Just on edelleen agilitytauolla eikä oma agimotivaatio ole vielä noussut. Vähän tyhjä olo edelleen pentusuunnitelmien epäonnistuttua. Agilitytauolla on ollut tarkoitus treenata tokoa, mutta sekään ei ole onnistunut olosuhteiden takia; sellaisina päivinä, jolloin olis aikaa, on joko liukas pohja tai sit 10 sentin loskakerros tai sit lumimyrsky. Näin ollen treenit on rajoittuneet keskiviikkoiltaan klo 22. Lyyti on ilmoitettu 12.3. ekaan voittajan rallykisaan, joten se on treenannut lähinnä rallya. Edellisviikolla tehtiin temponvaihteluita ja pujottelua oikealla puolella, tällä viikolla spiraali vasemmalle koira oikealla. Lisäksi molemmilla kerroilla vähän vauhdikkaita kaukoja.
Just teki edellisviikolla ohjattua helpotetusti eli heitin kapulan ja lähetin vain seisomasta mun edestä. Oli tosi vauhdikas! Lisäksi kiertoa uudella käskyllä "tötsä", jolloin kiertää vastapäivään. Haukkuminen on ehkä rajoittunut lähtöhaukahdukseen? Tällä viikolla Just teki Ninan neuvomia seuraamisjuttuja; ainakin lelupalkka liikkeellelähdöstä tuntui tosi tehokkaalta! Liikkeellelähdöstä kaikki alkaa ja siinä meillä on paaaaljon parannettavaa. Tehtiin myös sivulletuloa putkelta mun oikea kylki kohti koiraa, ensin tarjosi tiesmitä, mutta toisella yrityksellä onnistui. Lisäksi seuraamaan tuloa putkelta ja maasta vähän kuin ruudusta kutsu, kivaa :-)
Viime sunnuntaina saatiin paikka rallyn kimpparyhmästä, jossa tehtiin mestarin tasoista rataa. Tehtiin vähän sovellettuna (esim. houkutus vasemmalla seuraten), osa jutuista voittajan tasoisina, ettei näin kisojen alla menis ihan mahdottomaksi. Yksittäisistä jutuista mainittakoon, että tuplasaksalainen sujuu ilman ongelmia, nyt ekaa kertaa saatiin tehtyä kolme oikeanpituista sivullaperuutusaskelta, houkutus meni täydellisessä kontaktissa eikä pujottelu oikealla puolella tuntunut enää mahdottomalta. Spiraali oikealla puolella jäi vielä tekemättä ja käännöksiä oikeaan ja vasempaan pitää vahvistaa. Just teki luppoajalla pallosta luopumista sivulla ja siinä ei ollut mitään edistystä :D
lauantai 4. maaliskuuta 2017
lauantai 25. helmikuuta 2017
Ei tule vauvoja
Treffailtiin viikko sitten Justin sulhoa Pihlajamäen Onnimannia, mutta ei tullut munaa eikä poikasia. Perjantai (13. juoksupäivä) oli selvästi liian aikaisin. Lauantai oli välipäivä; illalla rupesi touhu kotona näyttämään siltä, että tärpit olisi käsillä. Sunnuntaina iltapäivästä ajeltiin taas Lahteen Onnin luo. Yritystä oli mutta viimeinen silaus puuttui. Otin sitten Onnin kyytiin ja kokeiltiin vielä meillä kotona, ulkona ja ma-aamuna porukoilla pihalla. Sama meininki jatkui kaikkialla. Maanantai-iltana antoi jo hammasta, eli tärpit alkoi olla ohi (16. juoksupäivä). Progeja ei otettu mutta eiköhän me ihan oikeina päivinä oltu liikenteessä. Joku tässä siis mätti. Eikö poikaystävä sitten ollut tarpeeksi Justin mieleen tai esittikö luonto vastalauseensa. Joka tapauksessa nyt vuoden tuumaustauko ja 2018 viimeinen yritys ehkä kaksoisastutuksella. Viime viikonloppuna harmitti ja suretti ja vitutti ja kaikkee, mutta aika nopeasti rauhoituin ja näin lykkääntymisen hyvät puolet.
Oon kuitenkin tyytyväinen, että yritettiin jo nyt. Ei ollut musta kiinni epäonnistuminen vaan koirista, ne teki päätöksen mun puolesta. Parhaani kuitenkin yritin; jos oltais jätetty ensi vuoteen, niin eka yritys ois ollut myös vika ja luultavasti ois jäänyt jossiteltavaa epäonnistumisen sattuessa. Tuntuu, että olen kuitenkin taas vähän viisaampi ens kertaa ajatellen. Ainakin täsmentyi noi tärppipäivät ja toisaalta uroksen tuominen meille ei tainnut olla hyvä idea. Just ei tykkää, kun meillä on hoitokoira ja niin huokui dominanssia, ettei Onni herrasmiehenä uskaltanut tehdä mitään "meidän reviirillä". Eli ens kerralla sit joko uroksen luona tai puolueettomalla maaperällä. Ja koska tää mun narttulinja ei ole ollut mikään maailman helpoin lisääntymään, käydään jossain vaiheessa tätä vuotta vielä lääkärintarkastuksessa. Jos Justissa on esim. jotain rakenteellista vikaa, niin turha ees yrittää enää. Ja sit taas jos mitään vikaa ei ole, voitaneen todeta, että kemiat eivät vain Just kohdanneet Onnin kanssa.
Oon kuitenkin tyytyväinen, että yritettiin jo nyt. Ei ollut musta kiinni epäonnistuminen vaan koirista, ne teki päätöksen mun puolesta. Parhaani kuitenkin yritin; jos oltais jätetty ensi vuoteen, niin eka yritys ois ollut myös vika ja luultavasti ois jäänyt jossiteltavaa epäonnistumisen sattuessa. Tuntuu, että olen kuitenkin taas vähän viisaampi ens kertaa ajatellen. Ainakin täsmentyi noi tärppipäivät ja toisaalta uroksen tuominen meille ei tainnut olla hyvä idea. Just ei tykkää, kun meillä on hoitokoira ja niin huokui dominanssia, ettei Onni herrasmiehenä uskaltanut tehdä mitään "meidän reviirillä". Eli ens kerralla sit joko uroksen luona tai puolueettomalla maaperällä. Ja koska tää mun narttulinja ei ole ollut mikään maailman helpoin lisääntymään, käydään jossain vaiheessa tätä vuotta vielä lääkärintarkastuksessa. Jos Justissa on esim. jotain rakenteellista vikaa, niin turha ees yrittää enää. Ja sit taas jos mitään vikaa ei ole, voitaneen todeta, että kemiat eivät vain Just kohdanneet Onnin kanssa.
torstai 16. helmikuuta 2017
Tokoa valkussa
En saanut helmikuun valmennusta myytyä, joten treenattiin tokoa siellä Justin kanssa. Se olikin ihan hyvä ratkaisu, saatiin tosi hyviä vinkkejä (kuten Ninalta aina).
Aluksi Just tarjosi aivan erinomaisesti kontaktia, sivulletuloa, yhteistyötä. Nenä ei käynytkään maassa, eli tässä asiassa ollaan edistytty! Sitten otettiin pieni pätkä seuraamista ohjattuna ja heti lähti menemään huonommin :D Tai siis hetkittäin seurasi kontaktia pitäen ihan hienosti, mutta ei mitään kokonaisuutta. Nopeasti päästiin siis kiinni asian ytimeen: Just osaa tarjota kontaktia (sehän on opetettu kontaktikävelyllä) mutta ei taida ihan ymmärtää, että seuraaminen = kävele vieressä ja pidä kontaktia herkeämättä.
Sitten tehtiin vähän palkkailua ihan vain perusasennossa kontaktin pitämisestä "sivu-"käskyllä. Seuraava kysymys oli, osaako Just luopua, mihin vastasin heti, että eipä juuri :D Mun vastakysymys oli, että voiko sitä mitenkään treenata niin, ettei se olisi niin mahdottoman tylsää kieltelyä. Tehtiin sitä sitten ekaa kertaa ikinä pallolla niin, että pallo oli mun kädessä koiran vas. puolella. Kontaktista vapautin, mutta pitäisi päästä siihen, että ensin suullinen kehu (hyvä), sitten vasta vapautus (jes).
Muita huomioita: Kun kerran Just tarjosi alkutreenistä sivulletuloa niin hienosti, niin tämä pitäisi ehdottomasti käyttää hyväksi ihan joka kerta. Myös ihan kontaktikävelyä kannattaa välillä tehdä. Sen sijaan en saisi pitää koskaan "mietintätaukoja", jolloin koiraa ei palkata hienosta tarjoamisesta, niin kuin tässä treenissä yhdessä vaiheessa oli. Eli mieluiten koira tolpasta irti vasta kun tiedän, mitä teen. Tai jos on pakko pitää tuumaustauko, niin koira tauolle myös. Yksien Veeran treenien jälkeen otettiin pallopalkkaa (vas. taskusta ylhäältä) juoksuun lähdöstä ja sehän toimi hyvin. Samanlaista palkkaa voisi tehdä myös ihan tavallisista liikkeelle lähdöistä. Myös namipalkka saisi olla aktiivisempi eli Just saisi pompata siihen (lenkillä itse asiassa teenkin näin). Myös namin kanssa kunnon biletyskehut eli ei vain "hyvä" ja nami.
Loppuun vielä yksi ruutu, joka meni aika hyvin. Tällä kertaa Just meni aika takareunaan, mutta muistutuksena Veerankin neuvoma palkkaus, eli Just seisoo ruudussa, mä hiippailen kehuen lähemmäs ja heitän palkan taakse.
Josko nyt mahdollisen mammaloman aikana ottaisi projektiksi tuon seuraamisen parantamisen, ettei ikuisesti tarvitsisi ajatella: "Ei tehä seuraamista, kun se on niin hirveetä."
Aluksi Just tarjosi aivan erinomaisesti kontaktia, sivulletuloa, yhteistyötä. Nenä ei käynytkään maassa, eli tässä asiassa ollaan edistytty! Sitten otettiin pieni pätkä seuraamista ohjattuna ja heti lähti menemään huonommin :D Tai siis hetkittäin seurasi kontaktia pitäen ihan hienosti, mutta ei mitään kokonaisuutta. Nopeasti päästiin siis kiinni asian ytimeen: Just osaa tarjota kontaktia (sehän on opetettu kontaktikävelyllä) mutta ei taida ihan ymmärtää, että seuraaminen = kävele vieressä ja pidä kontaktia herkeämättä.
Sitten tehtiin vähän palkkailua ihan vain perusasennossa kontaktin pitämisestä "sivu-"käskyllä. Seuraava kysymys oli, osaako Just luopua, mihin vastasin heti, että eipä juuri :D Mun vastakysymys oli, että voiko sitä mitenkään treenata niin, ettei se olisi niin mahdottoman tylsää kieltelyä. Tehtiin sitä sitten ekaa kertaa ikinä pallolla niin, että pallo oli mun kädessä koiran vas. puolella. Kontaktista vapautin, mutta pitäisi päästä siihen, että ensin suullinen kehu (hyvä), sitten vasta vapautus (jes).
Muita huomioita: Kun kerran Just tarjosi alkutreenistä sivulletuloa niin hienosti, niin tämä pitäisi ehdottomasti käyttää hyväksi ihan joka kerta. Myös ihan kontaktikävelyä kannattaa välillä tehdä. Sen sijaan en saisi pitää koskaan "mietintätaukoja", jolloin koiraa ei palkata hienosta tarjoamisesta, niin kuin tässä treenissä yhdessä vaiheessa oli. Eli mieluiten koira tolpasta irti vasta kun tiedän, mitä teen. Tai jos on pakko pitää tuumaustauko, niin koira tauolle myös. Yksien Veeran treenien jälkeen otettiin pallopalkkaa (vas. taskusta ylhäältä) juoksuun lähdöstä ja sehän toimi hyvin. Samanlaista palkkaa voisi tehdä myös ihan tavallisista liikkeelle lähdöistä. Myös namipalkka saisi olla aktiivisempi eli Just saisi pompata siihen (lenkillä itse asiassa teenkin näin). Myös namin kanssa kunnon biletyskehut eli ei vain "hyvä" ja nami.
Loppuun vielä yksi ruutu, joka meni aika hyvin. Tällä kertaa Just meni aika takareunaan, mutta muistutuksena Veerankin neuvoma palkkaus, eli Just seisoo ruudussa, mä hiippailen kehuen lähemmäs ja heitän palkan taakse.
Josko nyt mahdollisen mammaloman aikana ottaisi projektiksi tuon seuraamisen parantamisen, ettei ikuisesti tarvitsisi ajatella: "Ei tehä seuraamista, kun se on niin hirveetä."
lauantai 11. helmikuuta 2017
Tokoviikko
Aloitettiin viikko taas reippaasti maanantain aamutreeneillä, tällä kertaa seurana oli Mikaela & Taavi & Tsempi. Lyytillä aivan erinomaiset treenit. Aloitettiin ruudun keskikohdalla. Mikaela namien kanssa lähetyspisteessä, mä n. 4-5 metriä ruudusta. Muistaakseni ekalla ei ihan keskellä, siitä en palkannut. Sit pari toistoa tosi hienosti keskelle. Sit otin vähän lisää etäisyyttä ja nyt taas ei ihan täydellinen. Viimeinen toisto taas hyvä. Toisena juttuna rallyn pujottelua. Ensin seuruutin kummaltakin puolelta vain tötsien ohi kiertämättä, kontakti ei katkennut. Sitten yksi väli vasemmalla seuraten, tämäkin hienosti. Sitten pujottelu (vasemmalla seuraten) ja nyt katkesi kontakti eli ongelma tuli esille. Tajusin, että johtuu kai siitä, että teen äkillisen vauhdin- ja suunnanmuutoksen ja Lyyti jää vähän yksin, siksi kontakti putoaa. Kokeiltiin sitten niin, että lähestyessä tötsiä lyhennän askeleita ja näin suunnanmuutoksetkin tulee sulavammin. Ja tadaa - kontakti ei pudonnut kertaakaan! Melekosen heleppo ratkasu! No, kokeiltiin sit samaa oikealta puolelta, mutta ei ollutkaan ihan niin helppoa :D Mikaela totesi, että tuo menisi kyllä läpi, mutta koska mä en halua, että Lyyti on epävarma / huonolla fiiliksellä, niin ei riitä. Mikaela kiteytti hyvin: "Sun kriteeri on fiilis" :D Jätettiin sitten oikean puolen pujottelu seuraavaan kertaan. Lopuksi ohjattu, jossa haettava kapula (vasen) oli ihan pari metriä vain ruudusta. Hetsattiin vähän, mutta kyllä Lyyti tiesi tasan tarkkaan, mitä oli tekemässä, ei harkinnutkaan ruutua! Tosin meni kyllä hirmuisella möykällä kapulalle, mut kaikkee ei voi saada.
Justille ihan uutta juttua ensin eli hyppynoutoa. Ensin kapula suuhun ja juoksin vieressä esteen yli. Sitten ihan hyppynouto vauhtinoutona, helpotin sen verran, että heitin kapulan varmasti suoraan esteeltä ja sitten tullessa sanoin "hyppy". Meni Just hyvin, ei mitään ongelmia! Toisena juttuna asennoissa pysymistä, kun kierrän takaa. Ekassa maahanmenossa kääntyi, lopuissa kaikissa pysyi hienosti. Kisamaisesti nää kaksi yhdistettynä eli hyppynouto ja liikkeestä seisominen. Hyppynouto meni hienosti (vähän vinkkasin, että toisi sivulle) mut sit ei yhtään palkkautunut kehuista eikä pysynyt seisomassa, kun kiersin takaa. Eli heti lässähti, kun ei tullut palkkaa.
Tätä sitten purkamaan keskiviikkona, kun otettiin palkattomuustreeni Annikan kanssa ulkona (!) Sirkuskentällä ennen kouluttamista. Oli mukava -13 pakkaskeli ja siitähän mun koirat tykkää, molemmat oli ihan liekeissä. Lyyti teki kuusi puolikasta liikettä: ruutuun lähetys + seis, ohjatun kapuloiden vienti + seuraaminen, luoksetulo stoppiin asti, luoksetulon loppu, ruudusta kutsu, ohjatun nouto-osuus. Ruudun bongasi hyvin ja odotti melkein täristen lähtölupaa :) Keskikohdassa vähän hakemista, ei oikein reagoinut kosketusalustaan eikä heti totellut seis-käskyä. Ohjatun alku ok, paitsi täyskäännös vähän löysä. Oli kyllä lähdössä noutamaan ja vähän ihmetteli, kun vapautinkin jo stopista. Luoksarin alku hyvä. Näistä kaikista vapautin niin, että Lyyti sai tulla vauhdista hyppäämään vasten. Tää ei välttämättä ollut hyvä, koska haukkua tuli väleissä ihan hirmuisesti. Lisäksi kutsuminen pois ruudusta noin on vähän plääh. Vaan Lyytiä ei ois mikään latistanut näissä treeneissä, oli vaan niin siistiiiii. Seuraavaksi ois ollut ruudusta kutsu, mutta kuulin väärin Annikan ohjauksen ja otin luoksarin lopun, joka meni hyvin. SIT se ruudusta kutsu, Lyyti hidasti, kun lähestyttiin reppua, jossa palkka asuu. Viimeisenä ohjatun loppu, joka meni hienosti. Kokonaisuutena oikein hyvä, paljon haukkua tosiaan, mutta eiköhän johtunut noista ylimääräisistä kutsuista. Sit kokeiltiin tunnaria omilla, "hajuttomilla" kapuloilla kentällä, no eipä tullut mitään. Jatketaan siis kotona ja tallilla.
Justille 5 liikettä. Ensin alo-tasoinen seuraaminen, joka meni yllättävän hyvin! Kivasti pysyi mukana, vaikka käännökset ei edelleenkään oo kovin laadukkaita. Sit ruutu (avo), jossa keksi ekaa kertaa ottaa kosketusalustan suuhun :D Sit kapulanpito (alo), jota valmistellessa jostain kuului kaksi kovaa pamausta (ketähän Maltsussa tällä kertaa ammuttiin...) Tästä annoin ison namin, mut sit jatkettiin kuin ei mitään. Pito ok, joskin edelleen dyykkaan kapulan. Luoksari (avo) hyvä. Viimeisenä vauhtinouto, lennosta lähetys ja suoraan vauhdista vapautus sosiaaliselle palkalle, josta vapautus purkille. Aivan eri meininki kuin maanantaina, nyt palkkautui kehuista ihan superhyvin ja pomppi iloisesti joka liikkeen välissä. Eli siis Justin kanssa taitaa olla parasta tehdä tekniikat ja kisamaiset ihan eri kerroilla. Tai sit joku pikkuketju ekana ja siihen päälle jotain tekniikkaa.
Justille ihan uutta juttua ensin eli hyppynoutoa. Ensin kapula suuhun ja juoksin vieressä esteen yli. Sitten ihan hyppynouto vauhtinoutona, helpotin sen verran, että heitin kapulan varmasti suoraan esteeltä ja sitten tullessa sanoin "hyppy". Meni Just hyvin, ei mitään ongelmia! Toisena juttuna asennoissa pysymistä, kun kierrän takaa. Ekassa maahanmenossa kääntyi, lopuissa kaikissa pysyi hienosti. Kisamaisesti nää kaksi yhdistettynä eli hyppynouto ja liikkeestä seisominen. Hyppynouto meni hienosti (vähän vinkkasin, että toisi sivulle) mut sit ei yhtään palkkautunut kehuista eikä pysynyt seisomassa, kun kiersin takaa. Eli heti lässähti, kun ei tullut palkkaa.
Tätä sitten purkamaan keskiviikkona, kun otettiin palkattomuustreeni Annikan kanssa ulkona (!) Sirkuskentällä ennen kouluttamista. Oli mukava -13 pakkaskeli ja siitähän mun koirat tykkää, molemmat oli ihan liekeissä. Lyyti teki kuusi puolikasta liikettä: ruutuun lähetys + seis, ohjatun kapuloiden vienti + seuraaminen, luoksetulo stoppiin asti, luoksetulon loppu, ruudusta kutsu, ohjatun nouto-osuus. Ruudun bongasi hyvin ja odotti melkein täristen lähtölupaa :) Keskikohdassa vähän hakemista, ei oikein reagoinut kosketusalustaan eikä heti totellut seis-käskyä. Ohjatun alku ok, paitsi täyskäännös vähän löysä. Oli kyllä lähdössä noutamaan ja vähän ihmetteli, kun vapautinkin jo stopista. Luoksarin alku hyvä. Näistä kaikista vapautin niin, että Lyyti sai tulla vauhdista hyppäämään vasten. Tää ei välttämättä ollut hyvä, koska haukkua tuli väleissä ihan hirmuisesti. Lisäksi kutsuminen pois ruudusta noin on vähän plääh. Vaan Lyytiä ei ois mikään latistanut näissä treeneissä, oli vaan niin siistiiiii. Seuraavaksi ois ollut ruudusta kutsu, mutta kuulin väärin Annikan ohjauksen ja otin luoksarin lopun, joka meni hyvin. SIT se ruudusta kutsu, Lyyti hidasti, kun lähestyttiin reppua, jossa palkka asuu. Viimeisenä ohjatun loppu, joka meni hienosti. Kokonaisuutena oikein hyvä, paljon haukkua tosiaan, mutta eiköhän johtunut noista ylimääräisistä kutsuista. Sit kokeiltiin tunnaria omilla, "hajuttomilla" kapuloilla kentällä, no eipä tullut mitään. Jatketaan siis kotona ja tallilla.
