Valkkuringin Kuopion leiri - lauantain iltapäivätreeni

 Lauantaina iltapäivällä oli vuorossa saavutettava vai saavuttamaton -peli. Tässä oli mielenkiintoista se, että hajut ei olleet ehtineet levitä ennen ekaa koirakkoa ja hajujen käyttäytyminen koirien perusteella muuttui hurjasti treenin aikana, jo ekan ja tokan koiran välillä.

Eka kätkö oli kopiokoneen ja laatikoiston välissä. Just lähti miettimään maahanmenoa mutta haistoi vielä ohimennen kopiokoneen kylkeä. Löytö oli oikein ja saavutettavakin oikein, mutta mun täytyy kyllä sanoa, että oletin kätkön olleen siinä kopiokoneessa, jota Just viimeisenä haisteli. Toisaalta ihan loogista, koska jos Just lähtee tekemään maahanmenoa ja matkan varrella haistaa toistakin kohdetta, kätkö on aina siinä ekassa. Hauskaa tän alueen lähdössä oli se, että Just haisteli pikkuhuoneen oven alle eli sai sieltä jo hajun! Tästä sellainen treeni-idea, että käytävällä olisi monta ovea, joista avattaisiin se, jonka alle koira haistelee. Eli vähän kuin tyhjä vai kätkö -peli mutta suljetuilla ovilla.

Toka kätkö oli tiskikoneen yläreunassa. Loppupään koirat ilmaisivat reunimmaisen kaapin alareunaan, mutta Just numerolla kolme teki millintarkkaa työtä nuuskuttaen koko tiskikoneen pystyreunan, kunnes tuli yläkulmaan ja ilmaisi siihen. Saavutettava kätkö. Anita oli tässä vähän nopea ja naksutti suoraan kohdennuksesta eli Just ei ehtinyt istua / mennä maahan. 

Sitten vessaan, jossa kätkö lavuaarin laatikoston takana. Tää oli mielenkiintoinen: Just haisteli ensin laatikon saumaa ja katsoi minuun mutta ei jäänyt tuijottamaan. Sitten jatkoi haistelua ja ilmaisi  maahanmenolla. Kerroin Anitalle, että saavuttamaton, jolloin Just lähti eteenpäin kiertämään kaappia. Anita sanoi "oikein", jolloin kehuin Justia ja se tuli palkalle. Tää kätkö oli "hyväksytään laatikosta mutta pääsee lähemmäskin". Hauskaa tässä kätkössä oli se, että meidän ringin kaksi uroskoiraa olivat ainoat, jotka eivät halunneet lukita saavuttamattomana vaan kiersivät lavuaarin taakse ja etsivät sieltä tarkan kohdan. Palkkauksen jälkeen päästettiin Just vielä uudelleenkohdentamaan. Se meni vähän edemmäs, teki selvän "en saa tarkkaa kohtaa" -katsomisilmaisun, sitten roiskaisi sinne, missä oli ekana ilmaissut ja meni maahan. Anitan ohjeilla heitin Justia kohti lavuaarin taustaa ja nyt kävi nappaamassa ihan tarkan kohdan yläreunasta. Tässä Anita naksutti mutta Just teki kuitenkin istumisilmaisun.

Ekassa pikkuhuoneessa oli kaappikätkö. Olipa upeaa, kuinka Just nyt kiersi koko kaapin kaikki saumat tosi tarkasti eli oppimista oli tapahtunut!! Lopulta kävi takareunaa läpi, käänsi jo päätä yhdessä kohtaa mutta varmisti vielä vähän ylempää, kunnes lukitsi vastauksen. Tässä myös naksu ja istuminen yhtaikaa. Tää olikin vaikea vastata; koetilanteessa olisin ehkä pyytänyt vielä uudelleenkohdennuksen. Vastasin saavutettava, koska Just oli tosiaan kääntänyt päätä. Mutta tää olikin "vähän saavuttamaton" eli haju tuli yhdestä reiästä ulos mutta kätkö oli kuitenkin selkeästi kaapin sisällä. Sen takia koirat siis teki siihen tarkkoja ilmaisuja. 

Toisessa pikkuhuoneessa oli lipastokätkö, ja Just nappasi sen suoraan ovelta!! Tää oli siis se huone, johon Just olisi halunnut jo aluksi. Justilla meni löytöön 5 sekuntia 😂 Nyt ilmaisi tarkasti yhteen kohtaan mutta käymättä saumoja läpi, joten arvailin, että kätkö on laatikon sisällä mutta Just ilmaisi lähimmäs, mitä pääsee. 

Tän jälkeen mietiskeltiin Anitan ja ryhmän kanssa, että tähän peliin pitäisi lisätä kolmas vaihtoehto: saavutettava, selkeästi saavuttamaton ja vähän saavuttamaton. Koska ainakin meidän koirat käyttäytyivät aika eri lailla, kun kätkö oli vain pari senttiä saavuttamaton kuin verrattuna vaikka aamupäivätreenin boksikätköön, joka oli käsivarrenmitan saavuttamaton.

Viimeisenä tehtävänä lattialistakätkö, joka piti ilmaista ihan tarkasti, ettei koira unohda tarkkuutta saavuttamattomien jälkeen. 

Lauantain loppupalaverissa oli ihan mahtavaa keskustelua, enkä muista siitä juuri mitään 🙈 Onneksi kuunteluoppilailla on muistiinpanot. Ainakin pohdiskeltiin vastaavanlaisia kaappikätköjä koetilanteessa - missä kohtaa kannattaa pyytää koiraa vielä kiertämään kohde ja käymään saumat ympäri.

Päivän aiheen ulkopuolelta kysyin, mitä muita vaihtoehtoja kätkön jättämiseen reagoinnille on kuin liinalla rajaaminen, se kun ei lisää motivaatiota ja aiheuttaa vain negatiivista turhaumaa. 

• Yhden kätkön alueet tietysti eli ei oo mitään muutakaan kivaa tarjolla
• Varmistetaan, että koira osaa kyseisen kätkötyypin ja tietää, miten se ilmaistaan
• Orientoinnin eli salaisen agentin kautta koiralle motivaatiota ja fokusta kyseiseen kätköön 

Salaista agenttia en olekaan Justille käyttänyt (ehkä koskaan?), joten siinä ainakin yksi aivan uusi kokeilemisenarvoinen ajatus.

Vähän jäi mietityttämään Anitan liian nopeat naksutukset; ne ei ehkä oo Justille kovin hyvästä. Sen pitäisi saada itse rauhassa tehdä päätös lukita vastaus. Mulla on vähän fiilis, että se ei mieti loppuun asti, jos naksu tulee jo kohdennuksesta, ja tällä saattaa vahingossa vahvistaa katsomisilmaisua. Jollain kätköllä jonkun koiran kohdalla olisin ehkä odottanut vielä hetken, että koira olisi itse joutunut miettimään vielä vähän ja varmistamaan, ettei lähemmäs pääse. Nopeat naksut myös vaikeuttivat mun arviointia; jollain kätköllä olisin ehkä kaivannut uudelleenkohdennuksen osatakseni vastata oikein kysymykseen. Siispä sunnuntaina sanoinkin Anitalle, että naksuttaa vasta ilmaisusta. Anita totesi itsekin, että joo, niin taitaa olla parempi. Eli tämäkin vain asia, joka pitää muistaa kommunikoida valmentajan kanssa etukäteen.