sunnuntai 2. helmikuuta 2020

Viikkotreenit ja Lotan valkku

Maanantaina temppukurssi, johon otin Lyytin ja Justin. Tämän kerran temput oli jalkojen väliin tassut varpaille, vatitemput ja jalkojen välistä pujottelu. Olin itse aika väsynyt enkä oikein jaksanut tsempata, mutta koirilla oli kivaa.

Tiistaina putkiviikkojen huipentuma ratatreeni. Ekalla kierroksella Just oli ihan hullu. Ensin karkasi lähdöstä, sitten oli niin nopea, että mä en meinannut ehtiä ohjauksiin ja olin ihan apuapua koko ajan! Vitosputkelle ei ekalla yrityksellä irronnut, koska yritin säästää enkä lähettänyt kunnolla. Putkijarru oli huono. Jossain muussakin kohdassa tuli sählinkiä, kun kiirehdin enkä ohjannut loppuun asti. Sen sijaan pimeä putkikulma 14 sujui hyvin, vaikka se oli tuottanut vaikeuksia mun ryhmäläisille. Toka kierros otettiin 1-5, nyt kunnon lähetys ja Just irtosi hienosti. Sitten otettiin 5-8 ja palkka putkijarrusta, nyt kääntyi hyvin. Sitten oiskohan otettu 11-14  ja vielä 14-19 valmiille palkalle. Hienot kiihdytykset läpi treenin! Pidettiin kaksi juomataukoa, koska juoksemista oli niin paljon, mutta näin ollen väsymistä ei näkynyt lainkaan!

Lauantaina odotettu päivä eli Lotta Lehtisen valkku lappalaisille Lahdessa. Olin harmillisesti flunssassa, mutta toisaalta se oli hyvä ei tullut kiusausta tehdä vain rataa, kun olin alunperinkin päättänyt, että haluan treenata in-inniä. Ekassa setissä valkoisia numeroita puomille asti. Yritin juosta mahdollisimman vähän, mikä oli huono idea, koska kaikki rytmi meni ihan sekaisin. Heti kakkosella Just lähti liikkeen mukaan, kun ensin tönötin paikallani ja sitten lähdin karkuun. Korjaantui, kun kutsuin vähän lähempää, että sain kunnon lähetyksen kakkoselle. Ekalla yrityksellä myöskin putki jäi käskyttämättä kunnolla, mutta koira löysi sen kuitenkin! Eka palkka tuli 5. putken jälkeen, tokalla keppien jälkeen (leijeröin). Sitten otettiin vielä kepeiltä puomille, 6-7-väliin tein japanilaisen, joka toimi kuin junan vessa.

Mutta sitten puomi! Kun tein persjätön puomin jälkeen, Just teki täydellisen juoksukontaktin. Tämä toistui, niin otettiin alastulo erikseen. Tää olikin hyvä juttu, tällähän Just aloitti mutta enpä ole pitkään aikaan ottanut korjauksia tällä! Ekalla yrityksellä Just tosin hyppäsi puomin yli mutta sitten otettiin loivemmasta kulmasta, niin meni paremmin. Vielä koko puomi ja nyt oli Just tarkkana mutta vähän liian hidas kontakti mun makuun. Lotta palkkasi kuitenkin ja mentiin tauolle. Tauon jälkeen ilmoitin, että haluan vielä yhden puomin, kun en ollut vieläkään tyytyväinen ja nyt tuli se täydellinen! Nyt pitää muistaa treenata kontaktien persjättöjä! Huomaa, että puomi on meillä yleensä reunassa, niin sillä ei tarvitse tehdä puolenvaihtoja. Lotta myös kysyi, olenko harkinnut juoksareita 😃 Siinä vähän hölmistyneenä nikottelin, että pennulle joo mutta en Justille, ollaan pyritty mahdollisimman hyvään pysäriin. Lotta mietti hetken, kysyi Justin ikää ja sanoi, että se teki niin kauniin askelluksen, että sille vois saada aika hienon juoksarin ja onhan sillä vielä pari vuotta. En luvannut muuta kuin harkita asiaa...

Lopputreeni keskityttiin in-iniin, koska sitä ei vielä osata ja se on kyllä todettu hyödylliseksi joillain kisaradoilla. Treenattiin sitä ykköshypyllä. Aloitettiin loivasta kulmasta, toinen toisto jo suoralta linjalta poikittain, neljännellä toistolla näytti jo tältä. Sataprosenttiset onnistumiset ja joka toistolla vaikeutettiin tyyliin metrillä. Just oli ihan käsittämätön, onkohan se katsonut opetusvideota??!!! Ei tietenkään vielä lisätty liikehäiriötä, mutta tehtiin tätä kunnolla ekaa kertaa ja Just oli kuin olisi aina tehnyt tätä. Koirien oppimiskyky ei kyllä koskaan lakkaa yllättämästä. Millähän ohjaajan saisi oppimaan yhtä nopeasti...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti