Yskähäiriötreenit

13.12. suunnitelman mukaisesti harjoiteltiin Mervin treeneissä yskähäiriötä. Olin mielestäni tehnyt hyvän suunnitelman: Justin ollessa uppoutuneena etsintään annan toisessa huoneessa olevalle kaverille merkin, joka yskäisee vähän. Just pääsee nopeasti tämän jälkeen löydölle ja saa superpalkat. 

Alueista ei tullut kuvia, joten jaan kuvan meidän ihanasta ryhmästä, joka pystyy odottelemaan kokonaisuudessaan sisällä. Aloitettiin kolmosen laatikkoetsinnällä tuolla sermin takana ilman tietoisia häiriöitä. Just nappasi heti ekasta laatikosta kätkön, mikä on harvinaista herkkua, ja pääsin superpalkkaamaan heti kättelyssä. Sitten jatkettiin, ja Just kiersi hienosti alueen ulkokaarta järjestelmällisesti läpi, kunnes joku treenikaveri yski tiedostamattaan ja Just kääntyi ympäri, koska mun tulkinnan mukaan otti äänen kieltona / komentamisena ("kröhöm"). Sitten sekoiltiin vähän aikaa keskellä aluetta, kunnes päästiin taas ulkokaarelle, josta löytyi toinen kätkö muovilaatikosta. Just olisi halunnut avata kannen, kun laatikon toinen kahva oli auki. Tässä sitten keskusteltiinkin ryhmän kanssa, tuleeko tuollaisista laatikoista haju ulos, jos molemmat kahvat on kiinni. Mun kokemuksen mukaan tulee, Mervi oli sitä mieltä, että ovat liian tiiviitä.

Sitten toiseen huoneeseen sisäetsintään, jossa aloitettiin yskähäiriötreenit kontrolloituna. Olen aina sanonut, että yskä on ihan pirullinen häiriö kontrolloida. Kukaan ei oikein oo meinannut uskoa mua mutta kyllä se vain on: Ihmiset yskivät silloin, kun heitä yskittää. Se on luonnollista eikä sille voi mitään. Päinvastoin, jos yrittää oikein pidätellä yskää, niin sittenhän se vasta yskittääkin. Näin ollen yhtä kontrolloitua yskähäiriötreeniä vastaan tulee 10 treeniä, joissa yskää tulee ihan randomisti ilman, että mulla on mitään mahdollisuutta kontrolloida sitä. Sama kuin jos koira pelkäisi rähjääviä koiria, ja yhtä kontrolloitua treeniä vastaan tulisi 10 rähjäävää koiraa kulman takaa. Lisäksi on melko mahdotonta saada avustajat ymmärtämään, millaista häiriötä pitäisi tuottaa. Esim. kerran muistan rallytokossa, kun olin pyytänyt kavereita köhäisemään vähän, niin sieltä tuli kuorossa keuhkotaudin näyttelemistä. Sama nytkin joku mietti, pitäisikö alkaa tupakoida, että saisi Justille autenttista häiriötä. Ihmisillä on siis tapana liioitella.

Tällä kertaa Just oli jo altistunut yskimiselle kuvassa olevan salin puolella odotellessa ja laatikoilla. Kun mentiin ennen laatikoita eteiseen lämppäämään, Just oli tosi kivassa mielentilassa. Siispä niin ihanaa kuin tuo ryhmässä odottelu onkin, ei se välttämättä ole Justin edun mukaista, kun yskimistä tulee niin läheltä ja paljon. 

Sitten aloitettiin etsintä. Ensimmäinen toisto onnistui ihan täydellisesti: salin puolelta kuului pieni köhäisy, Just ei reagoinut mitenkään, pääsi löydölle ja sai palkat. Sitten tein kardinaalimunauksen sanomalla, että nyt vähän kovempaa. Seuraava yskiminen tulikin jo liian kovaa ja sellaisella hetkellä, kun Just oli nousemassa ikkunalautaa vasten. Just totesi, että aijaa, tuonne ei siis saa mennä ja poistui kyseisestä nurkasta. Meni kyllä sinne takaisin mutta ei halunnut enää etsiä korkeammalta. Ihan jouduin vinkkaamaan, ja sitten saatiin onneksi löytö ja pääsin palkkaamaan. 

Huh. Tässä vaiheessa Mervikin oli vähän järkyttynyt, koska ei ollut aiemmin tajunnut yskimisen vaikutusta Justiin. Olen siis onnistunut peittämään sen silloin, kun sitä on tullut. Päätettiin sitten vaihtaa yskijää. Taas tuli väärinymmärrys: köhäisyn sijaan sieltä tuli jatkuvaa yskimistä. Jouduin jo sanomaan, että "riittää", jonka Just luuli olevan käsky sille. Voi jestas, mikä säätö. Tässä kohtaa taisi tulla jo yksi väärä ilmaisukin, joten vihellettiin peli poikki, laitettiin molemmat väliovet kiinni, ja Just sai etsiä vielä yhden kätkön ilman mitään häiriötä.

Virheeni:

• Pelottavan häiriön pitäisi vähentyä toistojen myötä, ei pahentua.
• Olisi pitänyt selkeämmin selittää kavereille, millaista ääntä haluan. 
• Olisi ehkä voinut myös antaa Justin etsiä toinen kätkö välissä, palkata siitä ja antaa sen sitten omaehtoisesti palata ottamaan korkea kätkö

Tässä asiassa altistus tuntuu olevan aika isossa roolissa. Oon ennenkin yrittänyt treenata yskähäiriötä ja se tuntuu aina menevän vain huonommin silloin. Ehkä Justilla tulee huono fiilis, että "jahas, nää on taas tällaiset treenit" ja sitten alkaa reagoida enemmän. Sitten mä otan painetta ja se ottaa painetta minusta, ja siinähän on kierre valmis. Tää on mulle vähän vaikea asia, koska oon aina ollut sellainen, että jos mulla on ongelma, niin treenaan asiaa, kunnes se sujuu. Tässä tuntuu olevan päinvastoin, mitä vähemmän asiaa treenaan, sen vähemmän se haittaa.

Kokeessa tällaista on tapahtunut n. kerran 50:stä, joten lähinnä treeneissä tuottaa ongelma.

