Asikkalan nosekokeet - laatikkoetsintäkoe

Sunnuntaina iltapäivällä viimeisenä rastina laatikkoetsintä. Sanotaanko näin, että muuten oli vielä ihan hyvä fiilis, mutta lenkkeilyn jääminen vähiin kelin takia (myrsky, vesi-/räntäsade ja jäinen pohja) turhautti - mä kun tykkäisin kävellä heti suoritusten perään, niin kierrokset laskee. Nyt oli valitettavan paljon parkkiksella odottelua ja autossa kökkimistä.

Etsinnät tehtiin kahdessa osassa kahdessa eri rakennuksessa luokkahuoneissa. Kaikilla alueilla aikaa oli 2 minuuttia. Meidän suoritusvuoro oli kolmas, joten ekaan etsintään päästiin melkein heti. Tokaan jouduttiin hetki odottamaan, mutta sehän ei haittaa, kun meillä on interaktiivinen taukopuuhailu eli mininuuskumatto! Eka etsintä meni loistavasti. Just kävi ensin toisen rivin oikealta läpi järjestelmällisesti, sitten siirtyi oikeanpuolimmaiseen riviin, josta kolmannesta välitön reaktio ja huolellisen tarkennuksen jälkeen ilmaisu ajassa 0:20.5, joka oli toiseksi nopein aika tällä alueella. Tästä muistaakseni annoin purkkipalkan.

Toisella alueella laatikot oli laajassa ympyrässä ja lisäksi keskellä oli 5 laatikkoa. Just lähti ensin kiertämään ympyrää laatikoiden sisäreunaa aika vauhdikkaasti. Ekalla kierroksella ei tullut mitään reaktioita, mutta 1,5 kierroksen jälkeen reagoi kätkölaatikkoon ja sen viereiseen. Kun oli jo jättämässä ne, ohjasin haistamaan keskellä olevat laatikot, että alue olisi käyty läpi. Ei reaktioita. Sitten noudatettiin viikonloppuna erittäin toimivaksi todettua strategiaa eli suunnanvaihtoa ja lähdettiin kiertämään ympyrää vastapäivää. Nyt Just meni laatikoiden ulkoreunaa, mitä en kyllä kokeessa huomannut mutta videolta näkyy ihan selvästi, että tämä oli avain kätkön tarkentamiseen. Tää pitää siis muistaa jatkossa, että suunnanvaihdon lisäksi pitää tarkistaa, että Just haistelee lähellä seinää olevat laatikot myös ulkopuolelta. Klo 12:ssa olevan laatikon ulkosyrjältä löytyikin kätkö, mutta Just halusi varmuuden vuoksi niin lähelle kätköä, että työnsi nenällään laatikkoa pari metriä ennen kuin ilmaisi 0:55.4 (loppupäässä). Tuomari-Tapio sanoi, että ei anna virhettä, koska Just selvästi vain pyrki mahdollisimman lähelle kätköä työntäessään laatikkoa, ei yrittänyt pelleillä tai pelata sillä.

Kolmannella alueella laatikot nurkissa viiden laatikon muodostelmissa. Kätkö oli oikean takanurkan keskellä. Nyt Just reagoi kyllä kätkölaatikkoon heti ekalla kierroksella mutta ei lukinnut vastausta vaan halusi käydä ensin kaikki läpi. Kun kaikki rykelmät oli käyty läpi eikä muualta ollut tullut reaktiota, palattiin takaisin oikeaan takanurkkaan, josta nyt sitten saatiin ilmaisu ajassa 01:17.3, joka oli toiseksi hitain tällä alueella. 

Nelosalueen suoritus oli aika lailla kolmosen toisinto. Kätkö oli oikeassa takanurkassa ja Just reagoi siihen ekalla kierroksella mutta halusi tsekata muut ennen kuin lukitsi vastauksen ajassa 0:43,5, puolivälissä. Myös kokonaistuloksissa oltiin puolivälissä.

Tuomari sanoi, että tässäkin koirassa alkaa vihdoin väsymys näkyä 😂 Hänen mielestään toi vertailevan tutkimuksen tarve oli väsymyksen ilmaisua - lauantain ekassa kokeessa Just oli paljon itsevarmempi. Mietin itse myös sitä, vaikutti se, että olin itse teippaillut osaa laatikoista edellisenä päivänä eli osassa oli myös himmeä mun haju, mutta ehkä ei kuitenkaan johtunut tästä, koska suurin osa mun teippaamista laatikoista oli kahdella ekalla alueella. Vaikka tietysti haluaisin, että Just ilmaisisi heti, kun osuu kätkölaatikolle ja jäisi tarkentamaan sitä niin kauaksi aikaa, että on varma asiasta, niin on toi vertaileva tutkimus kuitenkin parempi vaihtoehto, kuin että Just läväyttäisi ilmaisun heti, kun joku laatikko vähän haisee nenään. Jaksan aina hämmästellä sen pyrkimystä äärimmäiseen tarkkuuteen, vaikka mielestäni en ole osannut sellaista opettaa.

Viikonlopun saldo siis 3 koetta ja 3 satasta! Ihan huikeeta! En uskonut, että tuollainen olisi edes mahdollista, koska kahden elävän olennon ollessa kyseessä aina käy edes jotain mokia. Mutta nyt sitten vaikka tuli opittavaa, niin tuli myös priimatuloksia, joten varsinainen win-win! Viikonlopun päätteeksi päästiin taas esittämään jo perinteiseksi muodostunut repliikki: "Olipa rankkaa, koskas otetaan uusiks?!

Asikkalan nosekokeet - ajoneuvokoe

Sunnuntaina sitten tuplakokeet. Aamupäivällä saatiin nauttia ihanasta räntämyrskystä, kun ajoneuvokoe oli osittain ulkona. Ekaa kertaa meidän koeuralla kaikki etsinnät tehtiin putkeen - oli kiva kokeilla tätäkin! Kajaanin kokeesta viisastuneena oletin, että Just ei tee istumisia tai maahanmenoja märkään maahan, joten yritin lämppähajulla treenata niiausilmaisua. Just teki siinä kuitenkin hienon istumisilmaisun, joten mun suunnitelma jäi vähän puolitiehen. Kaikilla alueilla oli 2 ajoneuvoa ja aikaa 3 minuuttia. Tuuli pyöri, joten selkeää käsitystä sen suunnasta ei saanut. Meidän vuoro oli neljäntenä eli kätköt oli vanhentuneet n. 1,5 h.

Ensimmäisenä paku + peräkärry, lähtö peräkärryn takaa. Just lähti ensin huitelemaan ohi, mistä ohjasin takaisin peräkärrylle, akselin kohdalle. Siitä Just ilmeisesti saikin hajun, koska teki hienon käännöksen takaisin kohti perää, josta nappasikin kätkön. Huolellisen tarkennuksen jälkeen se katsoi mua ja koukisti vähän takajalkoja, mistä ilmoitin löydön ajassa 0:23.2😁

Tokalla alueella trukki + maatalouskärry. Nyt Just aloitti huolellisen haistelun heti lähdöstä kärryn perästä ja haisteli yhdistelmän oikean kyljen ja etuosan tarkkaan. Kun tultiin vasemmalle puolelle, se harhautui seinälle, josta ohjasin takaisin trukille ja nyt harhautui toiselle puolelle seinälle eli ilmavirrat oli vissiin aika villejä. Sitten Just haisteli trukin keulan uudestaan ja nyt jatkoi tarkasti vasemmalle kyljelle, josta erikoinen ilmaisu: tökkäsi ensin yhtä kohtaa, niiasi, tökkäsi toista kohtaa ja katsoi mua. No tiesinhän mä, että kätkö oli siinä ekaksi tökätyssä kohdassa, mutta koska tämä kätkö oli sisätilan puolella, katsoin oikeudekseni pyytää Justilta kunnollista ilmaisua. Näytä-vihjeestä Just tarkensi uudelleen ja nyt meni myös maahan, joten saatiin löytö ajassa 0:48.8. 

Kolmas alue oli taas paku + peräkärry. Nyt Just vinkui lähdössä mutta rauhoittui ihan pikaisesta silityksestä. Tässä vähän enemmän sählinkiä: Just seilasi vähän edestakaisin, aluksi meinasi jo lähteä seuraavalle alueelle, pakun keulan kohdalla harhautui vieressä olevalle kohteelle jne. Sitten, kun oltiin kerran kierretty ajoneuvo, vaihdettiin suuntaa ja nyt Justin tarkkuus parani selkeästi, se haisteli kaikki kohdat tarkasti läpi ja sieltähän se kätkökin sitten nousi keulasta rekisterikilvestä ajassa 01:17.5. Kaikilla kätköillä se irvisti kätkölle; tällä alueella kieli oli jo lähellä mutta vielä ei tullut virhettä.

Viimeisellä alueella oli kaksi pakua ja kovat panokset! Tää olikin meille vaikein ja ilmeisesti monille muillekin. Alkoi jo vähän kuumottaa, kun oltiin käyty jo melkein kaikki kohteet valkoisen pakun keulaa lukuunottamatta tosi tarkasti läpi ilman sen suurempia reaktioita. Just oli käynyt kaikki saumatkin ihan viimeisen päälle. Mutta sitten tuli meidän kokemus Tampereen leiriltä meidän avuksi: siellä ongelmia tuotti auton muovisessa lokarissa ollut kätkö ja mehän oltiin sitä juuri treenattu tallilla. Ja sinisen pakun oikeasta etulokaristahan kätkö sitten löytyikin, ja nyt Just teki istumisilmaisunkin ajassa 1:52.6! Tällä alueella ei enää kieli pysynyt keskellä suuta, joten 1 virhepiste nuolemisesta kokeen kruunuksi. Ainoalla 100/1-tuloksella luokan voitto ja toinen satanen ajoneuvoetsinnästä!

Palkkauksen kanssa kävi vähän tylsästi, kun tosiaan kaikilla alueilla kieli kävi niin lähellä, etten uskaltanut antaa purkkipalkkaa, koska se provosoi joskus nuolemiseen (kun huulia pitää lipoa purkin nuolemisen jälkeen). Sitten taas viimeisellä alueella tuli nuoleminen, niin en sitten antanut superpalkkaa siitäkään. Palkkailin namipallolla ja nameilla mutta ainakin musta tuntui, että palkkaaminen jäi vähän vajaaksi. 

Parantamisen varaa jäi etenkin ilmaisuissa. Ajoneuvofokus oli ihan ok muutamaa harhautumista lukuun ottamatta; nää todennäköisesti johtui ilmavirroista. Pitää jatkossa muistaa ohjata Just siihen kohtaan, missä harhautui tai mieluummin pikkuisen sen taakse. Just meni myös kätkön ohi ekalla kierroksella 3- ja 4-alueilla. MUTTA tässä kohtaa pitää ottaa olosuhteet huomioon. Just ei yhtään tykkää vesisateesta ja märästä maasta; kuitenkaan sitä ei yhtään tarvinnut tsempata tai patistella töihin. Soveltavaan ilmaisuun olin valmistautunut ja sitä pitää treenatakin vielä lisää. Onhan se nyt mahtavaa, että vaikeissakin olosuhteissa pystytään 100 pisteen tulokseen ihan perustekemisellä, ilman ihmeellisiä onnenkantamoisia!

Asikkalan nosekokeet - lauantai

 Viime viikonloppuna koitti kauan odotetut Asikkalan nosekokeet. Sää oli aivan karmea koko viikonlopun! Myrskytuulta, vesisadetta, räntäsadetta, loskaa ja liukasta. Lenkkeily jäi siis harmillisen vähiin, vaikka tykkään yleensä kisapäivinä kävellä suoritusten välissä.

Lauantaina oli meidän ensimmäinen sisäetsinnän 2-luokan koe. Tuomarina toimi kaikissa luokissa Tapio Vuorenmaa. Kaikki kätköt oli tällä kertaa eucalyptusta. Kokeessa oli 5 koirakkoa ja meidän suoritusvuoro oli 2. Eka alue oli käytävä, jossa metallikaapistot. Lähtö oli vastakkaisesta päädystä kuvaa. Aikaa tähän oli 3 minuuttia, joten oletin vaikeaa kätköä, korkeaa tai hankalasti tarkennettavaa. No, Just nappasi hajun suoraan lähdöstä ja ilmaisi 7 sekunnissa! Tän kätkön juju oli koteloituminen mutta ilmeisesti oli ollut nollakoirille vaikeampi, kun aikaa oli laitettu niin paljon. Tästä opetuksena: älä oleta mitään! Tällä alueella Justin aika oli nopein.

2. alue oli puutyösali, jossa 2 kätköä ja aikaa 4 min. Just oli aluksi tosi kiinnostunut vasemmalla olevasta roskapöntöstä ja haisteli sitä pitkään ja hartaasti. Varmaan minuutin verran sitä hillottiin, kunnes jatkettiin eteenpäin. Nyt tuli hetken tosi huonoa etsintää, Just halusi koko ajan mennä alueelta ulos haistelemaan kauempana salissa olevia kohteita, enkä meinannut millään saada sitä keskittyneeseen etsintään. Onneksi sitten sai hajun kuvan oikeassa reunassa olevasta sähkökelasta ja ilmaisi sen hienosti. Tämän jälkeen saatiin Just paransi etsintää ja alkoi tosi tarkkaan ja hartaasti käydä puutyöpöytiä läpi. Olin ajatellut tutustumisessa, että oispa linnunpönttö hauska kätkö ja sellaisessa se olikin! Kätkö oli kuvasta kauimpana olevan pöydän alatasolla, joten jälkikäteen ajateltuna sen haju on saattanut levitä alueen ulkopuolelle ja sen takia Just pyrki sinne. Just ilmaisi tokan kätkön ihan samaan aikaan, kun tuli 30 sekunnin varoitus eli aikaa meni mutta raameissa pysyttiin: aika oli 3:31 - tällä alueella Just oli vuorostaan hitain. Kysyin tuomarilta, mikähän tossa roskiksessa oli niin mielenkiintoista, ja hän vastasi, että ainahan koirat on kiinnostuneita roskiksista eli se toimi alueella häiriöhajuna! Tätä en ollut ajatellutkaan! Eli tältä alueelta opetuksena: roskis voi olla häiriöhaju.

Kolmosalue oli iso luokkahuone, jossa 2 kätköä ja aikaa 3,5 min. Tällä alueella välitön eka reaktio tuli tohon leikkitraktoriin, mutta Just ei malttanut jäädä tarkentamaan sitä, vaikka yritin ohjatakin, kun sai jo hajun alueen takanurkasta. Tämä suoritus oli aivan Kuopion leirin vikan etsinnän toisinto! Eli tällaista pitää nyt treenata, että lähellä lähtöä on jokin kohde, jossa on vaikeammin tarkennettava kätkö, ja se pitää malttaa työstää, ennen kuin lähdetään eteenpäin. No, jatkettiin sitten alueen takaosaan, jossa Just haisteli ensin pöydän alla olevaa minisermiä tosi pitkään ja hartaasti. Sitten siirtyi vähän ja löysi kätkön pöydän jalasta. Tämän jälkeen jatkettiin niin, että ohjasin Justin huoneen toiseen takanurkkaan. Nyt se haisteli vähän puolivillaisesti, kunnes katsoi mua ja vinkui. Se siis kertoi, että tämä nurkka on tyhjä! Ilmeisesti oli kuitenkin tietoinen siitä, että haju jäi leikkitraktoriin, koska kun sanoin sille, että ohjaa sä sitten, niin se vei mut traktorille toisesta suunnasta ja nyt ilmaisi kätkön hienosti ajassa 2:15 (toiseksi hitain aika). Vähänkö olisi siistiä, jos se oppisi ilmaisemaan mulle tyhjät alueet tollee! Olipahan makeeta saada sekä pisteet kotiin että oppia koirastaan noin iso juttu! On upea hetki, kun koira kommunikoi ja itse ymmärtää!

Nelosalueesta ei ole kuvaa, mutta se oli toimistohuone, jossa yksi kätkö ja aikaa 3 min. Kätkö oli seinällä roikkuvassa kangaskassissa. Just vei mut heti oikealle puolelle huonetta ja reagoi selkeästi kassin kohdalla. Ei kuitenkaan heti uskonut, että kätkö voisi olla siinä, joten haisteli viereisen kaapin ja muut kohteet. Sitten palasi kassille ja nyt nousi sen verran, että sai tarkennettua ja sitten ilmaisi epäileväisen näköisenä ajassa 0:45 (nopein aika tällä alueella). Tästä treenilistalle roikkuvat ja heiluvat kohteet!

100 pistettä siis plakkarissa ekasta sisä2-kokeesta! Kätköt eivät olleet erityisen vaikeita, esim. tosi korkeita tai syviä, mutta kaikissa niissä oli jokin juju, ja kaksi aluetta oli aika isoja. Justin ilmaisut oli näillä alueilla siistejä kaikki, ja jatkaminen sujui ihan hyvin. Parantamisen varaa jäi kolmosalueella lähikätkön ilmaisu ja kakkosalueella keskittynyt etsintä koko ajan, ei vasta ekan löydön jälkeen. Mulla oli itellä kello päällä joka alueella ja isommilla vilkaisinkin sitä muutaman kerran pysyen kärryillä ajankulusta.

Iltapäivän sisä1-kokeessa olin ajanottajana, mikä sujui hyvin. Sen yhdellä alueella oli kätkö pöydän jalan alareunassa, johon moni teki ilmaisun jalan yläreunaan. Halusin Justilla testata, osaako se ratkaista tehtävän mutta lankaan sekin meni ilmaisten yläreunan. Maltoin kollegoiden tsemppauksesta vain odottaa, ja Just ilmaisi vielä pari kertaa yläreunaan, kunnes totesi, ettei tää näköjään kelpaa ja lähti tarkentamaan alaspäin, josta löysi oikean kätköpaikan. Tästä siis vielä yksi lisäaihe treenilistalle!

Agipäivitys + uusi nosevalkku

 Viikolla 2 agilityssa estetreenin vuoro. Tällä kertaa keinu ja rengas meni erinomaisesti mutta puomilla tuli osumia vain hitaassa vauhdissa. Yritettiin tukea puomi, ettei se heiluisi mutta silti tuli loikkia. Näissä treeneissä erityisen hyvää oli kuitenkin se, että Jokun draivi ei yhtään kärsinyt, vaikka tuli epäonnistumisia! Päinvastoin, se lannistumisen sijaan rupesi ihan komentamaan!

Viikolla 3 oli ohjaustreeni aiheena poikittaishypyt eli serpentiini ja innit. Oli tarpeellinen treeni - ei menneet serpentiinit "automaattisesti" kuten ennen vanhaan. Tässä treenissä sen sijaan alkoi vähän näkyä, että harjoitus oli Jokulle liian yksitoikkoinen, koska se vähän harhautui etsimään nameja hallin lattialta tauoilla. 

Perjantaina 13.1. meillä alkoi Justin kanssa uusi nosevalkku, jota pitää Mervi Niemi Suomen eläinkoulutuskeskuksesta. Ekalla kerralla mulla oli vain tavoitteena ohjaajan ja koiran motivaation nostatus viikonlopun kokeita silmällä pitäen ja tavoite toteutui erinomaisesti! 

Ensimmäisenä tehtiin laatikkoetsintä, ja se onnistui meiltä molemmilta erinomaisesti: Just kävi hienosti aluetta läpi ja ilmaisi heti kätkölle osuttuaan, mä taas pysyin täydellisesti kärryillä siitä, mitkä laatikot on haisteltu ja mitkä ei. 

Sitten oli kolmen kätkön sisäalue. Mä en osannut päättää, palkkaisko vai ei ja menin sit täysin vaille välipalkkaa. Tää oli vähän huono valinta, koska ekan nurkkakätkön Just löysi ihan superhienosti ja nopeesti ja siitä olisi kyllä ansainnut palkan. Jatkaminen sujui kyllä hyvin ja toki sitäkin on tärkeää harjoitella ennen kakkosluokan koetta, mutta ois voinut vaikka palkata ekan löydön ja sit tehdä kaksi pelkällä sosiaalisella.

Toinen kätkö oli pöydän alla viinipullotelineessä olevassa muovipullossa. Just ilmaisi sen vähän hassusti, kun siirsi ilmaistessaan nenää viereiseen pulloon. Jos olisi pitänyt arvata, niin olisin tulkinnut kätkön sijainnin oikein, mutta pyysin näyttämään uudestaan ja nyt saatiin yksiselitteinen ilmaisu. 

Kolmas kätkö oli puhelinpistokkessa n. 90-100 cm korkeudella. Tää oli tosi yllättävä kätköpaikka, mutta Just ilmaisi varmasti. Tästä oli kanatikut ansaittu!

Saatiin uudelta valkulta paljon hyvää palautetta ja imin sen kaiken itsevarmuudeksi viikonlopun kokeita ajatellen. Oli myös ihanaa, kun meidän ryhmä pystyi olemaan kaikki yhtaikaa samassa hallissa; sen lisäksi, että se säästää paljon aikaa vaihdoissa, siitä tuli jotenkin rento fiilis etenkin kun ulkona oli aivan karsee keli. Ainoa asia, joka mua jäi harmittamaan, oli se, etten palkannut ekasta löydöstä. Tilanteessa toimiminen on niin vaikeeta! Ja sitten pitäisi muistaa, että vaikka valkku sanoisi, että "helpoilta löydöiltä" voi jatkaa, niin mun omaan agendaan kuuluu nopeiden kätköjen superpalkkaus.

Tuplasunnuntai

 Viime sunnuntaina olikin aktiivinen päivä. Ensin ajeltiin Porvooseen, jossa koirakoulu Heiluvan Hännän järjestämä hyväntekeväisyystapahtuma. Just pääsi nosettamaan 2-luokan tasoiseen sisäetsintään, jota veti Miira Hellsten. Just oli ihan liekeissä mutta malttoi silti upeasti keskittyä. Lähtöalueella oli 4 purkkia, joista yhdessä eucalyptus, yhdessä laakerinlehti ja 2 tyhjää. Just ilmaisi nämä aivan oppikirjasta.

 Ekaan tilaan tullessa lähti suoraan ovelta nenä ylhäällä kiertäen huoneen keskellä olevaa laatikoiston, kunnes tuli sivuovelle, jota alkoi tarkentaa. Sieltä ilmaisikin oven vierestä listasta kätkön, jolla oli korkeutta ehkä n. 90 cm. Nyt muistin sanoa sosiaalisen palkan sanan ja päästiin jatkamaan ilman välipalkkaa. Just kiersi huoneen ympäri, kunnes selkeä reaktio takaseinustalla tuolien luona. Kätkö löytyi tuolilla olevan repun soljesta. Oikein nätti ilmaisu! Erityisesti mieltä lämmitti se, että ovikätkö oli laakeria eli Just nappasi sen ekana! Ovelta tuli hyvät ilmavirrat, ja oli hienoa nähdä, kuinka Just seurasi ilmavirtaa lähdöstä asti! 

Toisessa huoneessa myös 2 kätköä. Just lähti taas vähän vauhdilla mutta saikin hajun heti vasemmalta seinustalta. Haisteli siinä hetken tuolia ja lipastoa ja sitten seurasi hajua alaspäin ja alaspäin, kunnes ilmaisi matosta hieman hämmentyneen näköisenä, kuin itsekin olisi ihmetellyt, että voiko olla. No, kyllä se oli oikein! 

Taas jatkettiin kiertäen huone, kunnes toisesta takanurkasta Just ilmaisi nopeasti henkarin reunan. Tässä kyllä täytyy sanoa, että itse olin ihan yhtä hätäinen ilmoittaessani löydön. Miira sanoi, että olisi kokeessa hyväksynyt tämän, mutta treeneissä suosittelee odottamaan koiralta tarkan paikan ilmaisua. Olin toki samaa mieltä, 

joten odotettiin vähän ja Just nousi uudelleen seinää vasten tarkentamaan ja nyt kohdennus olikin erinäköinen, tarkka eikä hutiloitu. Tämä nyt itselle mieleen, että jos Just tekee "pikailmaisun", niin paikka ei välttämättä ole ihan tarkka. Tälläkin alueella oli yksi kumpaakin hajua mutta nyt en muista, kumpi kätkö oli kumpaa.

Joku sai osallistua virikerataan, joka olikin sille aivan erinomainen treeni! Rata oli sermien sisällä ja koiran sai päästää vapaaksi. Ajattelin, että Jokua varmaan aluksi epäilyttää ja niin se olikin, hiippaili siellä vähän pälyillen...

(c) Heiluva Häntä

...kunnes bongasi tasapainotyynyn! Sitä alkoi ensin tarjota ja samalla innostua. Aluksi vielä vähän korvat heilui epävarmuuden merkkinä. Tasapainotyynyiltä kokeiltiin vasemmalla olevaan koriin menoa ja sinne meni ensin yksi etutassu, sitten kaksi ja hetken päästä koko koira. Myös noilla renkailla Joku pääsi näyttämään, että osaa hienosti asetella tassuja. Kuvassa vasemmassa yläkulmassa oli jotain riistaleluja, niitäkin Joku kävi haistamassa mutta ei jäänyt niihin mitenkään kiinni.

Tässä vaiheessa Jokua ei enää jännittänyt yhtään; päinvastoin se oli ihan liekeissä ja tarjosi kaikkea häntä heiluen. Esim. kompostikehikon päällä käveli kuin ei jännittäisi yhtään rämiseviä ja heiluvia alustoja. Myös vähän liukkaalle korokkeelle kiipeili etuperin ja takaperin ja sivuttain. Viimeisenä ohjelmanumerona oli maistelulautanen, jonka Joku söi tyhjäksi! Oli hauska nähdä, kuinka se valkkasi parhaimmasta huonompaan syötävät mutta söi kuitenkin kaikki viimeistä marjaa myöten.

 Illalla sitten Justin kanssa uuteen tokoryhmään, jota kouluttaa Korhosen Veera. Halusin vinkkejä siihen, miten saisin Justin keskittymään tehtävään, vaikka appari olisi palkan kanssa valmiina esim. ruudun vieressä. Ja saatiinkin hyvät vinkit ja omaan mieleen selvyyttä asiaan. Aloitettiin seuraamisella Justin omien palkkalelujen ohi. Tää meni hyvin. Sitten Veera otti narupallon ja vapautin Justin sinne leikkimään kahdesti. Kolmannella kerralla seuruutin ohi ja vapautin, sitten alkoi narupallo vähän kokea inflaatiota, joten nostettiin panoksia ja vaihdettiin palkaksi namipallo. Nyt oli kerran tosi vaikeeta mutta sen jälkeen taas Just seurasi hienossa kontaktissa.

Toisena liikkeenä tehtiin kiertoa, Veera seisoi narupallon kanssa kartiosta n. metrin päässä ja mä palkkasin koko ajan itseni luota. Eka kerta oli mahtava: Just kiersi kartion, kävi kysymässä Veeralta, tullooko palloo, kun ei, meni uudestaan kartiolle kuin merkille, että tätäkö te halusitte. Sanoin sit uudestaan "kierrä" ja palkkasin pikkunamilla, kun Just tuli Veerasta ohi. Sen jälkeen 2-3 toistoa meni ihan täydellisesti, eikä Just yhtään välittänyt Veerasta! Tässä lämmitti sydäntä myös se, että kaikki toistot olivat tasalaatuisia. Jätettiin se siihen.

Vinkit jatkoon: 

• Luopumista namikädestä. Palkka tulee vasta, kun Just luopuu aidosti eli "aukeaa" muhun päin.
• Ruudun ja kierron viereen voisi aina pyytää kaverin tuijottamaan, niin Just tottuisi siihen, että ihmisiä seisoo siellä täällä mutta palkka voi silti tulla ohjaajalta.
• Lelupalkalle olisi selkeää käyttää erillistä sanaa. Nyt sanoin "jes, missä pallo", niin tän voisi lyhentää esim pelkkään "palloon".

Tammikuun eka viikko

 Alkuviikko meni ihan harakoille, kun tosiaan mökkireissu kutistui ja muuta järkevää ei saatu enää sovittua. Keskiviikkona käytiin ihan pikavisiitillä sinkkutreeninä hallilla. Tavoitteena oli taas juoksuttaa koiria kunnolla, kun ulkona oli liukasta ja Justin vapaanapito ulkona on tosi rajoitettua rakettivaaran takia. Jokun kanssa tehtiin kertausharjoituksina innejä. Nyt musta näyttää, että se on oppinut jutun. Ei tietenkään mitenkään satavarma vielä; välillä tuli virheitä ihan sillä, ettei Joku malttanut kuunnella, kun pääsi vauhdin hurmaan. Mutta aina, kun malttoi kuunnella, teki oikean ratkaisun.

Justin kanssa tehtiin aika samoja juttuja kuin viimeksi vapaavuorolla: kierto + putki sekä luoksarin stoppeja + loppuosaa takaa kiertäen putkelta. Kiertoa tehtiin kaksi toistoa ja molemmilla kerroilla lähti tosi varmasti ja innokkaasti, joskin haukkui. Tää tuntuu kyllä hyvältä metodilta lisätä kiertomotivaatiota! Luoksarin stopit meni putkelta tosi hyvin, mutta sitten kokeilin kokonaista voittajan luoksaria ja siinä oli stoppi kyllä huomattavasti huonompi. Tämä ei toki ole mikään ihme; Just varmasti vähän hämmentyi, koska ei ennen olla tällaista tehty. 

