Aloitettiin tuosta treeni 1:stä. Nina palkan kanssa suoran päässä ja koiran piti ohjauksen mukaan joko juosta suoraan tai kääntyä joltakin hypyltä takaisinpäin. Kun Nina tän tavoitteen kertoi, koko ryhmä repesi nauramaan :D Just sai ensimmäisenä todistaa, että ei meidän pennut ole niin pahasti kiinni palkassa kuin me ohjaajat luullaan! Se nimittäin kääntyi joka kerta, kun käänsin vaan! Ja suoraan meni eteen-käskyllä mua vilkuilematta. Käännökset oli vähän epätasaisia, ja selityskin löytyi. Mä oletan, että Just yrittää juosta palkalle, ja sitten en todella ohjaa käännöstä, vaan yritän äänellä kompensoida. Kun Nina käski mun olla hiljaa ja keskittyä ohjaukseen, Just kääntyi aivan uskomattoman hienosti. Se on nyt sitten semmonen homma, että meikäläisen pitää alkaa rajoittaa äänenkäyttöä radalla niihin kohtiin, joissa sitä oikeasti tarvitsee. Suomeksi sanottuna: "Turpa kiinni ja ohjaa!!!" :D
Sitten treeni 2. Alkuradalla 1-3 testasin hiljaisempaa ohjausta. Lähetin ykköselle ja seuraava käsky oli vasta A:lle. Toimi ihan nappiin! Rataan tutustuessa treenikaverin Viivin vanavedessä vinguin, että miten ton 4-5 muka saa ohjattua, kun koiralla on juoksukontakti. Nina ei ottanut näitä ininöitä kuuleviin korviinsa vaan sanoi, että palkataan Just vain kohti 5-hyppyä. Ekalla kerralla kontaktilla tuli melkoinen loikka, kun oli heitetty palkka. Toisella kertaa palkka oli maassa, ja sitten kontaktikin tuli otettua siivosti, vaikka apuvälineitä ei ollut. Nina ehdotti ohjaukseksi vitoselle pakkovalssia, joka ei ollut käynyt mun mielessäkään. Ekalla yrityksellä Just meni putkeen, kun mä jäin vähän jälkeen. Toisella lähdin heti kakkoselta liikkeelle ja ehdin vallan mainiosti pakkovalssiin sillä aikaa, kun koira suoritti A:ta. Vähän tuli taas noottia, että teen asioista ongelmia ;-) Juoksukontakti on toki huomioon otettava asia, mutta ei se saa aiheuttaa "ei me voida tollee tehä" -asennetta.
Loppuradalla ongelmakohta oli 11-14. Ensimmäisellä yrityksellä jäin toljottamaan, meneekö se A:lle. No ei mennyt, ja sitten mä olin auttamattomasti myöhässä. Kalastin jotenkin 12:n yli, leikkasin 13:n, Just kääntyi liian tiukasti ja jouduin epätoivoisesti tönimään 14:lle :D Eli kolme pelastusta kolmen esteen aikana! Vaihdettiin sitten ohjaus persjättöön 12:n yli. Varmaan kolme kertaa jäin siinä kohtaa jumittamaan, olin koiran tiellä ja meno oli hätäistä ja tökkivää. Viimeisellä kerralla (pienen saarnan jälkeen) liikuin, tein persjätön ja liikuin edelleen - koira tuli aivan suoraa linjaa koko matkan putkelta loppuun. Ei ollut kiire eikä tuntunut vaikealta.
Kolme muistutusta jatkoon:
- Turpa kiinni ja ohjaa
- Luota koiraan
- Luota omiin jalkoihin
- Lue kohdat 1-3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti