Viimeiset treenit ennen lomaa

Sunnuntai-iltana viimeiset treenit ennen lomalle lähtöä, rallya Hannan kanssa Malmilla uudella kentällä. Ei mikään superhyvä kenttä; ahtaan puoleinen ja kävelytiet ja leikkipuisto vieressä, mutta ihan turvalliset häiriöt kuitenkin. Mukana oli Joku ja Just. Jokun kanssa tehtiin ensin seuraamista. Halusin Hannalta neuvoja, miten päästä eteenpäin, kun sivulletulon tarjoaminen ja kontaktikävely sujuvat ihan hyvin. Toistojen välissä kuitenkin keskittyminen herpaantui ja Joku puuhasi muuta. Todettiin, että haluttaisiin palkata sitä nopeammin mutta ei houkutella namilla. Siispä kokeiltiin luopumisen kautta. Tätä on tehty aiemmin sivulla kontaktin pidossa ja ehkä ennen taukoa kerran kokeiltu. Nyt meni aika kivasti! Nami oli siis koiranpuoleisessa kädessä, joka oli kiinni housunsaumassa ja koiran piti pitää kontaktia sen ohi. Tästä saatiin videotkin. Joku on kyllä niin älyttömän söpö hommissaan 😍 ja tuossa vasemman puolen videossa tuli aika pitkä pätkäkin ennen palkkaa.

Toisessa setissä otettiin noutoa. Ensin pitoa, vähän pureskeli. Otin sitten luopumisen kautta ja nyt piti vakaasti. Sitten olisin halunnut vähän liikettä mukaan, mutta takaperinkävely aiheutti taas pureskelua. Hanna vinkkasi, että voisin kokeilla samaan suuntaan kävelyä ja se meni vähän paremmin. Sitten halusin kokeilla vauhtinoutoa, jota on viimeksi tehty varmaan viime kesänä. Se meni yllättävän hyvin! Mutta sain noottia siitä, että päästin koiran suoraan heittoon. Miksi päästäisin sitä lentävälle kapulalle, kun se juoksee hyvin kuolleellekin? Sitä paitsi Joku juoksi niin nopeasti, että oli vaarana, et kapula ois lentänyt päähän... Seuraava toisto otettiin jo pudonneelle kapulalle ja tää oli aika kiva. Lopuksi vielä näytettiin Hannalle Jokun pyörimiset ja jäävät ja Hanna sai hyvät naurut Jokun pomppumaahanmenoista.

Justin kanssa aloitettiin nopeenopee-käännöksistä lelulla. Rallyradalla oli ideana palkata hyvästä seuraamisesta tai muuten sopivista kohdista. Hyvä suunnitelmahan se oli mutta ei sitten kuitenkaan. Tai alussa saatiin ihan tosi hieno liikkeestä seisominen, ja oikean puolen spiraalikin oli ihan jees, mutta sitten suoran päätä kohti mennessä seuraaminen huononi. Pujottelu tuntui myös vaikealta, mutta sivulla peruutus onnistui nyt ekaa kertaa radalla! Vielä seuruutin vähän houkutuksen ohi ja sitten pidettiin tauko.

Mulle jäi kuitenkin vähän hampaankoloon; seuraamisen fiilis ei ollut sellainen kuin on viime aikoina ollut. Mietin siinä Sysin vuoron aikana sitten, mitä vielä kokeilis ja lällytin samalla vähän Sysiä. Yhtäkkiä Just katsoi Sysiä tosi tiukasti ja haukahti pari kertaa komentavaan sävyyn. Kun sitten otin sen hommiin, oli ihan eri asenteella liikkeellä! Otin kyllä itsekin eri asenteen mutta nyt tuli sellaista seuraamista, jota halusin! Tää oli tosi mielenkiintoista, että Jokun kanssa tekeminen ei nostanut sitä mutta toisen lauman koiran lällyttäminen nosti! Ja sit se oma asenne, voi kun sen saisi vain napista päälle ja vakautettua. Treeni pitäisi aloittaa siitä, että vire on hyvä. Jos meinaa palkata, kun koira tsemppaa mutta se ei tsemppaakaan, niin mistäs sitten palkkaa?

Hannan kanssa treenatessa on kyllä aina niin opettavaista. Kaikki ei aina mene täydellisesti, mutta aina on jotain uusia ajatuksia treenaamisesta kotiin mennessä. Tosin voisi kuvitella, että kun näitä ajatuksia on jo näin paljon, niin osaisi jo treenata optimaalisesti...