KEK3 Tikkakoskella 8.6.

 Mökkireissun päätteeksi KEK3 Tikkakoskella. Tuomarina meille uusi tuttavuus Marika Mäkikyrö, joka nousi saman tien mun top-5 -suosikkilistalle. Todella mukava tuomari! Helatorstain katastrofikokeesta oli aika paljon henkistä kuormaa. Otin siis tavoitteeksi vain tehdä sellainen meidän tavallinen suoritus "muutama kätkö missattiin" ja ottaa pelkkiä oikeita löytöjä. Se toteutuikin! Tehtiin 9 oikeaa löytöä, lisäksi Just löysi vielä yhden mutta aika loppui juuri siinä enkä uskaltanut ilmoittaa löytöä, kun se ois voinut olla väärä 😂

Sen sijaan hillopurkki oli unohtunut matkasta ja sen huomasi. Just oli ulkoetsinnässä ihan helvetin hyvä ja löysi neljä kätköä 3,5 minuuttiin. Itse sen sijaan olin ihan idiootti enkä osannut laskea neljään, joten hillottiin tyhjää tilaa vielä 2 minuuttia. Tämä on vihoviimeistä, mitä Justin kanssa tässä kohtaa saisi tehdä sekä motivaation että jaksamisen kannalta (seuraavan päivän L3 huomioon ottaen); juuri kun olen kiinnittänyt huomiota ulkoetsinnän motivaatioon, alueen tehokkaaseen läpikäyntiin jne. Kaiken ajan käyttäminen ei myöskään korreloinut tavoitteeseen tehdä pelkkiä oikeita löytöjä. Yritin kuitenkin olla itselleni armollinen, koska tosiaan helatorstaista oli melkoinen trauma.

Just oli 1. kierroksella todella hyvässä vireessä, pirteä ja määrätietoinen. Ainoastaan lämppärataan ei tällä kertaa malttanut keskittyä ollenkaan. Sää oli melko lailla täydellinen kisasää: +13 ja pilvistä.

Ulkoetsintä, 3 tilaa, aikaa 6 min. Just hölkkäsi suoraan 1. tilan läpi oikeanpuoleiseen pikkutilaan ja löysi nopeasti tuolipinosta kätkön. Sosiaalisen palkan jälkeen ohjasin sen kukkaruukulle, josta se alkoi reagoida ja vinkui siirtäen mua kauemmas. Siitä toinen löytö; vilaistiin nopeasti läpi tolpat ja siirryttiin 3. tilaan. Sieltä nopea löytö tolpasta ja vähän reaktiota korkealle tiskille alueen takaosassa. En painostanut ja Just siirtyi eteenpäin, kunnes ilmaisi toisen "lipan" vähän epämääräisesti. Pyysin näyttämään uudelleen ja nyt tuli aivan vimpan päälle tarkka ilmaisu ajassa 3:30. Tässä kohtaa laskin, että ollaan löydetty 2 tuolta ja 2 tuolta mutta en osannut laskea, että 2+2= 4 😂😂😂 Just etsi sitten kaikki pöytäryhmät vielä läpi, kunnes ilmoitin valmiin ajassa 5:55. Kyllä voi ihminen olla typerä! Nimenomaan tavoitteet huomioon ottaen ois kannattanut lopettaa aiemmin, etenkin kun 4. löytö oli niin hieno - siitä olisi ehdottomasti pitänyt poistua palkkaamaan. En tiedä, miksi mun on juuri ulkoetsinnässä niin vaikea hahmottaa maksimimäärää. 5 koiraa sai täydet pisteet; Just oli kirkkaasti nopein mutta ohjaaja ei.

Ajoneuvot 4 kpl, aikaa 4 min. Nyt pysyin hyvin kärryillä, mistä on löydetty ja mistä ei! Just hölkkäsi suoraan lähdöstä takimmaiselle autolle ja krokotiili iski lämpöpistokkeeseen! Tuomari ei ehtinyt mukaan, joten ei virheitä. Sitten käytiin valkoinen auto, josta ajattelin, että tää ois ehkä tyhjä. Siirryttiin mustalle, josta löytö saumasta. Siitä käytiin punainen, josta reaktioita, mutta ne oli siirtymää. Just vaihtoi vielä kerran valkoiselle ja kerran punaiselle, kunnes aika oli loppumassa, joten ilmoitin valmiin ajassa 3:51. Tästä kaikille täydet pisteet.  Tänkin ois voinut lopettaa varmaan minuutin aikaisemmin; viimeiset kierrokset punaisen ja valkoisen ympäri oli turhia.

Laatikot, aikaa 4 min. Lattia oli todella liukas, joten mentiin ihan kävelyvauhtia. Upeasti Just itse osasi säädellä vauhtiaan eikä hölkännyt yhtään! Just reagoi voimakkaasti takana olevaan kameralaukkuun mutta hylkäsi kätkön, vaikka tultiin sille toisestakin suunnasta. Alueen alusta saatiin löytö pahvilaatikosta. Vain kahdelle koiralle tästä täydet pisteet. En tiedä, miksi tuo kätkö ei kelvannut Justille. Joku toinen ohjaaja sanoi, ettei hänen koiransa ollut reagoinut lämpällä laventeliin ja kokeen ainoat laventelikätköt olivat tällä alueella, joten saattoi vaikuttaa. Tai sit ei olla treenattu juuri tismalleen tuollaista kameralaukkua, ja Justin itsevarmuus ei riittänyt. Ei voi tietää.

Sisäetsintä, 3 tilaa, aikaa 5 min. Just juoksutti meitä ympäri aluetta ja reagoi voimakkaasti moneen paikkaan. Tämä tarkoitti, että alueella on lähekkäisiä kätköjä; jatkossa osaan ottaa juoksuttamisen vinkkinä tästä! Peilikätkö oli levinnyt koko tohon huoneeseen ja vaati jonkin verran päänvaivaa, että löytyi. Just yritti myös pari kertaa ovesta ulos. Ehkä mulla vihdoin leikkasi, koska ohjasin alueen rajalle, mikä palkittiin löydöllä heti ovesta oikealle. Just reagoi myös kuvassa näkyvästä huoneesta ovenkarmeihin mutta aina kun me päästiin etuhuoneen puolelle, se harhautui muille lähellä oleville piiloille. Noi risteävät hajupilvet on aina olleet meille hankalia 🙂 Toi jääkaapin kolo jäi käymättä. 

Viimeinen kätkö oli tosi korkea ja levinnyt laajalle. Just reagoi selkeästi ja nousikin ja tekikin sellaisen puolittaisen vinkuvan ilmaisun, mutta en ollut varma kohdasta (kaapin reuna vai käsipaperiteline), joten en uskaltanut ilmoittaa löytöä väärän pelossa. En ole aiemmin ollut tällaisessa tilanteessa, joten en osannut lotota, kun aika oli loppumassa samalla. Mutta jälkikäteen ajateltuna Justin reaktiot oli kyllä niin voimakkaat, että olisi kannattanut ilmoittaa löytö. Ainahan kätkö on käsipaperitelineessä 😂 Täytyy vain toivoa, että Just ymmärsi mun "valmis"-ilmoituksen niin, että oltiin löydetty kätkö eikä että vedin sen pois piilolta. Tuossa ei olisi ollut turvallista nostaa Justia tason päällekään. Vain kolmelle koiralle täydet pisteet tästä. 

En itse tajunnut ulkoetsinnän laskuvirhettäni ollenkaan. Vasta palkintojenjaossa tuli asiasta puhe; siinä vähän aikaa räpyttelin silmiäni, kunnes repesin nauramaan. Tuomari sanoi kovin empaattisesti, että sun koira näyttikin 2. kierroksella vähän väsyneemmältä. On siis ihan mahdollista, että kätkön jättäminen johtui siitä. Saatiin muuten TP söpöimmästä sosiaalisesta palkasta!

Kokeen jälkeen oli tosi hyvä fiilis, ja onnistuin olla ruoskimatta itseäni hilloamisesta. Sen sijaan seuraavana yönä 4:30 heräsin kriiseilemään aihetta 😂 Tuntui tosi epäreilulta koiraa kohtaan, että a) en palkannut sitä täydellisesti suoritetusta alueesta, b) väsytin sitä ihan turhaan. Aamulla sitten viestittelyä ja analyysipuhelua kaverien kanssa ja sain hyviä tsemppauksia: oltiin kuitenkin hillottu uutta tilaa eli ei pyöritty jo löydettyjen kätköjen ympärillä eikä Just siltikään ollut ottanut väärää löytöä. Jännä, miten ei voi olla tyytyväinen, vaikka tavoitteet saavutettiin. Enkä ihan oikeesti voi vaatia itseltäni täydellistä suoritusta katastrofikokeen jälkeen. Ehkä tavoitteiden asettelussa olisi voinut kiinnittää tähänkin asiaan huomiota!

Tärkeintä kuitenkin se, että trauma on nyt käsitelty ja tästä voi jatkaa taas eteenpäin meidän normaalia työskentelyä.

Nuorison agivalkku ja mummojen rallyvalkku

Viime sunnuntaina Ninan valkku. Tällä kertaa oltiin meidän hallilla ja ensin treenattiin agilitykoirat, sitten rallymummot ja -pappa. Oma pääkin pysyi tällä kerralla mukana ja kumma juttu, että silloin koirakin keskittyy. Olin toivonut japanilaista ja putkelta kääntymistä teemoiksi.

Alkurata meni hyvin. Ysille piti ensin tehdä niistopersjättö mutta toimikin paremmin ihan tavallisella pyörityksellä. Lähetys kympille, 11-12 väliin persjättö. 12:n jälkeen Just kerkes hypätä pari kertaa esteen nro 15. 13:lla harjoiteltiin japanilaista, ja olihan siinä ajoituksessa vähän säätämistä, etenkin kun toinen este oli niin lähellä. Lopulta kuitenkin onnistui. Sitten seuraava päivän teema eli putkelta kääntyminen. 14:n jälkeen Just kävi hyppäämässä edessä olevan esteen välittämättä mistään putkijarruista 😃 Juteltiin hetki siinä kisoissa tulleista virheistä, kun Just on tullut putkesta takaisin. Todettiin, että "tänne"-sanaa kannattaa varmaan välttää, jarru + nimi on sopivasti mutta jarrua pitää selvästi vahvistaa!

Toisella kierroksella jatkettiin tästä. Alun perin oli tarkoitus tehdä pakkovalssi 15:lle, mutta saksalainen olikin parempi ja myös putkelta kääntö oli sillä näppärämpi. Saksalainen toimi myös esteelle 20 enkä jäänyt yhtään tielle! Alkaa tää sentään olla mennyt jakeluun! Kepeillemeno 24 kokeiltiin sekä leikkauksella että persjätöllä, kumpikin onnistui. Viimeisellä putkella huusin taas tänne! Mietittiin sitten, mikä olisi tehokkaampi tapa kouluttaa mua. Tälli sähköpannasta aina, kun huudan "tänne" vai suklaata aina kun en huuda...

Sitten Lyytin vuoro. Lyytikäinen ei ollut nyt niin hyvässä vireessä kuin joskus, mutta saatiin kuitenkin hyviä vinkkejä. Ensin hiottiin vähän pyörähdystä tai lähinnä kohtaa, jossa alan sitä tehdä. Ja kyllä se melkein 1,5 metriä ennen kylttiä pitää aloittaa! Lyytihän ei oo kovin näppärä tossa, ts. ei pyörähdä "pompahtaen", joten tilaa tarvitaan. Seuraava tehtävä oli 360 oikeaan oikealla puolella. Tässä huomattiin, että pysähdyn, kun koira ei mee ihan koko kierrosta yhtenä liikkeenä. Siitähän voi vissiin saada -10. Korjattiin tätä niin, että mun jalat marssii paikallaan huolimatta siitä, mitä kädet ja koira tekee. Ja itse asiassa tämä paransi koirankin tekemistä 😊

Vielä kysyin neuvoa peruutusten palkkaamiseen. Vähän sama vinkki kuin silloin Sallalta: nami koiran taakse ja sen saa syödä, kun on peruuttanut sen tasolle. Se meni ihan hyvin, paitsi kun yritin saada Lyytiä peruuttamaan vielä siitä pari askelta ohi, niin siihen jumahti. Eli jatkossa nami riittävän kauas ja sen saa HETI kohdalla. Myöskin säädettiin peruutuksen suuntaa. Lyyti on tarkkana siitä, missä kohtaa annan pakki-käskyn. Eli jos seisoo muhun nähden vinossa edessä, niin myös peruuttaa vinoon. Viimeisenä juttuna peruutusaskeleet oikealla. Lyyti on hyvin tajunnut, että taaksepäin ollaan menossa mutta ei pysy siinä oikealla sivulla; ei kai, kun paikka ei ole niin vahva kuin vasen. Ja sit kun palkkaan, niin luikahtaa aina milloin mihinkin. Ensimmäinen korjaus: palkan pitää tulla oikeaan paikkaan. Että tähän päästäisiin, kannattaa nyt harjoitella peruutusta askel kerrallaan ja pyytää Lyytiä aina odottamaan palkkauksen ajaksi. Näin Lyyti pysyy oikealla paikalla sen aikaa, että saan palkattua.
Eli: "pakki" - askel - "odota" - palkkaus - "pakki" - askel jne. Kohta tähän varmaan voi taas liittää "oikee" käskyn, jos ei enää sekottaisi 360 käännökseen.

Pätkiksen edellinen viikonvaihde

Justilla oli 2 viikkoa sitten kahdet erinomaiset treenit, jotka on jääneet päivittämättä. Su 26.11. Lyytin rallykisojen jälkeen makasin sohvalla ja huilasin niin tehokkaasti, että olin illalla valkussa ihan pää mukana. Ja sen huomasi koirasta, ihan huippua menoa.

Kutsuin puomin takaa ja ensin valssasin nelosen jälkeen. 6-7-väliin en ensin tehnyt oikein mitään ohjausta, niin siihen tyssäs. Inisin, että ei nelosen valssista kerkee kutoselle persjättöön, johon Nina totesi: "Kerkee. Kun menee vaan." Ei siinä auttanut kuin tehdä työtä käskettyä ja ajoitus oli täydellinen. Persjätön 5-6-väliin olin hylännyt, koska olin varma, että Just menisi keinulle, mutta sitäkin kokeiltiin ja sekin toimi.

Keskiradan karikot saatiin väistettyä, puomin jälkeinen takaakiertokin meni oikeassa rytmissä. A:lle tein persjätön ja 16:lle takaaleikkauksen. Just sen sijaan teki hirmuisen lentokeinun! Eikä ollut muuten ainoa ryhmässä, mikähän siinä oli?! 22:lle tein myös leikkauksen, koska olin katsonut, että linja vetäis liikaa sisäkentälle mut eipä se sitten vetänytkään ja tää ohjaus toimi hyvin. Ai niin ja kahdesti (!) kävi sellaista, että Just ei nielaissut lähtönamia kokonaan vaan sylkäisi sen uudestaan suuhun ja meno stoppasi hetkeksi siihen 😂

Keppien palkkaamisesta puhuttiin myös, kun Just kerran jäi tokavikaan väliin seisomaan. Etupalkalla pujotteli taas hienosti. Kuten olen omissakin treeneissä todennut, se lukee äärettömän taitavasti mahdollisia palkkapaikkoja ja saattaa mennä kiemuratkin omia aikojaan, kun arvaa (oikein), mistä palkka tulee. Nina sanoi, että nyt pitäisi olla ovelampi (siinä onkin hommaa) ja yllättää Just. Eli käytännössä palkkaajan pitäisi olla sen verran hyvä heittäjä, että voisi seistä jossain ihan muualla ja heittää sieltä pallo, kun Just ei sitä odota.

Maanantaina sitten Päivin toko. Lyytin paikan olin myynyt, kun sillä oli rankka viikonloppu takana. Justin kanssa aloitettiin ruudusta, jossa valitin sitä, että Just on haistellut ruutuun mentyään eikä kuunnellut pysäytyskäskyä. No nyt ei ollut tietoakaan siitä, vauhdikkaita ja täsmällisiä suorituksia joka kerta. Todettiin kuitenkin, että namipalkan voisi nyt jättää pois ruudusta kokonaan ja palkata pallolla (valmiilla tai heittäen) painottaen nopeita palkkoja nopeasta menosta tai terävästä stopista. Sitten ohjattua. Päivi vei kapulat, mutta mä en tehnyt alun seuraamista vaan pyöräytin Justin namilla seisomaan. Ihan kuin vettä vaan meni suunnat, mutta kerran Just aavistuksen ennakoi ja sitten harkitsi vähän ennen kapulan ottamista. Viimeinen toisto otettiinkin sillee, että en antanut noutokäskyä vaan vapautin lelulle mun taakse - tällä kerralla ei ennakoinutkaan sitten 😏 Viimeisenä vielä yleisesti seuraamista. Ensin lähdin taas tosi hätäisesti liikkeelle ja koira teki parhaansa pysyäkseen kyydissä. Siinä saatiinkin heti ensimmäinen huomautus eli ei ole paniikkia! Voi sanoa sivu-käskyn ja sitten vielä vetää henkeä ennen kuin lähtee harppomaan! OMG! Ja täytyy kyllä myöntää, että kun rauhoitin itseäni, niin Just teki aivan upeita liikkeellelähtöjä.

Ehdittiin myös tehdä paikkikset. Istuminen ryhmässä näkyvällä etupalkalla, välipalkkaa minuutin välein. Oikein hyvin pysyi. Täytyy nyt vaihdella tuota palkkaa ja kestoa eli näkyvällä etupalkalla pidempi kesto ja piilotetulla lyhyempi.

Valkkuja

Sunnuntaina mökiltä suoraan valkkuun. Valittiin etukäteen radan loppupuoli eli aloitettiin esteeltä 18. Eka palkka tuli 27; tää veto meni muuten hyvin paitsi että 19-20 -vientiä en ennakoinut yhtään ja meni vähän kalasteluksi. Toisella yrityksellä juoksin lähempänä putkea ja sitten jyrkkä suunnanmuutos yhdessä koiran kanssa - näin toimi paremmin. Ja saatiin kuin saatiinkin tää pätkä nollalla läpi. Kepeille meno molemmilla kerroilla hyvin.

Toisessa setissä alkupätkää 1-10. En taaskaan osannut suunnitella liikkuvimpia linjoja, mutta onneksi Nina näkee. Eli kolmoselta hakemaan, lähetys neloselle, päällejuoksu nelosputken päässä ja siitä lähetys vitoselle. Näin en jäänyt seisomaan missään kohtaa. Myös kepeille menoa piti viilata. Ensin odottelin, että koira joskus löysi kepeille ja sitten tein epäonnistuneen persjätön keppien päässä (nts, tätä pitää muistaa treenata). Sitten kokeiltiin ennen keppejä valssia, jonka venytin ihan hirmuisen pitkäksi. Eli perussääntö "liiku kohti seuraavaa estettä" unohtui. Pienen saarnan ("nää on Just niitä paikkoja, joista kolmosissa saatte sekunteja pois") jälkeen tein kuin teinkin valssin tiukaksi ja Just löysi kepeille suoraviivaisesti. Ninan sanojen mukaan noin kolmen sekunnin ero ekan ja vikan yrityksen välillä 😅 Loppuun heitettiin pätkä 20-23, 24 toisinpäin ja puomi. Just alkoi olla aika väsynyt mutta jaksoi vetää tän tasaista vauhtia loppuun asti. Puomit oli ihan hyviä tänään!

Maanantaina Lyytillä rallytreenit. Alussa liikkeestä istu ja kutsu koira, nää meni aika näppärästi. Puolenvaihtoa edestä piti vähän jumpata, kun sitä ollaan muutenkin tehty vähemmän ja mulla on tapana hätäillä siinä(kin). Sitten putki, jolle mun ei kuulemma tarvitsisi tehdä niin oikeaoppista keilauslähetystä 😂 Ja sitten heti putken jälkeen koira kontrolliin, koska vain parin metrin päässä oli liikkestä maahan, kierrä koira; käskyn sai sanoa melkein heti, että tilaa jäi tarpeeksi koiran kiertämiseen. Sarjahypyllä ei ongelmia. Puolenvaihto takaa -kyltin jälkeen oli heti spiraali oikealle koira oikealla eli yksi mun inhokkeja, tämä tehtiin nami kädessä. Ei varmaan opita tätä ikinä. Askel vasemmalle koira oikealla on myös ihan alkutekijöissään. Muuten ei ihmeempiä, lopuksi taas sivulle - eteen - oikealle -jumppia ja käytösruutuja.

Agivalkkuviikko

Justilla on tällä viikolla kolme valmennusta: ostin tiistaina paikan Jenna Caloanderin treeneistä, lauantaina oli lappalaisten hyppytekniikka Ylöjärvellä ja sunnuntaina aluevalkku. Tiistaina Akatemialla vähän treenattiin saksalaista ja sitten välistävetoa sillä ihme flippi/japski/mikä lieneekään. Just lukee hyvin, mut mulla on vähän tuulimyllyolo :D Kepit leijeröiden meni hyvin, mut sitähän me ollaan nyt treenattu eli ei yllätys. Vaikeuksia tuotti ihan nurkassa oleva takaakierto, Just ei millään meinannut lähteä sinne. Radassa oli yksi ihan ihmeellinen kohta, siihen kokeiltiin sylkkäriin lähetystä sekä valssi-valssia. Molemmat onnistui, mutta ekassa vaihtoehdossa mä jouduin olemaan paikallani, joten valssi-valssi sopi meille paremmin. Lopuksi vielä puomi, jonka ylösmeno heilui ja Just epäröi siinä, toinen toisto ok.

Lauantaina erinäisten säätöjen kautta päädyttiin Ylöjärvelle Koirakoutsi-areenalle, jossa lappalaisten hyppytekniikkakoulutus, vetäjänä Maiju Parviainen. Just aloitti perussarjalla, jossa ekalla toistolla malttoi hienosti mutta sitten toki loikkasi kaksi hyppyä kerralla. Kokeiltiin myös vauhdinottoa putkelta, jolloin meni ihan levottomasti, oiskohan osunut kahteen väliin. Mutta päivän naurut tuli toisella toistolla, jossa pallo oli ennen sarjaa. Just tuli putkesta, näki pallon mutta ei ehtinyt jarruttaa, vaan hyppäsi neljä (!) estettä, ennen kuin kääntyi takaisin hakemaan palloa :D :D :D Lopuksi vielä ihan tavallinen vauhditon perussarja, jonka malttoi nyt ihan hyvin.

Toisessa setissä set point, jossa pisti rajan 60 senttiin. 65:sen kiersi ja seuraavat matalammat myös eli paha mieli. Otettiin joku 40-45 senttinen vielä erikseen, että saatiin yli ja sit leikki ihan reippaasti. Tätä Maiju suositteli tehdä pari toistoa joka treenissä, jonkin aikaa 50-60 tasolla ja kun 60 menee varmasti rennosti, niin voi välillä laittaa 65:iakin. Kolmannessa setissä alastulo, jossa oli yksi hyppy enemmän kuin yleensä ollaan tehty. Tömisi jonkun verran, ja mietittiin, että medivälit ois ehkä Justille paremmat. Vikassa setissä kasvava sarja putkelta. Se oli siistiiiii! Ekalla toistolla joku ponnistuspaikka epäonnistui, tokalla ekalle esteelle hakemista mutta muut hyvin, kolmas olikin aika lailla täydellinen. Tämä myös ohjelmistoon ohjaajahäiriötreeninä. Koska se on Justin lemppari, niin sitä voisi käyttää myös "palkkana" esim. perussarjan rinnalla.

Sunnuntaina Ninan valmennus. Ei tehty rataa tällä kertaa, koska olin esittänyt kaksi toivomusta, mitä haluaisin treenata. Ensimmäinen "apua, se karkaa!" -lähtöleikin siirtäminen oikeasti ratalähtöön. Rata alkoi hyppy-hyppy-putki, mikä sopikin oikein hyvin meidän treeniin. Ensin sanoin, että en voi päästää Justia menemään siitä leikistä, kun mulle ei ole juoksulinjaa Justin lähtöpaikasta. No, Ninahan totesi, että siirrä sitä lähtöpaikkaa :D Tätä kokeiltiin ekana eli lähtöasento vähän vasemmalla ekasta esteestä, jotta mä pääsin suoraan juoksemaan. Tää onnistui oikein hyvin, sain pari askelta etumatkaa, Just haukkui ja nyki ja lähti räjähtävästi. Sain kommenttia, että voisin sanoa odota-käskyn nätimmin, ettei se osaltaan latistaisi. No, tokalla kerralla en saanut yhtään etumatkaa, kun apua, se karkasi jo :D Samoin joku kerta Just ei enää pysynyt jalkojen välissä istumassa vaan rimpuili itsensä irti ja siitä ei päästä enää lähtemään, joudun ottamaan uudestaan ja sehän vasta latistaakin. Eli sitten pitäisi kasvattaa sitä odottamisen arvoa, eli mitä pidemmälle menen, sitä parempi palkka. Kokeiltiin tätä ilman esteitä, pelkällä pallolla. Kyllä Just nyki sillekin mutta ei haukkunut. Olisi hyvä, jos voitais harjoitella tätä ilman esteitä, mutta näyttää siltä, että Just on yhdistänyt tämän nimenomaan lähtöön. Mikä toki on hyväkin, kun sehän ei saa haukkua turhia muualla kuin agilityssa ja leikkiessään. Mut eiköhän näillä päästä vähän eteenpäin. :)

Toisena juttuna taas puomi etupalkalla, itse jäin taakse. Kerroin ensin, että viime kerta oli super, mutta sitä edellinen vaihteleva. Ekalla kerralla tosin tultiin putken kautta ja sit olinkin jo liian pitkällä ja jouduin teennäisesti sipsuttelemaan :P eikä Just ollut niin nopea. Kontaktin otti vähän varpailla mutta heti. Tokalla kerralla olin jo lähtiessä sen takana, niin liike tuli luonnollisemmin; tämän toiston kontaktikin oli täydellinen. Nina sanoi, että suunta on oikea, koira on ihan Just oppimassa tätä juttua, sillä vaihtelevalla edelliskerralla ei ollut vaan vielä ihan varma, mitä halutaan. Tällä samalla palkkauksella kannattaisi jatkaa vielä muutama treeni, niin että suoritukset on ihan varmoja.  Sitten palkkaajaa siirretään vähän sivumpaan ja piiloon ja sitä kautta häivytetään.

Marraskuun valkkutreenit

Sunnuntain valmennuksessa hauskin ja makein rata, mitä olen ikinä tehnyt! Ekalla yrityksellä päästiin jo aika pitkälle; 7. esteelle asti meni hyvin, mutta sit tuli sähläystä, mä ajauduin sen jälkeen liian lähelle muuria ja Just pysähtyi A:n harjalla kattomaan Ninaa, joka seisoi siinä vieressä. Tästä vähän rytmi sekaisin ja siitä hetken päästä meno keskeytyi (en tarkkaan muista, millä esteellä). 17-18 tein ensin persjätöllä, mutta yllättäen siihen olikin pakkovalssi paljon parempi (käänsi koiraa paremmin).

Ihan ekaa kertaa tehtiin keppien leijeröimistä ja se meni niin hyvin! Just tuli putkesta ulos ja meni kepeille oikein sisään ilman epäröintejä! Kui siistii.  Kyllä se vaan on niin, että rajoitteet on ohjaajien päässä, ei koirille oo mitään ongelmaa. Meille haastavimmaksi kohdaksi ilmeni 22-23 sisäänmeno, kun piti päästää koira itsenäisesti avokulmaan ja jatkaa itse puomin toista puolta. Kokeilin sekä valssi 21-22 väliin että 22 päällejuoksulla ja leikkaus kepeille, jälkimmäinenkään vaihtoehto ei auttanut kauheesti. Otettiin aika monta kertaa, pidettiin välissä taukokin, kun Just alkoi näyttää siltä, että "jäkäjäkä, mikään ei kelpaa". Positiivista kuitenkin on se, ettei se yhtään lannistunut epäonnistumisista vaan jaksoi yrittää. Ja sit kun meni oikein sisään, niin pujotteli myös loppuun hienosti, vaikka mä olin taas eri puolella puomia.

Tauon jälkeen hinkattiin tuota kohtaa vielä hetki, ja kun Justilla oli edelleen virtaa, otettiin vielä koko rata uudestaan. Vauhtia ei tietenkään niin paljon kuin aloittaessa, mutta hyvin kulki kuitenkin Alussa heti stiplu, Just kiersi muurin. Sama juttu kävi jossain toisessakin kohdassa - nyt täytyy kyllä alkaa kiinnittää muuriin huomiota, nää ei olleet enää sattumaa. Mun oli vähän vaikea muistaa kääntää ysiltä puomille ja jatkaa 12:lta pussille (teki mieli jatkaa putkeen/kepeille), joten niissä vähän oma rytmi hukassa, mut koira teki hyvin. Kepit onnistui kumpaankin suuntaan! Onneksi ei ollut kisarata, nimittäin jätin viimeisen esteen ohjaamatta ja Just kiersi sen :D Ohjaa, älä oleta ja ei saa tuulettaa liian aikaisin! Huippurata, huippufiilis, huippukoutsi ja huippukoira = huipputreenit!

Agilitytreenit vauhdissa taas

Sunnuntaina mökiltä tultua valmennus Ojangossa. Just ei tietenkään ihan pirteimmillään mökkiviikonlopun jälkeen, mutta siihen nähden jaksoi hyvin. Rimat 50-55. Tehtiin ensin "niin pitkälle kuin päästään" ja mentiin 18:lle asti nollalla! Tää rata kutsui vähän persjättöihin, joten väänsin sellaiset 5-6. 11-12, 12-13 ja 20-21 väleihin. 18 takaaleikkauksella. Nina seisoi puomin takana, ja ilmeisesti tässä vaiheessa Just koki jo ansainneensa palkan, vaikka siihen asti ei ollut kiinnittänyt Ninaan mitään huomiota :p

Tätä kohtaa hinkattiin hetki, ehdin jo sanoa "hermo menee", kun Just ei meinannut millään mennä sinne putkeen. No vika oli kuitenkin mussa: menin liian syvälle 18 jälkeen, jolloin piti kääntää linjaani (etten törmäisi puomiin) ja Just tietysti lähti mukaan liikesuunnan muutokseen. Eli kunnon keilaus kauempaa, niin ei mitään ongelmaa. Olin tehnyt 1-2 välin "ulkoa sisälle" mutta kokeiltiin myös "sisältä ulos", joka oli huonompi. Jee, kerrankin onnistuin heti valitsemaan koiralleni parhaan ohjauksen ekalla yrittämällä! Tauon jälkeen loppurataa. Ensin jäin keinun oik. puolelle, mutta se ei Ninalle riittänyt, vaan laittoi mut harjoittelemaan vielä saksalaista 27:lle. Lähetin hyvin mutta taas tein liian leveän kaaren. Tokalla kerralla keskityin oikein kovasti ja onnistui. Näissä treeneissä oli myös ohjaajan motivointi kunnossa, kun Teemu oli tehnyt kakkua, niin sain sitten sitä palkaksi ;-) Puomin suoritukset oli vähän epätasaisia, jäi pari kertaa vähän liian ylös. Kokeiltiin puomi vielä persjätöllä, tuli ennen vapautusta pois. Tästä ei palkkaa ja uudestaan, se oli täydellinen, ja siihen lopetettiin. Ai niin ja kerran tuli renkaan sivusta.

Maanantaina Lyytillä  alkoi uusi rallyryhmä, voi-mes-tasoinen. Nyt ekalla kerralla käytiin voittajan kylttejä läpi. Lyyti seurasi (namin kanssa) oikealla puolella tosi hienosti. Puolenvaihdot, joissa molemmat käännytään, menee kans kivasti, mutta puolenvaihto takana ja jalkojen välissä on haastavia. Samoin peruuttaminen sivulla lennosta tuotti yllättäviä vaikeuksia, vaikka se sivulta lähtiessä sujuu hyvin.

Rallytreenien jälkeen vielä Justille pienet tokoilut Annikan kanssa Savelassa. Tehtiin niitä seuraamisen käännöksiä jätskirasian päällä, kyllä se hienosti käyttää takapäätään sillä! Täytyy seuraavaksi varmaan kokeilla jotain vielä matalampaa, että saa siirrettyä tasamaalle. Sitten liikkeestä maahanmenoa, jossa ilmeisesti ongelmana on se, että kun seuraamismatka on tarpeeksi pitkä (kuten kokeessa), Just on "seuraamismoodissa" eikä tajua, kun sanon käskyn. Eli tuohon pitäisi nyt tehdä selkeämmät valmistelut / rutiinit. Myöskin äänensävyllä tuntui olevan vaikutusta, siihen pitää nyt kiinnittää huomiota. Loppuosa meni nyt kivasti. Vauhtinoudossa otti kerran varaslähdön, olin tiukkana enkä palkannut vaan otin uudestaan ja nyt meni hyvin. Jos vain aina malttaisin pitää kiinni kriteereistä, niin eteneminen voisi olla vähän nopeampaa ;-) Sitten kapulanpitoa, jossa ei stipluja. Lopuksi kapulanpito + liikkeestä maahan, taisin nyt tehdä pienen käsiavun, sillä meni hyvin.

Lyyti sai tehä pari luoksaria, ettei jäis paha mieli. Täytyy sen kanssa tehdä noita loppuosia (seisomisesta sivulle), ettei siinä kohtaa iske epävarmuus.

Keskiviikkona kouluttajana Annika L. Ensin rata läpi. Olin valmistautunut ja tutustunut oikein huolellisesti, ja niin vain kävi, että vedettiin rata kerrasta nollalla! Tämäkin rata tykkäsi persjätöistä, tein sellaiset 2-3, 8-9 ja 14-15-väleihin. 10-11 ja 18-19-välit valsseilla. Kepit päin seinää meni epäröimättä. Treenattiin sitten vielä 1-3-pätkää, yritettiin saada mun liike tasaisemmaksi. Kokeilin myös kakkosta japanilaisella,  mutta taas ensin valitsemani takaakierto-persjättö toimi paremmin!

Sitten Annika kiinnitti huomiota, että mä teen ylimääräisiä sivuaskeleita ja hetken mietittyäni tajusinkin idean. Näitä oli etenkin 6-7-välissä sekä 10-11-välissä. Treenattiin tota puomillemenoa, kun halusin palkata puomia ja toinen yritys oli jo vähän parempi. Lopetettiin A:n palkkaukseen.

Lyyti teki kouluttamisen jälkeen noudon nostoa putkelta. Ensin ohjatun kapulalla, jonka nosti. Sitten metallilla, mutta Lyytiä ei niin helposti huijaakaan; jäi kapula nostamatta. Pyysin sen sitten uudestaan lähtemään kapulalle ja palkkasin nostamisesta, eli sain tahtoni läpi, vaikka ihan ei mennyt suunnitelman mukaan.

Kahdet ohjatut agitreenit

Viime kirjoituksen jälkeen vatsatauti paheni ja olin tiistaihin asti ihan poissa pelistä. Sairastaminen on täysin hukkaan heitettyä aikaa! Onneksi keskiviikkona olin jo ihan kunnossa ja päästiin Villen treeneihin. Oli täsmätreeniä, joten me tehtiin serpentiinejä, haastavia keppikulmia sekä puomia. Serpentiinit oli ympyrällä ja ne sujui tosi hyvin, alan ehkä kohta uskoa, että osataan ne vihdoin. Kepeille tultiin putkelta 90 asteen avokulmasta ja jatkettiin toiselle puolelle päinvastaiseen suuntaan. Tehtiin kolmella tavalla, takaaleikkaus alussa, persjättö ennen keppejä ja päällejuoksu keppien lopussa. Kaikki onnistui ihan hyvin, pari stiplua vain. Puomilla treenattiin sitä, että jäisin taakse ja Just menisi silti vauhdilla loppuun asti. Lelu Villellä joitain metrejä puomin päästä.  Olikin oikein oppikirjaesimerkki koiran koulutuksesta: ekalla toistolla tuli loppuun asti mutta vähän ihmetellen ja katsoi mua. Tokalla kerralla lähti ennen vapautusta eikä saanut palkkaa. Kolmannella meni vauhdilla loppuun ja pysähtyi, kunnes vapautin! Jes, menispä aina näin!

Torstaina Ninan valmennus Jau-areenalla. Ja kyllä tuo paikka vaan on Just mahtava, ohjattavanani oli nimittäin sellainen Juhannusraketti, että en kerinnyt mihinkään! Vauhtia oli ainakin viisi kertaa enemmän kuin keskiviikon treeneissä hiekalla. Lisäksi sillä oli veijaripäivä, meni ihan mihin sattuu, mitä ei ole tehnyt varmaan muutamaan kuukauteen! Ei ainakaan hauskuudesta ollut pulaa :D
Rata näytti tältä:

Heti alusta alkoi pelleilyt, Just kiersi kakkosen takaa. Oikein kattoi mua lähdöstä, että tiesi kyllä, mihin piti mennä, mutta livahti silti takaa useamman kerran. :D Sitten otin lelun käteen, että se ois tullut siihen; no tällä kertaa tuli pakkovalssiin ja hyppäsi kakkosen oikeinpäin "joo joo, kyl mä tiiän, että näin tässä kuului mennä". Hahaa, mikä rontti!

No, 4-5-väliin olin suunnitellut persjätön, mutta sinne en ehtinyt millään. Valssasin sitten 3-4-väliin, sillä toimi. Kasille ehdin vain Just ja Just, vaikka leijeröin A:n, oikaisin ja juoksin oikeesti kovaa :D

12 putken jälkeen Just kävi pomppaamassa edessä olevan hypyn monta kertaa, siitäkin piti palkkailla, ja muistaa kutsua ja lähteä jyrkästi liikkeelle kohti 11:stä. Vastakäännökset sekä sille että A:lle oli turhia. 15:n tein ensin pakkovalssilla, mutta se oli Justin mielestä tyhmä juttu, vauhti tyssäsi ihan. Lopussa kokeiltiin sitä saksalaisella, se toimi paremmin.

Kepeillä tehtiin takaaleikkaukset ja päällejuoksut kumpaankin suuntaan. Kaikki ohjaukset toimi niin kauan kuin liikuin tasaisesti. Virheitä tuli silloin, kun mä rykäsin eteenpäin. Ja yhden kerran taisi kokeilla, pääsiskö palkalle oikaisemalla. Kaiken kaikkiaan huipputreenit! Aika siistiä, että pystytään tekemään ilman apuvälineitä näitä SM-tason keppijuttuja ja koira tekee oikein, kuha saa työrauhan!

Katastrofikisat ja niiden purku valmennuksessa

Yhdistän nyt tähän julkaisuun raportin viime perjantain katastrofikisoista ja eilisestä valmennuksesta, jossa niitä purettiin. Viime perjantaina siis Haun kisat Purinal... eiku siis Hurtta Areenalla. Tultiin suoraan töistä ihan kuin treeneihin :D Tuomarina Arto Laitinen. Oli iltakisat, mutta aika lämmin päivä eli illallakin varmaan vielä lähemmäs 20 astetta. Eka oli agilityrata hallissa. Valmisteluna taas lähtöjä radan reunalla. Alussa  Justille eeppinen ponnistuspaikkavirhe ja rysäytti suoraan päin ekaa rimaa. Sit tuli paha mieli ja mäkin vähän säikähdin, että sattuiko pahasti. No, oikaistiin siitä sitten putkeen ja Just lähti juoksemaan ihan normaalisti, joten jatkettiin rata loppuun ja se menikin oikein mallikkaasti. Valitettavasti tekniikka petti radan alussa ja videolla näkyy vain hyvin mennyt osa kepeistä eteenpäin.

Ratojen välissä Just oli ihan ylirauhallinen. Vaikea sanoa, mikä osa oli pahaa mieltä ja mikä kuumuutta /nestehukkaa mutta jälkimmäiset ei varmastikaan ainakaan auttaneet asiaa. Toinen rata, hyppäri, oli ulkokentällä. Otettiin pari lämppäestettä ja niillä Just leikki vielä ihan normaalisti. Mutta sitten rata-aluetta lähestyessä alkoi laskea ja lähdössä ei enää yhtään ollut mun kanssa. Ekasta kahdesta esteestä lönkytteli ohi, sit meni putkeen ja loppuradasta vielä pari esteen ohitusta ja kokonaisuutena aivan kamala rata, ihan kuin olisin eri koiran kanssa ollut liikenteessä. Eikä halunnut leikkiä maalissa! Videokin tästä olisi, mutta blogspot sensuroi sen liian suurena tiedostona.

Tästä sitten itelle tietysti hirvee ahdistus ja spekulointi. Sattuiko sitä tosi paljon rimaa päin hyppääminen? Vai sattuiko henkisesti, ei enää halua lähteä radalle? Ulkokisat niin paljon vaikeampi tilanne? Nestehukka? Jnejne.

Keskiviikon agilitytreeneissä ei juurikaan ongelma näkynyt, koska lähtö oli kutsuna ja tehtiin vielä medirimoilla. Sen sijaan eilisessä Ninan valmennuksessa oli aika samantyylinen lähtö:

Jätin Justin lähtöön, menin kutsumaan 1-2-väliin ja se sinkosi suoraan paikaltaan kepeille ja pujotteli ne superhienosti, vaikka olinkin siellä tosi kaukana! Tämä oli tietysti tosi hauskaa sinänsä, mutta kun senkin jälkeen pari toistoa ohitti joko esteen tai putken, niin ihan selkeää sijaistoimintoahan toi oli.

Muuten rata meni tosi hienosti, kutoselle tein vähän liikaa vekkiä ja puomilla Just ei ihan laittanut tassuja maahan asti, mutta ei mitään virheitä ja Just oli selvästi nopeampi kuin on ollut nyt kesäkauden treeneissä hiekalla! Oltiin siis Jau Areenalla, siellähän on hyvä Jutagrass-pohja. Voi meidän lellivauvaa, on tottunut liian hyvään ;-) Ihan on noilla hiekkatreeneillä tuntunut, että mä kerkeen ja vähän olen jo kriiseillyt, että oonko onnistunut tappamaan koiran vauhdin -_-

Toisessa setissä selitin sitten Ninalle kisoista ja näytin jälkimmäisen radan videon. Nina oletti, että luultavasti ekan riman räsäytys teki sekä fyysisen että henkisen iskun, itsevarmuus otti kolausta. Ihan selän takana lähdössä ollut yleisö, renkaan ohi kävellyt tuomari, ratahenkilöiden moikkaus varmaan oli sijaistoimintaa, koska eihän Just niistä aiemmissa kisoissa ole välittänyt tuon taivaallista. Sitten Nina esitti kysymyksen, miksi otin lähdön noin puolivillaisesti enkä normaalisti jalkojen välistä. Vastasin, että musta tuntui, ettei Just ollut yhtään mun kanssa, että jos se lähtis tollee lentävällä. Ei mennyt selitys läpi ;-) Jos koiraa jännittää, niin silloinhan nimenomaan pitäisi pitää niistä rutiineista kiinni, että sillä olisi turvallinen olo!

Harjoiteltiin sitten pelkkää tuota lähtöä eli jätin koiran ihan samoin kuin kisoissa ja ekassa setissä, paitsi että tulin itse keppien puolta. Nina heitti pallon kakkosen jälkeen, ja ekan toiston jälkeen myös käveli siellä takana Justin istuessa lähdössä. Heti lähti paranemaan ilme ja kolmannella toistolla vauhtikin oli ihan entisenlainen.

Nyt pitäisi päästä tätä harjoittelemaan mahdollisimman moneen paikkaan ja etenkin ulkokentille. Mahdollisuuksien mukaan myös epiksiin, jotta tulisi kisaympäristö siihen. Lisäksi pitää muistaa olla tarkkana lähdössä, että vapauttaa vasta, kun koira katsoo estettä, ei mua.

Niin tyypillistä mua, että vedän hirveet paineet ongelmasta miettimättä mahdollisia ratkaisuja :D Ja kummasti rauhoittaa, kun voi jonkun kanssa purkaa sitä ensin sanallisesti ja sitten harjoituksilla.

Huippu(jen) valmennusta jälleen

Sunnuntaina Justilla Ninan valmennus. Olikin niin haastava rata, että mulla oli vaikeuksia muistaa! Ihan useamman kerran sekoilin. Huomaa, että ollaan pari viikkoa tehty ykkösten tyylisiä ratoja. Oltiin omalla hallilla ja aikaa oli n. 10+10 min.

Tehtiin enimmäkseen noita valkoisia numeroita. Nelosella ongelma, kun peitin esteen totaalisesti, kun olin valmiina. Paremmin toimi, kun menin vähän hakemaan putkelta; liike säilyi ja koira näki esteen. 5-6-väliin kokeiltiin takaaleikkausta ja persjättöä, jälkimmäinen parempi estekulman vuoksi. Kympille kokeiltiin vaikka sun mitä kummaltakin puolelta, paras oli ehkä saksalainen (juoksin radan yläpuolta ja siitä), jonka onnistuin toisella yrittämällä tekemään oikein. 14-15-väliin kokeiltiin sylkkäriä ja valssia (ja sit vielä onnistuin tekemään siihen yhden poikkarin, vaikkei ollut tarkoitus...). Sylkkäri piti muistaa tehdä tarpeeksi pitkälle, että koiran linja kääntyi valmiiksi kohti estettä nro 16. Valssilla taas helposti hyppäsi kohti seinää ja sitten kiersi esteen 16 takaa. Siispä kokeiltiin tähän yhdistelmää valssi + vastakäännös. Tuntui aika eksoottiselta mutta toimi. Oli hassua, miten Just teki ihan saman virheen kuin 2 ryhmämme länderiä eli hyppäsi ton 16 helposti takaa, jos yhtään liikuin kohti sitä. Kohti keppejä liikkuessa meni oikein eli kuminauha pitää muistaa!  Kepit tehtiin kolme kertaa, kertaakaan ei tullut virhettä mutta ekalla yrityksellä Just jäi 3. vikaan väliin katsomaan Ninaa, joka oli palkan kanssa vieressä. Puomin kontakti ei oikein toiminut tällä kertaa, ei lämässyt tassuja kunnolla maahan.

Toisen setin loppupuolella oltiin vihdoin tyytyväisiä valkoiseen rataan ja tehtiin vielä paloja mustasta: 9-13 ja 9-16. Taas tehtiin kahden ohjauksen yhdistelmä, kun 12:lle takaaleikkaus ja siitä suoraan välistäveto. Tää sujui tosi hienosti joka kerta. Kummasti välistävedot on alkaneet sujua, kun saan kääntyä koiraa kohti! ;-) Sitten toi loppupätkä, lähetys 13:lle, saman tien pinkomaan ja 15-16 väliin persjättö. Tääkin onnistui, hyvin ehti, kun koira oli jo niin väsynyt :D

Maanantaina Lyytillä viimeinen kerta Ansun treenejä. Aloitettiin ruudulla. Näytin, miten oon tehnyt tyhjää, eli ensin Just ruutuun, sitten Lyyti. Justin esitys meni ihan pelleilyksi, lähti ilman käskyä ja pysäytyskäskystä veti maihin... Ei ihan ollut vielä treenimoodissa. No, Just kiinni ja Lyyti hommiin. Hyvin lähti ja sisällä oli mutta etureunassa. Palkkasin, koska pysähtyi käskystä. Sit pari keskikohdan tarjoamista naminheitolla ja näissä oli tällä kertaa tosi huono! Selvästi vähän kyttäsi namia ja tokalla kerralla otti nauhan kosketusalustaksi... Olin jostain syystä jäänyt vähän kulmasta seisomaan, vaihdoin sitten paikkaa linjalle kohti ruutua ja koira sinne 15-20 metriin istumaan. Tää meni paremmin, etenkin tokalla toistolla: Lyyti jäi vähän eteen, mietti hetken ja lähti itse tarjoamaan paikkaa taaempana! Jatko-ohjeet: Jatketaan tätä keskikohtatreeniä tyhjiin. Kannattaa tehdä niitä näyttöjä, vaikka tuntuu, ettei Lyyti niihin oikein vastaakaan. Palkka aina kohti takareunaa, korkeintaan kopiksi, mutta mieluiten mennään itse palkkaamaan sinne taakse. Ei kannata käyttää pysäytyskäskyä, vaan "jes" oikeasta paikasta. Lisäksi pitkältä matkalta lelulle tai haastavammassa tilanteessa kosketusalustalle motivaatiotreenejä.

Sitten jatkettiin edelliskerralla aloitettua häirintätreeniä. Mun Lyytikäinen, joka ei ikinä tottele muiden käskyjä, lähti jokaiseen Ansun lässytykseen mukaan :D Ei meinannut tulla yhtään mitään! Ihan nauratti jo, että miten se voi mennä noin helppoon. Tehtiin paikalta ja seuraamisesta sekä liikkeestä seisominen. Hetkittäin alkoi jo sulkea Ansua, että voi olla, että vastaa tohon treeniin nopeastikin. Mutta olipahan järkytys! Nyt ainakin tiedetään, mitä treenata!

Justille vajaa 20 min vapaavuoro virallisten treenien jälkeen. Just aloitti merkinkierrolla, jossa oli vähän villi, pinkoi, pomppi, haukkui. Yllättäen alkoi tarjota stoppeja, kun pallo oli mun takana maassa (kuten Oilin treeneissä), paremmin tuli, kun pallo oli mun kädessä selän takana. Jännästi kiersi merkin puolelta toiselle, kun en antanut vinkkiä. Tässäkin ekat toistot meni hyvin, eli Justinkin kanssa pitää muistaa maltillinen toistomäärä, vaikka into siltä ei lopukaan!!! Sitten vauhtinouto, joka oli aivan loistava, pudotti ihan mun eteen. Ja nyt maltoin olla tekemättä enempää toistoja. Sit vähän seuraamista peilin edessä, tääkin meni nyt kivasti, ei yhtään mennyt hermo. Vielä palkattomana (ilman liikkuria tosin) liikkeestä maahan - hyppy - kaukot - luoksari. Muuten meni hienosti, paitsi että ei meinannut nousta maasta sivulle kummallakaan kerralla. Luoksarin ja hypyn loppuasennot kyllä löytyi. Myös vire kesti hyvin, no tosin oltiin omassa hallissa ilman häiriötä, mutta kuitenkin nyt ollaan siinä neljässä, jonka kesti kokeessakin, nyt vaan lisäämään.

Valmennuksia ja muuta

Sunnuntaina Justilla Ninan valmennus JAU:n uudessa hallissa. Olin kurinalainen ohjaaja ja keskityttiin pelkästään serpentiineihin ja välistävetoihin. Ja ratsastin vain tunnin päivällä (enkä 2,5 kuten viimeksi), että virtaakin riitti ainakin Just ja Just. Tehtiin neljällä hypyllä (50 cm), jotka oli vinottain toisiinsa nähden eli vuorotellen vaikeempi ja helpompi. Lämmittelynä serpentiini "suoraan". Sitten toisinpäin aloitettuna ja olikin haastava. Tai pari ekaa hyppyä meni oikein mut sit alkoi livahtelu. Ajoituksen kanssa oli tekemistä. Tauon jälkeen saatiin onnistumaan (kun oikein keskityin). Sitten siirryttiin välistävetoihin. Puhuttiin etuperin/takaperin viemisestä ja todettiin, että Justin kanssa kannattaa viedä takaperin, se lukee ne tosi varmasti, turhaa olisi ruveta rikkomaan sitä, mikä toimii jo. Tietysti joissain oikeasti loivissa paikoissa voi viedä etuperin. Lopuksi vielä takaakiertoina, niissä yksi stiplu, ohjaukseni ei eronnut tarpeeksi serpentiinin ohjauksesta.

Maanantaina Lyytillä alkoi Ansu Leimanin kurssi (3 kertaa kuukauden välein). Otetiin yllätys yllätys merkinkiertoa. Aikamme näytettiin ja kokeiltiin kaikenlaista, ja kaikissa tavoissa oli jotain vikaa (joko liian huono ilme/vire tai sitten haukku tai mä liian aktiivinen). Sitten ihan sattumalta löytyi hyvä tapa. Ansu ehdotti namikipon laittamista mun taakse, näin ollen mä olin passiivinen ja annoin vain luvan mennä palkalle. No, tämäkään ei vielä tuonut tarpeeksi hyvää intoa mun mielestä, ja ehdotin, että siellä olisi ihminen namien kanssa. Eli mä seisoin puolessa välissä kippoa ja tötsää, Ansu oli namien kanssa kipolla. Lyyti kävi syömässä namin, juoksi takas mua kohti, lähetin siitä eteenpäin kiertämään (pelkällä käskyllä) ja kierron jälkeen vapautin nameille. Tämä sitten toimikin, Lyyti kiersi innokkaasti ja hiljaa, enkä mä antanut ylimääräisiä käskyjä tai apuja. Tällä siis jatketaan :-)

Torstaina Justin agilitytreenit, joista ei piirrosta. 17 esteen rata, mukavan vauhdikas; rimat 45-55 cm. Aloitettiin kepit + rengas -yhdistelmästä. Ensimmäisellä yrityksellä jätti kesken tokavikasta välistä, seuraavalla yrityksellä onnistui. Sitten rataa, josta yksi aika suuri oivallus. Just oli nopeampi silloin kun sai mennä edellä ja irrota. Ruvettiin sitten jalostamaan tätä niin, että otin lähdönkin yhtaikaa. Toimii, kun Just irtoaa kuitenkin eteenpäin niin hyvin, ei jää yhtään katsomaan mua tai kääntymään putken jälkeen mua kohti. Hannan sanoin "tehdään sille mielikuva, et se on sairaan nopee eikä emäntä pysy perässä" :D Muuten ei ihmeellistä, niisto ei sujunut, rengas ja pimeät putkikulmat sujui hyvin. Lyytin kanssa ei pystytty tokoilemaan tällä kertaa, halli oli varattu.

Lauantaina piiiitkästä aikaa ulkotreenit Annikan kanssa! Olin suunnitellut tehtäväksi rauhallisia liikkeitä siltä varalta, että pohja olisi kovinkin luminen, mutta kaukalon sisällä oli aika täydellinen pohja: vähän lunta eikä yhtään liukas. Justille ensin paikkiksen jättöjä Selman kanssa. Pari stiplua, mutta paremmin menee jo kuin ennen. Sitten kapulaleikkiä ja tällä kertaa muistin keskittyä vetämiseen. Muiden koirien haukkuminen kyllä häiritsi, mutta keskittyessään Just piti ihan hyvin. Seuraavana kaukoja liikkurihäiriöllä ja pitenevällä matkalla. Heitin namin aina palkaksi, mutta Annika ansiokkaasti huomautti, että mun pitäisi muistaa käyttää oikeaa vapautuskäskyä eli "jes", ei  "super" tai "vau" :D Kivasti Just teki vaihtoja jo yli 3 metristä eikä Annikan heiluminen haitannut. Lopuksi kolme siirtymää ja liikkeenaloitusta. En tiedä, johtuiko vähempihajuisesta pohjasta vai valeraskauden loppumisesta, mutta Just palkkautui paljon paremmin kehuista kuin edelliskerralla hallissa. Tästä purkki mun taskusta ja tyytyväinen koira :-)

Lyyti aloitti kaukoilla, myös pitenevällä matkalla. Päästiin varmaan johonkin 8 metriin ja kaikki vaihdot ekasta käskystä. Sitten jääviä, Annika naksutti oikeasta asennosta. Ei yhtään stiplua!!! Istumisessa kävelen valmistelevan seuraamisen vähän eri tavalla mutten joudu enää antamaan vartaloapuja enkä katsomaan koiraa. Tehtiin myös erikseen loppuosia, olikin hyvä, koska pääsin huomauttamaan vinkumisesta JA Lyyti todella hiljeni kiellosta. Kisamaisena kaukot + noudon palautus. Kaukoissa matkaa n. 7 metriä, meni hyvin paitsi että vähän vinkui eli tähän pitäisi vielä puuttua ;-) Noudon palautti laukalla, joten aika onnistuneet treenit!

Männä viikot

Eipä oo tammikuun parilla ekalla viikolla tapahtunut juuri mitään. On ollut liian kylmä treenata ulkona ja hallitreenit ei oo onnistuneet milloin mistäkin syystä. Ainoastaan torstaisin agilitytreenien jälkeen Lyyti on tokoillut jotain pikkujuttuja. Mieleen on jäänyt kehuminen jäävissä, mikä on toiminut vinkumiseen. Merkinkierto ei oo edistynyt yhtään. Tunnaria tehtiin kerran; Lyyti tuntuu tajuavan, että kapuloissa on eroa. Kerran hyökkäsi kapuloille, kaappasi ekan suuhun ja sit sylki sen kuin ois sanonut "yök" :D Oikea oli putkenpainon kahvan alla, mutta Lyyti onnistui myttäämään painon siihen päälle eikä toisaalta ollut niin sinnikäs, että olisi kaivanut oman sieltä alta. Lopulta päätyi istumaan vinkuen väärä kapula sikarina suussa :p

Justin agilitytreenit ei oo menneet erityisen hyvin. Ekassa torstaitreenissä oli "vähän vaisu", no sitten valmennuksessa reilu viikko sitten oli ihan suorastaan lahna. Meinasin jo vetää paniikit, että sillä on joku pahasti vialla, mutta yritän nyt vielä hengitellä. Viime torstaina kuitenkin teki ihan ok, edelleenkin oli hitaampi kuin yleensä mutta liikkui, teki ja leikki. Putki-kontakti-erottelukin onnistui täydellisesti. Ollaan tehty medirimoilla ja jätetty kepit väliin. Onhan se vaisu mut tilanne tuskin on niin paha, kuin valmennuksen jälkeen ajattelin.   (fyssari varattu perjantaiksi)

Lauantaina oli taas kisamaiset treenit, joihin olin ilmoittanut molemmat koirat. Katastrofilähdön jälkeen (auto hyytyi) päädyin paikalle pahasti myöhässä ja Just joutui suoraan kehään. Ressukka oli ihan ihmeissään tilanteesta, ei edes ryöminyt! Onneksi liikkurina oli Hanna S., joka osasi suhteuttaa Justin normaaliin tasoon ja vireeseen ja käski mun leikkiä ensin sen kanssa hetken. No se auttoi vähän ja pystyttiin aloittamaan suoritus. Seuraamisen vedin namin kanssa ja se meni yllättävän hyvin. Liikkeestä maahanmenossa muistaakseni ennakoi istumista lopussa. Luoksetulossa oli ihan muissa maailmoissa eikä lähtenyt ekasta käskystä, eikä kai tokastakaan. Kapulan pito luovutusta vaille ok. Kaukoista ei jäänyt hirveesti muistikuvaa, oisko joku tuplakäsky ja loppuasennon ennakointi. Hypyllä kokeilin ottaa lyhyempää matkaa, no se on sit huono, kun on lyhyt matka ponnistaa. Kaiken kaikkiaan Just ei ollut yhtään oma itsensä ja tän treenin jälkeen kriiseilin lisää.

Yritin siirtää huonon fiiliksen syrjään Lyytin vuoron ajaksi, ja se menikin ihan kohtuullisesti. Tehtiin liikkeet kahdessa osassa. Ensin seuruu, seisominen ja luoksari. Seuraamisessa juoksuosuus väljä ja jossain seinää päin mennessä laski kontaktin, mutta kokonaisuus ihan ok, ei ees ahistanut. Seisomisessa taas valmisteleva seuraaminen huonompi, ja asennossa keskityin niin paljon kehumiseen, että kävelin, mistä sattuu :D Luoksari oli hyvä.

Toinen osa alkoi ruudulla, joka meni tosi hienosti kaikin puolin (alusta oli). Sitten nouto, jonka tein lennosta, se oli myös tosi hieno, palautus tuli ihan metrin päähän asti laukalla. Kaukoissa taisi tulla yksi tuplakäsky ja taas se vino asento. Hyppy ok, merkinkierto ei mennyt käsimerkilläkään. Toisen jäävän liikkuri unohtui, joten tehtiin se lopuksi ryhmäliikkeenä (ok). Paikkaistuminen lopussa myös hyvä, ihan hiljaa oli. Eli merkinkierto oli ainoa katastrofi, muuten meni ihan kivasti.

Kepit!

Viime perjantai-iltana Annikan kanssa tokoilut Savelassa. Lyytille ohjattua ekaa kertaa kapuloilla. Eka yksi toisto kumpaankin suuntaan niin, että ite heitin kapulan. Ne meni ihan jees. Sitten yksi niin, että Annika heitti kapulan. Lyyti lähti ihan hyvin, mutta jäniksenpapana-apaja vei voiton... -_- Komensin vähän ja sit tehtiin loppuun. Sitten ruudun keskikohtaa, joka oli vähän haastava, kun kenttä oli jäätynyttä hiekkaa ja nauhat ja kosketusalusta vähän hukkui lehtiin. Fiilis kuitenkin hyvä. Kolmantena juttuna liikkeestä istumista, Annika naksutti oikeasta asennosta. Lopuksi vielä kisamainen seuraaminen, joka alkoi hienosti mutta loppua kohti vähän huononi. Johtuiko sitten kentän läpi kävelleestä ihmisestä, jota muut koirat haukkui, vai pitkästä kaaviosta, en tiedä. Justille sivulletuloa kuten maanantaina. Se ottaa tukea mun kädestä ja silloin tulee hienosti. Sitten liikkeestä maahanmenon muistuttelua, muistaakseni ihan ok. Ja vielä kapulan pitoa, josta ei jäänyt hirveesti muistikuvaa :p

Sunnuntaina Justin valmennus. Piirroksesta poiketen este 1/11 oli pituus. Ekassa setissä ruudut, mutta aloitettiin kepeistä erikseen. Pokkana vaan 12 keppiä ilman apuja. Mä olin kuulemma kauhusta kankea, kun jännitti niin paljon - mutta Just meni heti ekasta oikein!!! Otettiin vielä toinen toisto esteen kautta ja taas puhtaasti! Aika huikeeta :-) Sitten rataa 1-6. Kutsuin putken loppupäästä, persjättö 3-4 väliin, meni ihan kivasti, kun rytmitys kunnossa.

Sitten 8-12 leijeröimällä puomi. En muista, koska viimeks oltais tollaista tehty, varmaan ainakin vuosi mennyt. Justilla ei ilmekään värähtänyt, kun se lähti putkeen ja pituuskin meni ihan epäröimättä. Putkeen meni väärään päähän, kun joku jäi ihailemaan eikä töinäissyt oikeaa putkea kohti, vaikka olikin ajoissa ;-) Loppuradalla ohjasin ensin pari ylimääräistä estettä, mutta kun oltiin oikealla radalla, Just kävi tekemässä ylimääräisen esteen (ympyrä 7). Olin ajatellut ohjaavani sen pakkovalssilla, mutta yllättäen saksalainen oli parempi.

Toisessa setissä ympyrät. Rytmitys neloselle vähän hukassa, ensin kiirehdin ja olin siellä liian aikaisin, sitten askelmerkit osui, niin vetokäsi unohtui. Kutoselle Just lähti tosi hienosti joka kerta. 7-8 välistä saatiin käsky vaihtaa valssi persjätöksi, joka toimi kivasti. Sivuttaisvalssien paikka esteillä 8 ja 10 tuotti vähän ongelmia. Tosin tässä vaiheessa aloin olla niin väsynytkin, että oli vaikeuksia keskittyä. Seuraavalla kerralla EN käy hevosten kanssa raviksella niin, että ehdin olla vain vartin kotona välissä.

Edistysaskeleita (?)

Viime sunnuntaina mökiltä palattua valmennus. Just oli ihan hysteerinen uudesta hallista (Agility akatemia), ryömi ja kieri tekonurmella minkä kerkisi :D Vissiin purki myös väsymystä pelleilyllä.

Rata näytti tältä. Ensin valkoiset pallot. Lähdön takana oli pressuseinä, jonka takaa kuului toisen koiran treenausjälkiä, sekin vähän jänskätti. Pari kertaa Just nousi seisomaan lähdössä ja ravisteli mutta ei karannut kuitenkaan. Hyvää treeniä tämäkin.

Eka ohjausvalinta kolmonen pakkovalssilla, jonka ajoitus aiheutti ongelmia; Just ehti juosta hypyn ohi ja kerran limbosi, kun olin myöhässä. Kun käänsin tosi paljon aiemmin, kolmoshyppy meni hyvin. Kokeltiin myös päällejuoksulla, myös se myöhässä, mutta sit kun sujui, Nina sanoi, että silmimääräisesti oli parempi ohjaus- Siitä valssi ja eteenpäin, myös 6-7-välissä valssi. Putkelta ulos tullessa Justin piti vilkaista Ninaa :D Sit kun keskittyi asiaan, meni ihan hyvin. Kokeiltiin myös takaaleikkausta kasille, sekin onnistui.

Toisessa setissä mustat numerot. Lähin kakkosen kohdalta, leikkaus putkelle. Vitoselle onnistui käännös hyvin joka kerta. Seiska vasemman siivekkeen kautta ja kympille leikkaus. Kokeiltiin seiskaa myös oikean siivekkeen kautta; olin alunperin suunnitellutkin sen niin päin mutta epäilin, että Just menis puomille. "Ei se mene, kun sä ohjaat sen hypylle" ja taas Nina oli oikeassa :p Eli ei pelätä väärää estettä, kun ohjataan oikealle.  Tässä vaiheessa iltaa alkoi meno olla vähän levotonta, joten joku kierros meni ainakin ihan nauramiseen. Muita huomioita: Jos radalla on puomin jälkeen valssi ym. ohjaus, niin vaikka palkkaisikin, voisi tehdä sen ohjauksen ensin. Just lähtee tosi hyvin vekkeihin, niitä kannattaa todellakin käyttää (sen sijaan, että vaan heittäis sen johonkin). Ja edelleen hiljaisempi ohjaus toimiiiiiiii!

Tiistaina tokoiltiin Annikan kanssa Ogelissa. Oli aivan uudenlaista häiriötä, kun sinne kentälle tuli joku porukka pehmomiekkojen ja -kilpien kanssa treenaamaan. Lyytin kanssa aloitettiin retro-noutokapulan testaamisella. Sunnyn vanha kapula siis korjattuna kyseessä. Lentää sikahyvin, mutta sen sijaan mun noutamaton koira ei enää malta odottaa lähtölupaa vaan karkaa joka kerta :D Ton kapulan otteessa on myös korjattavaa. Sitten ohjattua palloilla. Se oli Lyytin mielestä ihan huippuhauskaa, teki tosi innolla! Alun tein vain pyöräyttämällä eteeni; kerran jäi namikäteen kiinni eikä lähtenyt ekasta käskystä. Sitten oli tarkoitus tehdä tarjoamista, mutta muutaman sivulletulon naksuttelun jälkeen se kääntyi ruudun keskikohtatreeniksi. Oltiin nimittäin aika lähellä ruutua ja siellä oli kosketusalusta, jonne Lyyti löysi. Parin kerran jälkeen otin alustan pois testimielessä - ja Lyyti tarjosi keskelle menemistä oikein ajatuksen kanssa ekaa kertaa ikinä!

Justille myös ohjattua palloilla, lähti suuntiin hyvin mutta ei tuonut palloa takaisin ;-) Muuten ei mitään ihmeellistä, lelun koppaamista kainalosta, kapulan pitoa ja 1 ruutu. Justin oli aika vaikea keskittyäkin, kun yhet hakkas toisiaan pehmomiekoilla.

Torstaina Hannan treenit. Alussa vähän keskustelua siitä, mennäänkö ykköseltä kakkoselle vai suoraan A:lle. A meni kuitenkin kivasti joka kerta. Ysille kokeiltiin leikkausta sekä persjättöä ennen putkea, molemmat toimi. 13:lle myös leikkaus ja sen perään piti tehdä persjättö, mitä en millään saanut tehtyä, koko ajan väänsin vain valssia ja sit oli hirvee kiire :D Korjattavaa oli myös leikkauksen rytmityksessä, että saatiin Just kääntymään heti siivekkeen ympäri eikä kiertämään katsomon kautta. Mutta viimeiseksi tehtiin vielä koko rata ja silloin tuli persjättökin, ainoastaan yksi rimantiputus, hyvin pysyi pakka kasassa :-)

Huilitauon jälkeen itsenäisesti keppejä toisella puolella. Päätin olla rohkea ja kokeilin 6 keppiä ilman mitään apuvälineitä. Ja meni! 3 kertaa, kerran oikealta, ja kaksi kertaa vasemmalta! Bileet :D

"Turpa kiinni ja ohjaa!"

Perjantaina erinäisten säätöjen, peruutusten ja peruutusten peruutusten jälkeen päädyttiin valmennukseen. Se oli tällä kertaa IHAHin hallilla Tattarisuolla. Tällaista oli ohjelmassa:

Aloitettiin tuosta treeni 1:stä. Nina palkan kanssa suoran päässä ja koiran piti ohjauksen mukaan joko juosta suoraan tai kääntyä joltakin hypyltä takaisinpäin. Kun Nina tän tavoitteen kertoi, koko ryhmä repesi nauramaan :D Just sai ensimmäisenä todistaa, että ei meidän pennut ole niin pahasti kiinni palkassa kuin me ohjaajat luullaan! Se nimittäin kääntyi joka kerta, kun käänsin vaan! Ja suoraan meni eteen-käskyllä mua vilkuilematta. Käännökset oli vähän epätasaisia, ja selityskin löytyi. Mä oletan, että Just yrittää juosta palkalle, ja sitten en todella ohjaa käännöstä, vaan yritän äänellä kompensoida. Kun Nina käski mun olla hiljaa ja keskittyä ohjaukseen, Just kääntyi aivan uskomattoman hienosti. Se on nyt sitten semmonen homma, että meikäläisen pitää alkaa rajoittaa äänenkäyttöä radalla niihin kohtiin, joissa sitä oikeasti tarvitsee. Suomeksi sanottuna: "Turpa kiinni ja ohjaa!!!" :D

Sitten treeni 2. Alkuradalla 1-3 testasin hiljaisempaa ohjausta. Lähetin ykköselle ja seuraava käsky oli vasta A:lle. Toimi ihan nappiin! Rataan tutustuessa treenikaverin Viivin vanavedessä vinguin, että miten ton 4-5 muka saa ohjattua, kun koiralla on juoksukontakti. Nina ei ottanut näitä ininöitä kuuleviin korviinsa vaan sanoi, että palkataan Just vain kohti 5-hyppyä. Ekalla kerralla kontaktilla tuli melkoinen loikka, kun oli heitetty palkka. Toisella kertaa palkka oli maassa, ja sitten kontaktikin tuli otettua siivosti, vaikka apuvälineitä ei ollut. Nina ehdotti ohjaukseksi vitoselle pakkovalssia, joka ei ollut käynyt mun mielessäkään. Ekalla yrityksellä Just meni putkeen, kun mä jäin vähän jälkeen. Toisella lähdin heti kakkoselta liikkeelle ja ehdin vallan mainiosti pakkovalssiin sillä aikaa, kun koira suoritti A:ta. Vähän tuli taas noottia, että teen asioista ongelmia ;-) Juoksukontakti on toki huomioon otettava asia, mutta ei se saa aiheuttaa "ei me voida tollee tehä"  -asennetta.

Loppuradalla ongelmakohta oli 11-14. Ensimmäisellä yrityksellä jäin toljottamaan, meneekö se A:lle. No ei mennyt, ja sitten mä olin auttamattomasti myöhässä. Kalastin jotenkin 12:n yli, leikkasin 13:n, Just kääntyi liian tiukasti ja jouduin epätoivoisesti tönimään 14:lle :D Eli kolme pelastusta kolmen esteen aikana! Vaihdettiin sitten ohjaus persjättöön 12:n yli. Varmaan kolme kertaa jäin siinä kohtaa jumittamaan, olin koiran tiellä ja meno oli hätäistä ja tökkivää. Viimeisellä kerralla (pienen saarnan jälkeen) liikuin, tein persjätön ja liikuin edelleen - koira tuli aivan suoraa linjaa koko matkan putkelta loppuun. Ei ollut kiire eikä tuntunut vaikealta.

Kolme muistutusta jatkoon:

1. Turpa kiinni ja ohjaa
2. Luota koiraan
3. Luota omiin jalkoihin
4. Lue kohdat 1-3

Just paras!

Nimittäin möllikisoissa 27.8. :-) Kyseessä oli Agryn epikset Hertsikassa. Radalla 18 estettä, hyppyjä, putkia, A ja puomi. Videota ei valitettavasti onnistuttu ottamaan. Mentiin rata kaksi kertaa. Ekalla jätin Justin lähtöön, mutta sen verran oli jännää, että se nousi seisomaan ja ravisteli. Jätin sit uudestaan ja jäi ihan hyvin. Rata alkoi hyppy-hyppy-puomi-hyppy-putki. Eka puomi meni hidasta laukkaa, kontakti ok. Hypyn jälkeen meinasi vähän eksyä mutta sit löytyi putki ja sen jälkeen loppurata meni ihan normaalivauhtia. Yksi rima tuli alas puolivälissä. A:n jälkeen oli heti käännös, joten jäin taakse ja Just tuli kontaktin ihan nätisti. Tulokseksi siis 5. Toisella radalla ei alussakaan mitään kysymysmerkkejä, tosi sujuva ja nopsa rata, tuloksena nollavoitto :-) Ajasta ei tietoa, kun en oo nähnyt tuloksia.

Muuten viime viikolla treenattiin tiistaina A:ta ja lauantaina valmennus. Tiistaina huomasin, että ollaan treenattu A:ta enimmäkseen lopputreenistä, kun Just on ollut jo väsyneempi. Nimittäin aivan järjetön vauhti! Otettiin myös ilman mitään apuja ja kerran loikkasi. Siitä pallo pois suusta ja uudestaan, meni paremmin.

Lauantain valmennuksessa Nina sairastui eikä päässyt tulemaan. Koska oltiin kaikki jo tultu paikalle, treenattiin keskenämme. Rata meni muuten hyvin, paitsi viimeinen takaakierto 9-10. Laitoin tahallani palkkaajan sinne loppuun, niin että Just joutui ohittamaan sen. Sain sen kyllä kympin taakse, mutta se kiersi aina hypyn kokonaan. Sit kun ei saanut palkkaa, turhautui ja meni toiselle puolelle hallia suorittamaan esteitä yksinään :D

Ongelmia oli ainakin mun käsityössä, tein käännön oikealla kädellä, vaikka logiikan mukaan se ois pitänyt tehdä vasemmalla. Käsi nousi myös taivaisiin, ja eihän se koiralle mitään kerro. Tehtiin myös puomia, kerran jäi liian ylös, kaikki tassut kontaktille. Vauhti oli ihan ok joka kerta. Sitten maksirengasta kun kerran oli erinäköinen rengas tarjolla. Ja tää oli iso ongelma. Just näytti sihtaavan renkaalle, mutta viime hetkellä limbosikin. Palkan korkeus tuntui vähän vaikuttavan, mutta oli Just myös jo tosi väsynyt, että ehkä se ei ihan jaksanut enää keskittyä?

Tän viikon Jannen treeneissä kolmea rinnakkaiseta hyppyä. Ensin serpentiiniä, jossa Just kiersi viimeisen hypyn aina takaa. Ei onnistunut, ei sit millään enkä edelleenkään tiedä, miten tota nyt sit pitäis treenata... Takaakierrot meni ihan ok. Välistävedot... no, niistä ei varmaan kannata edes puhua -_- Miten voikin olla noin vaikeeta!

Valmennusta koko elämä...

Tai siltä ainakin tuntuu. Sen lisäksi, että valmentaudutaan hevosten kanssa melkein joka viikko, Justin 2.5. lappalaisvalmennuksen jälkeen on ollut jo kaksi valmennusta: ollaan kesäkauden seuratreenit Janne Karstusen ryhmässä ja sitten 8.5. pe oli vielä Ninan valmennus. No mikäs tässä, jos unohtaa kattoa tiliotteet ;-)

Aikajärjestyksessä aloitetaan tosta 6.5. ke Jannen treeneistä. Ekat ulkoagitreenit ja kyllä huomasi epävarmuutta esteiden suorittamisessa. Eka veto meni ihan pelleilyksi (taas) ja sen jälkeen suoralla hyppy-rengas-pituus- palkka Just meni renkaan sivusta. Ensin ajateltiin, että sen edellinen kaarre menee vaan niin pitkäksi, mutta sitten todettiin, että kyllä se on nyt estevarmuuden puutetta. Ulkokentän rengas on toki erilainen kuin hallin rengas! Vähän aikaa väännettiin sitten rautalangasta ja sitten rupesi oikea aukko löytymään. Vauhti oli kyllä mallia Juhannusraketti, jos positiivista pitää etsiä. Sitten otettiin puomia, jossa ekalla kerralla taas epäröintiä, sitten alkoi sujua. Kerran lähti kontaktilta ilman lupaa, mutta seuraavalla kerralla korjasi, kun sanoin kontaktikäskyn ääneen. Keinulla taas oli enemmänkin epävarmuutta, sadesäällä kentän puukeinu oli vielä liukkaanpuoleinen, joten ero hallin kangaskeinuun oli aika iso. Itsellä oli vähän vaikeuksia keskittyä tähän treeniin, mutta eiköhän se tästä, kun totun uuteen ryhmään ja kouluttajaan. Oli kyllä erinomainen muistutus siitä, että estetreeniä pitäis tehdä ihan tosi paljon.

Sitten 8.5. Ninan treenit. Ehdin paikalle sen verran ajoissa, että otettiin Lyytin kanssa pikatokot. Hallilla kun oltiin, niin noutoa ja luoksaria putkelta! Nouto toimi tosi kivasti, oli ainakin palautuksessa vauhtia! Kerran oli ottanut kapulasta huonosti ja sitten se putosi suusta, mutta muuten toi sivulle. Luoksarin stopit myös hyviä eikä ennakointia ollut.

Justin treeneissä aloitettiin valkoisista numeroista. Ensimmäistä kertaa Justin elämässä mentiin heti eka toisto koko rata nollalla läpi!!!!! Koska olin tietysti unohtanut videokameran kotiin, ei tästä ole todisteita, mutta onneksi todistajia sentään oli ;-) Radan haastavin kohta oli 5-6-välin valssin ajoitus. Kohdassa sai jo melkein liikaa etumatkaa, että teki mieli mennä valmiiksi seisoskelemaan. Mutta eihän se käy, kun ohjaaminen tapahtuu liikkeellä. Sitten kun en mennyt odottamaan, aloin tehdä valssia liian myöhään ja Just luikahti väärään päähän putkea.

Mustien numeroidenkin eka veto meni aika hyvin, muuten nolla paitsi että Just otti yhden ylimääräisen hypyn (valkoinen 5). Tän radan haaste oli 6-7-väli, kun oltiin tultu kovaa ja sitten piti kääntyä. Tämän hieromisesta Alma sai videota.

Kolmas setti tehtiin vapaavalintaista kontaktia, mä otin A-esteen (näkyy myös videolla). Todettiin, että ei tarvitse vielä luopua ponnari-menetelmästä mutta sitä pitää siirtää 1-2 puolaa ylemmäs. Jos se on siellä kontaktin rajalla, niin Justin askeleet ei sovi millään. Samalla voin kuitenkin alkaa opettaa boksia temppuna, jos joskus tarvii siirtyä siihen.


La-ma vietettiin mökillä, jossa oli aika onnellisia koiria :-) Lauantaina tein Lyytille jäljen, jossa oli ekaa kertaa purkkien päällä esineet (hanskoja). Kaikki purkit, hanskat ja pyykkipojat löytyi mutta muutamasta Lyyti ehti mennä yli, ennen kuin huomasi ne (ei tarvinnut kuitenkaan auttaa). Ihanaa oli taas nähdä, kun Lyyti on ihan liekeissä tosta hommasta. Ei ois malttanut millään lähteä lenkille jäljen vanhenemisen ajaksi, kiskoi vain hulluna aloituspaikkaa kohti :-)

Maanantaina avattiin Justin kanssa pyöräilykausi, vedettiin n. 5 km lenkki. Ärsytti vaan, kun se menee menomatkan hirveetä vauhtia mutta paluumatkan hölkyttelee. Pitäis varmaan mennä aina vain kotoa poispäin :D Iltapäivällä otettiin Mirvan ja Oivan kanssa pikatokot Korpilahden satamassa. Lyytille enimmäkseen kehääntuloa, siirtymisiä, liikkeiden aloituksia. Meni ehkä vähän hinkkaamisen puolelle, ei jäänyt kovin hyvä fiilis, vaikka periaatteessa Lyyti toimi kai ihan kivasti. Lopuksi vielä kokonainen nouto. Maltoin odottaa, että Lyyti nosti katseensa ja sitten lähti hienosti ekasta käskystä. Yksi haukahdus ja palautus ravissa, että kyllä tolla jo pisteitä sais.

Pääsiäispläjäys

Aloitettiin kiirastorstaina Justin viikkotreeneillä. Kaikki muut oli jo livistäneet lomalle, joten meillä oli yksityistunti :-) Aloitettiin kepeillä, jossa oli nyt vähemmän verkkoja, ensimmäistä kertaa myös päädystä puuttui yksi. Just pujotteli ihan superhienosti! Nyt en muista, tuliko yksi stiplu mutta ainakin korjasi heti sen jälkeen. Muuten kokeiltiin radasta erilaisia pätkiä, mm. viisi sivuttaista hyppyjä, joille tuli takaakierto, välistäveto ja sylkkäri. Testasin välistävetoon myös flippiä vai mikä-sen-nimi-olikaan, se toimii Justilla tosi hyvin! Sylkkärikin toimii jo ihan kohtuullisesti, mun pitäisi vain varoa, etten vedä liian pitkälle. Puomilla ensimmäistä kertaa kävi niin, ettei Just lätkässy tassuja maahan vaan jäi kokonaan kontaktille. Korjauksesta vielä rontti vapautti itsensä ja sinkosi putkeen. Seuraavat toistot ok. A meni hyvin ja vähän nostettu rengas, mutta muurilla (medi) oli tällä kertaa ongelmia, Just livahti sen ohi. Pitää nyt treenata sitä erikseen, vaikka hyppytekniikkasarjassakin. Kaiken kaikkiaan positiiviset treenit varsinkin verrattuna ed. viikkoon! ;-)

Lankalauantaina aloitettiin aamu tokotreeneillä Lyytin kanssa, Just jäi kotiin. Taas sarjassamme "ei pieni sade haittaa" -asenteella lähettiin treenaamaan ja eikös just meidän vuorolla alkanut tulla räntää. Hoh hoijaa. Aloitettiin kaukoilla häirittynä, Annika heitteli Xandralle palloa takana. Etäisyyttä n. 4-7 metriä. Lyyti tuijotti mua herkeämättä ja teki joka vaihdon. Todistaa, että kaukojen jumittaminen on vireestä kiinni, ei häiriöstä. Sitten pari toistoa ruutua, matkaa n. 20-25 m, ruudussa kosketusalusta, palkka Annikalla. Ihan hyvin meni, tiesi kyllä, että palkka on Annikalla mutta ei tarjonnut kuitenkaan Annikan luo menemistä vaan meni ihan asiallisesti ruutuun joka kerta. Luoksetuloa vetoketjuna, hyvä fiilis mutta pysäytykset vähän venyi. Täytyy tehdä nyt enemmän oikeita heittoja. Loppupalkalle noudon palautus. Ensimmäisellä kerralla pysähtyi pari metriä ennen mua. Siitä ei saanut palkkaa vaan otettiin uudestaan ja tällä kertaa hölkkäsin vähän pois koiran luota. Toi loppuun asti mutta vauhtia sillä ei kyllä noissa oo yhtään. Seuraava treeniaihe vauhtinouto.

Iltapäivällä Justin kanssa Ninan valmennus. Tehtiin ihan perustekniikkatreeniä, josta jokaiselle sovellettiin toivomusten mukaan. Me aloitettiin takaakierroilla, jotka Just meni kivasti, mutta mä saatoin vähän liian pitkälle - se irtois kyllä kauempaakin. Yhdellä kierroksella jäi jumiin Ninalla olevasta lelusta eikä pystynyt kyennyt. Viimeinen toisto taas ihan jees. Tauon jälkeen saksalaisia, kun ne on mulle niiiiin vaikeita. Ihan supertreeni, meidän ongelma tuli esiin ja saatiin korjattua sitä. Eli mun ohjaus saksalaiseen on hätäinen, jopa paniikinomainen! Sit kun mentiin n. kymmenennen kerran, maltoin vähän rauhoittua ja ihan eri näköistä touhua. Tästä on videokin, jota voin masennuksen iskiessä kattella ;-) Kolmas kierros luukutusta. Soikion muotoinen rata, päässä putki, hypyt ei ihan linjassa. Just oli toisen kierroksen jälkeen aika väsynyt mutta jostain se kaivoi lisävirtaa ja lähti menemään aivan jäätävää vauhtia. Oltiin kaikki vähän monttu auki. Erinomainen heräte mulle, että tossa koirassa on valtava potentiaalinen vauhti, kun vähän kaivaa. Ollaanko nyt luisumassa samaan kuin Lyytin kanssa, että suorilla se menee kovaa, kaarteissa ei? Vähänkö olis siistii, jos se aina menis noin kovaa. Ninan kanssa mietittiin, että sen kanssa pitäis tehdä treeniä, jossa ois vauhtipätkä, käännös ja siitä palkka. Kerroin tästä Hannalle, joka ansiokkaasti lisäsi, että palkka käännöksen jälkeisestä kiihdytyksestä. Juuri näin, nyt tarvii enää toteuttaa tää! :p

Pääsiäismaanantaina Hannan kanssa hallille. Justille korkeudenarviointia 45 cm asti. Kahdella ekalla toistolla (30 ja 35 cm) mun mielestä pää korkeammalla kuin kahdella vikalla (45 ja 30 cm). Voisko olla maltin puutetta alkuinnostuksessa? Lopuksi A:ta, jossa avustajan rooli on tosi haastava. Nyt tuli aika monta loikkaa, ja Hanna mietiskeli, miten saisi lelun heitettyä oikein... Jatkossa varmaan kantsii yrittää käyttää palloja ja vois kokeilla myös valmista palkkaa.

 Lyyti aloitti nyt sillä vauhtinoudolla. Maltoin olla hiljaa (!) ja vapautin vasta 1,5-2 metrin päässä. Lähetys pannasta kiinni pitäen ja silloin vauhtikin on vähän parempi. Ei uskallettu ottaa enempää. Sitten hyppyä, tarkoituksena heittää pallo, kun Lyyti istuu. Hyppääminen meni varmasti mutta ilmeni uusi ongelma: Lyyti ei meinannut istua hypyn takana vaan seisoi tai meni maahan. Asentopeli on seuraava asia treenattavien listalle! Kolmantena juttuna luoksetuloa putkelta. Läpijuoksu, oikea heitto, valeheitto, läpijuoksu. Ja nyt oli hyvät stopit! Hypyn takana istuminen meni vähän vääntämiseksi mutta kokonaisuutena hyvä treeni Lyytille ja intoa oli paljon, vaikka oltiinkin hallissa.

Justin treenipäivitys

Meillä on tässä tapahtunut sellainen muutos, että Naava (P. Juhannuslupaus) on vaihtanut kotia. Asuu nyt täällä Helsingissä. Naava oli meillä viime viikolla to-ti, joten ei olla paljon ehditty treenailemaan.

Viime viikon torstaina ennen Naavan tuloa kerittiin kuitenkin Justin kanssa viikkotreeneihin. Ei paljon muistikuvia kyllä jäänyt, huomasi etten oikeen keskittynyt. Mutta sen muistan, että radassa oli putki-A-erottelu, josta sanoin, että tää on helppo kun koira ei ole vielä A-hakuinen. No, sehän haki vain A:ta koko ajan :D Mutta sylkkäri ennen sitä toimi hienosti.

Viime lauantaille osui Ninan valmennus. Siitä on sekä muistikuvia että video! Alma ihana kuvas pyytämättä :) Huomioita:

1. vekitys toimi paremmin kuin vastakäännös (varsinkin kun teen sen tollee suorin jaloin)

2. etupalkka häiritsee mua enemmän kuin koiraa, lopetan ohjaamisen, kun "ei se kuitenkaan käänny"

3. kepeillä palkkaajan pitää olla lopussa (tää toisto puuttuu videolta)

4. putken jälkeinen hyppy pitää merkata oikeella kädellä persjättötyyliin eikä vaihtaa kättä valmiiks

5. keppejä ei kannata tehä hirveen monta kertaa :D

6. vieraalle A:lle meneminen ekalla kerralla aiheutti rytminmuutoksen ja tuli loikka

7. vaikka Just sai lelun, ymmärsi kuitenkin, ettei mennyt ihan nappiin ja toka toisto oli hieno!

8. muista se speed bump A:lle!!!! ja palkka maata pitkin

Torstain treeneissä kouluttajana Johanna. Kepeissä ensin normaali 4 verkkoa pois, sitten siirrettiin yhtä niin että tuli tyhjä väli. Hienosti meni! Mikään muu ei sitten onnistunutkaan, Just kyttäsi palkkaa, mä en keskittynyt jne. Elämä on :p

Pientä treeni-innostuksen alkua ilmassa?

Viime viikon tiistaina tokoiltiin Annikan kanssa pitkästä aikaa. Kentällä oli lumen alla jäätä, joten oltiin viereisellä nurmella, jossa oli vähän sentään hankea. Lyyti oli aivan liekeissä, joten se sai aloittaa. Kokeiltiin sille ekaa kertaa luoksetuloa "vetoketjuna" eli juoksi mun ja Annikan väliä. Välillä palkka lennosta, välillä sivulle asti, kerran pysäytin pallonheitolla, kerran valeheitolla. Oli tosi hyvä harjoitus Lyytille, sen mielestä oli ihan huippua :-) Sitten noutoa niin, että kapula oli Annikalla. Vähän syleskeli kapulaa taas tuodessa, joten rupesin tiukaksi ja otin koko homman uudestaan, ei vain sivulletuloa. Ja kapula pysyi suussa. Eli muista kriteeri! Kisamaisesti kaukot, matkaa n. 5 metriä. Korkea vire, hyvät vaihdot. Justille ensin vähän noutoa, joka oli yhtä säätöä ja sitten sivulletuloja, joissa mun mielestä ensimmäistä kertaa alkoi näkyä oivallusta! Kumma juttu, että treenaaminen edistää asioita!?

Keskiviikkona Just ja veljensä kävi terppatarkeissa. Tulokset kelpaa, A/A, 0/0, silmät ok, polvet ok, sydän ok, virallista selkälausuntoa vielä odotellaan.

Torstaina Justin treeneissä kepeissä kolme verkkoa pois! Tulikohan yhtään stiplua, tosi hienosti pujottelee. Sitten A:ta ekaa kertaa, vähän piti vääntää rautalangasta, että sinne on tarkoitus kiivetä, mutta itse kiipeäminen meni ihan ok. Juoksukontakti on tuohon tarkoitus tehdä, jatketaan ens kerralla speedbumpeilla. Lopuksi vielä vähän 35 cm hyppyjä ja pari reikää korkeampaa rengasta. Renkaalle vaati aika hyvän suoristuksen, ja lopussa alkoi tulla virheitä, kun aivokapasiteetti alkoi olla ylitetty :P

Sunnuntain valmennuksessa ohjaustekniikoita. Ensin valkoiset pallot, tarkoitus tehdä persjättö 2-3 väliin. Lähetin Justin ykköselle ja se jatkoi matkaa jossain vas. etuviistossa 5-7 metrin päässä olevaan putkeen... Toisella yrityksellä lähti oik. etuviistossa 5-7 metrin päässä olevalle hypylle :D Sitten vähän rautakankea ja Just kääntyi sentään oikeaan suuntaan - joskin teki niin ison kaarteen, että kiersi 2. hypyn. Sen jälkeen lähti toimimaan, kunhan muistin lähteä tarpeeksi ajoissa liikkeelle ja kääntää persjätön nopeasti. Sitten takaaleikkauksella. Ekalla kerralla vähän tökkivää, vaikka periaatteessa menikin oikein. Tässä piti muistaa, ettei ole kiire, ja tokalla kerralla saatoin ykköselle vähän pidempään, jolloin pystyin liikkumaan paremmin.

Toisessa setissä neliöt, tarkoituksena ohjata kakkonen mahdollisimman monella eri tavalla. Tehtiin ensin pakkovalssi seinän puolelta, sit sylkkärillä ja vielä saksalaisella. Nelosella Just aluksi teki takaaleikkauksen, kuten aiemmassa harjoituksessa, mutta kun pyöristin vähän, niin toimi ihan hyvin. Sylkkärissä oli vikaa sijoittautumisessa; ei kuulu seistä 1,5 metriä esteen takana! Eniten ongelmia oli saksalaisessa (taas), nyt pitäisi oikeasti tsempata noiden takaakiertojen ja saksalaisten suhteen. Kumma kun ei etene, kun ei treenaa!

Illalla vielä Lyytin rallytokotreenit. Ohjelmassa kaikenlaisia pysähtymisiä, eteentuloja ja niistä sivulletuloja eri puolilta. Eteentuloon paras käsiapu on molemmat kädet, sivulletulot molemmilta puolilta ihan ok. Mutta kylttien ymmärtäminen on haastavaa :D