Tiistaina tokoiltiin Ogelissa Maijan & Napsun sekä Heidin & Taikan kanssa. Justin kanssa näytettiin ensin, miten ollaan treenattu asentopeliä. Pari ekaa asentoa meni vähän arpoen, mutta loput meni ihan oikein. Tämän jälkeen ruutuun, ensin heitin lelun heti, sitten pyysin seisomaan ja tällä kertaa pysähtyikin, kun oltiin asentopelissä tätä muistuteltu. Vauhtinouto meni tosi hienosti, mutta kapulan nostoissa mulla meinas taas mennä hermo, joten kun Just oli vähän kantanut, Maija vei kapulan multa turvaan :D Tota pitää nyt tehdä jollain toisella taktiikalla, koska ei tunnu etenevän noin. Sitten vielä kontaktikävelyä, joka meni superhienosti. Nyt kun vielä saisi noihin käännöksiin järkeä, niin Justin seuraaminenhan alkaisi näyttää jo ihan kelvolliselta. Lopuksi vielä vauhtinouto + siirtymä, koska valitin sitä, että vauhtinoudosta voi vain vapauttaa palkalle. Eli vapautus, vasten hyppy, temputus ja sitten uusi liikkeen aloitus. Just oli vähän hämillään, mutta aloituksessa kuitenkin oli taas hyvin ja siitä vapautin sit palkalle.
Tässä vaiheessa alkoi olla jo hämärää, ja yllättäen kentän valot eivät menneet päälle! Lyyti sai toimia siis "pimeänä tokotätinä". Olikin ihan liekeissä! Aloitti leluruudulla n. 30 metristä, enkä muista, koska olisi viimeksi juossut noin kovaa ruutuun! Ei sitten minkäänlaista epäröintiä! Sitten ohjattua, mikä ei ollut pimeässä hyvä idea. Noudettiin vasenta ja helpotin sen verran, että heitin sen... mikä myöskään ei ollut hyvä idea, koska en osaa vasemmalla kädellä heittää, joten pidin vasemmalla Lyytiä pannasta ja heitin oikealla, eeeh... no eihän Lyyti meinannut löytää sitä kapulaa, vaikka innolla tekikin. Siispä nyt sitten tää sai olla viimeinen kerta, kun teen ohjattua pimeässä!!! Siitä sitten siirryttiin tekemään rallyjuttuja, joita ei sunnuntain radalla ollut eli askeleet ja pujottelu juosten. Kylttejä ei ollut, mutta tein liikkeet tötsien kohdalla. Askeleissa taaksepäin eksyin ja päädyin edellisen tötsän toiselle puolelle... Olen kuullut niin monesta, jotka saa virhepisteistä liian lyhyistä askelista, joten otan hirveän pitkiä harppauksia. Ehkä pitäisi harjoitella joku välimuoto, että ei olisi niin vaikea pysyä pystyssä ja linjalla. Tehtiin sitten vielä kolmatta kenttälajia eli tottista, koska oon harkinnut BH-koetta. Viimeisenä juttuna siis suora seuraaminen n. 30 askelta. Ois ehkä pitänyt tehdä pidempäänkin, mutta vapautin jo siitä, koska oli täydellinen. Eli hyvä toki, että lopetin ajoissa :-)
Keskiviikkona reissu Ojankoon testaamaan agikisakuntoa ekan kerran alkukesän katastrofien jälkeen. Osallistuttiin supermölleihin, koska radalla ei ollut mitään merkitystä, vain fiiliksellä ja lähdöllä. Yritin tehdä Just niin kuin Nina silloin yksärillä neuvoin eli annoin Justin tarjota kontaktia odotusalueella, sitten vietiin lelu maaliin ja sen jälkeenkin palkkailin kontaktista. Irrotin valjaat jo hyvissä ajoin ja palkkasin sitten vielä lähtöasennosta (koska mölleissä sallittua). Just oli täysin rento koko ajan, ja vaikka musta oli näyttänyt, ettei se ees huomannut lelun viemistä, niin sitä se kuitenkin maalissa haki ja leikki ihan normaaliin malliin <3 Eiköhän me vielä tässä syksyn mittaan taas aleta kisata!
Tuolla mölleissä mieleen nousi Justin kanssa tokoilemisesta ajatus, jota oon tässä loppuviikosta pyöritellyt ja jalostanut. Mullahan on tapana treenata nami kädessä ja "kalastella" sen huomiota. Oon sata kertaa todennut, että nami vain häiritsee ja silti otan sen aina uudestaan. Nyt tuolla mölleissä kun olen ohjeiden mukaan antanut sen tarjota yhteistyötä, niin sehän ei mitään muuta teekään kuin napottaa tai tekee temppuja (esim. pomppaa etujaloilla). Niin että mun pitäisi varmaan nyt tosissani yrittää päästä eroon kalastelusta ja siirtyä enemmän tarjoamisen kautta treenaamiseen. Testasin sitä eilen kotona niin, että laitoin Justin maahan ja odotin. Kun se sitten siitä teki tuon etujalkapompun, niin palkkasin. Namit oli pöydällä eli ei kädessä. Ja a vot, niin meillä yhtäkkiä oli kaukot 2,5 metristä! Eikä Just harkinnutkaan, että ei olisi noussut! Samoin tuo seuraaminen on ollut todella hyvää silloin, kun olen palkannut vain kontaktikävelyn tarjoamisesta. Maanantaina alkaa talvikausi; olkoon kalastelun lopettaminen tämä nyt tämän kauden teema.
Lyyti ja Just -porokoiratyttöjen kuulumisia kotoa ja treeneistä. Muistoissa, ikuisesti Sunny
lauantai 24. syyskuuta 2016
Viime sunnuntai
Nyt on treenattu monipuolisesti. Viime sunnuntaina mökillä molemmille koirille jäljet. Lyytin jälki 230 metriä pitkä, teemana tien ylitykset (3 kpl). Esineiden kanssa purkit, että ei vaikeutettais montaa asiaa yhtaikaa. Olikin ihan loistava harjoitus Lyytille! Ekasta tiestä meni yli ihan huomaamatta. Tokalla harhautui ja lähti hakemaan hajuja tietä pitkin. Pysähdyin ja jarrasin liinasta. Lyyti alkoi siinä jo turhautua ja vähän nyki ja vinkui oikealle päin. Odotin rauhassa, kunnes se lähti haistelemaan tien reunaa ja löysi sieltä sitten jäljen jatkon. Purkki oli siitä pian eli palkka tuli melkein heti. Kolmannella ylityksellä taas vähän harhautui mutta nyt teki koko ajan itse töitä ja löysikin melko pian jatkon ja sieltä tuli myös purkki. Selvästi joutui ajattelemaan - kotiin tullessa käveli suoraan tuvan pöydän alle nukkumaan :D
Justin jälki oli 110 metriä pitkä ja ensimmäistä kertaa ei ollut yhtään nameja maassa, vain kolme purkkia. Hienosti ajoi! Ekan purkin jälkeen oli vähän sillee, et oliks tää tässä, kun aiemminhan meillä on ollut purkki vain lopussa. Jatkoi kuitenkin, kun tajusi, mistä on kyse. Tokan purkin jälkeen jatkoi ihan suvereenisti. Just alkaa jo muistuttaa äitiään jäljestystyylissä, se on edistynyt hurjasti tämän kesän aikana, näillä kerran kuussa -treeneillä.
Illalla Lyytillä rallytokon SM-joukkuetreenit hallilla. Lyyti oli aika väsynyt mökkireissun jäljiltä, sehän ei nuku autossa. Eka kierros meni ihan hyvin (palkaten), mutta tokalla kontakti katosi kokonaan. Vähän jo ehdin kriiseillä, mutta kyllä se sitten tiistaina taas seurasi niin hienosti, että eiköhän tuo mennyt väsymyksen piikkiin.
Justin jälki oli 110 metriä pitkä ja ensimmäistä kertaa ei ollut yhtään nameja maassa, vain kolme purkkia. Hienosti ajoi! Ekan purkin jälkeen oli vähän sillee, et oliks tää tässä, kun aiemminhan meillä on ollut purkki vain lopussa. Jatkoi kuitenkin, kun tajusi, mistä on kyse. Tokan purkin jälkeen jatkoi ihan suvereenisti. Just alkaa jo muistuttaa äitiään jäljestystyylissä, se on edistynyt hurjasti tämän kesän aikana, näillä kerran kuussa -treeneillä.
Illalla Lyytillä rallytokon SM-joukkuetreenit hallilla. Lyyti oli aika väsynyt mökkireissun jäljiltä, sehän ei nuku autossa. Eka kierros meni ihan hyvin (palkaten), mutta tokalla kontakti katosi kokonaan. Vähän jo ehdin kriiseillä, mutta kyllä se sitten tiistaina taas seurasi niin hienosti, että eiköhän tuo mennyt väsymyksen piikkiin.
sunnuntai 18. syyskuuta 2016
Kesäkauden vikat treenit
Kulunut viikko on ollut kesäkauden viimeinen. Maanantaina Katin vetämä temppuratamaista tokotreeniä -kurssin toinen kerta. Tästä ois ehkä saanut kuitenkin enemmän irti, jos olisi ollut vähintään voi-luokan tasoinen koira, mutta kivaa oli kuitenkin. Molemmat koirat teki seuraamista kirjaimien muodossa, jääviä ällässä miten sattuu ja niistä suoraan kaukoja. Kaksi varsinaista rataa: noudosta luopuminen + ruutu, jossa kaukoja ja sitten se kapulan pito tai nosto. Toinen rata merkki, jossa kaukoja, siitä kapulan heitto ja vauhtinouto (muut teki ohjattua, mutta mä heitin oman kapulan ohjatturiviin. Kumpikaan koira ei fiksoitunut mihinkään vaan pystyi ottamaan käskyt poikkeuksellisissakin tilanteissa. Lyyti arpoi jääviä, Justin kanssa mun pitäis päästä eroon namista kädessä, kun se vaan häiritsee!!!! Ja ruudussa se ei meinannut seistä. Toka rata meni molemmilta superhienosti!

Keskiviikkona Justin vikat agilitytreenit Villen ryhmässä. Aikaa oli 15 minuuttia, joten kerrankin olin fiksu ja pyysin jakaa kahteen osaan. Tehtiin valkoisia numeroita, mutta jätettiin alku väliin eli aloitettiin esteeltä 6. Ensin 6-10 eli palkka kepeiltä, että Just pujottelisi loppuun, vaikka lähden edistämään. Sitten 8-12; ehdin työntämään takaakiertoon aivan nipinnapin, meinattiin törmätä. Uudestaan sama, ja nyt otin vielä puoli metriä enemmän sivuetäisyyttä kepeillä ja sit tosissani lähdin juoksemaan, linja enemmän A:n vierestä painaen kuin ihan putken suuntaisesti ja nyt sujui hyvin. Sitten 11-18, mutta tässä alkoi vauhti jo hiipua, joten pidettiin tauko.
Tauon jälkeen sama pätkä ja nyt meni paremmin. Lopuksi vielä ratojen ulkopuolelta piirroksen yläreunasta hypyt ja putki-putki-puomi. Huomasi, että en ollut tutustunut; taas meinattiin törmätä putken jälkeen, kun en tajunnut, että se syöttikin keskemmälle, Muuten ihan hyvä ja tähän lopetettiin. Nyt parit hyppytekniikkatreenit ja ens viikolla harkitsen myös Ojangon möllejä. Sunnuntaina on taas Ullan hyppykurssi ja sitten alkaakin talvikausi. Toivottavasti siihen mennessä Just on saanut vauhtinsa takaisin ja päästään jatkamaan normaalivauhdissa :-)

Keskiviikkona Justin vikat agilitytreenit Villen ryhmässä. Aikaa oli 15 minuuttia, joten kerrankin olin fiksu ja pyysin jakaa kahteen osaan. Tehtiin valkoisia numeroita, mutta jätettiin alku väliin eli aloitettiin esteeltä 6. Ensin 6-10 eli palkka kepeiltä, että Just pujottelisi loppuun, vaikka lähden edistämään. Sitten 8-12; ehdin työntämään takaakiertoon aivan nipinnapin, meinattiin törmätä. Uudestaan sama, ja nyt otin vielä puoli metriä enemmän sivuetäisyyttä kepeillä ja sit tosissani lähdin juoksemaan, linja enemmän A:n vierestä painaen kuin ihan putken suuntaisesti ja nyt sujui hyvin. Sitten 11-18, mutta tässä alkoi vauhti jo hiipua, joten pidettiin tauko.
