. Oli tarkoitus palkata isosti heti hyvästä, mutta kun siinä kesti kauan, että tuli hyväksi, niin tuli tehtyä suunniteltua pidempi pätkä. Tämän jälkeen kuitenkin vire löytyi, ja loput jutut Just teki superhienosti. Tehtiin liikkeestä maahanmeno, hyppy ja kaukot ja palkka aina suoraan tekemisestä, ei kokonaisista liikkeistä. Kaukot oli erityisen hienot: Just oli kuin jousilla ja pomppasi istumaan heti käskystä.

Joku teki ekassa setissä merkinkiertoa. Tarjoaa sitä jo hienosti matkastakin, luulisin, että ollaan n. viidessä metrissä nyt. Matkaa pitää kuitenkin lisätä maltillisesti, ettei epävarmuus iske. Toisena juttuna ekaa kertaa tokohyppyä. Aloitin ajattelematta sen kummemmin ja jätin sen pokkana istumaan. Toiselle puolelle päästyäni tuli mieleen, että tää onkin sille aika vaikea odottamistilanne ja heitin pallon saman tien. Onnistunut yllätyspalkkaus! Toisella yrityksellä pysyi edelleen, Joku sai kyllä jonkin ajatuksen kesken kaiken mutta ei noussut vaan muisti alkuperäisen tehtävän! Tästä kutsuin "jes"-sanalla eli tuli hypyn yli suoraan leluun. Aika kiva eka hyppytreeni!

Sitten kimpparally. Teemana oli eteentulot ja takaakierrot, joiden lisäksi toiselle puolelle laitettiin sarjahyppy, merkki ja sivulla peruutus. 

Joku aloitti ensimmäisellä varsinaisella rallytreenillään! Oltiin edellisenä torstaina harjoiteltu ekaa kertaa eteentuloa ja nyt se teki sitä hallilla ihan suvereenisti. Se ei myöskään juurikaan ottanut häiriötä kylteistä, vaikka tää oli eka kerta "radalla". On vissiin kattonut mallia isoista koirista! Tein ensin vähän erikseen seuraamista, sitten kylteillä. Takaakierrot tehdään lelulla, niin siitä tuli aina vapautus. Muutaman kerran taisi tarjota kyltin kiertoa, että sitä piti vähän hioa. Muuten se teki ihan tosi pätevästi ja seuraaminenkin onnistui molemmin puolin kylteistä huolimatta. Aina se jaksaa yllättää! Ja tämän tokan treenin jälkeen oli vihdoin väsynyt, ekan jälkeen vielä höyrysi...

Lyyti saa erityismaininnan, kun erotteli niin hienosti edessä peruutuksen ja eteen istumisen! Ei pienintäkään epäröintiä! Myös takaakierrot sujuivat hyvin, joskin vasemmalla paremmin. Sarjahyppyä tehtiin moneen suuntaan ja se oli ihan ok. Myös merkki onnistui ekalla yrityksellä, ja kutsu-peruutus-yhdistelmä myös, vaikka haastava onkin.

Just teki vasemman puolen radan hienosti. Oikealla puolella eteentulot ja niistä takaakierrot onnistuu, mutta saksalainen ja ohjaajan ympäripyöriminen on vaikeita. Taisin taas sortua tekemään liian haastavaa. Nyt pitäisi muistaa maltti ja tehdä vaikeita juttuja pienissä palasissa, ettei Justille tule epävarmuutta. Lopuksi tehtiin vähän oikean puolen käännöksiä. Just on oppinut käyttämään takapäätä oikealla mutta nyt tekee paikallakäännöksetkin "yli", kun osaa niin hienosti heittää peppua...

Aatonaattona perinteiset ulkotreenit Annikan kanssa Ogelissa. Yllättäen ei oltu ainoita: kaksi poikaa pelasi futista ja leikkipuistossa oli tosi äänekkäitä lapsia. Otettiin Joku ensin, koska sen kanssa oli helppo tehdä kontaktiharjoituksia liinassa turvallisesti. Joku on vähän huvittava, kun sen tekisi mieli pöhistä häiriöille, mutta jos tehdään hommia, niin keskittyy ihan kybällä! Kuinkahan paljon haukkumisesta on tylsistymistä ja huomionhakua... Pääsin jopa seuraamisessa sen verran eteenpäin, että pidin käsiä normaalisti! Oikealla puolella on hyvässä paikassakin, vasemmalla ehkä vähän edistää? Jossain vaiheessa lapset olivat lähteneet, ja Jokun toisessa setissä oli huomattavasti vähemmän häiriöitä. Tehtiin luoksaria. Ensin palkkasin paikallaodottamisesta ja silloin pysyi hienosti. Mutta joka kerta, kun aioin kutsua, lähti paikaltaan! Eli ilmeisesti teen jotain eri tavalla. Otettiin sitten kutsua erikseen niin, että Annika piti lähdössä kiinni, ja sillee saatiin kivat luoksarit. Huomaa, ettei olla vielä treenattu loppuperusasentoa; Joku latasee ihan täysillä koko matkan ja suoraan leluun. Vikana juttuna tehtiin kapulanpito, joka alkaa olla aika lähellä koesuoritusta!

Just aloitti koemaisella luoksarilla. Tuli kyllä laukalla, mutta aika huono ilme ja keskittyminen. Just haistoi jotain ilmassa matkalla mutta valitsi kuitenkin loppuun asti tulemisen ja sai siitä palkan. Toisena otettiin pitkältä matkalta vauhtiluoksari, jossa sai myös käydä suoraan leluun kiinni ilman loppuperusasentoa. Sitten vielä kapulanpito, ja tästäkin lelupalkka. Eli tässä setissä sai riehua! Toisessa setissä siirtymäketju eli aina liikkeen aloitus, sosiaalinen palkka, siirtymä, uusi aloitus. Tää meni tosi hienosti, Just palkkaantui sosiaalisesti superhyvin ja teki hyppypusuja ja kieputuksia ja kaaputuksia väleissä. Yhden kerran nenä kävi maassa mutta nousi yhdestä käskystä ja jatko taas hyvä. Mietin, miksi sekä tää eka luoksari että edelliskerran eka seuraaminen oli niin huonoja. Ratkaisu oli kanafile. Se pitää näyttää ennen hommia, niin sit on hyvä 😁 Palkkapurkkia taas on parempi olla näyttämättä, koska siitä vire nousee niin paljon, että tulee ääntä.

Rallykisat 15.12.19

Joulukuussa ei oikein päästy muihin rallykisoihin, niin ajeltiin Annikan kanssa Lietoon tupliin. Ekalla radalla uusi tuomarituttavuus Fiia-Maria Kivioja. Olikin oikein mukava tuomari ja rata. Videota ei valitettavasti saatu, mutta yritän kuvailla sanallisesti. Liikkeellelähtö ja liikkeestä seiso hyvät. 2. kyltille ei tullut kunnon perusasentoa, kun Lyyti vähän steppaili peruuttamista ehdottaessaan -1 tvä. Puolenvaihdosta edessä tuli -3 OV kulkulinjasta. Kahdeksikko ok, eteentulo hyvä, tuplasaksalaisen eka puoli oli tosi hieno mut toka ei, joten -3 tvä (eriaikaisuus). Seuraava virhe -1 tvä tuli sarjahypyn jälkeisestä perusasennosta, jossa Lyyti taas steppasi. Eteentuloperuutuksesta eka oli niin hieno, että kehuin reilummin. Lyyti innostui tästä niin paljon, että päästi haukun, mutta tästä ei virhettä. -1 tvä tuli varmaankin lopun sivulletulosta. Edessä peruutuksessa sen sijaan Lyytille iski joku epävarmuus ja tarvitsi useamman käskyn. Virheitä saatiin -3 tvä (useampi pysähdys). Yhteispisteet oli 88 ja aika ihana tuomarinkommentti: "Iloista yhteistyötä, ihanasti kannustettu, hyvät liikkeestäjätöt ja selkeät askelet."

Toisen radan tuomaroi Tiia Hämäläinen. Lyyti tuntui ennen rataa olevan aika sopivassa vireessä, teki tarkasti kiehumatta. Kehään tuli hyvin, mutta ensimmäisellä radalla hienosti onnistunut liikkeestä istuminen vaati nyt kaksi käskyä ja käsimerkkiä (-3 tvä). Epävarmuus tässä heijastui myös kutsuun, jossa tuli ravilla. Yllättäen tätä seurannut peruutus sivulla onnistui kuitenkin! Ja siitä Lyyti lähti taas seuraamaan innokkaammin. Houkutus on mennyt viime aikoina treeneissä loistavasti, mutta nyt Lyyti katseli houkutuksia taas. Sain kuitenkin tempon säilytettyä eikä saatu virheitä. Sitten muutama kyltti ihan nätisti, joskin vaisusti. Askel oikealle -kyltistä saatiin -1 vino. Tuota ei kyllä oo juurikaan harjoiteltu ajatuksen kanssa... Tuplasaksalaisesta -1 tvä ja 270 vasempaan -käännöksestä -1 vino. Muita virheitä ei sitten tullutkaan. Meno ei tuntunut niin hyvältä kuin esim. ekalla radalla. Radan jälkeen mietiskelin, että onko tuplakisat sille liikaa varsinkin noin pitkän ajomatkan päässä. Tulkisen, että väsymys näkyy siinä, että Lyyti ottaa enemmän häiriötä tötsistä, yleisöstä ym. ja sen takia kontakti on huonompi. Videolta ei näytä niin pahalta, onhan se vaisu mutta ei sillee totaalisesti hyydy missään kohtaa ja tsemppaa niin kovasti häntä heiluen 😍 Että ei se nyt tainnut kuitenkaan kärsiä tuosta...

