Tiistaina taas Villen tuuraajana Soile. En osannut päättää, ottaisko pidempää vai lyhyempää pätkää, joten Soile otti pallon ja sovittiin, että palkkaa sopivasta kohtaa. Oli tarkoitus juosta 2-5 sisäkautta ja tehdä persjättö neloselle, mutta en ehtinyt! Just tuli yllättävän nopeasti :D Toisella yrityksellä juoksin kovempaa ja ehdin Just ja Just. Palkka tuli putken nro 7 jälkeen; Just vähän vilkuili Soilea siinä kohtaa, mutta näin joutui ohittamaan kahdesti ennen kuin sai palkan, mikä tekee aina hyvää. Sitten keskityttiin pyöritykseen esteellä 10. Soilella oli hyviä ideoita, mistä palkata, että käännöksen ja sen jälkeisen kiihdytyksen arvo kasvaisi. Ja sitten vielä oli sitä mieltä, että Just pitäisi saada kiertämään siiveke vähän kauempaa, että ponnistaisi tulevaan suuntaan eikä päinvastaiseen. Nyt otettiin pituuden keppi merkiksi, mutta tokon kiertokartio ois ehkä vielä parempi. Välissä otettiin toi 11-15-pätkä, mutta mun persjättö 14:llä oli myöhässä ja Just livahti selän takaa kepeille (oli taas kuulemma pyrstökäsi paikallaan). Viimeisellä toistolla päästiin 16:lle mutta Just hyppäsikin ristiin ENKÄ MÄ EDES HUOMANNUT SITÄ, niin näppärästi meni :D
Koulutusryhmästäni oli useampi poissa, joten Lyyti sai treenata vähän enemmän hallilla illalla. Ensin taas seuraamaan tulo niin, että Annika päästi. Itse asiassa Lyyti pääsi vähän karkaamaan rimpuillessaan valjaista, joten ihan täydellinen toisto, tosi hyvä vauhti lyhyellä matkalla. Sitten vähän putkinoutoa ensin puukapulalla, sitten metallilla. Aina ekalla kerralla kapula putosi putken jälkeen, mut sit muisti, että se piti tuoda sivulle asti. Metallilla oli vähän hitaampi mutta ei jumituksia kuitenkaan. Viimeisenä kaukojen ekaa istumaannousua, ensin viidestä metristä, sitten kymmenestä, nääkin lelupalkalla ja varmasti nousi (ei säpäkästi mutta kuitenkin).
Torstaina treenattiin Hannan & Pikan kanssa Ojangossa. Pikalle piti tehdä suoria, joten Justille sitten suoria ja niiden päähän käännöksiä. Otettiin videollekin, kun Harrastavien lappalaisten fb-ryhmässä pyöri haaste. Räjähtävät lähdöt on menneet jakeluun, kun nyt ei meinaa enää pysyä :D Putken jälkeisellä hypyllä oli ongelmia. Ekalla kerralla varmaan huusin liian kovaa ja tuli informaatiotulva. Viimeistään tokan virheen jälkeen ois pitänyt ottaa etupalkka tai ohjata toiselta puolelta suoraa, mutta ei taas tullut mieleen ja korjasin asian vain ottamalla enemmän etumatkaa... Itse käännös suoran päässä oli hyvä, mutta idea vesittyi, kun koira ei ollut niin kaukana mun edellä. Toisena treeninä takaakierto suoran päässä. Ekalla kerralla ryysin taas liian lähelle, vaikka harjoituksen nimenomaisena tarkoituksena oli lähettää kiertämään kauempaa. Toka kerta meni sitten paremmin :)
Lyytin kanssa kokeiltiin nyt kehääntuloa tolpasta päästettynä. Sikahyvä! Sitten asentopeliä namit Hannalla. Jäävinä ei stipluja, mutta mua kohti tullessaan ei meinannut istua ollenkaan, vaikka käytin käsimerkkiäkin. Vähän samalla idealla noutopeliä: Hannan vieressä oli neljä kapulaa, jotka Lyytin piti mulle tuoda yksi kerrallaan sivulle asti ja sitten sai käydä hakemassa Hannalta namin. Ei mitenkään liekehtinyt tässä mutta sen sijaan toi kapulan joka kerta hyvään perusasentoon! Piti tehdä vähän muutakin, mutta ukkosrintama lähestyi sen verran uhkaavasti, et otettiin "viimeinen juttu". Kokeiltiin noutoa samoin kuin alussa kehääntuloa eli Hanna päästi Lyytin aidan raosta mun perään. Lähti räjähtävästi mutta hidasti heti kun käännyin. Kokeiltiin toinenkin kerta - ei toiminut. Sit otettiin "vielä viimeinen juttu" eli kehääntulo toisen kentän puolelle. Liikkurin sylissä olevaa vauvaa ei ollakaan ennen treenattu ;) Aika nihkeetä oli sekä kehääntulo että siirtymät mutta nousihan se sieltä viimein ja siitä vapautin palkalle.
Lyyti ja Just -porokoiratyttöjen kuulumisia kotoa ja treeneistä. Muistoissa, ikuisesti Sunny
keskiviikko 28. kesäkuuta 2017
keskiviikko 21. kesäkuuta 2017
Viime viikon omat treenit
Torstaina iltatokot Ogelissa Maijan kanssa. Lyyti aloitti kaikilla ruudun osilla. Ensin pitkästä matkasta lähetys, Maija heitti lelun, kun Lyyti oli ruudussa. Itse asiassa ei oltu tarkkaan sovittu, millä hetkellä se pitäisi heittää, mutta tulikin sattumalta ihan täydellisesti. Sit loppuosaa, kuten Pipsan treeneissä. Pakoon juoksu lelu kädessä, kävely lelu kädessä ja juoksu lelu taskussa; Maija sanoi, koska heittää. Joka kerta lähti laukalla, mutta kun juoksin, lähti hippulat vinkuen. Kolmantena keskikohtaa minä ruudun lähellä, Maija kauempana. Mun sijainti vaikutti tosi paljon paikkaan, jonka Lyyti otti. Meni tismalleen keskelle vasta, kun olin vähän pidemmällä sivussa. Jos olin "linjalla", päätyi etunurkkaan. Tätä pitää miettiä. Sitten kapula suussa sivulletuloja, peruutuksia ym, mitä Pipsalla oltiin tehty. Tämän lämmittelyn jälkeen hetsattua ohjattua. Eka Maija hetsasi kapulalla (oikea puoli), sitten mä hetsasin Lyytin seistessä. Ja löytyihän se kapulamotivaatio sieltä, nimittäin tokalla toistolla Lyyti lähti jopa aavistuksen ennen käskyä :D Tämän takia en vapauttanut palkalle suoraan liikkeestä vaan otin sivulle asti ja vielä peruutin alta pois, vapautus palkalle, kun liikkui reippaasti.
Justille eka kiertoa, teki tosi varmasti ja vauhdikkaasti, mutta aina 1-2 haukkua livahti. Sit piti tehdä sitä takapäänkäyttöä frisbeen päällä, mutta sekin oli unohtunut, joten palataan kotitreeniin. Vaihdettiin lennosta suunnitelmaa asentopeliin, jossa nyt muistin tehdä niitä istumisiakin kauempana (käsimerkin kanssa). Ekalla kerralla oli vähän kysymysmerkkinä ja seisoi hetken, ennen kuin istahti. Sit tajusi, mistä on kyse ja teki tosi näyttäviä stoppeja. Jatkettiin vielä kaukoilla, jossa pidensin vähän matkaa mutta palkkailin joka vaihdosta. JA pysyin kriteerissä tsäpäkästä istumisesta. Loppupalkalle Just teki kehääntulon, noudon ja siirtymän. Justille pitää kyllä opettaa joku "mukana"-käsky, kun nytkin se tuli hyvällä asenteella mutta ilman kontaktia kehään enkä haluaisi tähän pilata sen muutenkin huonoa seuraamista. Ekalla yrityksellä varaslähtö. Maija kysyi ihan pokkana: "Haluatko uusia heiton?" ja uusittiin sitten. Nyt malttoi pysyä paikallaan ja muutenkin aika täydellinen nouto. Myös siirtymän ja aloituksen tuli hyvin, siitä vapautus palkalle.
Sunnuntaina taas koulutusryhmäni tuurauskerta, jonka jälkeen treenasin omat koirat. Justin kanssa vedettiin toi rata pari kertaa läpi, ensin 6-7 vedolla, josta lähdin pinkomaan niin, että juoksin seuraavan suoran vasenta puolta ja lähettämällä seuraavaan putkeen. Toisella kierroksella otin ekan putken eri päästä ja kutoselle takaaleikkaus ja jäin seuraavan suoran oikealle puolelle. Kaikki toimi oikeastaan yhtä hyvin. Palkan olin jättänyt valmiiksi maaliin, ekalla kierroksella tuli tosi hieno pujottelu, tokalla yksi fiba keskellä.
Sitten vielä puomin kontaktia, putki-puomi-hyppy-palkka. Ekalla kerralla jäin taakse, tokalla juoksin täysii ohi, kolmannella otin paljon sivuetäisyyttä. Varmat kontaktit joka kerta. Vielä kun malttaisi pitää niistä kiinni ratatreenissäkin, kun ei ole etupalkkaa... Loppuun vielä yksi A ja siihen jätettiin.
Lyytille kokeiltiin lennosta seuraamaan tuloa niin, että mä lähdin kävelemään valmiiksi ja Annika päästi suoraan autosta perään. Hyvin tuli koko matkan ja heitin lelun vasta kun näin koiran vieressäni! Tää on kyllä hyvä tapa mihin tahansa vauhtia vaativaan juttuun, pitää tätäkin jalostaa pidemmälle. Sitten tehtiin itse seuraamista namit Annikalla. Ensin vain käveltiin ohi, sitten Annika käveli mukana ja namia sai mennä hakemaan, kun sanoin: "jes, karkkii". :D Eka kerta, kun Annika käveli mun oikealla puolella, oli selvästi haastavampi mutta hienosti lähti parantamaan jo tän yhden treenikerran aikana. Sitten tunnari, jossa pitkä jono (20 kapulaa). Aloitti haistelun lupaavasti mutta ei ihan malttanut tarkentaa ja toi seuraavan. Toisella yrityksellä toi edellisen :D Vielä kolmanteenkin lähti reippaasti ja nyt tuli oma. Jälkeenpäin tuli mieleen, että Annikalla on tapana laittaa kapulat lähemmäksi toisiaan kuin mulla, koska se on Selmalle helpompaa, mutta Lyytillä taitaa olla päinvastoin. Mut hyvä, että tuli ilmi; tämän takiahan me treenataankin kavereiden kanssa, että huomattais, jos ite on jäänyt kiinni johonkin tapaan! Ja kun seuraamisen makuun päästiin, tehtiin vielä ohjatun alkuosaa. Ensin palkka seuraamaan lähdöstä, sitten pidemmältä, sitten täyskäännöksestä. Nyt oli taas hyvä ilme ja asenne tässä :) Viimeisestä kerrasta sai lähteä noutamaan (hetsasin äänellä ennen lähetystä) ja sinnekin meni vauhdilla mutta palautus tunnetusti ravilla, joten pyörittiin vielä kapula suussa ennen vapautusta palkalle.
Maanantaina vähän huonompaa tunnaria vielä keskenämme, mutta luulen syyllistyneeni koirani hämäämiseen. Oli nimittäin tervarasvan ja Vetramilin hajuiset kädet, joten ei ihme, jos nuo hajut peittää muut hajut alleen. Oma löytyi kyllä toisella yrityksellä ja kokonaan uusi toisto meni ok.
Justille eka kiertoa, teki tosi varmasti ja vauhdikkaasti, mutta aina 1-2 haukkua livahti. Sit piti tehdä sitä takapäänkäyttöä frisbeen päällä, mutta sekin oli unohtunut, joten palataan kotitreeniin. Vaihdettiin lennosta suunnitelmaa asentopeliin, jossa nyt muistin tehdä niitä istumisiakin kauempana (käsimerkin kanssa). Ekalla kerralla oli vähän kysymysmerkkinä ja seisoi hetken, ennen kuin istahti. Sit tajusi, mistä on kyse ja teki tosi näyttäviä stoppeja. Jatkettiin vielä kaukoilla, jossa pidensin vähän matkaa mutta palkkailin joka vaihdosta. JA pysyin kriteerissä tsäpäkästä istumisesta. Loppupalkalle Just teki kehääntulon, noudon ja siirtymän. Justille pitää kyllä opettaa joku "mukana"-käsky, kun nytkin se tuli hyvällä asenteella mutta ilman kontaktia kehään enkä haluaisi tähän pilata sen muutenkin huonoa seuraamista. Ekalla yrityksellä varaslähtö. Maija kysyi ihan pokkana: "Haluatko uusia heiton?" ja uusittiin sitten. Nyt malttoi pysyä paikallaan ja muutenkin aika täydellinen nouto. Myös siirtymän ja aloituksen tuli hyvin, siitä vapautus palkalle.

Sitten vielä puomin kontaktia, putki-puomi-hyppy-palkka. Ekalla kerralla jäin taakse, tokalla juoksin täysii ohi, kolmannella otin paljon sivuetäisyyttä. Varmat kontaktit joka kerta. Vielä kun malttaisi pitää niistä kiinni ratatreenissäkin, kun ei ole etupalkkaa... Loppuun vielä yksi A ja siihen jätettiin.
Lyytille kokeiltiin lennosta seuraamaan tuloa niin, että mä lähdin kävelemään valmiiksi ja Annika päästi suoraan autosta perään. Hyvin tuli koko matkan ja heitin lelun vasta kun näin koiran vieressäni! Tää on kyllä hyvä tapa mihin tahansa vauhtia vaativaan juttuun, pitää tätäkin jalostaa pidemmälle. Sitten tehtiin itse seuraamista namit Annikalla. Ensin vain käveltiin ohi, sitten Annika käveli mukana ja namia sai mennä hakemaan, kun sanoin: "jes, karkkii". :D Eka kerta, kun Annika käveli mun oikealla puolella, oli selvästi haastavampi mutta hienosti lähti parantamaan jo tän yhden treenikerran aikana. Sitten tunnari, jossa pitkä jono (20 kapulaa). Aloitti haistelun lupaavasti mutta ei ihan malttanut tarkentaa ja toi seuraavan. Toisella yrityksellä toi edellisen :D Vielä kolmanteenkin lähti reippaasti ja nyt tuli oma. Jälkeenpäin tuli mieleen, että Annikalla on tapana laittaa kapulat lähemmäksi toisiaan kuin mulla, koska se on Selmalle helpompaa, mutta Lyytillä taitaa olla päinvastoin. Mut hyvä, että tuli ilmi; tämän takiahan me treenataankin kavereiden kanssa, että huomattais, jos ite on jäänyt kiinni johonkin tapaan! Ja kun seuraamisen makuun päästiin, tehtiin vielä ohjatun alkuosaa. Ensin palkka seuraamaan lähdöstä, sitten pidemmältä, sitten täyskäännöksestä. Nyt oli taas hyvä ilme ja asenne tässä :) Viimeisestä kerrasta sai lähteä noutamaan (hetsasin äänellä ennen lähetystä) ja sinnekin meni vauhdilla mutta palautus tunnetusti ravilla, joten pyörittiin vielä kapula suussa ennen vapautusta palkalle.
Maanantaina vähän huonompaa tunnaria vielä keskenämme, mutta luulen syyllistyneeni koirani hämäämiseen. Oli nimittäin tervarasvan ja Vetramilin hajuiset kädet, joten ei ihme, jos nuo hajut peittää muut hajut alleen. Oma löytyi kyllä toisella yrityksellä ja kokonaan uusi toisto meni ok.
sunnuntai 18. kesäkuuta 2017
Kesäisiä hallitreenejä
Maanantaina Veeran treenit, joihin sain myös Justille paikan. Lyytille aiheena palkkausasiat; se kun niin innostuu siitä, että namit on jollakulla muulla kuin mulla. Tähän nyt sitten halusin ideoita, missä kaikessa voisi käyttää hyväksi. Aloitettiin luoksarin stopeilla ja Lyytin mielipide asiasta tuli selväksi: juoksi varmaan 20 kertaa meidän väliä ihan onnessaan. Palkkailin ensin vain kädestä, sitten heitin namin taakse, mikä oli parempi. Stopit seis ja maahan ihan hyviä. Jatkossa tähän vielä lisää vaihtelua eli välillä voisin käskeä Lyytin kiertämään mut ja siitä sitten juosta kaverin luo. Välillä sivulle asti ja sitten myös stoppeja istumaan, vaikka ei evliin mentäiskään.
Sitten seuraamista. Tässähän ollaan palkattu kaverilta vain peruutuksesta, joten sillä aloitettiin, seuraavaksi sitten ihan tavallista seuraamista. Oli paljon vaikeampi, kun Veera oli mun oikealla puolella eli siis ei Lyytin puolella! Ilme oli hyvä edelleen :) Tähän myös paljon vaihtelua eli välillä jo heti sivulletulosta vapautus, välillä pidempäänkin. Ja namille vapautukseen pitää olla ihan eri käsky.
Justille myös seuraamista, niitä vasemmalle käännöksiä, jotka on taas unohtuneet. Huomaa kyllä, että ei olla treenattu, koska takapäänkäyttö sivulla oli olematonta. Pelkkä kosketusalusta ei auttanut, joten nyt taas palataan korokkeisiin ja frisbeehin etujalkojen paikkana. Lisäksi Veera kysyi, osaako Just askelsiirtymiä oikealle. No eipä osaa; kaikista meidän jumppatempuista "pohkeenväistö" on jäänyt treenaamatta :D Tämä nyt treeniin ja koiran pitää mennä sivuttain, ei vain ohjaajan :D
Toisena Justille asentopeliä / jääviä. Ensin taas asennot edessä, sitten vauhdista. Saatiin kehuja Justin stopeista, seisominen on lukkojarrutus ja maahanmeno heittäytyminen. Sitten kokeiltiin liikkeenä ja seisominen onnistuikin heti. Virittelynä ennen aloituspaikkaa seisominen ja toimiihan se! Sitten istuminen samalla kaavalla ja jäi seisomaan. Sama toisella yrityksellä. Tässä vaiheessa Veera huomautti, että olin tehnyt asentopelissä vain alussa istumisen ja vauhdista vain seis ja maahan. NOLOO :D Eli Justinkin kanssa nyt istumisia vauhdista eikä mitään tekosyitä.
Tiistaina Justilla agilitytreenit, joissa tuuraajana tällä (ja parilla muulla kerralla keskikesällä) Soile Lahti. Olikin oikein kivat treenit, ihan oikeista asioista Soile huomautti. Alussa kaksi hyppyä, joilta käännös takaisinpäin. Just otti aika lennokkaan lähdön eikä tosiaan kääntynyt mihinkään :D Suoran putken jälkeen oli sylkkärikohta, joka onnistui kohtuullisen hyvin; teen sen vain vähän laajasti, koska ei ole mun vahvimpia ohjauksia, mutta koira luki hyvin. Saksalaisessa tuli sanomista siitä, että mun hyvää tarkoittava vetokäsi hidastaa koiraa ihan hirveästi. Uudella yrityksellä keskityin vain siirtymään alta pois ja heti oli sujuvampi. Keppien jälkeen tein hienon persjättö-valssi-persjättö -kuvion... ainoo vain, että jätin toisen käden "pyrstöksi" ja Just luki sillä väärän esteen. Eli koira mukaan kuvioidenkin jälkeen ;) Takaakierrot meni tällä kertaa oikein, mutta Soile huomautti, että mun käsi meinas lähteä lentoon lähetyksessä; parempi ois keilata alemmas. Justin taas pitäisi harjoitella sisäsiivekkeen ympäri hyppyjä matalalla rimalla - toivottavasti tehdään näitä tulevilla Soilen kerroilla.
Lyytille jäähkälenkillä tunnari trumpettikentällä, kun mulle meinasi iskeä siitä paikasta ahdistus, ettei tunnari koskaan siellä onnistu. Mutta nyt onnistui :) 22 kapulaa sikinsokin, laukalla meni ja varmasti haisteli.
Sitten seuraamista. Tässähän ollaan palkattu kaverilta vain peruutuksesta, joten sillä aloitettiin, seuraavaksi sitten ihan tavallista seuraamista. Oli paljon vaikeampi, kun Veera oli mun oikealla puolella eli siis ei Lyytin puolella! Ilme oli hyvä edelleen :) Tähän myös paljon vaihtelua eli välillä jo heti sivulletulosta vapautus, välillä pidempäänkin. Ja namille vapautukseen pitää olla ihan eri käsky.
Justille myös seuraamista, niitä vasemmalle käännöksiä, jotka on taas unohtuneet. Huomaa kyllä, että ei olla treenattu, koska takapäänkäyttö sivulla oli olematonta. Pelkkä kosketusalusta ei auttanut, joten nyt taas palataan korokkeisiin ja frisbeehin etujalkojen paikkana. Lisäksi Veera kysyi, osaako Just askelsiirtymiä oikealle. No eipä osaa; kaikista meidän jumppatempuista "pohkeenväistö" on jäänyt treenaamatta :D Tämä nyt treeniin ja koiran pitää mennä sivuttain, ei vain ohjaajan :D
Toisena Justille asentopeliä / jääviä. Ensin taas asennot edessä, sitten vauhdista. Saatiin kehuja Justin stopeista, seisominen on lukkojarrutus ja maahanmeno heittäytyminen. Sitten kokeiltiin liikkeenä ja seisominen onnistuikin heti. Virittelynä ennen aloituspaikkaa seisominen ja toimiihan se! Sitten istuminen samalla kaavalla ja jäi seisomaan. Sama toisella yrityksellä. Tässä vaiheessa Veera huomautti, että olin tehnyt asentopelissä vain alussa istumisen ja vauhdista vain seis ja maahan. NOLOO :D Eli Justinkin kanssa nyt istumisia vauhdista eikä mitään tekosyitä.
Tiistaina Justilla agilitytreenit, joissa tuuraajana tällä (ja parilla muulla kerralla keskikesällä) Soile Lahti. Olikin oikein kivat treenit, ihan oikeista asioista Soile huomautti. Alussa kaksi hyppyä, joilta käännös takaisinpäin. Just otti aika lennokkaan lähdön eikä tosiaan kääntynyt mihinkään :D Suoran putken jälkeen oli sylkkärikohta, joka onnistui kohtuullisen hyvin; teen sen vain vähän laajasti, koska ei ole mun vahvimpia ohjauksia, mutta koira luki hyvin. Saksalaisessa tuli sanomista siitä, että mun hyvää tarkoittava vetokäsi hidastaa koiraa ihan hirveästi. Uudella yrityksellä keskityin vain siirtymään alta pois ja heti oli sujuvampi. Keppien jälkeen tein hienon persjättö-valssi-persjättö -kuvion... ainoo vain, että jätin toisen käden "pyrstöksi" ja Just luki sillä väärän esteen. Eli koira mukaan kuvioidenkin jälkeen ;) Takaakierrot meni tällä kertaa oikein, mutta Soile huomautti, että mun käsi meinas lähteä lentoon lähetyksessä; parempi ois keilata alemmas. Justin taas pitäisi harjoitella sisäsiivekkeen ympäri hyppyjä matalalla rimalla - toivottavasti tehdään näitä tulevilla Soilen kerroilla.
Lyytille jäähkälenkillä tunnari trumpettikentällä, kun mulle meinasi iskeä siitä paikasta ahdistus, ettei tunnari koskaan siellä onnistu. Mutta nyt onnistui :) 22 kapulaa sikinsokin, laukalla meni ja varmasti haisteli.
maanantai 12. kesäkuuta 2017
Jälki nro 3
Lähtiessä mökiltä vielä jäljet kummallekin koiralle. Justin jälki 220 metriä pitkä, 3 purkkia. Vanheni vain jotain puoli tuntia ja sen huomasi, Just meni nenä aika ylhäällä. Kuitenkin jäljen alkupuoli todella tarkkaa työtä, ihan varmasti meni tismalleen samaa reittiä kuin minäkin eikä nyt tarvinnut alussa jarrutellakaan. Toka purkki oli aika lähellä kulmaa ja sille tuli vähän takakautta. Toisella kulmalla myös vähän harhautui mutta löysi kuitenkin itsenäisesti takaisin ja loppu taas hyvin.
Lyytin jälki jäi mittaamatta tarkasti, oiskohan ollut jotain alle 300 metriä. 3 esinettä (teippirulla, hanska, narukerä) ja lopussa purkki, kolme tien ylitystä. Tällä kertaa tienylitykset menivät tosi varmasti, ei yhtään epäröintiä! Myöskin esineilmaisut oli selkeitä, yhden esineen jopa itse unohdin ja sit ihmettelen, et mitä Lyyti tollee pysähtyi yhtäkkiä :D Viimeisessä tienylityksessä oli vähän sivussa mutta ihan oli kartalla etsimässä jatkoa hajulle. Ens kerralla sitten kokeilen mennä tietä pitkin vähän matkaa ja siitä taas poiketa metsään :)
Lyytin jälki jäi mittaamatta tarkasti, oiskohan ollut jotain alle 300 metriä. 3 esinettä (teippirulla, hanska, narukerä) ja lopussa purkki, kolme tien ylitystä. Tällä kertaa tienylitykset menivät tosi varmasti, ei yhtään epäröintiä! Myöskin esineilmaisut oli selkeitä, yhden esineen jopa itse unohdin ja sit ihmettelen, et mitä Lyyti tollee pysähtyi yhtäkkiä :D Viimeisessä tienylityksessä oli vähän sivussa mutta ihan oli kartalla etsimässä jatkoa hajulle. Ens kerralla sitten kokeilen mennä tietä pitkin vähän matkaa ja siitä taas poiketa metsään :)
lauantai 10. kesäkuuta 2017
Kahden naisen hakutreenit + Pipsan toko + Villen agi
Onnistuu ihan hyvin :D Kun ei muita kavereita innostunut, niin mentiin Maijan kanssa kahdestaan Paloheinään viime sunnuntaina. Lyyti ja Humu teki ilmaisupainotteista treeniä, pienemmät tytöt tasonsa mukaan. Lyyti ei oo ennen ilmaisua tehnyt mutta tosi nopeasti tajusi, et tää on se paikka, jossa saa kerjätä haukkumalla! Eka otettiin ihan vain näennäinen piilo; Maija innosti haukkumaan ja palkkasi pienestäkin äänestä. Jo tokalla kerralla tuli reippaita haukkuja ja viimeisellä jo suorastaan vaativia! Ja niin hauska nähdä, kuinka Lyyti irtoaa metsässä piilolle mitään kyselemättä, kun muuten aina pysyttelee niin lähellä.
Justille ihan vain kokeilumielessä etsintä, jossa mä en tiennyt tarkalleen piiloa, yritin vain mennä sellaiseen paikkaan, että tuulisi Maijalta päin. Justille nyt ei irtoaminen ole ongelma; päinvastoin kohta pitää jo ruveta treenaamaan hallintaa etsinnöissä, ettei se jättäisi mua kokonaan. Nytkin tokalla kerralla jouduin jo kutsumaan sen luokse, kun oli niin kaukana. Mutta ihan tismalleen tiesi, mitä on tekemässä, ja kahden etsinnän jälkeen oli selvästi tyytyväinen töihinsä, piti lenkilläkin yhteyttä ihan eri tavalla kuin yleensä <3
Maanantaina olin ostanut Lyytille paikan Pipsan treeneistä, ja olikin todella positiiviset treenit. Kysyin ruudun loppuosaa ja noudon luovutusta. Mietittiin ensin sitä ruudusta kutsua, että mitä käskyä käyttää ja katsoako vai ei ja lähdettiin sitten kokeilemaan kutsulla: "Lyyytii!" kääntämättä päätä. Oltiin hallissa, joten pidettiin etäisyydet lyhyinä. Pelattiin varman päälle eli juoksin poispäin ja heitin lelun, kun Pipsa sanoi. Tehtiin tässä pari kertaa ja sitten vielä treenin lopussa kerran niin, että kävelin. Intoa oli nyt ainakin! Ohjeina nyt tehdä mahdollisimman vaihtelevasti eri etäisyyksillä, juosten, kävellen, lelu kädessä / piilossa kädessä tai hihassa / taskussa. Ja toi oli tärkeä, että treenikaveri sanoo, koska heitän, etten ala kyttäillä. Kerran Lyyti nousi ruudussa seisomaan maahanmenon jälkeen, mutta se oli ihan väärinymmärrys, eikä siitä otettu mitään painetta kumpikaan. En usko, että hetsailuista huolimattakaan karkailusta tulis Lyytille ongelma :)
Toisena juttuna sit se noudon luovutusasento; Lyyti kun tuppaa helposti jäämään vähän liian eteen ja vinoonkin. Tähän samoja kuin Justin sivulletulotreeni eli kun koira tuo kapulaa, käännyn sivuttain tai peruutan "alta pois". Tein nää heitot lennosta; tokalla pudotti kapulan, kun odotti vapautusta mutta tajusi itsekin mokan ja toi sitten kapulan kiltisti loppuun. Tai siis ei tarpeeksi pitkälle, jolloin lähdin peruuttamaan. Pipsaa nauratti Lyytin ilme, kun sitä selvästi ärsytti: "Mitä, eikö tääkään vielä kelpaa?" :D Palkkasin, kun otti reilumman peruutuksen eikä vain kohansinuson 2 senttiä. Tässäkin vaihtelevuutta peliin eli kaavojen rikkomista. Ja sit itselle tuli jälkeenpäin mieleen, et vois enemmän seuruutella kapula suussa, siinähän niitä perusasentoja tulis kanssa.
Tehtiin tosi vähän, mutta Lyytillä oli ihan superhyvä vire ja ilme koko ajan. Saatiin myös hyvää palautetta jännitteestä, mikä oli tosi kannustavaa, kun oon sitä tietoisesti lisännyt peliin ihan vasta joidenkin viikkojen ajan. Esim. aluksi kun juteltiin, rapsuttelin Lyytiä kyykyssä ja siitä jännitteen kautta siirryttiin ruutuun, eli käytin treenin sisällä mahdollisuudet hyväksi. Pipsa tykkäsi myös siitä, että Lyyti hiljeni käskystä, kun haukkui ennen kapulan heittoa. Ts. että pystyn nätisti sanomaan "hiljaa" ja se hiljenee mutta ei möksähdä. :)
Tiistaina taas Villen treenit. Tehtiin ensin hyppäri. 6-7 valssilla, 9-10 kokeilin sekä persjätöllä että takaaleikkauksella, molemmat onnistui ja seuraava kiertokin sujui. Myös putkeen meni joka kerta, ei katsonutkaan A:ta. Viimeisellä esteellä ennakoi Villen lelunheittoa ja livahti viimeisestä ohi. Ville sanoi yrittäneensä olla ovelampi, mutta ei ole kovin helppoa olla porokoiranarttua ovelampi ;)
Sitten agiradasta pätkiä. Ville oli tutustumisessa näyttänyt "triplapersjättöä" väliin 7-8-9 ja pitihän sitä kokeilla. Ensin tosin Just meni putkeen A:n sijaan, koska TAAS oletin! Kunnon ohjauksella A löytyi, mutta kontakti oli vähän kyseenalainen, kun olin niin paljon sivussa. No sit tein ne kolme persjättöä mutta sijoittuminen vähän väärä ja Just otti hypyn keppien vieressä. Uusi yritys tarkemmilla paikoilla eikä koiralla epäilystäkään oikeista esteistä. 16-18-pätkällä sain sitten harjoitella japanilaisia. Onhan niitä mulle yritetty tuputtaa jo ainakin puoli vuotta, mutta ehkä mun täytyy nyt myöntää, että ne on Justille aika hyviä, kun ei tarvii olla koiraa kohti vedoissa niin kauan. Ja kun rimankorkeudet on laskemassa. Eli ne nyt sitten tehotreeniin. Erityisen makee oli puomin jälkeinen takaakierto, jossa putki tyrkyllä. Piti ottaa koira kierrosta kuten valssilla mutta sitten vielä livauttaa persjättö ja siitä keinu. Toimi niin hienosti!!! Keinulla tosin oli vähän vaikeuksia tällä kertaa, ensin Just oli liian nopea, sit vähän epäröi, mutta saatiin vielä loppuun onnistuminen. Aika siistii, kun nyt joka treeneissä tulee jotain "uutta" näppärää!
Justille ihan vain kokeilumielessä etsintä, jossa mä en tiennyt tarkalleen piiloa, yritin vain mennä sellaiseen paikkaan, että tuulisi Maijalta päin. Justille nyt ei irtoaminen ole ongelma; päinvastoin kohta pitää jo ruveta treenaamaan hallintaa etsinnöissä, ettei se jättäisi mua kokonaan. Nytkin tokalla kerralla jouduin jo kutsumaan sen luokse, kun oli niin kaukana. Mutta ihan tismalleen tiesi, mitä on tekemässä, ja kahden etsinnän jälkeen oli selvästi tyytyväinen töihinsä, piti lenkilläkin yhteyttä ihan eri tavalla kuin yleensä <3
Maanantaina olin ostanut Lyytille paikan Pipsan treeneistä, ja olikin todella positiiviset treenit. Kysyin ruudun loppuosaa ja noudon luovutusta. Mietittiin ensin sitä ruudusta kutsua, että mitä käskyä käyttää ja katsoako vai ei ja lähdettiin sitten kokeilemaan kutsulla: "Lyyytii!" kääntämättä päätä. Oltiin hallissa, joten pidettiin etäisyydet lyhyinä. Pelattiin varman päälle eli juoksin poispäin ja heitin lelun, kun Pipsa sanoi. Tehtiin tässä pari kertaa ja sitten vielä treenin lopussa kerran niin, että kävelin. Intoa oli nyt ainakin! Ohjeina nyt tehdä mahdollisimman vaihtelevasti eri etäisyyksillä, juosten, kävellen, lelu kädessä / piilossa kädessä tai hihassa / taskussa. Ja toi oli tärkeä, että treenikaveri sanoo, koska heitän, etten ala kyttäillä. Kerran Lyyti nousi ruudussa seisomaan maahanmenon jälkeen, mutta se oli ihan väärinymmärrys, eikä siitä otettu mitään painetta kumpikaan. En usko, että hetsailuista huolimattakaan karkailusta tulis Lyytille ongelma :)
Toisena juttuna sit se noudon luovutusasento; Lyyti kun tuppaa helposti jäämään vähän liian eteen ja vinoonkin. Tähän samoja kuin Justin sivulletulotreeni eli kun koira tuo kapulaa, käännyn sivuttain tai peruutan "alta pois". Tein nää heitot lennosta; tokalla pudotti kapulan, kun odotti vapautusta mutta tajusi itsekin mokan ja toi sitten kapulan kiltisti loppuun. Tai siis ei tarpeeksi pitkälle, jolloin lähdin peruuttamaan. Pipsaa nauratti Lyytin ilme, kun sitä selvästi ärsytti: "Mitä, eikö tääkään vielä kelpaa?" :D Palkkasin, kun otti reilumman peruutuksen eikä vain kohansinuson 2 senttiä. Tässäkin vaihtelevuutta peliin eli kaavojen rikkomista. Ja sit itselle tuli jälkeenpäin mieleen, et vois enemmän seuruutella kapula suussa, siinähän niitä perusasentoja tulis kanssa.
Tehtiin tosi vähän, mutta Lyytillä oli ihan superhyvä vire ja ilme koko ajan. Saatiin myös hyvää palautetta jännitteestä, mikä oli tosi kannustavaa, kun oon sitä tietoisesti lisännyt peliin ihan vasta joidenkin viikkojen ajan. Esim. aluksi kun juteltiin, rapsuttelin Lyytiä kyykyssä ja siitä jännitteen kautta siirryttiin ruutuun, eli käytin treenin sisällä mahdollisuudet hyväksi. Pipsa tykkäsi myös siitä, että Lyyti hiljeni käskystä, kun haukkui ennen kapulan heittoa. Ts. että pystyn nätisti sanomaan "hiljaa" ja se hiljenee mutta ei möksähdä. :)

Sitten agiradasta pätkiä. Ville oli tutustumisessa näyttänyt "triplapersjättöä" väliin 7-8-9 ja pitihän sitä kokeilla. Ensin tosin Just meni putkeen A:n sijaan, koska TAAS oletin! Kunnon ohjauksella A löytyi, mutta kontakti oli vähän kyseenalainen, kun olin niin paljon sivussa. No sit tein ne kolme persjättöä mutta sijoittuminen vähän väärä ja Just otti hypyn keppien vieressä. Uusi yritys tarkemmilla paikoilla eikä koiralla epäilystäkään oikeista esteistä. 16-18-pätkällä sain sitten harjoitella japanilaisia. Onhan niitä mulle yritetty tuputtaa jo ainakin puoli vuotta, mutta ehkä mun täytyy nyt myöntää, että ne on Justille aika hyviä, kun ei tarvii olla koiraa kohti vedoissa niin kauan. Ja kun rimankorkeudet on laskemassa. Eli ne nyt sitten tehotreeniin. Erityisen makee oli puomin jälkeinen takaakierto, jossa putki tyrkyllä. Piti ottaa koira kierrosta kuten valssilla mutta sitten vielä livauttaa persjättö ja siitä keinu. Toimi niin hienosti!!! Keinulla tosin oli vähän vaikeuksia tällä kertaa, ensin Just oli liian nopea, sit vähän epäröi, mutta saatiin vielä loppuun onnistuminen. Aika siistii, kun nyt joka treeneissä tulee jotain "uutta" näppärää!
keskiviikko 7. kesäkuuta 2017
Viime viikko


Koulutusryhmäni oli taas siirretty viikonlopulle, joten lauantaina tuurauskerta, jonka jälkeen treenasin omat koirat. Erotuksena piirrokseen pituus oli este nro 7 ja numero 6 oli tavallinen hyppy. Halusin Justin kanssa treenata erityisesti takaakiertoja, joten otin sitten sen kutosen takaa. Ensin pätkä 4-9. Tein sen kutosen kiertoon lähetyksen niin kuin Ville oli neuvonut ja näppärästi meni. 8-9 oli samaan tapaan kuin viime valkussa (paitsi et jatkettiin eri suuntaan), tein kuten siellä eikä koiralla ollut epäselvyyksiä. Aika kivaa! Sitten vielä neloselta uudestaan ja nyt loppuun asti. Annika oli maalissa palkan kanssa. Halusin nähdä, miten kepit menee täydestä vauhdista minä takana. No Just hyvinhän ne meni, oikein sisään ja loppuun asti puhtaasti ilman epäröintejä tai lintsauksia :)
Lyytin kanssa harmillisen huonon vireen treenit. Onkohan se yhtä illanvirkku kuin omistajansakin, kun päivätreenit on booooriiing... :/ No, jotain hyvääkin, aloitettiin asentopelistä, jossa ei yhtään stiplua. Olisin kyllä halunnut tehdä enemmän luoksarin stoppeja siihen, mutta Lyyti ei ollut samaa mieltä, joten tehtiin vain jäävinä. Sitten kolme liikettä: ruutu (avo), kaukot ja ohjattu. Ruutu ihan hyvä, vähän edessä mutta selvästi sisällä kuitenkin. Kaukoissa liikkui aika paljon. Ohjatussa piti hakea oikea ja suoraan mun oikealla puolella (eli koiran etuoikealla) oli ruutu, jonne Lyyti lopulta meni jumitettuaan vähän aikaa. Ihan tyypillistä mulle, että ollaan treenattu sitä, että kapula on ihan ruudun vieressä mutta ei tollaista, että ruutu on koiran etupuolella. Mutta kapulamotivaatio oli myös kyseenalainen. Nyt pitää mennä vähän taaksepäin treenissä ja palauttaa varmuus ja motivaatio ohjattuun. Liikkeen alut meni nyt hyvin, mutta itse siirtymät ei, enkä vieläkään keskittynyt palkkaamaan niistä! Harmittaa, kun on ohjeet tehdä ja silti vien hommaa vain huonompaan suuntaan.
lauantai 3. kesäkuuta 2017
Omia treenejä
Nyt en enää meinaa muistaakaan, mitä tässä on treenailtu ohjattujen treenien ulkopuolella... Tunnari on kärsinyt tauosta, malttia on jouduttu etsimään uudestaan. Aloitettiin pitkästä rivistä, josta oikea tuli aina vasta tokalla yrityksellä. Maijan kanssa treenattiin 1,5 vko sitten tiistaina Trumpettikujan kentällä Justin agilitytreenien jälkeen aloittaen tunnarilla. Olikin oikea hupinumero: Lyyti meni laukkaa kapuloille, teki myyrähypyn keskimmäiselle ja sit seisoi kapula suussa vähän hämmentyneenä, kunnes lähti tuomaan sitä. Se oli oma! :D
Sillä kertaa tehtiin myös ruudun loppuosaa eli maasta kutsua seuraamaan. Tää on kyllä ihan totaalisesti rikki, tuli laukalla vain, jos mulla oli lelu kädessä. Pitää tutkia, onko vaikutusta käskyllä ("Lyyti sivu" vai "Lyyti täysii" vai pelkästään "Lyyytiii") tai pään kääntämisellä. Vielä tehtiin sellaistsa palkattua seuraamista, että Maija käskytti koko ajan jotain ja mun piti olla hereillä. Viimeisenä kokonainen luoksari. Ennen sitä pitkä liikkurin jorina, jonka jälkeen jännitteestä Lyyti lähti hyvin mukaan. Veera kysyi joissain treeneissä, oonko tehnyt luoksaria kokonaisena liikkeenä ja oli taas kerran ongelman ytimessä. Jos aina teen stoppeja vain putkelta, niin onhan ne Lyytin mielestä ihan eri asia luoksarissa. Eli tässä lähti laukalla, huono stoppi ja ravilla loppu. Mutta sen sijaan pitkä siirtymä sen jälkeen oli niin hieno, että vapautin siitä sitten palkalle.
Viime sunnuntaina koiramainen päivä: ensin käytiin katsomassa toko-SM:ia, sitten koulutin Agitokomaalla ja siihen päälle vielä omien koirien treenaaminen. Lyyti sai siellä SM:issa tehdä vähän kehäänmenoja ja siirtymiä runsaassa häiriössä. Ei mitään kauhean ihmeellisiä suorituksia kylläkään.
Kouluttamisen jälkeen Justille treeniradassani ollutta megapitkää suoraa (varmaan melkein 40 metriä): hyppy - rengas- suora putki - hyppy - pituus. Hanna palkkasi mutta ei ollut suoran päässä houkuttelemassa vaan vähän sivussa. Lähti Just hyvin mutta ekalla kerralla lopussa kaarsi kuitenkin. Seuraavilla kerroilla tasapainotin juoksemalla itse toista puolta ja siitä lähti paranemaan. Ei se kyllä taakseen kattele :D Toisessa setissä etäisyyden arviointia. Tarkoituksena tehdä vain vähän toistoja, kun keskipäivän aurinko yllätti suomalaiset. Aloitettiin siis pitkästä välistä eli 21 ft. Ekalla kerralla jätin liian lähelle ekaa estettä, joten Just ponnisti paikaltaan ja sehän sit vähän häikkää loppurytmiin. Tää uudestaan ja nyt meni paremmin, 2 tasaista askelta viimeiseen väliin. Sitten 15 ft, johon yksi hyvä askel. Viimeiseksi vielä 10 ft, joka meni ilman askelta. Oikein hyvin siis luki etäisyydet, mutta selkä oli kyllä vähän notkolla / pää ylhäällä viimeisellä esteellä (jolla korkeutta 35 cm).
Lyyti alkoi olla jo aika väsynyt päästessään vihdoin vuoroonsa mutta teki kuitenkin oikein kivalla vauhdilla leluruudun, jonka rakentamista ei ollut nähnyt. Sitten tunnari, jossa vuorossa kasa isolla määrällä. Suoritus kuin Suomen lätkä: lupaavalta näyttää mutta viimeistely puuttuu. Eli otti viereisen, toisella yrityksellä oma löytyi. Viimeisenä metallinouto, joka oli kyllä jo aika nihkee. Tästä vissiin vielä siirtymä ja seuraavasta aloituksesta vapautus palkalle.
Tiistaina Justin agin jälkeen tehtiin tunnari Trumpettikentällä, muodostelmana plussa 8 kapulasta. Taas haisteli ihan hyvin, mutta oman kohdalla oli joku haju ja Lyyti hämääntyi siitä - toi kuitenkin väärän. Uudella toistolla sekä toisella kerralla (ympyrästä) löytyi oikeat.
Tästä sisuuntuneena ollaan tehty vähän ahkerammin, ja se on kannattanut: sekä torstaina että perjantaina löytyi omat ekalla yrityksellä (to iso määrä sikinsokin, pe T seitsemällä kapulalla).
Sillä kertaa tehtiin myös ruudun loppuosaa eli maasta kutsua seuraamaan. Tää on kyllä ihan totaalisesti rikki, tuli laukalla vain, jos mulla oli lelu kädessä. Pitää tutkia, onko vaikutusta käskyllä ("Lyyti sivu" vai "Lyyti täysii" vai pelkästään "Lyyytiii") tai pään kääntämisellä. Vielä tehtiin sellaistsa palkattua seuraamista, että Maija käskytti koko ajan jotain ja mun piti olla hereillä. Viimeisenä kokonainen luoksari. Ennen sitä pitkä liikkurin jorina, jonka jälkeen jännitteestä Lyyti lähti hyvin mukaan. Veera kysyi joissain treeneissä, oonko tehnyt luoksaria kokonaisena liikkeenä ja oli taas kerran ongelman ytimessä. Jos aina teen stoppeja vain putkelta, niin onhan ne Lyytin mielestä ihan eri asia luoksarissa. Eli tässä lähti laukalla, huono stoppi ja ravilla loppu. Mutta sen sijaan pitkä siirtymä sen jälkeen oli niin hieno, että vapautin siitä sitten palkalle.
Viime sunnuntaina koiramainen päivä: ensin käytiin katsomassa toko-SM:ia, sitten koulutin Agitokomaalla ja siihen päälle vielä omien koirien treenaaminen. Lyyti sai siellä SM:issa tehdä vähän kehäänmenoja ja siirtymiä runsaassa häiriössä. Ei mitään kauhean ihmeellisiä suorituksia kylläkään.
Kouluttamisen jälkeen Justille treeniradassani ollutta megapitkää suoraa (varmaan melkein 40 metriä): hyppy - rengas- suora putki - hyppy - pituus. Hanna palkkasi mutta ei ollut suoran päässä houkuttelemassa vaan vähän sivussa. Lähti Just hyvin mutta ekalla kerralla lopussa kaarsi kuitenkin. Seuraavilla kerroilla tasapainotin juoksemalla itse toista puolta ja siitä lähti paranemaan. Ei se kyllä taakseen kattele :D Toisessa setissä etäisyyden arviointia. Tarkoituksena tehdä vain vähän toistoja, kun keskipäivän aurinko yllätti suomalaiset. Aloitettiin siis pitkästä välistä eli 21 ft. Ekalla kerralla jätin liian lähelle ekaa estettä, joten Just ponnisti paikaltaan ja sehän sit vähän häikkää loppurytmiin. Tää uudestaan ja nyt meni paremmin, 2 tasaista askelta viimeiseen väliin. Sitten 15 ft, johon yksi hyvä askel. Viimeiseksi vielä 10 ft, joka meni ilman askelta. Oikein hyvin siis luki etäisyydet, mutta selkä oli kyllä vähän notkolla / pää ylhäällä viimeisellä esteellä (jolla korkeutta 35 cm).
Lyyti alkoi olla jo aika väsynyt päästessään vihdoin vuoroonsa mutta teki kuitenkin oikein kivalla vauhdilla leluruudun, jonka rakentamista ei ollut nähnyt. Sitten tunnari, jossa vuorossa kasa isolla määrällä. Suoritus kuin Suomen lätkä: lupaavalta näyttää mutta viimeistely puuttuu. Eli otti viereisen, toisella yrityksellä oma löytyi. Viimeisenä metallinouto, joka oli kyllä jo aika nihkee. Tästä vissiin vielä siirtymä ja seuraavasta aloituksesta vapautus palkalle.
Tiistaina Justin agin jälkeen tehtiin tunnari Trumpettikentällä, muodostelmana plussa 8 kapulasta. Taas haisteli ihan hyvin, mutta oman kohdalla oli joku haju ja Lyyti hämääntyi siitä - toi kuitenkin väärän. Uudella toistolla sekä toisella kerralla (ympyrästä) löytyi oikeat.
Tästä sisuuntuneena ollaan tehty vähän ahkerammin, ja se on kannattanut: sekä torstaina että perjantaina löytyi omat ekalla yrityksellä (to iso määrä sikinsokin, pe T seitsemällä kapulalla).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)