Justille 5 liikettä. Ensin alo-tasoinen seuraaminen, joka meni yllättävän hyvin! Kivasti pysyi mukana, vaikka käännökset ei edelleenkään oo kovin laadukkaita. Sit ruutu (avo), jossa keksi ekaa kertaa ottaa kosketusalustan suuhun :D Sit kapulanpito (alo), jota valmistellessa jostain kuului kaksi kovaa pamausta (ketähän Maltsussa tällä kertaa ammuttiin...) Tästä annoin ison namin, mut sit jatkettiin kuin ei mitään. Pito ok, joskin edelleen dyykkaan kapulan. Luoksari (avo) hyvä. Viimeisenä vauhtinouto, lennosta lähetys ja suoraan vauhdista vapautus sosiaaliselle palkalle, josta vapautus purkille. Aivan eri meininki kuin maanantaina, nyt palkkautui kehuista ihan superhyvin ja pomppi iloisesti joka liikkeen välissä. Eli siis Justin kanssa taitaa olla parasta tehdä tekniikat ja kisamaiset ihan eri kerroilla. Tai sit joku pikkuketju ekana ja siihen päälle jotain tekniikkaa.
perjantai 10. helmikuuta 2017
Erityisen ajatusta herättäneet treenit
Just aloittikin juoksut jo viime lauantaina, joten viikko sitten keskiviikkona olleet agilitytreenit olivat viimeiset ennen astutusta ja toivottavasti mammalomaa. Ja olivatkin erityisen ajatusta herättäneet treenit. Kouluttajana Annika L. Putket 2 ja 17 niin kiinni toisissaan, että välistä ei mahtunut. Otettiin ensin ihan ratana ja päästiin esteelle 16 asti. Tein tällä kertaa lähdön jättönä ja toimi hienosti, joskin putkelta putkelle ei kääntynyt kovin pienesti, vaikka olin merkannut putken ulostulolla (en kylläkään jarruttanut ennen putkea). Kutonen seinän kautta ja valssi sen päälle - jota en meinannut millään muistaa! 11-12 kokeiltiin pakkovalssilla ja japanilaisella. A:n tein leijeröiden; pituuden keppi oli kontaktin vieressä auttamassa mutta se ei auttanut - ainakin ekalla kerralla Just loikkasi liikaa sivulta alas. Ja sit esteeltä 16 meni suoraan edessä olevaan suoraan putkeen. Saatiin kerran onnistumaan 16-17, kun itse seisoin 3-putkenpään kohdalla eli jätin tarpeeksi tilaa.Sitten niitä heränneitä ajatuksia, jotka liittyvät palkkauksiin. Annika huomautti, että kun "teen rataa", Just keskittyy paljon enemmän ohjauksiin ja siinä on sellanen tekemisen meininki. Kun "teen pätkää", Just kerkee enemmän miettimään, missä palkka on. Toinen asia on se, että vaikka "tekee rataa", pitäisi silti malttaa palkata jostain erityisen hyvistä suorituksista, jotka koira tekee spontaanisti. Esim. tuolla ekalla ratakierroksella oli aivan upea puomin kontakti ja kutoselta lähtiessä Just kiihdytti oikein näkyvästi. Noitahan ollaan kovasti yritetty treenillä hakea, mutta sehän on aika eri tilanne, kun "tehdään pätkää", ja Just tietää odottaa palloa. Mutta jos se tekee spontaanisti, omana valintanaan tuollaisen suorituksen keskellä rataa, niin sitähän juuri haluan, sitä todellakin pitäisi vahvistaa! Eli jos aivot olis toimineet, niin olisi heittänyt yllätyspalkan tuollaisesta - silloinkin (tai juuri silloin), kun "tehdään rataa". Tähän pitää palata sitten tauon jälkeen!
lauantai 4. helmikuuta 2017
FI MVA TK2 RTK2 Rouva Porokoira
Rouva Porokoira on ruvennut vanhetessaan ihan rohmuamaan titteleitä :D Vielä 6-vuotissynttäreiden aikaan ei ollut ainuttakaan, nyt on jo kolme. Viime viikon lauantaina siis rallytokokisat Ojangossa, josta viimeinen tittuli napsahti. Oli kyllä selvästi huonompi suoritus kuin joulukuussa Porvoossa. Tuolla oli kaksi rallykehää ja yksi tokokehä yhtaikaa, joten häiriötä oli ihan eri tavalla. Videolta näkee selvästi, kuinka Lyyti ei malta pitää kontaktia, kun mennään kohti yleisöä. Ja haukottelee koko ajan :D Edellisillä kerroilla oon aina ottanut sen liian aikaisin halliin; nyt taisin ottaa liian myöhään (2 koiraa ennen), vaikka siinä odotusajalla tekikin ihan hyvin.
Radan alussa vähän tahmaista ja sitten 5. kyltillä istu-eteen-takaa-istu jäi niin vinoon, että uusin. Tätä ei vissiin ois kannattanut uusia, kun vino asento on ilmeisesti vain -1, mut eipä niitä siinä tehdessä ajattele. No, uusittuna ei mennyt yhtään paremmin, joten saatiin tältä kyltiltä -3 (uusi) ja -1 (epätarkka). Sitten hetkellisesti parempi kontakti, kunnes tultiin mun painajaisvyöhykkeelle. Mähän inhoan kaikkia törpönkiertoja ja tässä oli ensin pujottelu edestakaisin, siitä suoraan houkutus ja lopussa vielä pujottelu juosten, yök :D Niistä sitten ropisikin miinuksia (epätarkka ja puutteellinen yhteistyö), kun Lyyti katteli yleisöä ja mä kalastelin. Lopussa tuli vielä haukkuja, mutta niistä ei rokotettu. Loppupisteiksi jäi kuitenkin 92 pistettä. Outo laji, että niin huonolla suorituksella voi saada niin hyvät pisteet. Sijoitus oli 8/40. Harmillisesti ei taaskaan tuomarinkommentteja, mitäs peliä tää nyt on?! Nyt täytyy saada korjattua mun asenneongelma törppöjä kohtaan; jos ne ei suju edes vasemmalta puolelta, niin mites sitten voittajassa, kun ne pitäisi osata oikealtakin... Ja Lyytille niihin lisää motivaatiota ja naksuttelua kontaktista.
Tämä viikko aloitettiin reippaasti aamutreeneillä Katrin ja shelttien kanssa. Just teki hyppytekniikkaa. Ekassa setissä kasvavaa sarjaa takaakiertona. Eka toisto ihan vain tavallisesti, sitten kerran kummaltakin puolelta takaakiertona. Hyvin tajusi, mitä oltiin tekemässä, vaikkei aiemmin olla vastaavaa tehty. Joutui kyllä vähän pinnistämään lopussa, että sen verran oli haastavampi kuin tavallisesti lähetettynä. Kolmannella toistolla osui ekalle hypylle huonoon paikkaan ja joku rima putosi keskeltä. Vika parempi. Tokassa setissä etäisyyden arviointi, jossa viimeinen hyppy oli nyt 40 cm. Etäisyydet 12-15-18-15. Ei tullut kamikazeja, hyvin arvioi, mutta eka 18 väli ei ollut ihan tarpeeksi voimakas. Otettiin sit se uudelleen kutsuttuna ja nyt meni paremmin. Seuraavalle kerralle sit vika hyppy 45 cm.
Lyyti teki vauhdikasta tokoa näin rallyn päälle. Laitettiin taas teippejä, ufomerkkejä ja hyppyeste. Ensin ruutu näiden kaikkien ohi. Matkaa ehkä 20 m. Katri vei Lyytin nähden lelun ruutuun ja tuli itse puoleen väliin. Lyyti lähti, tsekkasi ohi laukatessaan kaikki jutut mutta oli koko ajan menossa ruutuun. Sit jätettiin lelu sinne ja otettiin vielä toinen toisto, nyt meni ihan suoraviivaisesti. Sitten ohjattua, noudettiin vasenta kahden teipin välistä. Katri vähän hetsasi kapulaa viedessään. Lyyti meni kapulalle, tsekkasi teipit mutta valitsi kuitenkin kapulan :D Sama toistettiin melko samalla tuloksella. Selvästi hyviä harjoituksia Lyytille tässä vaiheessa! Ja paremmin jo menee kuin kisamaisissa pari viikkoa sitten. Lopuksi luoksetulo + metallinouto. Luoksarissa stopin jälkeen lähti laukalla mutta pudotti raville. Metallissa erittäin onnistunut heitto (!) ja Lyyti toi myös hyvin, loppupalkka ansaittu!
Radan alussa vähän tahmaista ja sitten 5. kyltillä istu-eteen-takaa-istu jäi niin vinoon, että uusin. Tätä ei vissiin ois kannattanut uusia, kun vino asento on ilmeisesti vain -1, mut eipä niitä siinä tehdessä ajattele. No, uusittuna ei mennyt yhtään paremmin, joten saatiin tältä kyltiltä -3 (uusi) ja -1 (epätarkka). Sitten hetkellisesti parempi kontakti, kunnes tultiin mun painajaisvyöhykkeelle. Mähän inhoan kaikkia törpönkiertoja ja tässä oli ensin pujottelu edestakaisin, siitä suoraan houkutus ja lopussa vielä pujottelu juosten, yök :D Niistä sitten ropisikin miinuksia (epätarkka ja puutteellinen yhteistyö), kun Lyyti katteli yleisöä ja mä kalastelin. Lopussa tuli vielä haukkuja, mutta niistä ei rokotettu. Loppupisteiksi jäi kuitenkin 92 pistettä. Outo laji, että niin huonolla suorituksella voi saada niin hyvät pisteet. Sijoitus oli 8/40. Harmillisesti ei taaskaan tuomarinkommentteja, mitäs peliä tää nyt on?! Nyt täytyy saada korjattua mun asenneongelma törppöjä kohtaan; jos ne ei suju edes vasemmalta puolelta, niin mites sitten voittajassa, kun ne pitäisi osata oikealtakin... Ja Lyytille niihin lisää motivaatiota ja naksuttelua kontaktista.
Tämä viikko aloitettiin reippaasti aamutreeneillä Katrin ja shelttien kanssa. Just teki hyppytekniikkaa. Ekassa setissä kasvavaa sarjaa takaakiertona. Eka toisto ihan vain tavallisesti, sitten kerran kummaltakin puolelta takaakiertona. Hyvin tajusi, mitä oltiin tekemässä, vaikkei aiemmin olla vastaavaa tehty. Joutui kyllä vähän pinnistämään lopussa, että sen verran oli haastavampi kuin tavallisesti lähetettynä. Kolmannella toistolla osui ekalle hypylle huonoon paikkaan ja joku rima putosi keskeltä. Vika parempi. Tokassa setissä etäisyyden arviointi, jossa viimeinen hyppy oli nyt 40 cm. Etäisyydet 12-15-18-15. Ei tullut kamikazeja, hyvin arvioi, mutta eka 18 väli ei ollut ihan tarpeeksi voimakas. Otettiin sit se uudelleen kutsuttuna ja nyt meni paremmin. Seuraavalle kerralle sit vika hyppy 45 cm.
Lyyti teki vauhdikasta tokoa näin rallyn päälle. Laitettiin taas teippejä, ufomerkkejä ja hyppyeste. Ensin ruutu näiden kaikkien ohi. Matkaa ehkä 20 m. Katri vei Lyytin nähden lelun ruutuun ja tuli itse puoleen väliin. Lyyti lähti, tsekkasi ohi laukatessaan kaikki jutut mutta oli koko ajan menossa ruutuun. Sit jätettiin lelu sinne ja otettiin vielä toinen toisto, nyt meni ihan suoraviivaisesti. Sitten ohjattua, noudettiin vasenta kahden teipin välistä. Katri vähän hetsasi kapulaa viedessään. Lyyti meni kapulalle, tsekkasi teipit mutta valitsi kuitenkin kapulan :D Sama toistettiin melko samalla tuloksella. Selvästi hyviä harjoituksia Lyytille tässä vaiheessa! Ja paremmin jo menee kuin kisamaisissa pari viikkoa sitten. Lopuksi luoksetulo + metallinouto. Luoksarissa stopin jälkeen lähti laukalla mutta pudotti raville. Metallissa erittäin onnistunut heitto (!) ja Lyyti toi myös hyvin, loppupalkka ansaittu!
Viime viikon ohjatut treenit
Jatketaan jälkipäivityksiä kronologisessa järjestyksessä. 23.1. Veeran ohjaamat tokotreenit. Ensin paikkikset, Lyytin voi-paikkis meni oikein hienosti, ainoastaan sivulle, saisi istu reippaammin, nyt jää vähän puoli-istuvaan asentoon. Just malttoi myös pysyä tällä kertaa istumassa, kun palkkailin n. 20 sek välein. Viereiset koirat menivät maahan, joten tosi hienosti!
Lyyti aloitti ruudulla, koska hallissa oli niin hyvin teippejä ja ufomerkkejä. Tehtiin kaksi toistoa, ensin Veera vei lelun ruutuun ja Lyyti kyllä meni sinne, mutta vähän kiemurrellen, kun katteli häiriöitä. Toka kosketusalustalle ja nyt pysähtyi keskellä olevalle ufomerkille, käskin siitä takaisin ja uusi lähetys. Nyt löysi hienosti ja meni yllättävän vauhdikkaasti myös eli selvästi hiffasi, mikä oli homman nimi. Veera kysyi, miksi en jatkanut merkiltä ohjaamista ruutuun vaan kutsuin ja otin uudestaan. Perustelin sillä, että halusin sen menevän suoraviivaisesti lähetyspaikalta; ohjailuahan me ollaan harjoiteltu aika paljon. Toisena juttuna liikkeestä istuminen, joka meni surkeasti! Ihan arpapeliä tai oikeastaan Lyyti ois vaan peruuttanut :D Veera pyysi kokeilemaan, osaako Lyyti istua, jos oon selin tai muuten en anna mitään apuja. Ei tajunnut yhtään... eli todettiin, että nyt näitä käskyjä itsessään pitää vahvistaa tosi paljon. Ihan kiva, 8-vuotias TK2-koirani ei osaa istua käskystä! Viimeisenä tunnari ja se meni yhtä toivottomasti kuin ennenkin. Veera ehdotti, että tekisin sitä nyt kotona parvekkeella ja olen tän 1,5 viikkoa tehnytkin. On mennyt todella hienosti, vain yksi stiplu ja silloin en valmistellut kunnolla. Eli ilmeisesti kyse on nyt siitä, että kotona ja tallilla muut kapulat ovat "hajuttomia" ja Lyyti etsii vain ihmisen hajuisen kapulan. Hallilla kaikki kapulat on ihmisenhajuisia, siksi ei tajua homman ideaa. Nyt sitten pyydän kavereita hajustamaan koti- ja tallikapuloita; jossain vaiheessa käyn myös hallilla vaihtamassa kotikapulat muiden hajuisiin.
Just oli tosi rasittavalla tuulella. Tehtiin koko aika kiertoa, kun ei siitä meinannut tulla mitään. Ei vaan yhtään pystynyt keskittymään kiertämiseen, kun löysi milloin mitäkin teippejä ym. Vaihdettiin tötsän paikkaa varmaan 5 kertaa ja poisteltiin teippejä, no sitten Just kiersi tötsän ja meni putkeen... Oli myös tarkoitus treenata haukkumattomuutta, mut ääni vaan lisääntyi turhautumisen myötä :P Sitten otettiin ihan eri lähestymistapa, ja lähetin vain parin metrin päästä lelusta leluun. Jos haukkui, sai silti lelun, mut jos oli hiljaa, pidettiin bileet. Tätä voisi nyt jatkaa vähän aikaa, ettei mee hermo. Lisäksi todettiin, että taitaa olla kuitenkin paras vaihtaa käsky, koska "kierrä" tarkoittaa liian montaa erilaista asiaa (agilityssa "kierrä este takaa", heppalenkillä "kierrä metsän kautta, älä tule jalkoihin").
Keskiviikkona agilitytreenit, joissa kouluttajana Annika L. Alun olin jostain ihme syystä suunnitellut kääntäväni oikean siivekkeen kautta, mutta onneksi ehdin kattoa edellisen suoritusta ja tajusin, että vasemman kautta tulee paljon nopeampi linja. Nelosen olin tutustunut väärin ja ohjasin takaakiertona (pakkovalssilla) :D 6-8 Annika oli suunnitellut leijeröitäväksi putken takaa ja me tietysti innokkaana kokeiltiin. Ei mitään epäilystäkään! Tuntuu niin hassulta ohjata kaukaa, kun oon tottunut juoksemaan niin vieressä, mutta koiralla ei ole kyllä mitään ongelmia. Kepeille kokeiltiin kahta takaa: Ensin pysyin 11-12 alapuolella ja siitä vähän niin kun poikkarilla kepeille. Oiskohan eka onnistunut, toka ei, kolmas joo eli oli aika kiinni mun ajoituksesta. Toinen vaihtoehto persjättö 11-12 väliin ja siitä jalkaohjaus kepeille. Tässä olin vähän liian keskellä eli Just joutui kiertämään mut sisäänmenossa. Liikkeen pitäisi siis suuntautua tarkemmin kohti 2. keppiä. 15-16-välissä myös jotain rytmitysongelmaa, mutta 17-putkelta taipui hyvin kiertämään 18:n lyhyempää kautta.
Lyyti aloitti ruudulla, koska hallissa oli niin hyvin teippejä ja ufomerkkejä. Tehtiin kaksi toistoa, ensin Veera vei lelun ruutuun ja Lyyti kyllä meni sinne, mutta vähän kiemurrellen, kun katteli häiriöitä. Toka kosketusalustalle ja nyt pysähtyi keskellä olevalle ufomerkille, käskin siitä takaisin ja uusi lähetys. Nyt löysi hienosti ja meni yllättävän vauhdikkaasti myös eli selvästi hiffasi, mikä oli homman nimi. Veera kysyi, miksi en jatkanut merkiltä ohjaamista ruutuun vaan kutsuin ja otin uudestaan. Perustelin sillä, että halusin sen menevän suoraviivaisesti lähetyspaikalta; ohjailuahan me ollaan harjoiteltu aika paljon. Toisena juttuna liikkeestä istuminen, joka meni surkeasti! Ihan arpapeliä tai oikeastaan Lyyti ois vaan peruuttanut :D Veera pyysi kokeilemaan, osaako Lyyti istua, jos oon selin tai muuten en anna mitään apuja. Ei tajunnut yhtään... eli todettiin, että nyt näitä käskyjä itsessään pitää vahvistaa tosi paljon. Ihan kiva, 8-vuotias TK2-koirani ei osaa istua käskystä! Viimeisenä tunnari ja se meni yhtä toivottomasti kuin ennenkin. Veera ehdotti, että tekisin sitä nyt kotona parvekkeella ja olen tän 1,5 viikkoa tehnytkin. On mennyt todella hienosti, vain yksi stiplu ja silloin en valmistellut kunnolla. Eli ilmeisesti kyse on nyt siitä, että kotona ja tallilla muut kapulat ovat "hajuttomia" ja Lyyti etsii vain ihmisen hajuisen kapulan. Hallilla kaikki kapulat on ihmisenhajuisia, siksi ei tajua homman ideaa. Nyt sitten pyydän kavereita hajustamaan koti- ja tallikapuloita; jossain vaiheessa käyn myös hallilla vaihtamassa kotikapulat muiden hajuisiin.
Just oli tosi rasittavalla tuulella. Tehtiin koko aika kiertoa, kun ei siitä meinannut tulla mitään. Ei vaan yhtään pystynyt keskittymään kiertämiseen, kun löysi milloin mitäkin teippejä ym. Vaihdettiin tötsän paikkaa varmaan 5 kertaa ja poisteltiin teippejä, no sitten Just kiersi tötsän ja meni putkeen... Oli myös tarkoitus treenata haukkumattomuutta, mut ääni vaan lisääntyi turhautumisen myötä :P Sitten otettiin ihan eri lähestymistapa, ja lähetin vain parin metrin päästä lelusta leluun. Jos haukkui, sai silti lelun, mut jos oli hiljaa, pidettiin bileet. Tätä voisi nyt jatkaa vähän aikaa, ettei mee hermo. Lisäksi todettiin, että taitaa olla kuitenkin paras vaihtaa käsky, koska "kierrä" tarkoittaa liian montaa erilaista asiaa (agilityssa "kierrä este takaa", heppalenkillä "kierrä metsän kautta, älä tule jalkoihin").
Keskiviikkona agilitytreenit, joissa kouluttajana Annika L. Alun olin jostain ihme syystä suunnitellut kääntäväni oikean siivekkeen kautta, mutta onneksi ehdin kattoa edellisen suoritusta ja tajusin, että vasemman kautta tulee paljon nopeampi linja. Nelosen olin tutustunut väärin ja ohjasin takaakiertona (pakkovalssilla) :D 6-8 Annika oli suunnitellut leijeröitäväksi putken takaa ja me tietysti innokkaana kokeiltiin. Ei mitään epäilystäkään! Tuntuu niin hassulta ohjata kaukaa, kun oon tottunut juoksemaan niin vieressä, mutta koiralla ei ole kyllä mitään ongelmia. Kepeille kokeiltiin kahta takaa: Ensin pysyin 11-12 alapuolella ja siitä vähän niin kun poikkarilla kepeille. Oiskohan eka onnistunut, toka ei, kolmas joo eli oli aika kiinni mun ajoituksesta. Toinen vaihtoehto persjättö 11-12 väliin ja siitä jalkaohjaus kepeille. Tässä olin vähän liian keskellä eli Just joutui kiertämään mut sisäänmenossa. Liikkeen pitäisi siis suuntautua tarkemmin kohti 2. keppiä. 15-16-välissä myös jotain rytmitysongelmaa, mutta 17-putkelta taipui hyvin kiertämään 18:n lyhyempää kautta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)