Tällaisia juttuja mietittiin yksin ja yhdessä treenin jälkeen:

• Oon soittanut youtubesta yskävideota kotijumppien aikaan. Just ei reagoi siihen mitenkään. Voisin ottaa saman kännykästä etsinnän aikana, aina välillä painaa päälle ja katsoa, reagoiko Just. Jos ei, niin sehän on hieno juttu! Jos reagoi, niin sitä pystyisin ainakin kontrolloimaan. 
• Janina lupasi nauhoittaa yskimistään. Lisäksi otetaan Justille naminkerjäyshetkiin opeteltavaksi "kaikki hyvin" -vihje, joka yhdistyisi mukavaan ja rentoon tilanteeseen, jossa on paljon herkkuja saatavilla.
• Paras varmaan yrittää treenit mahdollisimman yskättöminä, jotta stressitasot pysyisivät matalina eikä etsintä saastuisi. Koska sitä ei voi täysin välttää, niin käytännössä uuteen porukkaan mennessä kysyn etukäteen, onko jollakulla yskä, ja tutun porukan kanssa pidetään vain tarpeeksi väliä. Tämän ei pitäisi olla ongelma nyt, kun tehdään kolmosluokkaa, eikä muutenkaan saada olla kuuloetäisyydellä toistemme treeneistä. 
• Jos joku yskii treenien aikana, yritetään kuitata tilanne mahdollisimman neutraaliksi ja antaa Justin itse jatkaa hommia.
• Torstaitreeneissä otetaan taas putkea yskähäiriössä ohjelmaan. Tätä keväällä aloiteltiin mutta on ihan unohtunut.

Nosea omin pikkukätösin

 Itsenäisyyspäivänä menin illalla pariksi tunniksi töihin ja käytin tilaisuuden hyväkseni rakennellakseni noselabyrintteja. Kätköillä ikää pari tuntia. Ensimmäinen aulassa, lähtö kuvassa vastakkaiselta puolelta ovelta. Kätkö kuvassa lähimmän rullakon sisällä olevassa sinisessä laatikossa tällä reunalla. Just kiersi hienosti kaksi ensimmäistä rullakkoa. Sitten tuli kätkörullakolle ja ilmaisi vastakkaiselta puolelta saavuttamattomana. Kolmessa sekunnissa purki ilmaisun ja päätti tarkistaa toiselta puolelta. Olin ajatellut, että Just menisi rullakon sisään ja ilmaisisi sieltä, mutta se työnsikin pitkän nokkansa rullakon raosta ja kohdensi sieltä. Pakkohan tuo oli ostaa, kun pääsi varmasti kätkölle asti 😍

Toinen alue oli pikkuhuoneessa, jossa pöytä kaadettuna ja labyrintti laatikoiden ja tuolien välistä. Tässä Just kiersi pöydän heti mutta jäi haistelemaan viereistä pahvilaatikkoa, jossa oli varmaankin siirtymähajua. 7 sekuntia laatikkoa haisteltuaan siirtyi upeasti hajupilveä pitkin oikealle tuolille. Tähän tuli hyvä uudelleenkohdennus, kun en ollut ekasta varma, näyttikö tismalleen oikeaa kohtaa. 

 Tätä olisi voinut vielä parantaa niin, että olisin antanut Justin haistella ensin pöydän ja oven välistä, jolloin olisi voinut saada siitä hajun ja joutunut miettimään reittiä. Nyt siis huoneeseen kipittäessään oli jo kiertänyt pöydän. Lisäksi uudelleenkohdennuksessa pitää muistaa pysyä itse paikallaan, ettei mun liikkeestä tule Justille vihje.

Vessassa oli tunkeuduttava matala kätkö putkessa lavuaarikaapin alla. Tän Just selvitti 15 sekunnissa. Keittiössä oli kätkö pöydän alla tuolin alapinnalla. Olin ajatellut saavani tästä aikaan katsomisilmaisun, koska Justin olisi pitänyt tulla pöydän alta pois nähdäkseen minut. Mutta sepä täräyttikin maahanmenon kätkölle pöydän alle! Tässä jäi sen verran parannettavaa itseltä, että olin ährännyt lattialla kätkön vieressä eli olin varmaan tehnyt vähän reittiä Justille. Parempi olisi, jos olisin saanut kätkötuolin nostettua sinne toiselta puolelta tms.

Sama katsomisilmaisun kalastelu oli kopiohuoneessa, jossa kätkö Ikean Sortera-laatikossa. Oletin, ettei sinne olisi pystynyt tekemään maahanmenoa, mutta Justpa käänsikin kroppansa syvennykseen niin, ettei mitään ongelmaa ollut. 8 sekunnin löytö.

Kellarissa oli kaksi kätköä. Ensimmäinen käytävällä, jossa Just ensin minuutin verran hinkkasi avaimenreikiä ja muita korkeita kohtia, mikä oli siitä hienoa, että siellä on aika liukasta eikä Just lipsunut tai epäröinyt yhtään. Kätkö oli lavan päällä olevan nyrkkeilysäkin ketjujen välissä eli sinne pääsi, jos työnsi kuonon ketjujen väliin. No big deal, sanoi Just. Viimeinen kätkö oli varastossa saavuttamaton hyllyn alla. Just etsi reittiä 2 minuuttia 💖 Piilot  onnistuneet, 5/6, ilmaisuista priimaa 6/6, koiran into 6/6, keskittyminen 6/6, treeniaiheiden toteutuminen 5/6

Ke 11.12. kotinoset Kumpulassa, yhden kätkön tiloja, vajaa tunnin vanhentuneita. Aloitin tällä kertaa saunaneteisessä saavuttamattomalla, koska edellisen sunnuntain nollakoirailuissa oli tullut tällainen puute esille. Ei Just sitä heti jäänyt pyörimään mutta ajatus selvästi oli selvittää loppuun ja tulihan se ilmaisukin sieltä. Saunan pesuhuoneessa oli liukuestematon alla kätkö kukan kastelupurkissa. Täältä ei tullut haju yhtään. Just etsi kolme minuuttia ja sitten totesin, että tää oli tyhjä ja avasin oven saunaan. 

Tää olikin hauska! Just on ennenkin etsinyt saunassa ja aina kiipeillyt lauteille. Kätkö oli puisen päätuen alla lauteella. Just menikin lauteiden alle ja ilmaisi alakautta! Hyväksyin tietysti, koska oli varmasti yhtä lähellä kuin yläkauttakin mutta yllätyin kyllä.

Kellarissa oli kaksi kätköä, joihin esteitä matkalla. Ensimmäisessä oli pyykkiteline, jonka päällä lakana esteenä, toisella puolella silityslauta, jonka alla kori. Just löysi taas reitin heti, joten taas pitää miettiä omia kulkemisia. Kätkö oli jatkojohdossa, johon Just ensin teki maahanmenon katsomatta minua mutta sitten nousi vielä tarkistamaan lakanan, jossa varmasti siirtymähajua. Sitten teki itsenäisesti uuden kohdennuksen ja ilmaisi kunnolla. Toiselle kätkölle tuli varmasti Justin noseuran söpöin ilmaisu.

1. kerroksessa oli vielä kaksi kätköä. Porukoille oli vastikään asennettu maalämpö ja lattiassa oli reikiä, joista meni lämpöputkia. Laitoin tällaiseen reikään kätkön eli sentin verran lattiatason alapuolella. Haju oli levinnyt todella vahvasti ylös tietysti lämpöputkea pitkin ja Just haistelikin lähes minuutin ympäriinsä ylhäältä, kunnes tuli putken kohdalle ja oikein hämmästyneen näköisenä tajuaa, että hajuhan tuleekin alhaalta. Tää kätkö toimi siis tismalleen, kuten olin ajatellut!

Viimeinen kätkö oli keittiössä irrotetun sokkelin alla. Tää oli oikeesti viimeinen helppo. Joku sai myös tehdä nää alakerran kätköt.

Piilot  onnistuneet, 6/7, ilmaisuista priimaa 7/7, koiran into 7/7, keskittyminen 7/7, treeniaiheiden toteutuminen 5/7.

19.12. Joku ei tosiaan treenannut agilitya huoltopäivän jälkeen, joten otettiin Justin kanssa "pikkunoset" Uraputkessa. Jotenkin kätköjä tuli 8??!! En yhtään tajua, kuka niitä niin monta laittoi 😂

Tarkoituksena tehdä yksi labyrintti ja pääasiana ohjaajahäiriötä helpoilla kätköillä. Kätköillä ikää tunnin verran. Tällä kertaa jopa kohtuullisen hyvin onnistuin tekemään helppoja kätköjä. Ensin kuitenkin vaikeasti saavutettava kätkö eteiskarsinassa. Kätkö oli siis pöydän alapinnalla saumassa. Ensin olin mokannut sillä, että reikätiilet oli unohtuneet pöydän vasemmalle puolelle ja kätköllinen tiili pöydälle!!! 🙈 Toinen epic fail oli se, että Just oli livahtanut etsimään tätä jo heti kätkön laiton jälkeen, kun mä olin Jokun kanssa poistumassa ovesta ja luulin Justin tulevan mukana. No, sitten kun nämä mokat oli korjattu, itse tehtävä meni ihan hyvin ja ilmaisukin onnistui.

Ison tilan puolella ensimmäinen piilo hyppysiivekkeessä otettiin lähikätkönä. Toiselle agilitykeinun hihnan sohjessa hiihtelin liinanpäässä. Kolmas kätkö (videolla) oli painopussissa ja Justin kohdentaessa mä osoittelin toista kohdetta. Just ei mennyt yhtään lankaan vaan itsepäisesti jatkoi kohdennusta ilmaisuun asti.

Neljännelle kätkölle (Pedigree-muovissa)  vedin kevyesti liinasta Justin ilmaistessa. Viidennelle olin tehnyt kapean "käytävän"; kätkö oli ea-boksissa pujottelukeppien ja seinän välissä. Just meni edellä ja mä kävelin perässä reippaasti. Kun Just nappasi kiinni hajupilvestä ja alkoi tarkentaa, mä jatkoin kävelyä ohi. Samalla hetkellä Just meni maahan eli mä melkein astuin sen yli. Tää oli Justin mielestä epäkohteliasta ja se nousi maasta katsoen mua paheksuen. Ilman lisävihjeitä meni kohdentamaan uudelleen ja ilmaisi edelleen vähän kulmat kurtussa. Tästä jessasin suoraan ilman löytö-ilmoitusta ja superpalkat oli ansaittu. 

Tän paineen jälkeen Just pääsi hölkkäämään hallin toista seinustaa rennosti ja vapaasti ilman tyhmää ohjaajaa. En itse muistanut, minkä tolpan kohdalla kätkö on, mutta Just reagoi siihen aivan välittömästi ja hoiti ilmaisun kerralla purkkiin. Tästäkin tuli iso palkka. Viimeinen kätkö oli tiiliseinässä, joten loppuun vielä tarkkuusnuuskuttelut pieneltä alueelta, ja Just oli kohtuullisen tyytyväinen. 

Piilot  onnistuneet, 7/8, ilmaisuista priimaa 8/8, koiran into 8/8, keskittyminen 8/8, treeniaiheiden toteutuminen 7/8. Seuraavalla kerralla voitais tehdä häiriöinä sit vaikka liinan pudottaminen, liinan setviminen tuolin alta ja kätkön edessä seisominen. Täytyy kyllä sanoa, että musta tuntuu, että ollaan aika hyvin päästy nyt parissa treenikerrassa eteenpäin, kun olen tehnyt itse kätköjä treeninä koiralle. Labyrintit, ohjaajahäiriöt, saavuttamattomat ja vaikeasti saavutettavat kätköt ovat selvästi olleet sitä, mitä Justille pitää nyt vahvistaa. Totta kai sokkotreeniä ja ohjaajan treeniäkin tarvitaan, mutta jotkut asiat on parempi treenata tietäen kätköpaikat. Kun Just on saanut tarpeeksi kokemusta kätköistä, jotka sitä on ennen ärsyttänyt, ei tarvii niin usein purrakaan kätköä turhauman takia.

Vuoden viimeiset torstaitreenit

 

5.12. agitreeneissä teemana saksalaiset. Tehtiin pätkissä:

1-5

4-9

8-13

13-17

7 on A tai putki, 8 kepit tai hyppy.

Kyllä on palkitsevaa, kuinka nää sujuu jo niin varmasti! Kesähän näitä hinkattiin ja nyt voi nauttia tuloksista.

12.12. oli estetreenit. Keskellä hallia oli linjalla muuri, pituus ja okseri, reunoilla puomi, keinu ja rengas. Me tehtiin ensin erikoishypyillä erilaisia perusohjauksia. Joku ei hämmentynyt mistään. Sitten puomia. Tässä Jokua ensin vähän jännitti puomin alla oleva putki mutta kun siitä pääsi, niin teki tosi hienoja osumia. On kyllä hassua, miten paljon eroa oli puomin vaihtamisella. Seuraan on siis tänä syksynä hankittu soft-puomi ja Jokun kontaktiongelma näyttäisi ratkenneen sillä. Lopuksi otettiin keinulle leijeröinti eli putkeen puomin alta ja sieltä toiselta puolelta ohjaten keinu. Tähän lisättiin vielä vauhti alle ja päälle erikoishyppysuora. Sen onnistumiseen lopetettiin.

18.12. meidän koirilla olikin huoltopäivä, joten Jokulta jäi 19.12. treenit väliin.

5.12. Just tokoili kouluttamisen jälkeen koepalauttelut. Kiertohässäkässä kävi hassu juttu, kun olin ottanut kaukojen näyttötaulun valmiiksi esille, niin se sattui olemaan ihan suoraan estelinjalla lähetyspaikasta katsoen. Pitkästä aikaa Just jäi jumittamaan estettä, koska sen takana oli "kohde". Tein myös eri suuntaan kuin yleensä eli hallin etuseinää kohti, joten tuli muutettua kaksi asiaa kerralla. No lopulta saatiin onnistumaan. 

Luoksariin laitoinkin samaisen kaukotaulun ihan tarkoitukselliseksi häiriöksi. Lisäksi linja meni ihan hypyn vierestä, kuten kokeessakin oli. Tässä ei minkäänlaista epäröintiä tai hämäännystä. Tehtiin myös ällää, joka sujui hienosti ja hidasta kävelyä, jossa kesto tuo ongelman. Eli lyhyt pätkä menee hyvin, mutta jos hipsuttelu jatkuu ja jatkuu, niin Justia alkaa epäilyttää.

12.12. ei mitään muistikuvia eikä muistiinpanoja, mitä Just olisi tehnyt viihdytysvuorolla 🙈

Nollakoirailemassa sisäkolmosissa

8.12. päästiin nollakoirailemaan sisäetsinnän 3-luokan kokeeseen Porvooseen, tuomarina Miira Hellsten. Olipa kivaa! Nollakoiria oli kaksi. Molemmat teki alueet 1 ja 2 vuorotellen. Sitten toinen nollakoira teki 3. alueen ja me tehtiin 4. alue.

1. alue oli kaksitilainen, sali ja näyttämö. Just otti upeasti heti lähdöstä hajun ja meni heti haistelemaan kahta päällekkäistä pöytää. Sitten kuitenkin vinkui harmistustaan ja jätti tämän kohdan. Siellä oli siis syvä kätkö noiden kahden välissä. Just ilmaisi sen kyllä sitten, kun tultiin takaisinpäin toisen kätkön löydettyään eli kerättyään vähän varmuutta. Tästä siis treenilistalle etsinnän ekana kätkönä saavuttamaton!

Tuolirivien alla oli jatkojohto, joka teipattu ympäri. Siihen Just reagoi ekan kerran ohi mennessämme mutta ei ilmaissut, kun palattiin. Siinä ei ollut kätköä eli olisikohan reagoinut teipin hajuun. Toinen kätkö nousi pöydän jalasta salin toiselta seinustalta. Näyttämöltä ei ensin tullut mitään reaktiota, mutta kun tultiin sinne uudelleen, löytyi verhon takaa lattialistasta kätkö. Tän jälkeen tuntui, että ei enää mistään tullut reaktioita, joten ilmoitin valmiin.

2. alue oli kolmitilainen. Tältä alueelta jäi kuitenkin erityisesti mieleen se, että Just otti ensimmäisenä käytävässä olevan korkean kätkön sähkökaapista! Oli siis niin korkea, ettei Just ylettynyt siihen, mutta niin vain nappasi sen heti! Tällä alueella oli myös tyhjä tila, jota hillottiin turhan kauan. Näin mielestäni reaktion ovenkarmeista ja palattiin vielä lopussa hilloamaan niitä. Just oli myös kiinnostunut siinä vieressä olevasta tuolista, mutta siinä oli ehkä siirtymähajua korkeasta kätköstä. Kolmas tila oli takkahuone, jossa oli ihan matala kätkö takan kivijalassa ja sitten toinen kätkö pöydällä olevassa esineessä. 

4. alue oli myös kolmitilainen ja tän sai tehdä vapaana. Just kipitti heti ekaan huoneeseen ja ilmaisi ensimmäisenä kätkön tuosta kaapista (en tiedä tarkkaa sijaintia). Sitten käytiin huoneen oikea seinusta läpi ja lähempää ovea löytyi tuolikätkö. Kuvanottopuolella oli myös laatikosto, johon jotain puolittaista reaktiota mutta taisi olla siirtymähajua. Tilasta poistuessa katsoin, että vasen seinusta jäi, sinne pitää muistaa palata.

Perimmäiseen huoneessa ei ollut juuri mitään kalusteita. Just reagoi heti kaappiin ja sitten yritti jos mitä kautta ja lopulta teki akrobaattikohdennuksen etujalat tuolin päältä kurkottaen. 😍

Tässä tilassa tuli myös jonkinlaista reaktiota lavuaariin mutta siellä ei ollut kätköä.

Käytävästä löytyi peräti kolme kätköä. Lattialistan Just nappasi hienosti matkan varrella. Huoneessa oli syvennys, jonne ohjasin, ja Just nappasi sieltä kätkön ikkunankarmista. Kolmatta kätköä en muista.

Tässä vaiheessa laskutoimitus... ööö... montakos me ollaan löydetty... siinä sit tuomarin kanssa yhdessä laskettiin, että 2 tuolta ja 1 tuolta ja 3 tuolta ei kun 2 tuolta ei vaan 3 😂 Palattiin sitten ekaan huoneeseen mutta en muistanut enää, että vasen seinusta piti käydä 😂 vaan hillottiin toista pöytäryhmää. Tässä vaiheessa aikaa oli mennyt sen verran paljon, että Miira vinkkasi, että yksi seinusta on käymättä. Kappas vaan, sitähän mä olin itsekin ajatellut! Ohjasin sinne ja sieltä nousi melko välittömästi ilmoitustaulun reunasta kätkö. Sehän oli seitsemäs eli päästiin lopettamaan löytöön. 

Oli kyllä tosi hauskaa! Aika vaikeaa on kyllä pysyä kärryillä, missä tilassa on mitäkin etsitty, kun ehtii tutustua alueeseen vain parin sekunnin ajan ja keskittyminen ja muistikuvat puuttuvat. Ja kätköjen laskeminen ei tosiaan ole helppoa. Mutta nyt on sekä treeneissä että kokeissa monitilaisissa alueissa näkynyt sellaista, että rekisteröin, että jokin osa tilasta on käymättä mutta en palaa sinne. Tässä pitää siis skarpata!

Päivän tärkein asia oli kuitenkin se, että Just teki 13 maahanmenoilmaisua!!! Juuri kun olin päättänyt, että en stressaa katsomisilmaisuista vaan ostan ne, jos olen nähnyt kohdennuksen, niitä ei tule. Voisikohan tässä käydä, kuten Kokon Päivi vinkkasi, että kun vahvistaa vahvuuksia ongelman ympäriltä, ongelma poistuu?!

12 ilmaisua näin ja kaikki oli puhtaita. Yhdestä en ole ihan varma, kun Justin pää oli sellaisessa kulmassa. Nyt oli odotusaikana käytössä Justin versio nuuskumatosta eli mattoon 1 nami, sen saa hiljaa makaamisesta ja namin syönnin jälkeen Just nostaa maton mulle uudestaan täytettäväksi. Lisäksi harjoiteltiin odotellessa Anitan vinkkaamaan ilmaisua namikäteen. Lupaavalta näyttää!!

 

Tokokoe 30.11.

30.11, kuparisen Caddyn nokka kohti Hyvinkäätä; ohjelmassa vuoden viimeinen tokokoe. Oli tosi hyvä fiilis mennä, treenit oli menneet hyvin ja tehtiin oikein Annikan kanssa lista asioista, jotka koepaikalla olivat meidän puolella. No jaa, eipä ne oikein auttaneet.

Alku oli kyllä tosi lupaava. Paikkis meni aivan mallikkaasti ja saatiin kymppi. Sen jälkeen oli aika pitkä odotteluaika. Selvästi huomasi, että se oli kyllä vireen kannalta huono asia, että jouduin pitämään Justin rauhallisena niin pitkään. Kun se tuli halliin, se oli tosi innoissaan ja hyvällä tuulella, mutta paikkiksen ja odottelun jälkeen ei enää samalla lailla syttynyt.

Kehääntulo hyvällä ilmeellä ja eka liike tunnari aivan satavarma suoritus 😍 Niin ansaittu kymppi! Hyvä sosiaalinen palkkautuminen mutta sitten alkoi jo sählinki seuraavan liikkeen aloituksessa. Luoksarissa oli kaksi asiaa, jota me ei oltu harjoiteltu: juoksulinja hypyn ja seinän välistä sekä kaukotaulu ohjaajan vieressä kutsupaikassa. Just ei mennyt kumpaankaan näihin, tuli hidasta laukkaa koko matkan ja stoppasi ihan hyvin, mutta sekä ekaan maahanmenoon että sivulle istumiseen tarvittiin toiset käskyt: arvosanaksi 5. Sitten odoteltiin hetki, kun liikkuri kävi nostamassa estettä ja sitten haki mun vierestä kaukotaulun. Olin tehnyt ennen kehää lämppänä peruutusta, ja se tuntui olevan Justilla päällimmäisenä mielessä, kun aloitettiin kaukot. Nyt meni maahan ekalla käskyllä ja eka seisominen hyvä. Sitten ei istunut, vaikka tuo vaihto on sen bravuuri. Maahan-käskystä istui ja alkoi myös vinkua aika paljon epävarmuuden merkiksi. Loppujen lopuksi vaihtoja tuli tehtyä niin vähän, että liike meni nollille. 

Ekan kehän viimeinen liike oli kiertohässäkkä. Kun katsoin hyppyihin päin, ne näytti tosi korkeilta!! Varovasti sitten kysyin tuomarilta, saisiko niitä vähän laskettua ja hän onneksi suostui. Joten taas oltiin tilanteessa, että me ollaan aloituspaikalla, kun liikkuri säätää hyppyjä. Mutta mepä oltiinkin tehotreenattu tuota Justiinsa ja nyt Just ei mennyt lankaan vaan lähti upeasti juoksemaan kohti kiertotötsää hyppyjen ohi! ... kunnes noin kolme metriä ennen hyppyjä kaarsikin oikealle ja jatkoi tötsien ohi. Parin metrin jälkeen tajusin huutaa "stop", jota Just onneksi kuunteli. Ihmeen kaupalla sain sen myös ohjattua tötsien toiselle puolelle ja sieltä kutsuttua, joten teoriassa kiertäminen tuli suoritettua. Onneksi sattui vasemmanpuolimmainen este, kun Justin linja oli niin sivussa. Loppuosa menikin muuten hyvin paitsi että loppuperusasentoon tarvittiin taas lisäkäsky. Liike meni kuitenkin nollille, koska Just kiersi niin kaukaa eikä oikeastaan ollut kiertämässä. Paremmin tää toki meni kuin edelliskerroilla, jolloin Just jäi hypyille!

Kokeen aikataulu oli vähän myöhässä ja ekaan kehään mennessä liikkuri oli sanonut, että olkaa sitten valmiita. Tokaan kehään mennessä kävi sellainen sählinki, että kun katsoin edellisen koiran poistuneen ja tuomarin olevan valmiina ja koiran hyvällä fiiliksellä, menin kehään huomaamatta, että liikkuri oli vielä istumassa toimitsijoiden pöydässä. Sitten liikkuri säikähti, että me tultiin jo, ja siinä sitten kaikki kolme sählättiin ennen kuin oltiin aloituspaikassa oikeaan suuntaan kääntyneenä. Ollaan me tällaistakin treenattu mutta olen aina palkannut Justin tyyliin ekasta liikkeellelähdöstä, ei sen jälkeen ole tarvinnut neljää liikettä suorittaa.

Olin ajatellut, että seuraaminen kehän ekana liikkeenä oli tosi hyvä, mutta tuntui todella raskaalta. Kaavio oli meille ihan katastrofaalinen: käännöstä käännöksen perään ja tosi pitkät osuudet juosten ja hitaasti. Laskin, että kaavion keskellä tehtiin 7 käännöstä puoleen minuuttiin! Ei me tollaista olla treenattu! Meille kun sopisi pitemmät välisuorat, joissa päästään rentoon kävelyyn. Sellaista onneksi päästiin tekemään alussa ja lopussa. Perusasentoja jäi ottamatta yhtä paljon kuin tuli otettua. Jotain mä teen noissa omituista! Yritän "auttaa" koiraa mutta se vaan sekottaa. Ehkä se on mun polven liike, vaikka oon yrittänyt kouluttaa Justia pois siitä. Arvosanaksi kutonen. 

Seuraavana L, jossa erityisen meille sopivat asennot istu ja seiso. Lähdin tietoisesti kävelemään "jääväkävelyä" ja tein vielä ison vartaloavun, mutta silti Just jäi seisomaan. Taisi myös itse tajuta, että pieleen meni, kun ei lähtenyt heti jatkamaan seuraamista. Seisominen meni hienosti, mutta loppuperusasento jäi taas ottamatta. Kutonen tästäkin.

Ruutuun Just meni yhtä varmasti kuin aina. Kutsunkin lähti mukavasti ja tuli seuraamaankin mutta taas jäi seisomaan lopussa. Kasi tästä. Viimeisenä liikkeenä ohjattu, vasen puoli. Appari vei kapulat, oikean ensin - onneksi oltiin treenattu tätäkin. Voi mikä tsemppaus Justilta 😍 Seuraamaan lähti nihkeästi mutta yritti kuitenkin vielä ekan suoran. Täyskäännöksen jälkeen lässähti kokonaan ja jäi hiippailemaan. Sain sen kuitenkin vielä mukaan ja siitä pysäytettyä. Vii-tuo käskystä Just kääntyi oikeaan suuntaan, bongasi kapulan, haki sen mennen tullen laukalla ja muisti jopa istua perusasentoon! Ysi tästä - olipa ihana päätös kokeelle! Kokonaisvaikutus 8,5, yhteispisteet 193 ja III-tulos.

Heti kokeen jälkeen ja pari päivää sen jälkeenkin oli aika lannistuneet fiilikset. Tuntui, että mikään, mikä oltiin hinkattu, ei kantanut kehään. No eihän se nyt ollut totta. Kiertohässäkkään lähtöä ja ohjattua on tehotreenattu eniten ja nehän onnistui. Harmitti kuitenkin, kun varmoista liikkeistä tuli niin huonot pisteet. Kaukoista, luoksarista ja ällästä olisi kyllä pitänyt ainakin seiskat saada. Myös seuraaminen tuntui taas tosi pahalta, kun se edistyi kesällä ja syksyllä niin hienosti. Perusasentojen puute turhautti myös tosi paljon, kun ei sellaista ikinä tapahdu treeneissä. Ja kun tokassa kehässä oli kaikki liikkeet, jotka sisältää seuraamista, tuntui koko kehä rämpimiseltä.

Videolta kun katsoin kiertohässäkän, tajusin, että ihan sama ilmiö kävi vuosi sitten meidän viimeisessä avoimen kokeessa. Molemmissa oli yksi yhdistävä tekijä: kierto tehtiin suoraan kohti yleisöä. Sehän on tunnetusti Justille vaikeaa. Siellä Taisteluoravan treeneissähän harjoittelin samaa asiaa eikä se silloinkaan onnistunut ekalla yrityksellä, vaikka korjauksesta onnistuikin... eikä kierron korjauksiakaan olla kovin paljon treenattu. 

Kyllä tää voittajaluokka alkaa tuntua liian haastavalta ja raskaalta meille. Vaatisi treeniä tosi paljon enemmän, kuin mitä mä olisin valmis satsaamaan. Ja koko ajan pelottaa, ettei Justin kroppa enää kestä sellaista treenimäärää. Tällä treenimäärällä ollaan päästy perustasolle, että on mahdollisuudet onnistua, jos kaikki menee putkeen, mutta jos tulee muuttujia, niin homma kosahtaa. 

Oli meillä hetkittäin ihan kivaakin kehässä, mutta päällimmäinen fiilis tällä hetkellä on se, että ahdistaa ajatuskin mennä kokeeseen. Toko ei koskaan ole tuntunut omalta lajilta mutta mukana se on roikkunut koko ajan. Mutta koska ei tarvii tehdä sellaista, mikä ei tunnu tarpeeksi hyvältä etenkään seniori-ikäisen koiran kanssa, voi olla, että tää oli tässä. Harmittaa toki jättää huonon fiiliksen kokeeseen, mutta jospa vaikka tulisi vielä oman seuran koe, johon voisi mennä vaikka avoimeen 💖 Ja tokon treenaamista kyllä jatketaan, koska se on kivaa, mutta painotukset toki vähän muuttuu, kun ei ole koe tulossa.

Nosetreenit x 3

Toko on kovin aikaavievä harrastus. Tuntuu, ettei marraskuussa muuta tehtykään mutta kuun lopussa oli kuitenkin parit nosetreenit. Maanantaina 25.11. mun ryhmä treenasi työpaikalla. Oltiin viimeistä kertaa tällä kaudella katutasossa, joten ohjelmassa oli laatikkoalue pikkuhuoneissa, ohjaajahäiriötreeni pöytäryhmällä pihalla, korkeat kätköt pihalla sekä etsiminen ohjaajan kasvojen tasolla lastauslaiturilla (ohjaaja maan tasossa). Kaksi harjoitusta tehtiin mun kanssa, loput itsenäisesti.

Ohjaajahäiriöissä painotin, että yksi häiriö kerrallaan ja kerroin esimerkin Justin treenistä Kuopiossa. Jostain syystä tuolikätkö oli muutamalle koiralle vaikea ilmaista. Lisäksi tuolit olisivat ideaalisti voineet olla kauempana seinästä mutta sitten taas ei oltais oltu katoksen alla. 

Laatikoilla oli yhteensä 6 kätköä: ekalla käytävällä lähikätkö kenkälaatikossa, eka huone oikealla oli tyhjä, Nasu-huoneessa oli laatikot sikinsokin ja kätkö keskellä isossa pahvilaatikossa, välikäytävässä oli kätköt kahdessa vierekkäisessä muovilaatikossa, ja taimmaisessa tilassa oli oikeassa nurkassa kätkö Postin laatikossa ja vasemmassa nurkassa pahvilaatikossa. Olin asettanut lähikätkön kenkälaatikkoon niin, että laatikossa oli kätkö pohjalla ja laatikossa matala reikä lähtöön päin. Mutta kukaan ei saanut lähdöstä hajua! Eikä mun mielestä ollut kyse siitä, etteikö koirat olisi haistelleet lähdössä. Ilmeisesti siis ilmavirta kulki väärään suuntaan. Tää myös ohitettiin helposti, kun oli kahden huoneen välisen oviaukon kohdalla.

Vierekkäisissä laatikoissa mulla kävi sellainen moka, että toinen laatikoista (laakeri) oli kiinni kahdella kahvalla ja ensimmäinen vain yhdellä (euca). Näin ollen siis ensimmäisestä tuli vahvempi haju. Koirat meinasivat jäädä vähän tilttaamaan siihen, ja kun ohjaajat painostivat jatkamaan, mentiin toisesta laatikosta ohi, vaikka koirat reagoivat siihen kyllä. Muutama ohjaaja osasi kyllä hienosti lukea koiransa eestaas-reaktion. Taimmaisen käytävän Postin laatikko löytyi hyvin, mutta toisen päädyn tiiviisti teipattua pahvilaatikkoa piti oikeasti haistella, ennen kuin siihen maltettiin jäädä.

Oli siis varsinainen källialue. Olin tyytyväinen siihen, etten vielä ole niin ilmiselvä, ettenkö onnistuisi järjestämään edes jonkinlaisia jekkuja koulutettavilleni. Ihan hauskaa harjoitella laatikoita tuollaisissa ahtaissa tiloissa!

Justin kanssa tehtiin laatikoiden lisäksi ohjaajahäiriönä sellaista, että kävelin pöytäryhmän ympäri hidastamatta koiran etsiessä ja tarkentaessa. Korkeiden kätköjen kanssa kävi köpelösti, kun tuuli oli avannut lämpötolpan kannen, jossa kätkö oli, ja heittänyt kätkön ties minne. Ihmettelin, kun nollakoira Just ei reagoinut millään tavalla, ei nenä värähtänytkään tolpan kohdalla, vaikka tultiin vastatuuleen. No ei ihme, ettei reagoi, kun kätkö ei ole siellä! Jouduin siis rakentamaan korkeiden kätköjen alueen uudelleen enkä päässyt testaamaan sitä. 

29.11. kauden ekat Mervin treenit. Kolmosen sisäetsintää oli toivottu, ja sellainen meille järjestyi. 4 tilaa, aikaa 11 min. Jatkettiin samoja teemoja kuin viimeksi eli "pääseekö lähemmäksi". Just oli ollut 3 päivää levossa fyssarin jälkeen ja viretila oli sen mukainen. Saatiin siis loistava treeni siihen, mitä voin tehdä ennen etsintää, jos vire näyttää olevan liian korkea. Ja onnistuinkin hyvin: 6/7 ilmaisuista puhtaita!

 Tää meni kyllä aika hyvin ja olin ihan tyytyväinen omaan ohjaukseeni. Ekasta tilasta löydettiin 2 kätköä. Tokassa tilassa oli tuollainen viritys, jossa agilitysiivekkeet olivat rinnakkain. Just meni pöydän alle ja hillosi matalaa, siivekkeiden alareunaa ja pöydän jalkoja ja muutenkin huoneen puolta. Tässä kohtaa ajattelinkin, että lähellä on matala kätkö, olisikohan seinän puolella. Kokeessa olisin lähettänyt seinälle, mutta treeneissä annoin koiran itse ratkaista ja sehän ratkaisi! Tosi hienosti kääntyi ympäri ja nappasi kätkön lattialistasta seinältä. Tilasta löydettiin toinenkin kätkö, eri pöydän alapinnalta. Tähän tuli katsomisilmaisu, josta pyysin näyttämään uudelleen.

Sitten siirryttiin eteenpäin. 3. tila oli tyhjä, minkä Just näytti siltä, että pyrki sieltä hyvin vahvasti pois, kohti laatikkoaluetta. 

4. tila oli vessa. Just nappasi sieltä ensin wc-paperitelineestä kätkön. Palkkauksen jälkeen meinasin jatkaa eteenpäin mutta sitten mulla välähti, että hetkinen, voisihan siellä olla toinenkin kätkö! Ohjasin takaisin ja Just nappasi vielä vasemmasta reunasta lämpöputkesta toisen kätkön! Ai että mä onnittelin tästä itseäni. 

Kuusi kätköä löydetty ja tässä kohtaa kysyin Merviltä, onko kaikki. Ei ollut eli yksi jäljellä. Käytin sitten hetken miettiäkseni. Vessa valmis, 3. tila tyhjä, 1. tilasta oli löytynyt kaksi, mutta hei 2. tilasta meillä oli kyllä yksi sivusta käymättä (kuvan vasen seinusta). Ihan oikein osasin siis tehdä poissulkupäättelyn. Mentiin sinne ja Just kyllä reagoi, vahvastikin, mutta ei meinannut millään paikantaa kätköä. Hillosi varmaan 2 minuuttia jostain syystä seinustan vasenta reunaa ja ylhäältä, kun kätkö oli oikeassa nurkassa vihreän pyykkikortin takana lattianrajassa. Sitten kun lopulta tarkka kohta löytyi, Justia jo turhautti sen verran, että piti raapaista kätköä.  Eli ehkä olisi kannattanut jättää siihen kuudenteen kätköön 😂 Vähän mulla meinaa olla haasteita siinä, että siirtyisin eteenpäin mutta ei jäisi kokonaisia seinustoja etsimättä. Ei tehty enää laatikkoaluetta, kun tokokoe seuraavana päivänä.

2.12. Mervillä oli extrakerta laatikkoetsintää, johon meidän tiimi osti 3-luokan tunnin. Tehtiin kolme etsintää, joista kahdesta on kuvat. Justilla meni kyllä oikeastaan tosi hyvin. 

Kaikki kätköt löytyivät ajan sisällä eikä yhtään ylimääräistä. Kerran kävi niin, että kätköt olivat viereisissä laatikoissa. Ekan löydön jälkeen jatkettiin toiseen suuntaan ja siksi toiselle kätkölle tultiin vasta ihan lopuksi. 

Huomionarvoista oli se, että löydettyään ekalta alueelta molemmat kätköt, Just pyrki hyvin voimakkaasti sermien taakse, jossa oli varalaatikot! Eli ihan sama ilmiö kuin perjantain treenin tyhjällä alueella. "Poistutaan, täällä ei ole mitään nähtävää." Täytyykin ruveta kiinnittämään huomiota, onko aina poistumassa tilasta, jos haistaa muualla kätköjä.

Viimeisenä tehtiin etsintä, jossa oli kolme kätköä. Just löysi ne ajassa 1:27 eli erittäin tehokasta työtä! Tässä oli myös kätkö isossa matkalaukussa, mutta sen kahvassa eli ulkopinnalla, ei laukun sisällä. 

Jossain vaiheessa treeniä oli kätkö muovilaatikossa, jonka kantta Just raotti nenällään. Tuota pitää seurailla, ettei muodostu ongelmaksi.

Tokoviimeistelyt

 Vieraan hallin treenejä osa 2. 19.11. käytiin Ojangossa aamutreeneissä Annikan ja Katin kanssa. Aloitettiin paikkiksella, joka sujui Justilta ihan hyvin. Sitten tehtiin ohjattu, Kati vei kapulat ja Annika liikkuroi. Muistaakseni tää meni myös hyvin. Sitten tehtiin kiertohässäkkä niin, että ensin oli pelkät kiertotötsät ja lähetin pitkästä matkasta. Meni hienosti ja palkkasin suoraan vauhdista. Sitten kaverit laittoivat hypyt paikoilleen ja Just jäi ihan kiinni vasemmanpuoliseen hyppyyn. Meinasi jo hermo mennä. Otin kerran kierron hyppyjen tasolta, minkä jälkeen menin Annikan vinkistä vähän eri lähetyspaikkaan. Nyt saatiin kierto onnistumaan ja loppuosa myös. Kolmantena liikkeenä ruutu koko kentän pituudelta namipallolle, ja viimeisenä seuraamista kohti oviaukkoa, jonka takana toinen koira / ihminen. Tästä sitten loppupalkka.

Torstaina 21.11. ollaan tehty liikkeestä istumista, ruudusta kutsua ja stoppeja putkelta. Lisäksi kahden apparin kanssa ihmishäiriötä kiertohässäkässä. Huomasin nimittäin Ojangossa, että kun avustaja siirtää estettä tai muuttaa korkeutta, Just jää esteeseen kiinni. Näinhän kävi myös rotumestiksissä. Nyt treenattiin sitten sitä, että kun me oltiin jo aloituspaikassa, Hanna ja Annika laittoivat vasta silloin esteet paikoilleen. Tästä kierto ja vauhtipalkkaus. Toinen toisto niin, että mentiin taas aloituspaikkaan ja kaverit vaihtoivat esteiden paikkoja. Just ei mennyt lankaan vaan kiersi upeasti. Otettiin myös loppuosa ja ihan nappiin meni.

Lauantaina 23.11. saatiin vihdoin ja viimein sovittua kimppatreenit Ninan kanssa, myös kaimani oli mukana Riimin kanssa. Nää oli meidän viimeiset kunnolliset treenit ennen koetta, joten kävivät viimeistelystä. Otettiin ensin L:n alku istumisella, suoraan asennosta palkkaus. Ohjatussa Anna vei kapulan ja Nina liikkuroi, noudettiin vasen. Tää oli superhyvä. Hässäkässä taas ihmishäiriö, nyt sujui jo varmasti. Lopuksi vielä kaukot + luoksetulo, jotka muuten hyvät, mutta luoksarissa matka oli vahingossa liian lyhyt, niin vauhtia ei oikein tullut. Treenin jälkeen mietin, kävikö tämä nyt laisinkaan viimeistelytreenistä, kun ei tehty siirtymiä ja kehääntuloja. No sitten tajusin, että mehän otettiin kehääntulo joka liikkeeseen ja siirtymä joka väliin eli integroitiin ne treeniin. Sehän on vielä paljon parempi kuin treenata niitä erikseen! 

Sunnuntaina oli vielä tarkoitus ottaa "viimeistelyn viimeistely" eli kaukalolla luoksari ja tunnari. No luoksari meni täydellisesti ja tunnari oli ihan katastrofi. Johtui varmaan lumihangesta; Justia hämäsi, kun kapulat hautautuivat lumeen. Tiistaina koirilla oli fyssari, joten Justilla meni seuraavat päivät huilatessa. Yksi tunnari oli kuitenkin pakko vielä ottaa keskiviikkona ja se meni aivan täydellisesti, joten näillä fiiliksillä oli hyvä lähteä kokeeseen.

Ja vielä päivitys Jokun agitreeneistä. 21.11. oli tällainen ratatreeni. Me oikaistiin kolmoselta kutoselle, muuten ihan numeroitua rataa. Tää meni muistaakseni tosi näppärästi ja päästiin kokeilemaan useampia eri ohjauksia. 10-14 oli erityisesti sellainen pätkä, johon oli paljon vaihtoehtoja ja Joku nollakoirahan niitä kokeili!

28.11. oli taas kerran leijeröintiä. Lähes kaikille ryhmän koirille tuotti haasteita 2-3 ja 5-6 - ollaan niin monta kertaa tehty tuollaista putki-putki -kuviota puomin alla. Jokun kanssa ennakoitiin ongelmat ja otettiin heti etupalkka 1-3 -pätkälle. No sehän meni hienosti mutta sitten vitoselta Joku ei todellakaan jatkanut kutoselle vaan homma meni ihan putkeen. Muut kuviot meni aikalailla sujuvasti.