Tauon jälkeen sama pätkä ja nyt meni paremmin. Lopuksi vielä ratojen ulkopuolelta piirroksen yläreunasta hypyt ja putki-putki-puomi. Huomasi, että en ollut tutustunut; taas meinattiin törmätä putken jälkeen, kun en tajunnut, että se syöttikin keskemmälle, Muuten ihan hyvä ja tähän lopetettiin. Nyt parit hyppytekniikkatreenit ja ens viikolla harkitsen myös Ojangon möllejä. Sunnuntaina on taas Ullan hyppykurssi ja sitten alkaakin talvikausi. Toivottavasti siihen mennessä Just on saanut vauhtinsa takaisin ja päästään jatkamaan normaalivauhdissa :-)
perjantai 16. syyskuuta 2016
Vauhtihirmujen syksyn aloitus
Viime sunnuntaina tokokokeesta jatkettiin suoraan Leinelään hakutreeneihin vauhtihirmuporukalla. Oli varmaan osallistujaennätys: 12 koiraa seitsemästä eri pentueesta (2 x Kirjokannen Ruunepereistä, 1 Kirjokannen Elonkerjäläisistä, 2 Poroporvaria, 1 Wauhtiwelho, 2 Sagaberraa, 1 Mintline's, 2 Hippulan T:tä ja 1 Hippulan S). Oli ihan tosi kivaa ja ihana nähdä kaikkia, mutta olihan tuo porukka vähän liian iso hakutreeneihin ja vielä henkisesti aina yhtä rentouttavan tokokokeen jälkeen :D
Lyyti ja Just oli molemmat ihan liekeissä, ja ihana nähdä, että kumpikin tiesi todellakin, mitä metsään tultiin tekemään, vaikka niin harvoin pääsevät noihin hommiin. Viimeksi on treenattu huhtikuussa; Justille tää oli varmaan n. neljäs kerta ikinä.
Koska viimeksi Justilla oli huonosti suunniteltu ja vähän liian vaikea treeni, tehtiin nyt "viuhka" eli kolme maalimiestä lähti näkölähtönä yhtaikaa. Ekan luokse juoksi suoraan, tokaa joutui vähän etsimään, kolmatta etsi ihan oikeasti, mutta kaikille lähti epäröimättä ja työskenteli itsenäisesti. Kolmannella hämäsi vielä se, että mä olin ollut lähetysmatkan varrella piilossa aloittelevammille koirille ja piilopaikkaan oli pudonnut muutama namikin. Just kävi tarkastamassa tämän paikan mutta hyvin jatkoi siitä sitten kuitenkin matkaa. Tarkoituksena oli, että kolmas maalinainen eli Maija olisi tuonut lelun kanssa, mutta Just oli sen verran ahneella tuulella, että halusi nameja mieluummin. No eipä tuo haitanne, jos tässä lajissa palkkaa ruoalla, vaikka muissa lelu onkin ykkönen.
Lyytille kaksi maalinaista, jotka näyttäytyivät n. 30 metrissä ja sitten menivät vielä n. 20 metriä eteenpäin piiloon. Ekalle lähti näöllä mutta avasi nenän, kun se ei ollutkaan siinä, missä näyttäytyi. Huonompi homma tässä oli se, että Lyyti veti palkan huivariin ja lähti ihan pokkana jatkamaan matkaa! Ikinä ennen ei ole suostunut jättämään maalimiestä vaan päinvastoin on huolehtinut, että tämä kadonnut varmasti saadaan metsästä turvallisesti pois. Tokalle joutui kanssa tekemään töitä, mikä on niin siistiä, kun yleensähän Lyyti kysyy aina multa neuvoa ja apua :D
Lyyti ja Just oli molemmat ihan liekeissä, ja ihana nähdä, että kumpikin tiesi todellakin, mitä metsään tultiin tekemään, vaikka niin harvoin pääsevät noihin hommiin. Viimeksi on treenattu huhtikuussa; Justille tää oli varmaan n. neljäs kerta ikinä.
Koska viimeksi Justilla oli huonosti suunniteltu ja vähän liian vaikea treeni, tehtiin nyt "viuhka" eli kolme maalimiestä lähti näkölähtönä yhtaikaa. Ekan luokse juoksi suoraan, tokaa joutui vähän etsimään, kolmatta etsi ihan oikeasti, mutta kaikille lähti epäröimättä ja työskenteli itsenäisesti. Kolmannella hämäsi vielä se, että mä olin ollut lähetysmatkan varrella piilossa aloittelevammille koirille ja piilopaikkaan oli pudonnut muutama namikin. Just kävi tarkastamassa tämän paikan mutta hyvin jatkoi siitä sitten kuitenkin matkaa. Tarkoituksena oli, että kolmas maalinainen eli Maija olisi tuonut lelun kanssa, mutta Just oli sen verran ahneella tuulella, että halusi nameja mieluummin. No eipä tuo haitanne, jos tässä lajissa palkkaa ruoalla, vaikka muissa lelu onkin ykkönen.
Lyytille kaksi maalinaista, jotka näyttäytyivät n. 30 metrissä ja sitten menivät vielä n. 20 metriä eteenpäin piiloon. Ekalle lähti näöllä mutta avasi nenän, kun se ei ollutkaan siinä, missä näyttäytyi. Huonompi homma tässä oli se, että Lyyti veti palkan huivariin ja lähti ihan pokkana jatkamaan matkaa! Ikinä ennen ei ole suostunut jättämään maalimiestä vaan päinvastoin on huolehtinut, että tämä kadonnut varmasti saadaan metsästä turvallisesti pois. Tokalle joutui kanssa tekemään töitä, mikä on niin siistiä, kun yleensähän Lyyti kysyy aina multa neuvoa ja apua :D
maanantai 12. syyskuuta 2016
TK2 Lyyti!
Maltoin olla koko loppuviikon treenaamatta ja vältyin paniikilta. Lauantaina toki alkoi mietityttää, näinköhän Lyyti vielä muistaa noita juttuja :D Mirva koirineen tuli meille lauantaina, ja sunnuntaina sitten ajeltiin yhdessä koepaikalle. Oltiin ihan ajoissa, ja koe alkoi aikataulun mukaisesti, tässä vaiheessa kaikki meni vielä kuin Strömsössä. Tosin lämmintä oli enemmän kuin kesällä, joten se siitä syyskokeesta.
Paikkis muuten hyvin, mutta kun kävelin kohti, Lyyti alkoi rapsuttaa itteään... -_- Laisin mielestä tämä ei enää vaikuta suoritukseen, joten antoi silti kympin. Suoritusvuoromme oli toka. Hetkeksi Lyyti kiinni, oli tarkoitus ottaa jokunen liikkeen aloitus ja lämmittelykierto. Oikeastaan olin etukäteen ajatellut temputtavani Justia myös, mutta onneksi en ottanut sitä autosta. Olin nimittäin juuri nostanut kiertotörpön pystyyn, kun tajusin, että edellinen koira keskeyttää. Juostiin sieltä kentän toisesta päästä sitten kehään, ja täysin hallinnassa ollut jännitys kilahti tappiin tästä käänteestä. Yleensähän katon tosi tarkkaan kaikki liikkeiden aloituspaikat, seuraamiskaavion ym. Nyt jouduin oikeesti kuuntelemaan liikkuriakin!
Liikejärjestys oli meille aika hyvä. Ekana oli liikkeestä seisominen, joka onnistui ihan kympin arvoisesti. Sitten kierto, joka on se meidän epävarmin liike. Epäilin vähän, bongasiko Lyyti koko törppöä, mutta niin se vaan ekasta käskystä lähti laukalla, vaihtoi raville just ennen törppöä ja hölkkäili sieltä sivulle ilman yhtään lisäkäskyä! Perusasentoon jäi vähän vinoon, mutta arvosana kuitenkin kasi. Paras ikinä kierrosta! Sitten seuraaminen, jossa paikka pysyi koko ajan, kontakti hetkittäin tipahteli, mutta ysiksi arvosteltiin. Seuraavana ruutu, joka meni muuten täydellisesti, mutta Lyyti ennakoi perusasennon - ysi. Tässä vaiheessa tuntui, että ollaan jo voiton puolella, kyllä me noista lopuista selvitään!
Ekaa kertaa toinen jäävä oli liikkeestä maahanmeno. Sanoin aika painokkaan käskyn, mutta hyvinhän Lyyti teki - kymppi tuli siitäkin. Luoksarissa perussuoritus, mutta vähän vino loppuasento - ysi. Noudossa taas meno laukalla mutta paluu ravilla, siitäkin 9. Hypyssä myös vino perusasento - 9. Viimeisenä liikkeenä oli kaukot. Ennen liikettä Lyyti tuntui jo väsähtäneeltä, ei oikein vastannut sos. palkkaan ja olin ihan varma, ettei kyllä nouse. Mutta ei - Lyyti teki kaikki vaihdot ekasta käskystä! Tästä tuli 9,5 ja kokonaisvaikutuksesta 9. Sain taas noottia vartaloavuista "kierrossa, luoksetulossa ja hypyssä", johon nauroin, että noudossa oikein keskityin seisomaan suorassa, hyvä että se sentään onnistui :D
Loppupisteet oli 296, jollaisesta en ikinä olisi voinut unelmoidakaan. Tällä heltisi myös luokkavoitto. Olihan tuossa aika paljonkin irtopisteitä, mutta en valita, ihanaa, kun on kilttejä tuomareita, että meidänLaisillammekin on mahiksia ykkösiin ja koulareihin ;) Kaikki ykköset, yksi vanhoilla säännöillä ja kaksi uusilla, tuli samalta tuomarilta...
Aiemmissa kokeissahan Lyyti on kestänyt keskimäärin 6-7 liikettä hyvässä vireessä ja sitten väsähtänyt. Kyllähän se nytkin väsyi kokeen aikana, mutta onhan tuo iso edistys, että kaikki hommat tehtiin loppuun asti ja ekasta käskystä (ne kaukot!), vaikka oli kuuma ja mua jännitti ja virittelyt jäi tekemättä. Tietysti kierron onnistuminen oli myös iso voitto, vastahan sitä vuosi ollaan hinkattu (ja nyt sitä ei enää tarvita ;-). Nyt sitten hetken verran keskitytään rallytokoon (jos seuramme joukkue saa paikan SM:ista) ja sen jälkeen jatketaan voittajan treenausta. En meinaa oikein vielä tajutakaan, että ihan oikeasti me ei olla enää avoimessa!
Paikkis muuten hyvin, mutta kun kävelin kohti, Lyyti alkoi rapsuttaa itteään... -_- Laisin mielestä tämä ei enää vaikuta suoritukseen, joten antoi silti kympin. Suoritusvuoromme oli toka. Hetkeksi Lyyti kiinni, oli tarkoitus ottaa jokunen liikkeen aloitus ja lämmittelykierto. Oikeastaan olin etukäteen ajatellut temputtavani Justia myös, mutta onneksi en ottanut sitä autosta. Olin nimittäin juuri nostanut kiertotörpön pystyyn, kun tajusin, että edellinen koira keskeyttää. Juostiin sieltä kentän toisesta päästä sitten kehään, ja täysin hallinnassa ollut jännitys kilahti tappiin tästä käänteestä. Yleensähän katon tosi tarkkaan kaikki liikkeiden aloituspaikat, seuraamiskaavion ym. Nyt jouduin oikeesti kuuntelemaan liikkuriakin!
Liikejärjestys oli meille aika hyvä. Ekana oli liikkeestä seisominen, joka onnistui ihan kympin arvoisesti. Sitten kierto, joka on se meidän epävarmin liike. Epäilin vähän, bongasiko Lyyti koko törppöä, mutta niin se vaan ekasta käskystä lähti laukalla, vaihtoi raville just ennen törppöä ja hölkkäili sieltä sivulle ilman yhtään lisäkäskyä! Perusasentoon jäi vähän vinoon, mutta arvosana kuitenkin kasi. Paras ikinä kierrosta! Sitten seuraaminen, jossa paikka pysyi koko ajan, kontakti hetkittäin tipahteli, mutta ysiksi arvosteltiin. Seuraavana ruutu, joka meni muuten täydellisesti, mutta Lyyti ennakoi perusasennon - ysi. Tässä vaiheessa tuntui, että ollaan jo voiton puolella, kyllä me noista lopuista selvitään!
Ekaa kertaa toinen jäävä oli liikkeestä maahanmeno. Sanoin aika painokkaan käskyn, mutta hyvinhän Lyyti teki - kymppi tuli siitäkin. Luoksarissa perussuoritus, mutta vähän vino loppuasento - ysi. Noudossa taas meno laukalla mutta paluu ravilla, siitäkin 9. Hypyssä myös vino perusasento - 9. Viimeisenä liikkeenä oli kaukot. Ennen liikettä Lyyti tuntui jo väsähtäneeltä, ei oikein vastannut sos. palkkaan ja olin ihan varma, ettei kyllä nouse. Mutta ei - Lyyti teki kaikki vaihdot ekasta käskystä! Tästä tuli 9,5 ja kokonaisvaikutuksesta 9. Sain taas noottia vartaloavuista "kierrossa, luoksetulossa ja hypyssä", johon nauroin, että noudossa oikein keskityin seisomaan suorassa, hyvä että se sentään onnistui :D
Loppupisteet oli 296, jollaisesta en ikinä olisi voinut unelmoidakaan. Tällä heltisi myös luokkavoitto. Olihan tuossa aika paljonkin irtopisteitä, mutta en valita, ihanaa, kun on kilttejä tuomareita, että meidänLaisillammekin on mahiksia ykkösiin ja koulareihin ;) Kaikki ykköset, yksi vanhoilla säännöillä ja kaksi uusilla, tuli samalta tuomarilta...
Aiemmissa kokeissahan Lyyti on kestänyt keskimäärin 6-7 liikettä hyvässä vireessä ja sitten väsähtänyt. Kyllähän se nytkin väsyi kokeen aikana, mutta onhan tuo iso edistys, että kaikki hommat tehtiin loppuun asti ja ekasta käskystä (ne kaukot!), vaikka oli kuuma ja mua jännitti ja virittelyt jäi tekemättä. Tietysti kierron onnistuminen oli myös iso voitto, vastahan sitä vuosi ollaan hinkattu (ja nyt sitä ei enää tarvita ;-). Nyt sitten hetken verran keskitytään rallytokoon (jos seuramme joukkue saa paikan SM:ista) ja sen jälkeen jatketaan voittajan treenausta. En meinaa oikein vielä tajutakaan, että ihan oikeasti me ei olla enää avoimessa!
tiistai 6. syyskuuta 2016
Agipäivitys ja tokoviimeistelyt
Viime keskiviikkona Villen treeneissä vain vauhtiympyrää. Aluksi vauhti Just ja Just kelvollinen, sitten kävi vähän hassusti, kun Just meni putkeen samalla hetkellä, kun pallo lensi. Näki sen selvästi silmäkulmasta, kun stoppasi ja tuli ulos ja nappasi lelun. Vähänkö nauratti :D Otettiin sit vielä tämä putkeen meno, mut alkoi jo hyytyä, äh! Ja oli ihan tosi pahasti palkassa kiinni, kuten viimeksikin tauon jälkeen. Kyllä nyt on oikea päätös priorisoida Lyytiä ja tokoa (koe ens vkl) sekä hevosia (valoisat illat loppuu kohta).
Lauantaina kauan odotettu Jenna Caloanderin koulutus. Vähän harmillista, että sattui meidän nahjustelukauteen, mut elämä on. Vaan onpahan tuota mahdottoman helppo ohjata, kun se on hitaampi - tehtiin kaikki ohjaukset kerrasta oikein! O_o Suurin oivallus takaakierron ohjaaminen keilaamalla koiran linjan yli, ei vain kohti siivekettä. Just lähti ihan monen metrin päästä, enkä mäkään tarjonnut siivekkeen halaamista :D Myös esteen ohitus valssi + persjättö -yhdistelmällä onnistui kerrasta, vaikka ei me ikinä olla tollasta tehty. Samoin japanilainen onnistui niin näppärästi, että Jenna luuli mun käyttävän sitä jatkuvasti :p Lopuksi tehtiin kepeillä päällejuoksua. Tässä mokasin ite pahasti; olisi pitänyt sanoa, että tehdään kepit ekana, mutta optimistina en uskonut, että päästäisiin ees sinne asti. Taas sama kuin kesätreeneissä eli niin kauan kuin mä liikun tasaisesti, Just jatkaa loppuun. Mutta kun mä lähdin rynnimään, se tuli pois ennen loppua. Ja sitten oli jo selvästi väsähtänyt ja tsemppi loppui, joten otettiin vain pari kertaa suorat kepit ykköslelupalkalla, että jäi hyvä mieli. Jenna kehui Justin teknistä osaamista, joka kyllä usein yllättää mutkin. Lupasin, että tullaan valmennukseen sitten myöhemmin syksyllä tai talvella, kun Just on taas normaalivauhdissa. Jenna on kyllä ihan uskomaton kouluttaja, kun on yhtaikaa äärettömän iloinen ja kannustava mutta osaa kuitenkin vaatia. Vaikka treenit ei menisikään erityisen hyvin, niistä jää kuitenkin fiilis, että menipä hyvin :D
Sunnuntaina projekti vastaehdollistaminen Purinaan. Annikalla ja Skylla oli kisat, niin mentiin niitä katsomaan. Aloitin kävelemällä aidatun alueen ympäri ja pilkoin samalla nameja. Just halusi osallistua pilkkomiseen ja heittelinkin sille paloja. "Ylätiellä" Just haistoi Skyn ja alkoi heiluttaa häntää, joten mentiinkin aidan sisäpuolelle. Ehkä yhteensä tunnin verran oltiin alueella, kisat oli kentällä, oltiin siinä laidalla ja sitten tyhjässä hallissa. Just oli kyllä tosi reipas koko ajan, söi pussillisen nameja, tarjosi jatkuvasti kontaktia eikä häntä laskenut. Annika sanoi, että kerran kuulutuksen aikaan käänsi päätä ja lipoi huulia, mutta se ehkä oli sattuma, koska sen jälkeen ei reagoinut (palkkailin tietoisesti siitä). Jos mitataan kuormittuneisuutta asteikolla 1-10, jossa 10 on se pahin kisapäivä, kun Just vaan halusi pois ja läähätti, niin nyt oli ehkä 2. Siis enemmän kuin ei yhtään, mutta aivan eri koira kuin silloin. Vastaehdollistaminen on kyllä tosi tehokas menetelmä, vielä kun oppisi käyttämään sitä hyvin, että etenee koiran ehdoilla.
Tänään treenasin omat koirat ennen kouluttamista. Just sai tehdä hyppytekniikkaa, koska huomiset agilitytreenit jää väliin. Tehtiin ihan perussarja 5 hypyllä. Olin joka kerta kutsumassa. Hyvä draivi ja vauhti, tokalla toistolla jopa loikkasi kaksi viimeistä kerralla. Menin sitten edelliseen väliin ja sieltä löytyi sitten jo oikea rytmi. Vähän se ennakoi lelun kaappaamista mun edellä lähtemällä kaartamaan jo valmiiksi, mutta kun siirsin itseni sivuun, koira tuli Just suoraan. Lopuksi otettiin vielä pari A:ta, jotka meni hyvin. Tällaista treeniä sen kanssa pitäisi nyt nää pari viikkoa tehdä, lyhyitä ajallisesti, mutta jotain järkevää.
Sitten käveltiin Trumpettikentälle, jossa Annika ja Nani jo treenaili tokoa. Lyytille viimeistelytreenit eli kehäänmenoja, siirtymiä, yksityiskohtia. Ensin palkkailin jokaisesta, sitten ketjuna eli aina liikkeen aloitus ja siirtymä. Lyyti oli tosi hyvässä vireessä, alussa suorastaan kiehui! Jos sen joskus tollaisena sais vietyä kehään, niin ois makee! Ketjutuksessa ei enää kiehunut, mutta hyvin teki kuitenkin kaikki siirtymät ja piti kontaktia aloituksissa. Kouluttamisen jälkeen vielä sivultalähtö putkeen. Ensin olin vienyt lelun valmiiksi Lyytin näkemättä. Ei ongelmia. Sitten otin vielä uudestaan niin, että Lyyti tiesi lelun olevan siellä, mutta nyt naksautin vielä, kun otti uudestaan kontaktin putkeen fokusoinnin jälkeen. Putkeen meni ihan yhtä vauhdikkaasti.
Nyt ollaan kyllä tehty kaikkemme valmistautuaksemme, näillä mennään syteen tai Savelaan. Pitäisikö ahdistua siitä, että treenit on menneet liian hyvin? Huono kenraali, hyvä esitys - ja toisinpäin?! :D
Lauantaina kauan odotettu Jenna Caloanderin koulutus. Vähän harmillista, että sattui meidän nahjustelukauteen, mut elämä on. Vaan onpahan tuota mahdottoman helppo ohjata, kun se on hitaampi - tehtiin kaikki ohjaukset kerrasta oikein! O_o Suurin oivallus takaakierron ohjaaminen keilaamalla koiran linjan yli, ei vain kohti siivekettä. Just lähti ihan monen metrin päästä, enkä mäkään tarjonnut siivekkeen halaamista :D Myös esteen ohitus valssi + persjättö -yhdistelmällä onnistui kerrasta, vaikka ei me ikinä olla tollasta tehty. Samoin japanilainen onnistui niin näppärästi, että Jenna luuli mun käyttävän sitä jatkuvasti :p Lopuksi tehtiin kepeillä päällejuoksua. Tässä mokasin ite pahasti; olisi pitänyt sanoa, että tehdään kepit ekana, mutta optimistina en uskonut, että päästäisiin ees sinne asti. Taas sama kuin kesätreeneissä eli niin kauan kuin mä liikun tasaisesti, Just jatkaa loppuun. Mutta kun mä lähdin rynnimään, se tuli pois ennen loppua. Ja sitten oli jo selvästi väsähtänyt ja tsemppi loppui, joten otettiin vain pari kertaa suorat kepit ykköslelupalkalla, että jäi hyvä mieli. Jenna kehui Justin teknistä osaamista, joka kyllä usein yllättää mutkin. Lupasin, että tullaan valmennukseen sitten myöhemmin syksyllä tai talvella, kun Just on taas normaalivauhdissa. Jenna on kyllä ihan uskomaton kouluttaja, kun on yhtaikaa äärettömän iloinen ja kannustava mutta osaa kuitenkin vaatia. Vaikka treenit ei menisikään erityisen hyvin, niistä jää kuitenkin fiilis, että menipä hyvin :D
Sunnuntaina projekti vastaehdollistaminen Purinaan. Annikalla ja Skylla oli kisat, niin mentiin niitä katsomaan. Aloitin kävelemällä aidatun alueen ympäri ja pilkoin samalla nameja. Just halusi osallistua pilkkomiseen ja heittelinkin sille paloja. "Ylätiellä" Just haistoi Skyn ja alkoi heiluttaa häntää, joten mentiinkin aidan sisäpuolelle. Ehkä yhteensä tunnin verran oltiin alueella, kisat oli kentällä, oltiin siinä laidalla ja sitten tyhjässä hallissa. Just oli kyllä tosi reipas koko ajan, söi pussillisen nameja, tarjosi jatkuvasti kontaktia eikä häntä laskenut. Annika sanoi, että kerran kuulutuksen aikaan käänsi päätä ja lipoi huulia, mutta se ehkä oli sattuma, koska sen jälkeen ei reagoinut (palkkailin tietoisesti siitä). Jos mitataan kuormittuneisuutta asteikolla 1-10, jossa 10 on se pahin kisapäivä, kun Just vaan halusi pois ja läähätti, niin nyt oli ehkä 2. Siis enemmän kuin ei yhtään, mutta aivan eri koira kuin silloin. Vastaehdollistaminen on kyllä tosi tehokas menetelmä, vielä kun oppisi käyttämään sitä hyvin, että etenee koiran ehdoilla.
Tänään treenasin omat koirat ennen kouluttamista. Just sai tehdä hyppytekniikkaa, koska huomiset agilitytreenit jää väliin. Tehtiin ihan perussarja 5 hypyllä. Olin joka kerta kutsumassa. Hyvä draivi ja vauhti, tokalla toistolla jopa loikkasi kaksi viimeistä kerralla. Menin sitten edelliseen väliin ja sieltä löytyi sitten jo oikea rytmi. Vähän se ennakoi lelun kaappaamista mun edellä lähtemällä kaartamaan jo valmiiksi, mutta kun siirsin itseni sivuun, koira tuli Just suoraan. Lopuksi otettiin vielä pari A:ta, jotka meni hyvin. Tällaista treeniä sen kanssa pitäisi nyt nää pari viikkoa tehdä, lyhyitä ajallisesti, mutta jotain järkevää.
Sitten käveltiin Trumpettikentälle, jossa Annika ja Nani jo treenaili tokoa. Lyytille viimeistelytreenit eli kehäänmenoja, siirtymiä, yksityiskohtia. Ensin palkkailin jokaisesta, sitten ketjuna eli aina liikkeen aloitus ja siirtymä. Lyyti oli tosi hyvässä vireessä, alussa suorastaan kiehui! Jos sen joskus tollaisena sais vietyä kehään, niin ois makee! Ketjutuksessa ei enää kiehunut, mutta hyvin teki kuitenkin kaikki siirtymät ja piti kontaktia aloituksissa. Kouluttamisen jälkeen vielä sivultalähtö putkeen. Ensin olin vienyt lelun valmiiksi Lyytin näkemättä. Ei ongelmia. Sitten otin vielä uudestaan niin, että Lyyti tiesi lelun olevan siellä, mutta nyt naksautin vielä, kun otti uudestaan kontaktin putkeen fokusoinnin jälkeen. Putkeen meni ihan yhtä vauhdikkaasti.
Nyt ollaan kyllä tehty kaikkemme valmistautuaksemme, näillä mennään syteen tai Savelaan. Pitäisikö ahdistua siitä, että treenit on menneet liian hyvin? Huono kenraali, hyvä esitys - ja toisinpäin?! :D
sunnuntai 4. syyskuuta 2016
Valmistautumista
Viime sunnuntaina kuokittiin spanielitreeneissä tekemässä kisamaista. Oltiin Siltamäessä ihan uudessa paikassa. Lyyti teki neljän liikkeen sarjan, jossa tarkoituksena saada monta hyvää liikkeellelähtöä peräkkäin; liikkeestä istu, liikkeestä seiso, liikkeestä maahan, seuraaminen. Jäävissä tein lyhyemmän poispäin kävelyn ja kiersin aika nopeasti takaa. Kaikki asennot löytyi, mutta taisin tehdä jonkin pienen avun jossain kohtaa. Seuraamisessa vapautin heti liikkeellelähdöstä. Tosi hienosti meni, Lyyti lähti ihan yhtä hyvässä vireessä seuraamaan joka kerta.
Justille ekaa kertaa maaliskuun jälkeen 6 liikettä palkatta. Vire pysyi ihan hyvin (ei lässähtänyt), mutta palkattomuus huononsi häiriökestävyyttä ja lisäsi ääntelyä. Suomeksi siis oli vähän haahuilua ja haukkuja. Ekana ruutu, ihan ok mutta keskikohdan löytäminen on huonontunut viime aikoina. Sitten seuraaminen, vähän apuja käännöksissä. Kierrossa löysi metrin päässä lähtöpaikasta jotain nameja ja söi ne. Tästä vähän komensin, että nyt kiertämään ja sitten meni ja loppu ok. Liikkeestä maahanmenossa teki seuraamista ja tarvitsi toisen käskyn. Tähän pitää nyt saada valmistelut! Kapulanpito oli hyvä ja luoksari myös, paitsi siinä tuli joitain haukkuja. Tästä palkka. Nyt pitäisi löytää oikea suhde tekniikkaa ja kisamaista, kun jos tekee vain toista, niin toinen levähtää.
Maanantaina viimeinen kerta Mervin treenejä, hallissa tällä kertaa. Aiheina ruutu ja liikkeestä seisominen. Lyyti aloitti leluruudulla, joka meni hyvin. Sitten näytin, miten treenataan keskikohta - joka on itse asiassa tällä hetkellä aika hukassa :D Todettiin, että olisi järkeä siirtää valmista lelua ja mahdollista kosketusalustaa vähän taaemmas. Vauhtilähestymisiä pitää tehdä tarpeeksi, että Lyyti vain menisi reippaasti reunan yli. Ja sitten yhdellä kerralla, kun lähetin niin, että liikuin ite, Lyyti pysähtyi tismalleen samalla hetkellä, kun mäkin (reunalle). Eli jos lähetän liikkeestä, niin liikettä pitää jatkaa, kunnes koira on hyvällä paikalla.
Justille kanssa eka leluruutu. Valitin sitä, että paikka on kärsinyt, kun olen tehnyt liikaa tyhjiä ja kokonaista liikettä, kun "se osaa niin hyvin". Justin kanssa pitää olla erityisen tarkkana siinä, että palkkaa vain ne täydelliset, koska se toistaa aina sen, josta edellisellä kerralla saa paikan.
Lyytin kanssa näytettiin seisominen kokonaisena liikkeenä ja tapansa mukaan ei kovin skarppi pysähdys, mutta muuten hyvin. Oli kyllä tekemässä korkeavireistä seuraamista ja yllättyi käskystä eli valmistelut epäonnistui. Tehtiin sitten nopeampaa palkkausta ja kyllähän se siitä parani, kahden askeleen valuminen kutistui puolikkaaseen askeleeseen.
Just teki omia lukkojarrutuksiaan, mutta sen kanssa ei olla aiemmin tehty seisomista liikkeenä. Siinä pitää olla tarkkana, että edelleen vaatii sen tsäpäkän pysähtymisen, koska se kerta sellaisen osaa. Ekaa kertaa tehtiin myös sitä, että kiersin takaa. Se meni tosi hienosti, Just oli ihan liimautunut jalansijoilleen.
Lopuksi vielä paikkikset, Just makuu, Lyyti istuminen. Just teki taas kaikkien käskyistä maahanmenot ja sivulletulot! Argh, johan se vähän aikaa tän osasikin :D Lyytin istuminen täydellinen. Sitten oli idioottiurpo enkä antanut tästä loppupalkkaa vaan keksin, että otetaan vielä kaukot. Mervi yritti vähän vastustella, mutta en uskonut järkipuhetta. No eihän ne tietenkään onnistuneet. Onneksi ei hermo mennyt kuitenkaan ja lopulta sitten lähempää tehdystä noususta vapautin.
Viikolla ollaan tehty yhden toiston treenejä. Tiistaina tallilla kierto. Ensin parkkiksella eri tötsällä lämmittelykierros, sitten vein Lyytin näkemättä eri tötsän ratsastuskentälle. Sitten Lyytin kanssa ihan kehään meno "kiertohommiin menossa" ja nyt ensimmäistä kertaa ikinä Lyyti teki täydellisen kierron kokonaisena liikkeenä. Melkein tärisi odottaessaan lähtölupaa, meni kovaa tötsälle, kiersi tiiviisti ja tuli samaa koikkaloikkaa takaisin ja sivulle. Onneksi oli palkkapurkki mukana!!!
Keskiviikkona agilitytreenien jälkeen nouto hämärällä Trumpettikentällä. Vire ei ihan paras, mutta silti teki ihan ok paitsi palautus ravissa. Torstaina tallilla liikkeestä istuminen. Tää ei onnistunut ekalla vaan Lyyti jäi seisomaan. Mentiin sitten ulos kentältä ja takaisin, uudella yrityksellä onnistui.
Tänään Skyn agilitykisojen jälkeen tokoiltiin Annikan kanssa Sirkuskentällä. Lyytille ensin leluruutu, jonne jankutin "missäruutua" niin paljon, että Lyytiä alkoi ärsyttää. Sit mä hermostun ja jankutan lisää... :p Lähti kuitenkin käskystä ja meni vauhdilla. Sitten noudon palautus, Annika piti pannasta ja antoi kapulan, mä juoksin karkuun aika kauas. Ravasi ehkä viimeiset 2-3 metriä, muuten laukkasi. Sitten kaukoja pidentävällä matkalla (1-7 m), nyt nousi joka kerta. Sit vielä ruudun keskikohtaa, jostain syystä tarjosi vasenta reunaa joka kerta... Mut sille ei voi nyt mitään, onneksi sitä voi ohjata siellä. Viimeisenä käskytetty seuraaminen, jossa oli tarkoitus vapauttaa palkalle, kun tekee hyvin. Teki koko ajan hyvin (paitsi peruutus tänään huonompi), ja maltoin kuin maltoinkin vapauttaa ennen kuin huononi :D
Just oli jo aika väsynyt syötyään kisoissa pussillisen nameja, mut teki pari leluruutua ja sit harjoiteltiin noudon heittoa eli että pysyisi paikallaan, kun heitän, mutta en heittänyt kapulaa vaan lelua.
Justille ekaa kertaa maaliskuun jälkeen 6 liikettä palkatta. Vire pysyi ihan hyvin (ei lässähtänyt), mutta palkattomuus huononsi häiriökestävyyttä ja lisäsi ääntelyä. Suomeksi siis oli vähän haahuilua ja haukkuja. Ekana ruutu, ihan ok mutta keskikohdan löytäminen on huonontunut viime aikoina. Sitten seuraaminen, vähän apuja käännöksissä. Kierrossa löysi metrin päässä lähtöpaikasta jotain nameja ja söi ne. Tästä vähän komensin, että nyt kiertämään ja sitten meni ja loppu ok. Liikkeestä maahanmenossa teki seuraamista ja tarvitsi toisen käskyn. Tähän pitää nyt saada valmistelut! Kapulanpito oli hyvä ja luoksari myös, paitsi siinä tuli joitain haukkuja. Tästä palkka. Nyt pitäisi löytää oikea suhde tekniikkaa ja kisamaista, kun jos tekee vain toista, niin toinen levähtää.
Maanantaina viimeinen kerta Mervin treenejä, hallissa tällä kertaa. Aiheina ruutu ja liikkeestä seisominen. Lyyti aloitti leluruudulla, joka meni hyvin. Sitten näytin, miten treenataan keskikohta - joka on itse asiassa tällä hetkellä aika hukassa :D Todettiin, että olisi järkeä siirtää valmista lelua ja mahdollista kosketusalustaa vähän taaemmas. Vauhtilähestymisiä pitää tehdä tarpeeksi, että Lyyti vain menisi reippaasti reunan yli. Ja sitten yhdellä kerralla, kun lähetin niin, että liikuin ite, Lyyti pysähtyi tismalleen samalla hetkellä, kun mäkin (reunalle). Eli jos lähetän liikkeestä, niin liikettä pitää jatkaa, kunnes koira on hyvällä paikalla.
Justille kanssa eka leluruutu. Valitin sitä, että paikka on kärsinyt, kun olen tehnyt liikaa tyhjiä ja kokonaista liikettä, kun "se osaa niin hyvin". Justin kanssa pitää olla erityisen tarkkana siinä, että palkkaa vain ne täydelliset, koska se toistaa aina sen, josta edellisellä kerralla saa paikan.
Lyytin kanssa näytettiin seisominen kokonaisena liikkeenä ja tapansa mukaan ei kovin skarppi pysähdys, mutta muuten hyvin. Oli kyllä tekemässä korkeavireistä seuraamista ja yllättyi käskystä eli valmistelut epäonnistui. Tehtiin sitten nopeampaa palkkausta ja kyllähän se siitä parani, kahden askeleen valuminen kutistui puolikkaaseen askeleeseen.
Just teki omia lukkojarrutuksiaan, mutta sen kanssa ei olla aiemmin tehty seisomista liikkeenä. Siinä pitää olla tarkkana, että edelleen vaatii sen tsäpäkän pysähtymisen, koska se kerta sellaisen osaa. Ekaa kertaa tehtiin myös sitä, että kiersin takaa. Se meni tosi hienosti, Just oli ihan liimautunut jalansijoilleen.
Lopuksi vielä paikkikset, Just makuu, Lyyti istuminen. Just teki taas kaikkien käskyistä maahanmenot ja sivulletulot! Argh, johan se vähän aikaa tän osasikin :D Lyytin istuminen täydellinen. Sitten oli idioottiurpo enkä antanut tästä loppupalkkaa vaan keksin, että otetaan vielä kaukot. Mervi yritti vähän vastustella, mutta en uskonut järkipuhetta. No eihän ne tietenkään onnistuneet. Onneksi ei hermo mennyt kuitenkaan ja lopulta sitten lähempää tehdystä noususta vapautin.
Viikolla ollaan tehty yhden toiston treenejä. Tiistaina tallilla kierto. Ensin parkkiksella eri tötsällä lämmittelykierros, sitten vein Lyytin näkemättä eri tötsän ratsastuskentälle. Sitten Lyytin kanssa ihan kehään meno "kiertohommiin menossa" ja nyt ensimmäistä kertaa ikinä Lyyti teki täydellisen kierron kokonaisena liikkeenä. Melkein tärisi odottaessaan lähtölupaa, meni kovaa tötsälle, kiersi tiiviisti ja tuli samaa koikkaloikkaa takaisin ja sivulle. Onneksi oli palkkapurkki mukana!!!
Keskiviikkona agilitytreenien jälkeen nouto hämärällä Trumpettikentällä. Vire ei ihan paras, mutta silti teki ihan ok paitsi palautus ravissa. Torstaina tallilla liikkeestä istuminen. Tää ei onnistunut ekalla vaan Lyyti jäi seisomaan. Mentiin sitten ulos kentältä ja takaisin, uudella yrityksellä onnistui.
Tänään Skyn agilitykisojen jälkeen tokoiltiin Annikan kanssa Sirkuskentällä. Lyytille ensin leluruutu, jonne jankutin "missäruutua" niin paljon, että Lyytiä alkoi ärsyttää. Sit mä hermostun ja jankutan lisää... :p Lähti kuitenkin käskystä ja meni vauhdilla. Sitten noudon palautus, Annika piti pannasta ja antoi kapulan, mä juoksin karkuun aika kauas. Ravasi ehkä viimeiset 2-3 metriä, muuten laukkasi. Sitten kaukoja pidentävällä matkalla (1-7 m), nyt nousi joka kerta. Sit vielä ruudun keskikohtaa, jostain syystä tarjosi vasenta reunaa joka kerta... Mut sille ei voi nyt mitään, onneksi sitä voi ohjata siellä. Viimeisenä käskytetty seuraaminen, jossa oli tarkoitus vapauttaa palkalle, kun tekee hyvin. Teki koko ajan hyvin (paitsi peruutus tänään huonompi), ja maltoin kuin maltoinkin vapauttaa ennen kuin huononi :D
Just oli jo aika väsynyt syötyään kisoissa pussillisen nameja, mut teki pari leluruutua ja sit harjoiteltiin noudon heittoa eli että pysyisi paikallaan, kun heitän, mutta en heittänyt kapulaa vaan lelua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)