Sitten otettiin vähän seuraamisen peruutusta peilin edessä. Ensin Just istui aina kolmannen askeleen jälkeen! Sitten rupesin tekemään peruutusta käännösten kanssa. Oli kyllä tosi vaikeeta, mut Just yritti ihan kybällä. Viimeisenä oli tarkoitus tehä L:ää, mutta maahanmenot ei onnistuneet, joten homma meni siinä kohtaa vähän pieleen. Tästä nyt sitten arvokasta informaatiota siihen, että jäävien erottelu on asia, jota pitää ylläpitää tarpeeksi paljon. Eli ei voi todeta, että nyt koira sen osaa ja olla treenaamatta sitä kuukauteen ja sitten olettaa, että heti kaikki onnistuu. Lopuksi tein L:n istumisella ja seisomisella, ja tää onnistui, mistä loppupalkka.

Torstaina Jokulla laatuaikaa agitreenien merkeissä. Tällä kertaa meillä oli ratatreeni. Pienestä jäi suklaat kiinni! Ekalla kierroksella en ollut hahmottanut keppien vaihtoehtoista tietä ja jatkoin suoraan kympiltä 15:lle. Lopussa hätäilin poikkarilla 19:lle, mutta Joku pelasti.

Ekan kierroksen loppuun otettiin vielä puomi erikseen, ensin vieressä juosten, sitten palkalle. Nää meni hyvin. Tokalla kierroksella saatiin ratakuviot onnistumaan, mutta vauhdin hurma vei mennessään ja Joku ensin loikkasi puomin kontaktin ja sitten sähläsin niin paljon 21-22 kohdassa, ettei Jokulla ollut mitään mahdollisuuksia valita oikeaa puolta. En esim. sanonut inni-käskyä! Toki tuo kohtakin oli vähän haastava innille, kun tilaa oli vähän. Tälläkään ratakierroksella poikkari ei tuntunut luontevalta. Treenin lopussa tuolla hallin oikeassa ylänurkassa Joku jäi vähän jumittamaan, haisteli jotain (löysikin lihapullanpalasen...), ja se vähän ärsytti mua. Eipä sitten tullut innitreenistäkään mitään. Otettiin sitten loppuun 15-20, niin nyt poikkari meni jo kuin tyhjää vaan ja puomillekin saatiin hyvä osuma! Eli tarvitaan vaan lisää rutiinia poikkareihin ja inneihin, että ne alkaisi "tulla selkärangasta" eikä tarvitsisi hätäilyllä pilata koiran mahiksia onnistua. 

Perjantaina Justille vuorostaan laatuaikaa, kun mentiin taas Helin & Sisun kanssa treenaamaan I-hahille. Oikein välilevyongelmaisten vertaistukiryhmä! Olin suunnitellut tällaisen radan, jolla Sisu pääsi treenaamaan kuuden kyltin rataa ja me Justin kanssa 7-9 kyltin pätkiä. Eka kierros otettiin ihan kisamaisesti. Ajattelin, että nyt en palkkaa heti lähdöstä vaan otan vaikka puoli rataa. Ja nyt täytyy kyllä sanoa, että otti itseä vähän koville. On se kyllä huono homma, että nami on mulle kuin pelastusrengas ja kun en saa palkata, niin on tosi kädetön olo. Oli taas silmiä avaava hetki! Tuntui, että kaikki keskittyminen menee ohjaamiseen enkä ehdi yhtään "nauttia matkasta" ja fiilistellä sitä, kun koira seuraa. Tätä pitää nyt miettiä ja vaikka pyytää kaveria aina lähtöluvan sijaan sanoa "muista nauttia" tms 😂

Viereisellä kentällä oli taas treenaajia, mutta ei kovin äänekkäitä tällä kertaa. Olin suunnitellut radan tuollaiseksi siksakiksi ihan tarkoituksella, että pääsisin palkkaamaan vaikeista paikoista. Oli tarkoitus antaa purkkipalkka pujottelusta, jos se ois mennyt tosi hyvin, mutta se meni vain ihan kivasti, joten jatkettiin vielä. Ohjaajan ympäri oli jees ja sen jälkeen Just seurasi upeasti, joten annoin purkkipalkan tästä kylttivälistä seuraamisesta. Alkuradan 1-2-3 istumisilla -kyltin ekasta liikkeestä huomasi, että Just odotti seisomista; jouduin antamaan toisen käskyn sivulle. Hyvä, kun tuli tuokin kyltti pitkästä aikaa! Vinkumista tuli jonkin verran, suurin osa oikealla puolella käännöksissä. Ekan setin lopuksi näytettiin Helille vielä kylttisuorituksia: ohjaajan ympäri, 1-2-3 seiso-istu-maahan sekä ennakoinnit maahanmenoon ja eteentuloon. Heli sai myös kokeilla Justin kanssa eteentuloa ennakoivalla ohjauksella ja olikin erinomainen opettaja tehden eri tehtävän väärällä ohjauksella ja täydellisen oikealla.

Tokassa setissä palkkasin ekalta suoralta. Sitten palkkasin kerran pujottelusta ja sit jatkettiin loppurata alkaen ohjaajan ympäri -kyltistä. Tuossa paikallakäännöksessä vasempaan ekassa istumisessa hallin ulkopuolella alkoi koirat huutaa, ja Just jäi vähän kuuntelemaan sitä. En hermostunut, ja kun se otti taas kontaktin, tehtiin kyltti loppuun, jatkettiin seuraamista ja sit heti palkkasin. Viimeisen suoran kutsu + kieppi onnistui hienosti ja molemmin puolin! Lopuksi otettiin vielä yksi uusinta harjoituksen vuoksi ja sitten seuruuttelin Justia Helin kerätessä kylttejä. Aluksi kontakti putoili, mutta Just paransi tosi nopeasti, eli tätä pitää vaan muistaa tehä!

Vähän jäi taas sellainen fiilis, että keskityin liikaa tekniikkaan, vaikka olin treenaamassa fiilistä. Tai ehkä tää oli vaan tää tavallinen pettymys, jos ei oo loistavat treenit, niin silloinhan ne on paskat. VÄÄRIN! Treenit oli hyvät ja tärkeät!

Vuoden ekat ja vikat noset

Tunkeuduttava kätkö

 Torstaina 29.12. mulla oli kaikki koirat töissä pitkän illan ja sen kunniaksi kokeiltiin Justin kanssa uutta nosetuspaikkaa: työpaikan kuntosalia. Ihan loistava paikka! Tein ensin toimistokerroksessa eucalyptuksella 3 etsintää: tyhjä tila keittiö + kätkö kopiokomerossa sekä kaksi laatikkoetsintää aulassa. Keittiössä Just ehti taas ravistella (mitä yritän vahvistaa tyhjän tilan ilmaisuna), mutta mä en ehtinyt napata sitä. Kun oli haistellut tilan pari kertaa huolellisesti läpi, avasin oven kopiokomeroon. Siellä kätkö oli suljetussa Ikean sortera-pöntössä, josta kuitenkin tuli hajua reiän kautta. Just ei ilmaissut tätä heti, kun bongasi hajun ekan kerran; ilmeisesti koki sen saavuttamattomaksi ja joutui miettimään vähän aikaa, ennen kuin lukitsi vastauksen.

Laatikkoetsinnöistä ekassa kätkö oli lähinnä ulko-ovea siksi, että tulisi hajusiirtymiä. Just ei heti mennyt sinne asti, mutta sitten kun meni, niin ilmaisi satavarmasti. Toisessa tilassa kätkö oli syvennyksessä kuorma-lavojen vieressä eli sellainen paikka, joka jäisi helposti huomaamatta. Tässä myös kävi ensin muut läpi mutta ilmaisi heti tultuaan kätkölaatikolle.

Kuntosalilla laitoin 6 laakerikätköä eri teemoilla: lähikätkön, kiivettävän, korkean ja tunkeuduttavan sekä 2 tavallista. Nää oli kaikki laakeria. Justilla oli mielentila kuin huvipuistossa, kun oli uusi paikka ja kaikkee siistii. Kyllä se siitä sitten rauhoittui etsimään ja teki oikein hyvin. Luulen, että lähikätkö jäi tarkentamatta ensin ihan vain siksi, että oli liikaa vauhtia. Näyttää myös siltä, että pitäisi ottaa taas kuuri korkeita kätköjä, kun Just etsi aluksi vain alhaalta. Sitten kun tajusi, että haju tulee ylhäältä, ilmaisi 120 cm korkean kätkön ihan täydellisesti. 

Korkea kätkö

Tunkeuduttava kätkö oli tasapainolaudassa penkin alla. Tää oli tosi mielenkiintoinen, koska oli tyhjän jumppatilan reunalla, ja Just lähti ensin myötäpäivään kiertämään jumppatilaa. Jossain vaiheessa pisti ihan hölkäksi, kun ilmeisesti sai jo hajun. Sitten työntyi tuonne penkin väliin, tarkensi nopeasti ja ilmaisi. 

Muutama toisto vielä korkeita ja laakeria, niin eiköhän olla valmiita 2-luokan sisäkokeeseen!

Uusivuosi vietettiin mökillä; oli tarkoitus tulla sieltä pois vasta 3.1. ja treenata matkan varrella Lahdessa Sannan ja Mariannen kanssa. Homma meni kuitenkin aivan pieleen lumipyryennusteen takia ja lähdettiin jo maanantaina kotiin. Tää oli monelta kantilta huono homma mutta siinä oli yksi hyvä puoli: ehdin nosekimppaan illalla. Ja olikin kivat treenit! Just ei kyllä ollut mitenkään ideaalissa mielentilassa, oli selvästi oli kierroksilla, kun tultiin suoraan mökiltä.

Mä olin tehnyt kolme kätköä, ja vedettiin ne ensin Justin kanssa. Kahdessa oli teemana ohjaajahäiriö. Ensimmäinen oli 15 siivekettä jonossa, kätkön oli kerrottu olevan 35 cm kannatinreiän kohdalla yhdessä niistä. Tarkoitus oli, että ohjaaja näyttää koiralle jokaista siivekettä, ja katsotaan, ilmaiseeko se vasta hajun kohdalla ja jääkö siihen. Kukaan koirista ei ilmaissut väärää siivekettä! Mutta osa, kuten Just, totesi viimeistään viidennen jälkeen, että kaksijalkaiset pois tieltä, nenä hoitaa tän homman. 

Toinen treeni oli kaksi pöytää rinnakkain, kätkö oli niiden keskellä pöydän alapinnalla. Koiran piti siis mennä kokonaan pöytien alle päästäkseen kätkölle ja ohjaajan oli tarkoitus myös tulla koiran tasolle kyykkyyn / istumaan. Ketään koiraa ei häirinnyt ohjaaja samalla tasolla, mutta yhtä häiritsi liian kiva täti 😁 Tää meni Justilta myös loistavasti. Kolmas mun tekemä kätkö oli viime kerran toisinto kiivettävä kätkö ilmoitustaululla, halusin nähdä, miten haju käyttäytyy tuoreempana. Just ilmaisi nyt tarkan kohdan taulun sivusaumasta, mutta muutama loppupään koira ilmaisi kyllä alareunaa.

Sokkona tehtiin kolme aluetta. Ensimmäinen laatikkoetsintä 17 laatikolla. Etsintä meni hyvin, mutta Just käytti aika voimakkaasti tassua ilmaistessaan. Kun pyysin nätisti, se läppäsi uudestaan... otettiin vielä treenin lopuksi ilmaisutreeni laatikolla ja nyt tuli täydellinen esitys. Sitten oli pahvimukit roikkumassa puomista ja tää oli Justille vähän vaikee, ts. ei hahmottanut, että pitäisi etsiä mukeja, vaan etsi koko puomin ja nousi sitä vasten, tsekkasi myös takaseinän jne. Sitten kun tajusi, mistä haju tulee, niin ilmaisi ihan hyvin. Viimeinen kätkö oli laakeria pyykkipoika verhossa. Tähän Just tuli hirveällä voimalla ja oli jo menossa samaa vauhtia ohi, kun kävikin maahan ilmaisemaan. 

Tiistaina mulla oli vielä vapaata, joten mentiin keskellä päivää tallille. Tein siellä vähän ajoneuvoetsintää, kun ei olla kyseistä etsintämuotoa tehty pariin kuukauteen. 3 aluetta, auto, peräkärry, 2 venetraileria, meni aivan loistavasti! Neljäs oli traktori ja siinä mokasin itse: olin laittanut siirrännäisen renkaan reikään mutta rengas olikin toiselta puolelta avonainen eli huopatassu olikin siellä renkaan takasyrjällä. Yritin ensin estää Justia menemästä renkaan taakse ("ajoneuvon alle"), että se olisi ilmaissut reiästä, mutta se ei suostunut, vaan änki väkisin taakse päästäkseen kätkölle. Tässä vaiheessa totesin, että huonosti tehty kätkö ja koira teki kaikkensa, ja palkkasin.

Rallyhommia I-hahilla

 Joulupäivänä kaveritreenit Kurosen Helin & Sisun kanssa I-hahin hallilla. Tehtiin rallya ja ensin otin Jokun tekemään yhtaikaa Sisun kanssa. Se sai ihan vain leikkiä ja temppuilla uudessa paikassa häiriössä. Sitten Joku tauolle, Just radalle niin, että Sisu tuli sieltä pois (kuten edellinen kisaaja). Sitten tehtiin radan aloitus Helin esittäessä tuomaria. Palkkasin heti siitä lähdöstä. Just lähti hienosti mutta ihan korkein terä puuttui. Seuraavaksi uusi sisääntulo ja nyt palkkaus ekalta kyltiltä, joka oli peruutus seuraamisessa. Muuten tehtiin eripituisia pätkiä ja palkkailin eri tavoilla, näytin myös Helille pari juttua. Tän treenin isoin oivallus: Viereisellä kentällä tehtiin agilitya ja se ei muuten häirinnyt Justia, paitsi kerran, kun mentiin suoraan kohti agikoiraa (sermi toki välissä), kun sitä palkattiin äänekkäästi. Otettiin tämä suora sitten uudestaan ja nyt Just seurasi superhyvin. Heli sanoi: "Kun se menee toisen kerran, niin ei oo enää mitään ongelmaa." Tämä tuli ilmi myös seuraavassa treenissä, jossa alla. Lopuksi tehtiin vielä alkupätkä muutoksin, ja lisäsin alkusuoran päähän pujottelun lähelle seinää. Kun Just teki sen reippaasti, sai loppupalkan.

27.12. keplottelin aamupäivän töistä vapaaksi, että pääsin I-hahin järjestämiin ratatreeneihin, joita veti Susanna Stenberg. Saatiin hyvä kisatreeni! Oltiin viimeisinä suoritusvuorossa, joten tuli vähän odottelua ja lisäksi olin pyytänyt muita ryhmäläisiä oikein roikkumaan "katsomossa", että pääsisin palkkaamaan Justia.

Rata: Susanna Stenberg

Rata oli aika erikoinen: molemmat pujottelut ja spiraalit sekä houkutus ja niistä lähdettiin milloin mihinkin suuntaan. Tämä oli hyvä, koska ohjaaja joutui olemaan tosi tarkkana, ettei eksyisi. Yleisö oli kuvan ylälaidassa, ensimmäisen spiraalin päädyssä. Tällä kertaa päätin, etten palkkaa heti lähdöstä vaan vähän pidemmältä, että tulee enempi yllärinä Justille. Lähtö ja puolenvaihto jalkojen välistä meni tosi hienosti, mutta spiraalissa Just otti selvästi vähän painetta yleisöstä: hetkittäin aavistuksen jätätti ja kuulemma häntä laski. Liikkeestä istu + kutsu + molemmat täyskäännös meni kuitenkin loistavasti, niin annoin siitä Justille purkkipalkan.

Sitten otettiin uudestaan sisääntulo ja lähtö ja nyt Just oli ihan eri asenteella liikkeellä spiraalissa, piti seuraamispaikan vahvasti ja häntä oli ylhäällä. Palkkasin siitä. Tästä nyt siis jatkona Helin huomiolle iso oivallus: kun Just on kerran saanut kisakehässä palkan, se tulee toiselle kierrokselle huippuhyvällä asenteella. Eli ongelma taitaa olla jännän tilanteen ja palkattomuuden yhdistelmä. Jos on jännä tilanne, niin se rentoutuu, kun pääsen palkkaamaan. Kuitenkin palkaton suoritus onnistuu hyvin rennossa tilanteessa. Lisäksi pitää muistaa, että palkkaaminen rentouttaa myös mua...

Jatkettiin täyskäännöksestä eteenpäin ja seuraavaksi palkkasin houkutuksessa, kun Just meni sen ihan täydellisesti, ei vilkaissutkaan houkutuksia!!! Seuraava palkkaus oli spiraalissa, jossa Just seurasi reippaasti ja itsevarmasti ihan lähellä seinää, ja vielä yksi istu-käännös vasempaan-istu -kyltin liikkeellelähdöstä. Sain kehuja siitä, että palkkaan koiraa, kun se tekee spontaanisti hyvin enkä silloin, kun se korjaa. Olipa kiva kuulla tällainen huomio ihmiseltä, joka näkee meidän treenejä ekaa kertaa - tähän nimittäin olen jo pitkään pyrkinyt! Just sai myös kovasti kehuja teknisestä osaamisestaan. Se kyllä taisi tehdä kaiken aika lähelle täydellistä! Tässä taas korostuu, että kun vire on hyvä, niin tekniikkakin pelaa. Kaiken kaikkiaan erinomainen treeni, vaikka kovin paljon vinkkejä ei saatukaan.