Pisteet 94 nähtyäni oli tosi ristiriitaiset fiilikset. Tuon ylläolevan väsymyspohdinnan jälkeen katsoin tilastotietoa meidän tuplakisoista ja tänä vuonna joka kerta tokalla radalla pisteet ovat olleet vähintään 92. Eli Lyytistä tulee väsyessään tarkempi. Ehkä taidan siis kokeilla tuplakisoja täällä pk-seudulla alkuvuodesta, kun sellaisia on hyvin tarjolla.

Ei ennen olla saatu 94 pistettä. Aika jäätävää, että noin hienot pisteet käyvät väkisinkin harmittamaan. Tähän kulminoituu valiopisteiden saavuttamisen vaikeus ja raakuus. Jokainen noista ykkösen virheistä oli ratkaiseva. Riittävän hyvä ei enää riitä, nyt pitäisi olla about perfect eli hioa jokainen kyltti niin hyväksi, ettei niistä tulisi edes ykkösen virhettä...

Agilitytauko

Treenataan siis tokoa ja rallya. Maanantaina 9.12. tokotreenit. Olin taas ostanut lisäpaikan kimppatokosta, johon otin Jokun. Nyt se teki seuraamispätkiään jo ihan pokkana kaikkien muiden keskellä! Eipä se montaa kertaa tarvinnut, että tottui ryhmätreeneihin. Lopuksi otettiin vielä paikkis Justin kanssa. Tällä kertaa meni ihan nappiin sekä vuorotellen käskytys että itse makuu. Sain myös hyvin palkattua, kun ei reagoinut muiden käskyihin.

Ohjatulle vuorolle otin Justin. Aloitettiin ruudusta. Tein tyhmästi "testimielessä", ei kovin reilua koiraa kohtaan, kun viimeksi tyyliin huhtikuussa on treenattu. Just bongasi ruudun hyvin ja lähti sinne mutta ei löytänyt keskikohtaa. Parin yrityksen jälkeen otettiin leluruutu. Eli nyt palataan vähän taaksepäin ja etsitään oikea paikka uudestaan. Sitten kapulanpitoa, jonka onnistuin rikkomaan, kun ilmoitin Justin kokeeseen... Tämä uusi ongelma oli siis se, että Just ei halunnut ottaa kapulaa ekalla käskyllä. Otti kyllä mutta hetken mietittyään. Päivi arvaili, että sitä on varmaan sattunut hampaaseen jollain kerralla ja siksi aristelee. Kuulostaa aika todennäköiseltä selitykseltä. Otin muutaman naksautuksen suun avaamisesta ja ihan parissa toistossa tuli edistystä. Sitten harjoittelin itse sitä, että ojennan kapulan koiran ulottuville mutta en anna suuhun asti. Eli ideana, että Just ottaa kapulan multa. No Justhan innostui tästä niin, että rupesi oikein hyppäämään kapulaan. Korjasin omaa toimintaa vielä niin, että ojensin kapulan Justin tasolle asti, ettei tarvitsisi hypätä. Ja tällä yhdellä treenillä saatiin ongelma korjattua! Ratkeispa aina kaikki näin helposti!

Viimeisenä juttuna seuraamisen käännöksiä. Näytin ensin pienen pätkän ja tulikin todella tyypillinen esitys, eli Just jätätti vasemmalle käännöksen jälkeen. Kokeiltiin, että astuisin käännöksessä askeleen taakse mutta se ei oikein tuntunut luontevalta. Näytin sitten Päiville, miten Just tekee rallyssa lisäkäskyllä "vasen" takapäänkäyttökäännöstä ja onhan se ihan eri näköinen. Päivi siinä sitten sanoi jotenkin osuvasti, että kun Just ei tiedä, mitä halutaan, siitä tulee sen näköinen, et tää on ihan paskaa. Eli lamaannu eikä koomaile, mutta on "kulmat kurtussa" ja turhautuneen näköinen. Sama oli ruudussa ja tässä. Kokeiltiin sitten sanoa käännöksessä hiljaa "vasss" ja näytti ja tuntui niin paljon paremmalta! Yritän siis tässä seuraavassa kokeessakin sanoa sen, ja jos tulee miinusta, niin sitten tulee, koiran fiiliksen säilyminen on sen arvoista.

Torstaina lappalaisvalkku Agimestalla. Päivän varsinainen laji oli rally, mutta säästin ajastani muutaman minuutin, että tekisin Justin kanssa kehäänmenon. Halliin tulo oli aika jäätävä katastrofi, kun kylttejä ei löytynyt kuin muutama!!! Onneksi Nina on hyvä soveltamaan ja laitettiin näiden löytyneiden lisäksi houkutus, pujottelu eestaas, hyppy ja muutama käännös ja puolenvaihto. Agimesta on ollut Lyytille aina vaikea paikka, mutta nyt ei ollut haasteista tietoakaan! Palkkailin kyllä aika paljon, mutta pujottelu kohti seinää ei aiheuttanut minkäänlaista kontaktin herpaantumista eikä myöskään perusasento pylvään vieressä. Ollaan siis aika hyvin päästy yli seinäkammosta. Tai siis Lyyti on päässyt jo aikaisemmin, mulla kesti vähän kauemmin. Houkutus oli erityisen hieno!

Saksalaisessa täyskäännöksessä Lyyti tarjosi valkovuokkoa. Hiottiin tätä sitten niin, että annoin ajoissa käskyn ja ohjauksen ennen kuin lähdin kääntymään, ettei ottaisi vihjettä yläkropasta. Toinen viilattava oli oikean puolen perusasennot. Niissä pitäisi itse olla tarkempi, että palkkaisin vain hyvät, vaikka en huomauttaisikaan huonoista. Kokonaisuutena Lyytillä oli erinomainen treeni ja niin ihana vire! 😍

Just sai hengailla "odotusalueella", koska virallisessa kokeessakin tulee yleensä yllättävän paljon odottelua. Treenattiin myös sivussa Viivin & Rovan kanssa paikkiksen vuorotellen käskytystä, jossa tuli vain yksi stiplu. Varsinainen treeni oli kehäänmeno ja seuraamaan lähtö. Itselle tuli taas jotenkin epävarma olo, mutta saatiin hyvä onnistuminen ja Justille kunnon palkkaus. Otettiin sitten vielä yksi liikkeen aloitus, jossa pyysin Justin maahan ja sekin oli super, joten siihen lopetettiin. Sanoisin, että aika arvokas treeni, kun tuleva koe on samassa hallissa!

Agikisat 7.12.

Lauantaina Justilla kauden viimeiset agilitykisat JAU Areenalla. Tuomarina oli norjalainen Kjetil Harms, ja eka rata oli aivan mahtava, taas oikein "meidän rata". Alussa tein sen kauempaa ohjatun lähdön, jota harjoiteltiin silloin syksyllä slalomissa. Aika hyvin osui rytmitykset kohilleen oikeastaan koko radalta. Erityisen tyytyväinen olin kepeillemenoon; tuli oikein kunnon kilpajuoksukiihdytys, jonka päässä oikein sisään. Loppukiemuroissa tein kaksi japanilaista peräkkäin ja nekin onnistui! Puomin kontakti ei ollut kyllä pysäriä nähnytkään, mutta selkeästi Just sen kuitenkin otti. Tulostaulu näytti myös mukavalta: -5,17 ja 2. sija. Erityisesti mieltä lämmitti meidän uusi etenemäennätys 3-luokan agilityradalla 4,39 m/s!

Tokalla radalla tuli sellainen historiallinen juttu kuin yliaikanolla, joka ei harmittanut! Rata oli nimittäin sellainen, että siinä pääsin testaamaan kaikkia juttuja, joita ollaan nyt syksyn aikana harjoiteltu. Heti alkuun välistäveto japanilaisella, sitten keppien päällejuoksu, keskellä pyöritys jne. Keppien lopussa meni hetki aikaa, kun Just hetkellisesti pysähtyi miettimään, suorittaako kepit loppuun vai lähteäkö liikkeen mukana - mutta valitsi loppuun suorittamisen! Okserilta kääntyi hyvin. Pyörityksessä liike pysyi mut mun olisi pitänyt vaihtaa kättä aiemmin. Nyt hetkellisesti ohjasin väärään suuntaan. Yliaikaa tuli 1,50.

Vikalla radalla Just tuntui taas väsyneemmältä. Uskon, että tässä asiassa ruokinnalla on vaikutusta; dieettieväillä vaan kerta kaikkiaan jossain kohtaa energia loppuu. Ihan sama virhe kuin edellisten kisojen 3. radallakin: Just ei tullut japanilaiseen ja hypyltä kielto. Toki tietysti videolta voi saivarrella, että olisin voinut ohjata paremminkin mutta koska ei ole tarkoitus varmistella ja vääntää rautalangasta, niin olisihan sen pitänyt ko. hyppy ottaa. Sen sijaan tällä radalla takaakierrot meni mun mielestä aika hyvin, en ainakaan jäänyt niihin munimaan tai peruuttelemaan.

Tilasin siis lokakuussa Justille Carnin-ravitsemusneuvonnan. Tavoitepaino saavutettiin joulukuun puolivälissä, ja olin niin tyytyväinen, että ostin sitten Messari-tarjouksesta agilitykoiran 6 kk ravitsemusvalmennuksen. Eli katsotaan, jos saataisiin vielä tuota kolmannen radan vauhtia ja keskittymistä parannettua ruokinnan avulla.

Messariviikonloppu

Itsenäisyyspäivänä rally/tokotreenit Hannan kanssa. Jokun kanssa testattiin leikkitreeniä, jonka Hanna selitti mulle jo syyskuussa, mutta olin unohtanut, miten se toimii. Pointti oli se, että koira menee lelulle eikä lähde liikkeen mukana. Tehtiin toistoja vaikeuttaen ja joka kerta onnistui! Lopuksi tehtiin vielä sellainen, että lähetin namikupille, liikuin ite samaan aikaan ja kutsuin leluun, kun Joku oli syönyt namit. Sitten tehtiin vielä vähän seuraamista, joka on kyllä lähtenyt lupaavasti käyntiin, Joku tekee kyllä ihanalla ilmeellä ja paikastakin alkaa olla jotain hajua. Viimeisenä juttuna asentopeliä ja sitten lopetettiin.

Justin kanssa kisamainen treeni, jossa osa alon ja osa avon liikkeitä: seuraaminen (avo), liikkeestä maahanmeno (avo), luoksetulo (avo), nouto (avo), hyppy (alo) ja kaukojen (alo) eka nousu. Meni oikeastaan aika hienosti! Seuraamisessa tuli muutama sählinki, ainakin yksi ylimääräinen kieppi 😁 Nouto oli ihan paras: Just meni laukalla kapulalle, ärisi sille vähän, toi laukalla ja ihan suoraan perusasentoon! Muutama vinku tuli joissain kohdassa mutta ei mitään järkyttävää ääntelyä tai kuumenemista.

Mummojen rallyvuorolla oli merkki, valkovuokko, lyhyt väli liikkeestä maahanmenoon, 360 oikealle, ohjaajan ympäri, edessä peruutus, putki, houkutus. Lyytikin oli pätevä 😍 Ekalla kierroksella oli vähän sähläystä ja yliyrittämistä, mutta sitten lähti täsmenemään. Tehtiin aika pienissä pätkissä.

Lauantaina agikisat, joista oma päivitys. Sunnuntaina Messari, johon olin ilmoittanut Lyytin ja Jokun. Molemmat sai EH:n mutta unohdin hakea Lyytin arvostelun 🙈 Jokun arvostelu: "Musta merkein. Hyvä koko. Oikeat mittasuhteet. Hieman sirolinjainen pää. Pieni painautuma selässä, muuten hyvä runko ja voimakkuusaste. Kevyehkö raajaluusto. Riittävät kulmaukset. Normaali peitinkarva. Hyvä pitkä askel."

Molemmilla koirilla oli oikein kivaa kehän laidalla. Joku löi mut tällä kertaa ällikällä. Tuomari oli odotettua nopeampi ja kun tulin Jokun kanssa kehän laidalle, niin siellä oli menossa jo veteraaniurokset! Siinä sitten hieman paniikissa takki pois, koiralle panta, numerolappu kiinni namit valmiiksi jne jne... mutta Joku oli heti valmis hommiin! Onhan se ollut paljon kaikissa paikoissa mutta ei ikinä tuollaisessa koiraväenpaljoudessa ja näyttelyitäkin on takana vain yksi. Ja siellä se ihan pokkana vain seisoi kontaktissa, että tää on tää juttu, täällä kuuluu tällee seistä.

On se helevetin rasittava, mutta joskus se yllättää olemalla käsittämättömän pätevä!

Kauden päätös

Aloitettiin joulukuu treenaamalla Annikan kanssa reippaasti ulkona. Oli vähän huonosti suunnitellut treenit eikä mitään hirveen hyödyllistä tullut tehtyä mutta tulipahan käytyä. Joku teki vähän seuraamista ja kapulanpitoa, Just oikean puolen seuraamista ja liikkeestä seisomista ja Lyyti vähän kaikkea. Oli vähän jäistä, mutta laitettiin kyltit pitävälle hiekkapohjalle. Just oli ihan lentoon lähdössä, heitteli vaan omia voltteja väliin, esim. esitti perusasento-pyörähdys-perusasento ilman mitään ohjausta 😂 Oikean puolen seuraaminen näytti hyvältä, etenkin aluksi. Sitten kyllä taas vähän liikaa eli olisi pitänyt lopettaa ja palkata aiemmin. Liikkeestä seisominen lähti sujumaan oikein mukavasti! Lyytin treeneistä jäi mieleen, että edessä peruutus oli vaikeampaa kuin yleensä ja sitten yhteen täyskäännökseen vein sen liian lähelle maassa olevaa kylttiä ja se liukastui siihen.

 Vuoden viimeisissä agilitytreeneissä mun suunnittelema ratatreeni valssiteemalla. Jokun kanssa punaisten numeroiden möllirataa, jonka vaikeustaso oli kerrankin onnistunut. Halusin testata ja otin Jokun kanssa saman tien koko radan! Kakkoselle pakkovalssi, meni vähän pitkäksi mutta en antanut sen haitata. Vitoselta olisin voinut lähteä paremmin liikkeelle, mutta meni ihan ok. Ysin käännös hieno. 13 meni vielä hyvin mutta sen jälkeen Jokun työehtosopimus tuli täyteen ja olisi pitänyt saada jo palkkaa 😂 Mutta aika makeeta, että pystyttiin tekemään ihan kunnon pitkä rata! Sorruttiin taas helppoon ratkaisuun eli palkat oli mulla. Siispä vauhti ei ollut parhaimmillaan, mutta en ota siitä nyt painetta. Nyt treenattiin keskittymistä ja kyllä se taas valeraskauden loputtua saa energiansa takaisin, liiaksikin asti.
Kisaavien radasta taas tuli aika vaikee... Taisi olla ihan AVA-tasoa, kun ainoastaan tuore agilityvaliomme selvisi siitä yhdellä hyllyllä. Ennen keppejä Just meni hypyn nro 10, koska mun linja oli huono. Otettiin eka palkka 13:lta ja sit uudestaan koko rata palkaten puomilta. Toi kutosen takaakierto oli melkoista vääntöä ja sitten jollain kierroksella Just meni puomia alimmaisen putken jälkeen. Pituuden ja muurin käännöt oli erityisen hienot! Lisäksi saatiin yksi aivan mahtava puomin kontakti niin, että Mia palkkasi sermin takaa odotusalueelta.

Vähän tuntui väännöltä viikonlopun isojen ja vauhdikkaiden ratojen jälkeen mutta on tuo koira aika epeli, kun selviää lähes mistä tahansa!

FI AVA Just

Viime lauantaina kolmen startin kisat Ojangossa. Molemmat tuomarit uusia tuttavuuksia; ensin oli Markku Kaukisen hyppäri ja agirata, sitten Jessi Landenin agirata. Kaikilla radoilla rimat 50 cm ja oltiin lähtövuorossa viimeisinä. Eka rata tuntui tutustumisessa hyvältä, joskin oli vähän haastavaa valita sopivat ohjaukset. Hyvä rata siis, kun on paljon vaihtoehtoja. Ei ollut selkeitä riskinottopaikkoja, joten keskityin oikea-aikaisiin ja oikein suuntautuneisiin ohjauksiin. Alkuun olisin ehkä voinut tehdä valssin, kun persjätöllä Just hyppäsi aika pitkälle. Pyörityksessä onnistuin kohtuullisen hyvin. Putki-hyppy-putki-kohdassa olin tutustumisessa tarkkaan miettinyt, että ei saa peruuttaa valssissa vaan pitää liikkua kohti seuraavaa estettä. Tämä onnistuikin mutta sen sijaan seuraavassa takaakierrossa tein jotain ihmeellisiä askelkuvioita, jotka ei onneksi haitanneet menoa. Kepit ok, sen jälkeinen kuvio meni Just nappiin ja sitten olikin enää loppusuora jäljellä ja niistähän me tykätään! Luokka tosiaan loppui siihen, joten hetken päästä sain kuulla, että aika oli riittänyt voittoon! Tässä vaiheessa rupesin jo pillittämään, että Justista tuli AVA, kunnes mua muistutettiin, että tämä tosiaan oli hyppäri 😂 Eli ensimmäinen hyppysertihän sieltä napsahti. Tulos oli -3,93 ja etenemä 4,38 m/s. Varmasti yksi meidän parhaita ratoja. Linjat viimeisen päälle, ei mitään ylimääräistä ja vauhti pysyi hyvänä.

Tokana agilityrata. Alussa tiukka valssi onnistui kohtuullisesti ja pituudelta Just kääntyi tosi hienosti! Sitten onnistunut japanilainen ja puomilta nopea vapautus. Kepit myös hyvät, mutta niiden jälkeisellä putkella mulle tuli ajoitusvirhe. Oli tarkoitus ottaa askel Justia päin, kun se on putkessa, ja sitten lähteä jyrkästi kiihdyttämään toiseen suuntaan, mutta se ehtikin jo ulostulolle, jolloin mun yksi askel vei sitä väärään suuntaan. Sain kuitenkin pelastettua oikealle esteelle, mutta huomasin siinä mennessäkin, kuinka sekunnit kuluivat. Ehdin jo ajatella, että nyt ei varmaan ehditä aikaan, mutta toisin kävi! Aika oli -1,71 ja etenemä tasan 4 m/s. Hetken päästä tulostaulu päivittyi ja siellä Justin nimi komeili ykkösenä. Onneksi en ollut katsonut, miten muilla menee - jos olisin tiennyt, ettei muita nollia ole, ois iskenyt taas hirveät tulospaineet ja nehän ei mulle sovi. Niin siinä sitten kävi, että Justista tuli Suomen Agilityvalio vielä tänä vuonna. Toka serti saatiin helmikuussa, joten on se sillee ollut vain ajan kysymys, mutta kun tähän on mahtunut väliin katastrofikisoja, saikku, varmisteluja ja kaikenlaista, niin on tullut todettua, että viimeisen metsästys on melkoinen homma.

Valiojuhlahuuruissa kolmannen radan tutustumiseen. Alkoi lupaavasti: huomasin kisaa katsoessani, että olen tutustunut väärin ja unohtanut hypyn nro 17 välistä. Tämäkin rata oli ihanan vauhdikas. Just tuntui alkusuoralla hitaammalta mutta videolta katsottuna ei näytä siltä. Loikkaa puomin kontaktin ja mä sanon vapautussanan 🙈 Sitten hyvä pätkä, kunnes Just ei oikein tuu japanilaiseen. Saadaan se kuitenkin pelastettua, mutta sitten hetken päästä tuli keppivirhe, kun Just oli menossa takana olevaan putkeen. Varmaan meinas, että kun ollaan treenattu putki-kepit-erottelua, niin tässä kuitenkin pitää mennä putkeen 😂 Keppien jälkeen onnistunut päällejuoksu/persjättö! Vitsit se on makeeta! Tältä radalta Just otti myös uransa ensimmäisen A:n kontaktivirheen. Loppurata meni kuitenkin hyvin. Tulokseksi 18,01 etenemällä 3,72 m/s. Tää on nyt jännä efekti, kun vauhti oli suunnilleen samanlainen tälläkin radalla mutta Just ei enää tuu niin hyvin ohjauksiin eli ei enää keskity yhtä hyvin vikalla radalla. Ollaan kyllä joskus tehty onnistuneita kolmansia ratoja, joten uskon, että kyllä nekin alkaa sujua, kun kisataan vaan.

AVA-arvon saavuttaminen merkitsee kyllä mulle tosi paljon. Sunnyn ja Lyytin kanssa isojen maksien aikaan en siitä uskaltanut edes haaveilla. Kun pikkumaksiluokka tuli, AVAsta tuli unelma. Ekan sertin myötä siitä tuli tavoite, joka toteutui 20 kk myöhemmin. Se, että Just on mun oma kasvatti, lisää vielä saavutuksen tunnearvoa. Justin keväinen saikku oli mulle tosi kova paikka. Koska Lyyti oli joutunut lopettamaan agilityn pentujen jälkeen, ajattelin, että sama toistuu Justinkin kohdalla. Myös avoimeksi jäänyt diagnoosi turhautti. Mutta ei - kyllä munkin koiralla voi olla ihan "tavallinen venähdys", josta sen saa taas kuntoutettua, ei kaikki ole aina lopullista ja toivotonta. Mikään ei himmennä SM-kullan arvoa, mutta jotenkin mahtavaa, että ollaan edetty sen jälkeenkin niin paljon ja löydetty se fiilis, jota olen hakenut. Ja astuttu aimo harppaus varmistelun vähentämisessä.

Temppuiluja ja valssaamista

Viime viikon maanantaina tempputreenit. Otin taas pelkän Jokun, koska ajattelin isojen koirien hyötyvän enemmän fyssarin jälkeisestä totaalilepopäivästä. Tämän kertaiset temput olivat sivuttainkävely ("pohkeenväistö"), ohjaajan kiertäminen ja tassutemppu. Sivuttaiskävely oli ihan uusi temppu meille, mutta Joku tajusi ihan samantien! Ja teki jopa hienompaa ja pidempää kuin mun isot koirat. Ohjaajan kiertämisessä kysyin Sailalta palkkauksesta, kun palkkaan lelulla mutta Joku kiertää silti aika hitaasti. Leikitin, jätin lelun käteen, pyysin luopumista ja sitten kiertämään. Sailan mielestä Joku joutui keskittymään luopumiseen niin paljon, että sen takia hidastelee. Siirrettiin lelu pois sen näkyviltä, ylös kainaloon tms, niin alkoi kyllä nopeutua 😊 Tassutempuista tehtiin ensin kurrea, mutta ei viittitty tehdä sitä kauan, kun on Jokulle vielä aika vaikeaa. Kysyin Sailalta, miten erottelisin sille tassunantoa ("tassu"), nenäkosketusta ("käsi") ja kuonon pitämistä kämmenellä ("kuono"). Sailan mielestä hyvin voi olla vain käsky ja käsi eri asennossa. Tassun antaminen ei kyllä ollut ihan tyylipuhdas suoritus, kun loppujen lopuksi Joku aina seisoi molemmilla etutassuilla mun kämmenellä 😂

Tiistaina ohjaustreeni, jonka teemana valssit: kakkosella pakkovalssi, 4-5-6 kaksi liikkuvaa valssia peräkkäin, ysillä tiuka kääntävä valssi, 13:lla takaakiertovalssi ja 14-15 välistävetovalssi. Jokulla rimat 30 paitsi ykkönen oli 35. Joku ei oo montaa kertaa tehnyt pakkovalssia mutta se sujui kyllä ihan kivasti. Erityisen tyytyväinen olin kuitenkin pätkään 3-7; se tuli kumpaankin valssiin ja suoritti esteet varmasti! Vielä neljä kuukautta sitten valitin, että se ei tule mihinkään ohjauksiin. Ysin tiukka valssi meni myös hyvin ja 13:n takaakierto ekalla kerralla, mutta sitten totesi, että 35 cm hyppy takaakiertona on liikaa. Laskettiin se ja saatiin vielä onnistumaan. Palkat tuli tällä kertaa vain multa ja kyllä se ehkä vähän hidasti koiraa... Tässä treenissä oli perusteltua palkata ohjaajalta mutta ylipäätään vaihteleva palkkaus olisi meidän juttu...

Justilla rimat 35-50 cm. Toi kakkonen oli 50 ja Just joutui kyllä tekemään kovasti töitä, kun tuli niin jyrkässä kulmassa pakkovalssissa. Suoritui hyvin mutta yhden toiston jälkeen laskettiin rimaa. Toi 3-7 oli Justin kanssa aivan unelma tehdä, kun se ottaa varmasti hypyt ja itse voin keskittyä valssin ajoituksiin 😍  Otettiin vähän pidempi pätkä, kun Just vilkuili Hannaa mennessään ja sitten otettiin vielä palkkaukset noista käännöksistä. Testattiin, kuinka kaukaa lähtis ysille: menin hakemaan putkelta ja lähetin muurin kohdalta, aivan täysin suvereenisti kävi tekemässä ysin, kääntyi tiukasti ja kiihdytti leluun 😍  Takaakiertovalssi oli helppo. Välistäveto ei ole helppo mutta sekin onnistui hyvin ja otettiin pari palkkaa siitä. Lopuksi Hanna ehdotti, että olisin ottanut vielä kertaalleen koko radan. Olin tosi järkevä (!) ja kieltäydyin, koska a) koira oli jo väsynyt, b) kisat vkl, c) fyssari toissapäivänä ja d) ensi viikolla ratatreeni samasta aiheesta. Otettiin sit vain keppejä avokulmasta ja ne menikin ihan persiilleen 😂 Just jäi taas vähän luuppaamaan virhettä eli oli selvästi väsynyt. Eli taas kerran: ois vaan pitänyt lopettaa aikaisemmin. Huonot toistot ei vie eteenpäin.
Hanna oli ihan harmissaan, että jos kisoissa nyt sit on tuollainen avokulma, niin mulla on epävarma olo. Mutta koska mä olin edelleen niin järkevä, niin totesin rauhallisesti: "Eikä ole. Kyllä mä tiedän, että Just osaa. Ei tää mitään rikkonut."

Eikä tosiaan rikkonut. Ks. seuraava päivitys.

Estetreeni 19.11.

Marraskuun kolmannella viikolla oli vain yhdet varsinaiset treenit monen sattuman summana.
Ei määrä vaan laatu - tiistain estetreeni oli erinomainen. Just aloitti A-rengas-muuri-puomi (kuvasta poiketen tuota oik. yläkulman hyppyä ei ollut. Aivan jäätävä vauhti! Ja hyvät kontaktit. Sitten taidettiin tehdä sama keinulle, sekin meni ihan ok. Tästä siirryttiin harjoittelemaan erikoishyppy-ympyrää. Halusin etenkin treenata tiukkaa valssia pituudelta. Se oli äärimmäisen mielenkiintoinen ja hyödyllinen treeni: Joka kerta, kun ohjasin hyvin, Just suoritti pituuden varmasti ja kääntyi heti tiukasti. Sen kerran, kun ohjasin (tahallani) huonosti, se meinasi kompastua viimeiseen palikkaan! Eli nyt voidaan hyvin tehdä kisoissakin tiukkoja käännöksiä pituudella, Just kyllä osaa, kun ohjaan hyvin!

Loppuun vähän kepit-putki-erottelua. Muistaakseni teki yhden keppivirheen, mutta muuten pujotteli hyvin. Sitten sellainen jyräohjaus putkeen, josta namipallo palkaksi. Sen jälkeen oikein kunnon hetsaus rinnuksista kiinni pitäen "Meetkö putkeen? MEETKÖ?" ja annoin Justin rimpuilla itsensä irti mun otteesta. Kylä lähti! Ja vielä viimeisenä kerran samasta paikasta lähetettynä kepit eikä mitään epäröintejä. Ollaan suunniteltu jo putkiteemaa ensi kauden alkuun.

Lauantai-iltana vähän hömpöteltiin keskenämme. Joku teki juoksarialustaa namimaatille, ihan hyviä mut toistoja pitäis tehdä vähemmän. Lisäksi seuraamista, jossa mun pitäisi miettiä tarkasti opetusvaiheet, kun nyt meinasin siirtyä suoraan kontaktikävelystä siihen, että sen pitäisi pitää kontaktia namikäden ohi... Justin kanssa seuraamispeliä, josta se kuumui liikaa, sitä pitää seuruuttaa rauhallisemmin. Sitten kokeiltiin vähän avoimen liikkeitä pitkästä aikaa: nouto, luoksari ja kierto. Just upeasti! Hitto se muistaa ne hyvin, vaikka kiertoakaan ei olla ikiaikoihin tehty. Lyytin kanssa vähän sitä ja tätä, sillä ei ehkä ollut kovin hyödylliset treenit.

Sunnuntaina kaikilla koirilla fyssari. Justin eka normaali huoltoväli saikun jälkeen! Kovin positiivista, että oli vain "normaaleja jumeja" 😍