Syksyllä Lyyti voitti Koiranpäiviä-nettikisan ja käytin sen lahjakortin nettiyksäriin. Oli alunperin tarkoitus ottaa treeni Jokun kanssa, mutta koska se ei ollut vieläkään kovin hyvässä kunnossa enkä voinut kuvitellakaan ottavani siitä treenivideoita, tein Justin kanssa. Lähetin Päiville etukäteen videot SM-radasta, Tuusulan mölliradasta, tuosta edellisen tiistain treeniradasta sekä yhden olkkarivideon edessä peruutuksesta. Kerroin esittelyssä Justin harrastushistoriasta sekä tämän vuoden vastoinkäymisistä. Toiveiksi laitoin edessä peruutuksen matkan pidentämisen ja merkin aloittamisen. Luonnollisesti halusin myös kuulla Päivin mietteitä yleisesti meidän tekemisestä ja koiran itsevarmuudesta.
Ensimmäisenä puhuttiin temposta radalla. Päiviä nauratti, kun kerroin, että Justin kanssa kävelen hitaasti, Lyyti oli mölleissäkin 15 sekuntia nopeampi 😂 Päivi ei yrittänyt jyrätä mua kävelemään hitaammin mutta ensimmäisenä kouluttajana osasi analysoida, miksi nopea kävely on mulle niin luontevaa: agilitytaustan takia! Ei parin sekunnin välein eteen tulevat rallytehtävät tule liian nopeasti, kun on tottunut agilityyn! Vielä yksärin lopussa Päivi antoi "respectiä" siitä, että pystyn ohjaamaan tuossa tempossa. Kahta pointtia kuitenkin mietittiin:
- Reippaus ja hätäisyys ovat eri asiat, siinä missä varma rauhallisuus ja epävarma hitailukin.
- Anna koiralle aika suorittaa temppu loppuun asti ja tulla seuraamaan
- Eli koiran tehdessä temppua en saa kävellä hirveetä vauhtia, että se ei jäisi taakse suorittaessaan
- Esim. pyörähdys: koira lähtee pyörähtämään - kävelen rauhallisesti - koira tulee seuraamaan tiiviisti - palkka tai kehu - jatketaan
Seuraavaksi tuli hyvä muistutus väliseuraamisen palkkaamisesta. Vaikka tehdään uusia temppuja, niin väliseuraamisesta pitää silti palkata enemmän. Tässä tunnustin, että olen TAAS uuteen luokkaan treenatessani palkannut uusista tempuista enemmän kuin väliseuraamisesta. Ihan sama efekti oli silloin kesällä, kun treenattiin voittajaa. Samaan ansaan olen taas kompastumassa! Nyt pitää tsempata tämän asian suhteen, ettei taas oltais samassa tilanteessa kuin heinäkuussa.
Sitten siirryttiin merkkiin, jota siis ei olla edes aloitettu. Kysyin neuvoa, miten sen aloittaisi, että Just ei sekoittaisi sitä tokon kiertoon. Päivi esitti kaksi ideaa:
- Aloita matalalla merkillä, joka eroaa tokon kiertomerkistä
- ja eri metodilla:
- kosketusalusta
- (yhdistettynä takaperinketjukseen)
Ja tietysti eri käsky ja erilainen ohjaus. Itse ehdotin tuota takaperinketjutusta, joka Päivin mielestä oli hyvä idea. Kokeiltiin sitten heti yksärin jälkeen kosketusalustaa, mutta jostain syystä Just tarjosi sille koko ajan maahanmenoa ja vielä niin salamannopeasti, että en ehtinyt edes antaa seisomiskäskyä. Saatiin tähän sitten jälkikäteisvinkki, että kosketusalustaa voisi nostaa tai käyttää eri alustaa, jolle Just ei välttämättä tarjoaisi maahanmenoa. Tosi mielenkiintoisia vinkkejä! Päädyin kuitenkin tekemään takaperinketjutuksella ja sehän toimi jo kahden treenikerran jälkeen kokonaisena tehtävänä ulkona näin hienosti:
https://photos.app.goo.gl/VDgcqbXygRM2humQ
Edessä peruutuksen matkan lisäämiseen Päivillä oli sellainen vinkki, että pyytäisi koiran seisomaan eteen ja siirtyisikin itse taaksepäin ennen peruutuskäskyä. Näin koiran ja ohjaajan välimatka on pidempi lähtökohtaisesti, vaikka koira peruuttaisi vain pari omaa mittaa. Tämä toimi aivan loistavasti! Samaisessa ylläolevassa linkissä on myös peruutus kuusi päivää yksärin jälkeen ulkona.
Vielä Päivi otti esille perskukkaset. Niihin oli myös aivan ällistyttävä vinkki, jota en ole kuullut keneltäkään muulta aiemmin: Opeta koiralle sisäänpäin pyörähdys kuten Ruotsin säännöissä. Päivi sanoi käyttävänsä tässä samoja pyörähdyskäskyjä kuin normikiepissä mutta toisinpäin.
Esim. jos koiralla on ulospäin pyörähtäessä vasemmalla pyöri ja oikealla ympäri, niin sisäänpäin olisi vasemmalla ympäri ja oikealla pyöri. Eli koira suorittaa aina saman liikkeen positiosta huolimatta.
No meillähän tässä tuli heti käskyongelma, kun meillä on kieppi ja kaappi. Tähän Päivi ehdotti, että voisin vähän muuttaa kaapin ääntämystä ja tehdä siitä vaikka karpin. Tätä kokeillaan seuraavaksi!
Lopuksi puhuttiin vielä siitä, että Justin kanssa ei kannata tehdä ihan samanlaisia toistoja peräkkäin. Jos tulee superonnistuminen, niin siitä superpalkkaus, sen jälkeen tehdään jotain muuta ja sitten vaikka uudestaan. Tuossa videolla olevassa treenissä kerrankin muistin sen ja tein peruutusta ja merkkiä vähän vuorotellen. Kertaakaan ei koiralle iskenyt epävarmuus tai soveltamishalu. Tämä on nyt vain pakko alkaa muistaa!!!
Olipa todella hintansa väärti tämä yksäri. Ihan hätkähdyttävää, kun saa jotain ihan uusia vinkkejä, joita ei ole koskaan tullut ajatelleeksikaan! Ja tosiaan viikossa lähti kaksi viimeistä "ongelmakylttiä" mestarista aukeamaan. Taitaa siis kuitenkin käydä niin, että mennään ennemmin rallyn mestariin kuin tokon voittajaan talvella, kun kokeita taas aletaan pitää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti