
Justin lääkärikäynnillä 7.5. ei selvinnyt mitään mullistavaa. Ristialue oli aavistuksen ahdas ja lihaksissa epätasapainoa. Olen tietysti onnellinen, ettei sieltä löytynyt mitään dramaattista ja lääkäri oli toiveikas agilitynkin suhteen. Turhauttaa kuitenkin, kun käynnin jälkeen on yhtä paljon kysymyksiä kuin ennen käyntiäkin. Joka tapauksessa Just on nyt saikulla ainakin kesäkuun loppuun asti ja seuraava fyssari on toukokuun lopussa.
Tällä treenikaudella meillä on joka tiistai agilitytreenit (Joku ja Just) sekä melkein joka maanantai rallytreenit (Lyyti) sekä Ninan lappalaisvalkut kerran kuussa. 5.5. oli valkku Sporttiksella, lajina agility. Toisaalta Joku toimi ihan hienosti vieraassa paikassa, mutta toisaalta keskittyminen rakoili aika pahasti. Esim. takaakierrossa tarjosi jalkojenväliin tulemista 🙈 Ja sitten jäi ihan jumiin palkkaan. Taas väläytti yhden pätkän ihan täydellistä ja nopeaa tekemistä, mutta sitten meni taas sekoiluksi. Saatiin taas hyvät muistutukset: Palkan ohittamista ei voi treenata liikaa! Jos se menee selän takaa, niin uudestaan vaan vaikka kädestä pitäen ohjaus, että eikun sun piti mennä tosta. Ja sitten vaikka pieni namipalkka siitä ja uudestaan.
Ensimmäisenä maanantaina oli rallykimppa, jonka jälkeen koulutin. Aiheena oli käännökset, mutta Lyytin kanssa tehtiin enimmäkseen ohjaajan kiertoja, peruutuksia ja vähän merkkiä. En oikein jaksanut keskittyä töiden ja kouluttamisen välillä, mutta Lyytillä oli ainakin ihan kivaa.
Tiistaina ekat agilitytreenit. Siitä asti, kun tuli tieto, että päästiin Hannan ryhmään, olen odottanut uutta kautta aivan innoissani eikä turhaan. Jo nyt ekalla ja tokalla kerralla olen ollut aivan vaikuttunut siitä, miten hyvin Hanna ymmärtää sekä mua että Jokua. Ei päästä mua yhtään turhautumaan ja Jokua toistamaan samaa virhettä vaan heti pysähdytään, vaihdetaan taktiikkaa ja saadaan onnistumisia.

Esteen 6 kierrossa Joku jäi luuppaamaan hyppyä edestä. Tätä hetki hiottiin (mun varpaita ym) ja saatiin toimimaan myös liikkeen kanssa. 7-8-väli oli oletettavastikin haastava, kun Jokulla on tapana livahtaa selän takaa. Tähän Hanna tarttui heti, että nyt ei päästetä sitä luuppaamaan vaan ensin heti käännöksestä lelu multa, sitten ohjaukseen lähdöstä heitin, sitten Hanna heitti muurin takaa. Lopuksi vielä loppusuora. Tässä vaiheessa Joku alkoi olla jo aika väsynyt ja huomio harhaili, mutta ei luovutettu ja uuden keskittymisen myötä saatiin onnistumaan. Just Huippua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti