Vuoden viimeiset torstaitreenit

 Torstaina 21.12. oli mun suunnittelema viikkorata. Alkuperäisestä versiosta otettiin yksi hyppy pois tilanpuutteen vuoksi. Radassa oli yhdistettynä kaikki syksyn teemat: takaakiertolähtö, erilaisia takaakiertoja, innejä, leijeröinti ja poikkari. 

Jokun kanssa ekalla kerralla olin unohtanut tehdä keinun erillisenä alle, niin siinä piti vähän varmistella. Mutta ottaen huomioon, ettei keinu sujunut edellisellä kerralla ollenkaan, niin nyt ei ollut kyllä mitään epäröintejä. Takaakierrot ja innit meni superhyvin kaikilla kerroilla! Pituudesta Joku livahti ohi ekalla yrityksellä. Joku otti ihan jäätävän kiihdytyksen putkella nro 12 ja meni ihan kilpajuoksuksi. Tämä olikin ainoa virhe ekalla yrityksellä! 14-17 pystyi ohjaamaan kummalta puolelta vain. Tein ensin puomin puolelta, jolloin tuli takaakierto-persjättö esteelle nro 16. Tää onnistui hyvin paitsi kauneusvirheenä olin vähän koiran linjalla eli Joku joutui tekemään isomman kaaren sen takia. Kierrosten välissä otettiin palkkaus pituuden jälkeen.

Tokalla yrityksellä nollarata eli suklaakierros! Ai että me tsempattiin! Hirmuinen kilpajuoksu 12-14 enkä silti ehtinyt mukaan, mutta Joku irtosi upeasti pituuden ja 13-hypyn. 

Ratakierrosten jälkeen halusin vielä kokeilla 14-17 kahdella muulla tavalla, jotta voin sanoa ryhmäläisilleni, että se on mahdollista. Ensin lähetin Jokun 12-12b-13 ja itse vaihdoin puolta 14-15-välissä, 15 inninä. Onnistui. Sitten sama kuin alkuperäinen suunnitelma paitsi että en tehnyt persjättöä 16:lle vaan poikkarin 17:lle. Tämäkin onnistui. Olipas palkitsevaa onnistua tällaisessa potpurissa. Vaikka Joku on joissain asioissa hankala tyyppi, niin sen oppimisnopeutta ei voi kyllä moittia.

Just pääsi pitkästä aikaa myös mukaan näihin treeneihin. Sille kouluttamisen jälkeen aivan huikean hauska kiertohässäkkätreeni. Just näytti parhaansa mukaan, millä kaikilla tavoilla osaa varioida. Miksi tehdä asiat aina samalla tavalla, kun voi keksiä samaan hintaan hauskuutuksia?!

Ekalla toistolla taas lähetys hyppyjen välistä, kierto + stop + paluuhyppynä vasen umpieste. No, kun annoin hyppy-käskyn, Just teki extrakierron 😂 Sen jälkeen kyllä hieno loppuosa. Tokalla toistolla pelkkä kierto ja heti sen jälkeen vapautus lelupalkalle - tässä ei tullut ylimääräisiä kommervenkkejä. Sitten kisamatkasta kierto + maahan namipurkille. Kävin avaamassa purkin ja otin sen mun taskuun Justin jäädessä makaamaan. Justin keskittyessä hyvin käskytin oikeanpuoleisen avohypyn, jota Just ei meinannut ensin huomata mutta korjasi linjansa viime hetkellä. Sivulletulon sijaan tuli tällä kertaa mun jalkojenväliin 😂 Sitten pelasin taas uhkapeliä ja otin viimeiselle toistolle koko liikkeen. Kierto + maahan meni tosi hyvin. Hyppy-käskystä Just lähti osoitettuun suuntaan, bongasi sieltä putken ja tuli sen kautta sivulle 😂 Otettiin sitten vielä kerran loppuosa ja nyt löytyi hyppy. Ei tylsäksi käy tän eläimen kanssa treenaaminen! Mutta vastaisuuden varalle pitää muistaa, että jos avoeste on puomin vieressä, niin se ei kyllä erotu ollenkaan eli voi olla, että Just ei ihan rehellisesti näe sitä. Näin on käynyt kerran ennenkin mutta toisinpäin. Eli jos puomi on hässäkän vieressä, niin umpieste sille puolelle. 

Vielä viimeiset torstaitreenit oli 29.12. Just jäi Kumpulaan turvaan, kun Malminkartano on paha rakettialue. Meillä oli toivetreenit. Jokun kanssa jatkettiin innin kulman haastamista. Kaikki onnistui. Sitten tehtiin viikkoradan pohjaan eri variaatioita, joilla testattiin, kuunteleeko koira. Joku oli ihan super tässä! Onnistui innit ja poikkarit ja muutenkin Joku oli ihan mallioppilas. Erityisen hieno on tuo videon poikkari, jolla Jokun vasta ponnistaessa mä olen jo täydessä vauhdissa liikkumassa vastakkaiseen suuntaan. On kyllä makeeta, miten ollaan saatu niin monta ohjausta toimimaan syksyn aikana. Innitkin oli ihan alkutekijöissään ja nyt ne on jo varmoja helpohkoista kulmista.  Lisäksi tehtiin puomia, joka ihan ok ja loppuun vielä vauhtipätkä. Tähän oli hyvä panna kausi pakettiin.

Sinkkutreenit + nosetreenit

Sunnuntaina 17.12. ennen Messarin purkuvuoroa kävin puolen tunnin sinkkuvuorolla hallilla. Joku teki innejä. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että hypyn ollessa 90 astetta poikittain inni alkaa olla aika varma. Kokeilin sitten kääntää kulmaa vaikeammaksi mutta siinä alkoi tulla virheitä. Tästä jatketaan ens kerralla!

Justilla pääaiheena kiertohässäkkä. Ensin lähetys hyppyjen välistä + stop + siirryin itse kisamatkaan + oikea hyppy. Sitten lähetys kisamatkasta + maahan + välipalkka + siirryin takaisin kisamatkaan + vasen hyppy. Kolmas toisto pelkkä kierto ja lelupalkka multa. Sitten videolta kuuluu yksinpuhelu, jossa kysyn, kukas kaveri nyt kieltäisi mua ottamasta vielä yhtä toistoa... Päätin sitten pelata uhkapeliä ja se palkittiin jättipotilla! Eli tehtiin kokonainen liike ainoana helpotuksena se, että siirryin itse lähemmäs vasenta hyppyä loppuosaa tehdessä. Onnistui!! Tää treeni todisti, että välipalkkaus on katkaissut Justin ajatusta jonkin verran. Nyt kun ei tehty kuin yksi välipalkka, jonka jälkeen odotin koiran fokuksen palaavan, ei tullut yhtään sekoilua.

Lisäksi Just teki kaukoja Marisan ohjeilla sekä kokeili uudestaan tunnaria nosevarusteilla. Jälkimmäinen ei nyt enää onnistunutkaan, joten asia pitää pistää uuteen mietintään.

Maanantaina 18.12. mun noseryhmän treenit hallilla. Teemana oli saavuttamattomat kätköt sekä laatikot. Tehtiin Ellin vappuleirillä vinkkaamaan tyyliin eli samassa harjoituksessa sekä saavutettavia eli saavuttamattomia.  Saavuttamattomat oli yhdessä ämpärissä, lentoboksissa ja verkotettujen pujottelukeppien sisällä.

Saavutettavat kevythäkissä, valkoisessa hoopers-tynnyrissä sekä tuolissa, jonne pääsi kiertämällä hoopers-veräjät eli yritti esittää labyrinttiä. Muut alueet toimivat just niin kuin piti mutta keppien raudassa ollut kätkö oli huono, ehkä liian kaukana verkoista, ja tuolikätkö ei tullut koirien nenään veräjien läpi haluamallani tavalla. Kokonaissaldo siis ihan hyvä ja ryhmäläisille tuli hyvä kuva saavuttamattomien harjoittelusta.

Spiraali

Laatikkoalueita oli yhteensä 3, joista yksi suora tyhjä. Toinen alue oli spiraalin muodossa ja siinä kätkö oli heti oikealla eli se oli mahdollista napata lähikätkönä, jos ei seurannut spiraalia vaan kääntyi heti oikealle. 

Toisessa alueessa oli 3 riviä: 5 laatikon rivi, 4 laatikon rivi ja 5 laatikon rivi. Kätkö oli oikeanpuolimmaisen rivin viimeinen laatikko ja kätkö vieläpä laatikon ulkoreunalla. Tässä siis jujuna se, että kätkölaatikko on niin reunassa, että se on helppo koirien ohittaa eli testasin myös sitä, huomaavatko ohjaajat, että tämä on haistelematta.

Käytännössä kaikki menivät tähän halpaan. Suurin osa ohjaajista kuitenkin huomioi asian hienosti. Mutta kumpikin laatikkoalue oli ihan älyttömän vaikea tällä kertaa; kokeneetkaan koirat eivät meinanneet ilmaista. Kiran ja Eenin jälkeen löysäsin jo laatikoiden teippausta, että haju pääsisi paremmin ulos ja treeni olisi kokemattomammille reilumpi. Rivitreenissä tuli tosi paljon reaktioita keskirivin viimeiseen laatikkoon; tämä oli ehkä siirtymähajua. Mutta noin muuten mietittiin, että hallilla asuvat laatikot taitavat olla erityisen vaikeita. Siellä on kaikenlaisia elintarvikelaatikoita ja Murren murkinan laatikoita ja kaikkia näitä on säilytelty liian kauan. Osassa on pikkulaatikoita sisällä, mikä tuntuu häiritsevän etenkin Eeniä. Joten ens kerralla hallitreeneissä kokeillaan, että tuon töistä sinne puhtaita varastolaatikoita. Ja sitten viimeiset treenit ennen seuran koetta pitää tehdä niin, että saadaan enemmän onnistumisia koirille.

Just teki viimeisenä laatikkoalueet, eikä sekään meinannut ilmaista kätköjä, vaikka tässä vaiheessa sentään muutama koira oli ilmaissut ne. Tämä siis todisti, että haju tuli tosi huonosti ulos. Saavuttamattomien treeniin laitoin sille tossut jalkaan ja hoopers-tynnyrillä saatiin esille sama kuin Turun kokeessa, eli Just pamautti ilmaisun saavuttamattomana ennen kuin oli yrittänyt pyrkiä kätkölle joka puolelta. En hyväksynyt tätä ja odotin, että se tekisi kunnon ilmaisun. Mutta selkeästi tossut vaikuttaa tuohon asiaan.

Joku teki saavuttamattomista kevythäkin, lentoboksin, tynnyrin ja ämpärin. Ne meni hyvin ja sain sen pysymään hyvässä vireessä leikki - etsintä - leikki -kaavalla.

Seuratreenejä!

 Lauantaina 9.12. käytiin Marisan tokotreeneissä ostopaikalla. Sattuikin niin, että kolmas ryhmäläinen oli poissa, joten me saatiin Annikan kanssa "kaksari". Ja hyvät treenit olikin! 

Kerroin Marisalle, että moniosaiset liikkeet tuntuu olevan Justille vaikeita hahmottaa. Spesifisti tällä kertaa pyysin vinkkiä ohjattuun ja sen välivaiheisiin. Tehtiin sitten niin, että en palkannut alkuseuraamisesta vaan Justin stopattua tehtiin sille uusi kapuloiden näyttö. Tällä onnistui hyvin. Lopuksi tehtiin niin, että Justin seistessä Marisa kävi vain kävelemässä kapulalinjan uudelleen eli Just näki sen vain sivusilmällä. Tällä toistolla Just lähti aavistuksen viiveellä, eli mietti puoli sekuntia, kääntyi oikeaan suuntaan, bongasi kapulan ja nouti. Marisa muistutti, että mun kaksiosaisen käskyn pitää olla sanottu yhteen pötköön, ettei tuu tuplakäskystä pistemenetystä. Liikkeen alkuosasta kysyin Marisalta, haittaako, ettei Just oikein katso kapuloiden vientiä. Marisan mielestä ei haittaa, jos tähtää vain voittajaan, koska kapulat ovat aina samoissa sijainneissa koiraan nähden. Tää oli hyvä treeni siksikin, että sain omassa päässäni järjestykseen, miten rupean tekemään apuja / välivaiheita noihin moniosaisiin liikkeisiin, kuten kiertohässäkkään. 

Toisena juttuna kaukoja alustoilla, kuten edellisen postauksen videossa. Aluksi Justilla meni vähän yliyrittämiseksi, minkä itsekin tunnistin liian korkeaksi palkanodotukseksi. Otin tähän väliin pari palkkausta luopumisen kautta sekä siirsin namit pois kädestä, että saatiin vähän mielentilaa tasoitettua. Sen jälkeen rupesi tulemaan vakaita toistoja. Mun suureksi iloksi Marisa oli sitä mieltä, että tekniikka on riittävän hyvä! Mä olin jo aatellut, ettei niistä koskaan tule riittävän hyviä. Marisa kehotti alkaa tekemään nyt vaihtosarjoja eli ei palkkaa joka vaihdosta vaan joka toisesta, kolmannesta jne. Jospa palkanodotuskin vähän laskisi ja keskittyminen nousisi, kun namit ei kävele koko ajan eestaas. Tulipas hyvä mieli tästä!

Treenin lopuksi paikkikset. Otin ensin Jokun. Se oli vähän lentoon lähdössä ja luuli tulleensa tekemään jotain ihan muuta kuin paikkista. Pysyi kuitenkin hienosti maassa etupalkalla itse paikkiksen ajan mutta siihen meneminen oli melkoisia kevätjuhlaliikkeitä. Tunnistin itsekin, että aiheutan puolet sähläämisestä omalla toiminnallani pitämällä namia kädessä jne. Just teki myös paikkamakuun ja menin piiloon. Kysyin Marisalta, oliko Just ollut levoton ja kyllä se oli vähän vinkunut ja haistellut. Eli vaikka se pysyy paikallaan, itsevarmuutta pitäisi vähän kasvattaa, että se olisi levollisin mielin rivissä, vaikka mä olen piilossa.

Annika & Elsi teki ekaa kertaa paikkaistumista ja sen palkkaukseen tuli Marisalta niin kiva vinkki, että kirjoitan senkin ylös. Marisa sanoi, ettei käy palkkaamassa koiraa suuhun sen ollessa paikkiksessa, koska palkkaus aina vähän katkaisee ajatusta (tämähän näkyy hyvin Justin kiertohässäkässä). Sen sijaan Marisa rakentaa koiran eteen namipankin, johon käy aina lisäämässä ja lisäämässä namia. Koiran edistyessä namipankki laitetaan yhä kauemmas, kunnes se on ohjaajan luona. Tässä on hyvä, että on näkyviä nameja, joista muodostuu pieni kasa. Elsillä oli nakkeja, jotka erottui tosi hyvin tekonurmesta. Kuvassa niitä esittää keltaiset pisteet. Tätä voisi ajatella sekä Justille tässä vaiheessa itsevarmuuden lisäämiseen ja Jokulla etupalkan siirtämiseen, ettei se ole ajasta ikuisuuteen riippuvainen etupalkasta.

Torstaina Jokun kanssa laatuaikaa agitreeneissä rata, jossa sekä takaakiertoja että innejä. 

Alussa ajattelin, että olisi hyvä tehdä lentävä lähtö, jolloin tekisin innin liikkeessä. Se oli kuitenkin huono idea, koska Joku lähti mun liikkeen mukana eikä hypännyt. Tässä kohdassa ei liikkeestä ollut myöskään mitään hyötyä, kun vastassa oli seinä! Siispä tehtiin niin, että jätin Jokun lähtöön ja tulin itse hyppyjen puoleenväliin, jolloin sain tehtyä parin askeleen liikkeen. Tää toimi kuin junan vessa!

Inni nelosella oli varma. Ekalla yrityksellä Jokulla oli hirmuinen vauhti ja se ehti tehdä vaikka mitä. Muistaakseni livahti vitosen jälkeen putkeen ja sitten taas esteellä nro 12 ei löytänyt putken suuta vaan juoksi ympäri ja tuli toisesta suunnasta 😂 Mä ehdin hyvin persjättöön 9-10-väliin, kun en jäänyt munimaan. Poikkarit toimi sekä 8:lla että 16:lla. Myös takaakierto-persjättö esteellä nro 13 oli tosi sujuva. Virheistä mä jatkoin aina vaan pokkana rataa.

Putki nro 12 oli melkein kaikille vaikea; ehkä yleisön sijainti metrin päässä hajautti koiran fokusta. Kun Joku oli sinne kerran löytänyt, niin sitten sujui paremmin. Toinen kierros menikin tosi hienosti! Ainoa virhe esteen nro 8 jälkeen otin yhden ylimääräisen askeleen ja Joku irtosi esteelle 2. Joku on kyllä oikein mallioppilas meidän treenityylin kannattavuudesta; aina, kun se tekee "virheen", todetaan Hannan kanssa: "No, tätähän me ollaan koko syksy vahvistettu."

Nosekokeessa 5.12.

 Tiistaina mustan Caddyn kyydissä kohti Turkua 2-lk sisäetsintäkokeeseen. Tuomareina Lasse Myllylä ja Marja Saarinen. Justilla ekaa kertaa tossut jalassa. Vaikuttihan ne, ei siitä pääse mihinkään. Pukeminen meni hyvin ja Just liikkui kyllä sujuvasti alueilla, mutta teki ehkä 80-prosenttisesti normaaliin verrattuna: oli rauhallisempi ja viimeinen terä sinnikkyydestä puuttui. Meillä ei ollut mitään tulostavoitteita tähän kokeeseen, ainoa tavoite oli, että Justilla olisi siistii tossuista huolimatta. Se tuntui kyllä ihan ymmärtävän, että tossut on portti etsintään eikä vierastanut niitä enää. Mutta en tietenkään odottanutkaan, että näin lyhyen totutteluajan jälkeen ei olisi mitään vaikutusta. Huomasin myös, että ei olla tehty tossut jalassa 2-luokan tasoisia sokkotreenejä eli tarvitaan lisää harjoitusta vielä yhteistyöhön uudessa tilanteessa; ei riitä, että koira tottuu 😂

Oltiin suoritusvuorossa ekana ja saatiin mennä pukemaan tossuja sisäpuolelle. Lasse ystävällisesti huomautti mulle, että muistapa palkkausalue, kun puin eteisessä tossuja namipallopalkalla... Tässä yksi huomioitava asia lisää. Lämppähajuilla saatiin kivat ilmaisut.

Ekasta alueesta ei ole kuvaa, joten laitan kuvitukseksi vastaavanlaisen kaapin. Tässä oli 2 tilaa, aikaa 3 minuuttia ja tällä alueella meillä oli eniten vaikeuksia. Just halusi aloittaa vasemmanpuolimmaisesta huoneesta takaa mutta siellä käännyttiin väärään suuntaan ja käytiin ensin ovenpuoleinen seinusta läpi. Sitten mentiin toiseen huoneeseen, josta käytiin ikkunan puoli ja reaktioita alkoi olla. Huoneessa oli tietokonepöytä, jossa oli metallinen reikälevy. Just hyppäsi päädystä puoliksi pöytää vasten ja ilmaisi istumalla. Meillähän on diilinä, että ostan kaikki Justin ilmaisut heti mutta en noudattanut tätä diiliä, koska en nähnyt kunnon tarkennusta ja löytö-ilmoitus olisi ollut uhkapeliä: jos tuomari olisi kysynyt "tarkentaisitko?", ei mulla olisi ollut mitään hajua oikeasta kohdasta. No, pyysin Justia näyttämään uudestaan mutta sitä alkoi turhauttaa ja melkoisen vinkukonsertin säestämänä hinkattiin tietokonepöytää edestakaisin ilman mitään järkevää kohdennusta. Tässä vaiheessa oltiin tuhlattu aikaa jo niin paljon, että tuli 30 sek varoitus. Ilmoitin sitten löydön johonkin, mihin Just ilmaisi ja se oli oikein. No niin, ois vaan kannattanut pitää diilistä kiinni ja ilmoittaa löytö ensimmäiseen ilmaisuun. Just ei siis noussut pöytää vasten niin vahvasti, että olisi saanut tarkennettua oikeaan kohtaan vaan lukitsi vastauksen kauempaa. Pöytä oli aika hankala noustava, mutta ehkä ilman tossuja Just olisi tsempannut vähän kovemmin ja tarkentanut kunnolla.

Jatkettiin pari sekuntia samasta huoneesta, mutta nyt Just vinkui siihen ääneen, että siirryttiin seuraavaan tilaan. Tässä vaiheessa loppui aika. Tultiin kaapistolle, jota kuva mun työpaikalta demonstroi ja Just tälläsi istumisilmaisun suorilta keskisaumaan, kuten ilmaisisi saavuttamatonta. Kätkö oli kuitenkin saavutettava ja löytyi kaapin vasemmasta alasaumasta. En kysynyt tuomarilta suoraan, olisiko hän hyväksynyt mutta itse en ainakaan treeneissä hyväksyisi. 

Ollaan siis varmaankin tehty vähän liikaa saavuttamattomia verrattuna tarkkuusetsintään, joten nyt sitten tarkkuus ja pyrkiminen mahdollisimman lähelle kätköä ennen vastauksen lukitsemista treenilistan kärkeen. 8/10 koiraa sai molemmat löydöt täältä.

2. alue, 1 kätkö, aikaa 3:30. Nyt meni jo paremmin! Just hölkytteli melkein heti alueen takareunaan. Rajaavat tuolit eivät kuuluneet alueeseen, joten käänsin Justin haistelemaan takariviä. Sieltä hyvin nopeasti voimakkaat reaktiot tuolien alle. Just lähti pyrkimään kohti pöydän alustaa, mutta onneksi olen nähnyt tällaisia tilanteita jo sen verran, että ehdotin sille toiselta puolelta pöytäriviä kokeilemista. Ja sieltähän kätkö löytyikin ajassa 0:38.1 🙂 Tän löysi 7 koiraa ja Justin aika oli 4. Just irvisti kätkölle mutta ei virhepisteitä. 

Kokeessa oli 10 koiraa kahdella tuomarilla, joten kierrokset menivät tosi nopeasti. En laittanut Justia edes autoon välissä, vain juotin sen ja käytiin pikkukierros ennen odottelupaikalle menemistä. Tällä kertaa puin tossut jo ulkona ja liikuskeltiin niiden kanssa siellä. Pukeminen alkoi sujua jo aika hyvin. Lämppäradalla istumiset oli tosi hitaita, joten valmistauduin siihen, että ostan Justilta ilmaisut ilman istumista/ maahanmenoa.

3. alue oli periaatteessa yhtä tilaa mutta kaksi syvennystä. Aikaa oli 3:30. Just kävi taas alueen kerran ympäri ensin ja haistoi selkeästi ylöspäin kirjahyllyn kulmalla. Painoin tän mieleen mutta en vielä ohjannut enempää. Kierroksen jälkeen vaihdettiin suuntaa ja sieltä napattiinkin eka kätkö jakkaran alta katsomisilmaisulla. Se oli niin selkeä, että pamautin saman tien löytö-ilmoituksen. 

Sieltä sitten kirjahyllyjen puolelle, aloitettiin vasemmasta nurkasta ja siirryttiin perälle. Tässä voimakkaat reaktiot ylöspäin. Just hyppäsi ensin hyllyä vasten oikealla reunalla, sitten tuli alas ja siirtyi vasempaan reunaan, josta löysi ihan tarkan kätköpaikan n. metrin korkeudesta ajassa 2:02.2 ja ilmaisi senkin katsomalla. Tämän löysi 7 koiraa ja Justin aika oli 5. Nää oli Marjan alueet ja mehän ei ennen olla Marjan kokeissa oltu, joten Marja ei tiennyt Justilla olevan oikeesti maahanmenoilmaisu 😁 Siinä palkatessa sitten paljastin asian, johon Marja totesi, että onhan tuo ilmaisu noinkin ihan selkeä. Just on kyllä varmaan niin hyvä soveltamaan, että voisi oppia kaksi eri ilmaisukriteeriä tilanteesta riippuen.

Viimeisenä oli wc-tila, jossa enimmäisaika 1:30 sai jotkut ohjaajat haukkomaan henkeään. Mä en enää viitsi lähteä siihen peliin 😃 Tää oli ihan mahtava suoritus Justilta. Se lähti tilan oikeaa reunaa, nuuhkaisi jokaista wc-koppia kerran ja tällä yhdellä nuuhkaisulla totesi kunkin kopin tyhjäksi! Sitten voimakkaat reaktiot takanurkkaan ja jäin seisomaan hihnanpäähän ja odottamaan, että Just löytäisi tarkan paikan. Jonkin aikaa hillottiin ihan nurkkaa ja roskista, kunnes Just laajensi sen verran, että löysi ihan matalan kätkön lavuaarin alta lattiantasosta ajassa 0:48.5. Ohjaajien huolet osoittautuivat turhiksi; tämän löysi kaikki eikä kenelläkään mennyt edes tiukille. 

Vähän kaksijaksoiset fiilikset kokeen jälkeen. Toisaalta tavoite täyttyi, Justilla oli siistii ja se pelitti hyvin, oikeastaan etsintä etsinnältä yhteistyö toimi paremmin. Toki joku voisi kysyä, olisiko tätä voinut treenata esim. möllikisoissa, oliko pakko ajaa Turkuun asti viralliseen kokeeseen... No onneksi ei tarvinnut ajaa yksin! Eipä satanen jäänyt paljosta kiinni, vaikka Justin työskentely oli ehkä jotain 80-prosenttista normaalivireeseen verrattuna. Edelleen on vähän eettiset kysymykset mielessä: vaikka Justilla oli kivaa, niin ei kuitenkaan niin mahtavaa kuin yleensä. Etsintä oli sen mielestä tossujen arvoista mutta kyllä ne silti haittasi. Toki pitää muistaa, että tää oli vasta eka koe ja tossujen käyttöäkin ollaan treenattu vasta kuukauden verran. Ja eriteltynä, ilmaisut oli ainoa asia, joiden kanssa oli isompia haasteita.

Jälkikäteen ajateltuna tän koepaikan lattiat eivät edes olleet tosi liukkaita eli mahdollisesti Just olisi pärjännyt ilmankin tossuja. Nyt mulle on tehtävänä oppia tunnistamaan (miten???) alueeseen tutustuessa, mikä lattia vaatii tossuja ja missä pärjätään ilmankin. Toistaiseksi "liian liukasta" on ollut yhdessä kokeessa ja yhdessä leiripaikassa. Olen tässä viikon varrella jo hiihdellyt villasukilla erilaisilla lattiapinnoilla ja yrittänyt tuntea kitkan tai liukkauden. Yksi vaihtoehto voisi olla mennä eka alue ilman tossuja testimielessä, mutta se kuulostaa aika tyhmältä: mitä jos eka alue onkin liukas ja muut ei? Ihan hirveän montaa kertaa en haluaisi etsintöjen välissä säätää tossuja jalkaa ja pois. Mitäs muita vaihtoehtoja? Kysyä tuomarilta alueisiin tutustuessa?

Vaikka itse tekisi mieli velloa negatiivisessa, niin pitää muistaa, että saatiinhan me 5/6 kätköä ja 90 pistettä eli tosi hyvä tulos. Eikä se viimeinenkään kauas jäänyt, sekunneissa tai senteissä laskettuna. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että luin Justin reaktiot oikein ja osasin 1. aluetta lukuunottamatta ohjatakin tarkoituksenmukaisesti. Kyllä tämäkin taito vaan kehittyy harjoittelemalla, uskomatonta!

Uusi tokoryhmä + torstaitreenit

 Otin talveksi Justille treenipaikan Ninan Frantsin tokoryhmään. Nina oli meidän SM-joukkueen joukkueenjohtaja ja ehdottomasti paras sellainen, mitä olen ikinä nähnyt. Ninan analyyttisuus ja suunnitelmallisuus puhuttelee mua 😂 ja toistaiseksi tämä ryhmä on ollut sellainen, kuin tokoryhmältä halusinkin, eli yhteisöllisempi kuin että jokainen käy yksinään treenaamassa vartin ja sitten lähtee kotiin. Kun käydään läpi suunnitelmat ennen treeniä ja analyysit treenien jälkeen yhdessä, niin treeneistä saa kyllä enemmän irti. 

Tälle kerralle otin suoraan härkää sarvista, joten tehtiin kiertohässäkkää ja tunnaria. Mulla oli tarkka neliosainen suunnitelma, jota Ninan kanssa yhdessä hiottiin vielä. Suunnitelman tokan osan unohdin jo 😂, kolmannessa tuli säätöä ja neljäs pieleen. Että hyvin meni hei! Eka toisto: lähetys hyppyjen välistä, palkkapurkki mun vieressä - tämä onnistui. 2. toisto: lähetys kisamatkasta, palkkapurkki hyppyjen ja tötsien välissä, kierrä + stop + käyn avaamassa purkin + loppuosa (vasen hyppy). Tämä meni hyvin siihen asti, kun olin avannut purkin ja sitten unohdin palata lähetyspaikalle ottamaan vielä hyppyä. Tässä kohtaa tuli aika pitkä sählinkiaika, kun Nina muistutti mua mun omasta suunnitelmasta ja koiralla oli ihan ajatus katkennut.

3. toisto: jätän purkin siihen mutta appari käy nappaamassa sen meidän mennessä poispäin. Lähetys kisamatkasta, kierrä + maahan + appari toimittaa purkin Justille + loppuosa (oikea hyppy). Tämänkin alku meni loistavasti mutta palkan syötyään Justilla oli taas ajatus katkennut eikä lähtenyt hyppyyn. Viimeinen toisto: lähetys kisamatkasta, purkki mun vieressä, vapautus suoraan kierrosta.Tässä Just jäikin sitten kiinni hyppyihin, kun oli pari kertaa saanut ne tehdä. Otin aina välissä lähempää kierron kehuilla ja sitten uusi yritys. Kokeilin myös jättää Justin kauemmas ja tulla itse hyppyjen tasalle mutta sen se vasta lukeekin lähetyksenä hypylle. Lisäksi Just jäi odottelemaan palkkaa appari-Iidalta eli jo yhdestä palkkauksesta keskittyminen hajaantui. Lopuksi tein niin, että vein palkkapurkin sen normaaliin paikkaan ja nyt saatiin onnistunut kierto. Oli hyvä nähdä, kuinka varma Just on "vanhalla asetelmalla" eli tästä opimme, että jos menee pieleen, niin tällä saadaan tilanne korjattua.

Tästä nyt sitten montakin ajatusta. Ensinnäkin tuntuu siltä, että tällaiset moniosaiset liikkeet on Justille vaikeita hahmottaa. Sehän ei ole mikään ihme, kun se on treenannut niin monta vuotta avointa luokkaa, jossa on huomattavasti lyhyemmät liikkeet. Eli moniosaiset liikkeet on sille vähän uusi konsepti. Nyt tiedän aika hyvin, mitkä tietyt kohdat näitä liikkeitä aiheuttaa Justille näitä blackouteja, joten jatkossa suunnittelen niin, että niihin tulee apu/helpotus. Lisäksi oli huomattavaa, että palkkaus katkaisi niin vahvasti Justin ajatuksen. Eli kun halusin vahvistaa kierron valitsemista, niin samalla katkaisin sen ajatuksen. Ja toki onhan liike tähän asti aina päättynyt herkun syömiseen purkista eikä sen jälkeen ole tullut enää yhtä osaa. 

Vähän siinä ja siinä, pitäiskö liike takaperinketjuttaa eli ottaa ensin paluuhyppy + sivulle. Näen tässä vaarana, että kun Just saa ensin hypätä, niin sitten se ajattelee taas hyppyä menomatkalla. Niinhän tässä tällä kertaa kävi, että kun se oli saanut tehdä kaksi paluuhyppyä, niin ei meinannut enää millään ohittaa hyppyä menomatkalla. (Tähän auttoi se, että Iida kävi näyttämässä kiertotötsät, että saatiin hyvä fokus sinne.) Ninalta tuli pari tosi hyvää ajatusta kiertoon hyppyjen välistä. Alkuvaiheessa esteiden sijasta siinä voisi olla vaikka muurinpalikat, että koira vain oppii juoksemaan jonkin "portin" välistä kiertoon. Sitten Justille voisi käyttää sellaista, että kun tiedän, että nyt tulee vaikea valinta, käännettäisiin hypyt pitkittäin, jolloin ne eivät ole niin tyrkyllä. 

Tärkein muutos nyt omaan toimintaan ja ajattelumalliin on se, että ei toimi vain se, että lisää ja lisää liikkeenosia kohti koko liikettä, vaan pitää ottaa välivaiheita ja apuja niihin kohtiin, jotka on haastavia. Esim. kierron näyttäminen voisi olla sellainen. Lisäksi tuli mieleen, että mehän ollaan tehty paluuhyppyä ihan erikseen. Siihenhän voisi lisätä kierto-osuuden niin, että Just lähtisi kartion vierestä, tekisi stop + paluuhyppy, mä olisin koko ajan normaalipaikalla. Jos taas annetaan välipalkka purkista, niin sen jälkeen voisin itse ohjata hypyn korostetusti esim. liikkumalla sinnepäin. Taidan olla eksynyt siinä kohtaa, että vaikka olen tehnyt osissa ja miettinyt tarkkaan sopivia palasia, olen kuitenkin tehnyt niitä niin kaavamaisesti, että koiralle on tullut tosi vahvat odotusarvot. Esim. että palkan jälkeen aloitetaan alusta eikä tehdä loppuosaa. Osiakin voisi yhdistää muuten kuin 1-2, 1-3, 1-4 tai 1-5 vaan esim. 2-4, 3-5 jne.

Toisena juttuna tunnaria. Laitettiin sama asetelma kuin Riitan treeneissä ja lopputuloskin oli sama: Just lähti ensin tuomaan väärää, sitten vaihtoi oikeaan. Nina huomautti, että niin kiva kuin onkin, että Just ymmärtää vaihtaa oikeaan, niin sehän ensin nollaa liikkeen. Jep jep. Seuraavaan vaiheeseen siis jotain muuta, pari ideaa onkin jo. 

Ryhmän keskellä yhteistreeninä paikkis. Otin siihen Jokun, että sekin pääse tekemään jotain. Kavereina oli vieraampi saksanseisoja Pilvi ja tuttu koikkeri Helvi. Jokulla oli taas etupalkka ja se pysyi kyllä tosi varmasti, vaikka kavereilla tulikin vähän säätöä 👌 

Torstaina agitreenit. Oli toivekerta, joten toivoin kertausta inneistä, koska olin kipeänä edellisen innitreenin. Joku oli aivan super!!! 😍 Ensin tehtiin oikealla kädellä helposta kulmasta. Sitten vasemmalla kädellä helposta kulmasta. Tässä  Joku tuli putkesta ulos jo sillä ilmeellä, että "jes tän mä osaan!" ja käänsi itsensä täydellisesti esteen oikealle puolelle mun liikkuessa reippaasti. Ei tullut yhtään stiplua mutta parasta oli toi ilme ja itsevarmuus. 

Sitten tehtiin puomia, jossa kaikki toistot osui mutta ei mitään superhienoja osumia. Toisena esteenä keinua, joka ei tänään sujunut ollenkaan. Sen korjaukseksi lähdettiin ottamaan vielä pientä vauhtipätkää, joka ensin ei lähtenyt vauhdikkaasti. Koska ollaan sovittu, että hölkyttelyä ei katsota, keskeytin tän pätkän ja aloitettiin alusta. Pieni lähtöhetsaus ja Joku otti ihan eri vauhdin. Ero oli aika huima. Tämä on asia, josta pidetään kiinni. 

Kouluttamisen jälkeen Justin vuoro. Se oli ilmeisesti istunut/maannut häntänsä päällä, koska liikkui huonosti ja piti häntää oudosti. Liikutin sitä vähän ihan vain vapaasti ja sitten vertyikin eli luulen, että häntä oli puutunut. Näin on vissiin käynyt kerran aiemminkin, oiskohan ollut syyskuussa. Jätin sitten varmuuden vuoksi vauhdikkaat jutut pois ja käytin tilaisuutta kokeillakseni tunnaria nosevarusteissa.

Se olikin mielenkiintoinen kokeilu! Just oli ihan eri mielentilalla liikkeellä. Ensin etsi selvästi nosehajua. Yritin muutaman kerran toistaa "oma"-vihjettä ja sitten yhtäkkiä Just saikin omasta hajun ja löysi sen tosi tehokkaasti. Toisella toistolla meni ensin siihen, missä oma oli edellisellä kerralla ollut, sitten jatkoi matkaa ja löysi oman nopeasti. Pitääkin ottaa nyt oikein mietintämyssyyn, mitä kaikkia sovelluksia tunnarista olisi nosekoiralle, jospa sieltä löytyisi Just se oikea.

Toisena kaukoja, joista otin videonkin. Pidin kaksi targettia mutta otin välimatkaa. Viimeisenä juttuna vähän sivuaskeleita ja peruutusta, mutta sitten astuin Justin varpaille peruutuksessa, joten ei tehty sitä enempää. En ikinä saisi treenata peruutusta kengät jalassa!!! Sivuaskeleet on mun mielestä ihan ok, vaikka Just liikkuukin vähän mun takana. En jaksa hinkata!

Hienosti Just astuu sivuttain ihan suoraan mutta on vähän mun takana

Agitreenit vihdoin!

Viime viikon lauantaina meillä oli paikka nosekokeeseen Mäntyharjulle. Kun klo kuuteen mennessä olin nukkunut 3 tuntia kolmessa pätkässä, totesin, että en voi lähteä ajamaan ja viettämään päivää kylmässä, jos aion seuraavana päivänä olla työkunnossa. Siispä ensimmäistä kertaa ikinä peruutin nosekokeen sen takia, että itse olin kipeä! 

Vaikka ääni oli edelleen surkea, menin kuitenkin torstaina neljän viikon tauon jälkeen agitreeneihin. Olikin vähän poikkeuksellinen kerta, kun Hanna joutui lähtemään lapsen kanssa lääkäriin, joten mä koulutin 6 ekaa koirakkoa. Jokulla oli hirveesti virtaa, joten se sai leikkiä radanrakennuksen ajan Auran kanssa. Kiva, että niillä menee edelleen leikit yksiin, vaikka Aura ei oo enää pentu!

Treenin teemana oli takaaleikkaukset ratatreenissä. Vähän meni säädön puolelle, vain harva pystyi tekemään kokonaisena ratana. Olisi pitänyt siis olla enemmän tasovaihtoehtoja, mutta sellaiseen en enää kyennyt. Joku aloitti ensin keinulta, mutta siitä lähtiessä mun juoksulinja oli liikaa alaspäin, että este nro 7 olisi ollut Jokulle looginen. Lähdettiin sitten pituudelta ja nyt seiska meni tosi sujuvasti. 7-8-välissä oli aluksi jotain säätöä; muistaakseni Joku haistoi maassa namin ja keskittyminen rakoili. Nostin sitten vähän virettä ja mentiin kyseinen kohta lelu kädessä, mihin Joku vastasi välittömästi eikä harkinnutkaan namietsintää vaan meni tosi sujuvasti. Hanna vinkkasi, että voisin tehdä kasin jälkeen persjätön, mikä toimi tosi hyvin.

11:nkin jälkeen tein persjätön, joka oli myös sujuva. 12-13 välissä oli kaikki koulutettavat menneet valmiiksi pyllistelemään 13:lle, jolloin liike oli tyssännyt ihan totaalisesti. Kerrankin en itse tehnyt samaa virhettä!!! Odotin koiraa putkella ja sain tosi jouhevan kaarteen tehtyä 13:lle, ja seuraava kiertokin onnistui. Tää oli niin makeeta, että tuuletin kovempaa kuin ikinä kisaradan jälkeen!

Jollain kerralla tuli jotain sekoilua tossa kohtaa mutta kun mentiin keskittyneesti, saatiin kaikki oikein. 15-16-välissä ei onnistunut leijeröinti, mutta totesin, että eipä se hyödytä yhtään tuossa kohtaa, joten saatoin enemmän 16:lle, jolloin pystyin lähettämään kauempaa 17-18 ja ehdin helposti persjättöön 18-19 väliin. Kuvasta poiketen 19 tehtiin takaa, koska linja oli sujuvampi niin. Olin suunnitellessani pohdiskellut, onko 20-21 väliin poikkari tekemällä tehty mutta itse asiassa se olikin luonteva. Ja Joku meni sen ihan kuin tyhjää vaan, ihan kuin oltais paljonkin treenattu! Lopuksi otettiin vähän pidempänä pätkänä 12-22 ja taisi mennä nollalla! Ihan superhyvät treenit ottaen huomioon, ettei viime viikolla oltu harjoittelemassa kuvioita ja että omat aivot oli vielä vähän tukkoiset!

Jokun vuoron jälkeen Justille pikkutokot. Puomi oli niin keskellä hallia, että luovuin ajatuksesta tehdä kiertohässäkkää. Aloitettiin tekemällä seuraamaan kutsua Riitan vinkin mukaisesti namipallolla. Oli kiva asenne. Sitten vahvistin seisomassa pysymistä muutamassa eri tilanteessa, ja Just oli tosi vakaa ja keskittynyt. Lopuksi vielä kiertohässäkän loppuosaa eli stopista hyppy vinosta kulmasta. Nää meni kaikki ihan superhienosti. Tehtiin niin, että avohyppy oli vasemmalla, mikä silloin kerran oli vaikea. Nyt ei ollut kyllä mitään ongelmaa. Eli aikasta täydellinen setti.

Ai että mä olin kaivannut treenejä!!!!

Riitan valkku 24.11.

Maanantaina alkanut kuume toi mukanaan koronan jälkitautina angiinan ja poskiontelontulehduksen. Oltiin siis tämäkin viikko pois treeneistä. Tällä kertaa sentään vähän edes huvitti kotona tehdä jotain ja perjantainen Riitan valkku toimi hyvänä motivaattorina tehdä esim. tunnaria lenkillä. 

Aloitettiin taas kisamaisesta pätkästä: ruutu, luoksari, L. Ruudusta tehtiin vain alkuosa eli ruutuun - stop - maahan - vapautus. Kuten oletinkin, Just oli mun saikun jäljiltä aika virtaisa ja ottikin varaslähdön! Tuli kuitenkin takaisin pyynnöstä. Sitten uusi yritys, auoin muutaman kerran suutani ja odotin hetken Riitan "käskyn" jälkeen ennen kuin annoin lähtöluvan. Itse ruutu oli hyvä, Justin paikka ehkä aavistuksen keskikohdan etupuolella mutta yksiselitteisesti sisällä kuitenkin. Luoksari tehtiin diagonaalisesti niin, että kutsuin ruudun vierestä. Alku hyvä, stoppi hyvä, mutta "kuukuu"-käskystä Just meni tietysti ruutuun. Tajusin itsekin, että käskythän kuulostaa ihan samalta! Jatkossa sitten joko autan tai pyydän Justin eri käskyllä etukautta sivulle, jos tehdään luoksaria ruudun vieressä. L:ssä asennot seiso ja istu. Muuten meni tosi hienosti, mutta ekan seisomisen jälkeen Just lähti vähän nihkeästi seuraamaan. Istumisen jälkeen lähti tosi hyvällä asenteella, ja pääsinkin palkkaamaan siitä lelulla.

Ekana tekniikkajuttuna tehtiin ruudun loppuosaa. Kerroin Riitalle, että haluaisin siihen lisää voimaa ja asennetta ja että itse olen osannut käyttää vain superpalkkaa, karkuunjuoksua ja sellaisia, jotka ovat houkutteluun perustuvia menetelmiä ja nyt haluaisin jotain muuta vinkkiä. Tehtiin ensin naminheittoa edestakaisin, välissä aina sivulletulo. Tää oli ihan jees, mutta sitten Riitta lähti ideoimaan toisenlaista palkkausta, jossa Just ensin ohittaa palkan ja sitten vapautetaan sinne. Vertasin tätä heti kiertohässäkkään ja namipurkkiin ja nopeasti ketjutin tästä meille sopivan version laittamalla namipallon Justin juoksulinjan vasemmalle puolelle. Sitten Just maahan, kutsu sivulle (minä selin), kädestä nami ja vapautus pallolle. Sama tehtiin myös mun kävellessä. No niin! Nyt rupesi asenne näyttämään siltä, miltä haluan. Tää oli just sellainen vinkki, jota en olisi keksinyt itse, mutta jonkalaista arvelin Riitan pohjattomista ideataskuista löytyvän. Tällä jatketaan!

Seuraavaksi suurennuslasin alle luoksarin/kierron stoppien käsimerkit ja olipahan taas Riitan taikatemppu -ratkaisu asiaan. Näytin ensin, miten ne toimii, otettiin putkelta. Meni kivasti eikä Just sotkenut. Riitta katsoi haukansilmällä mun käsimerkkejä ja sitten analysoi, että Justin pitää ensin katsoa, että käsi lähtee nousemaan ja sitten vasta tulee erotteleva osa. Riitta alkoi sitten selittää, että esimerkiksi eri käsiä käyttämällä saa selkeämmät tai sitten... Ennen kuin hän edes pääsi lausetta loppuun, mä katsoin häntä tässä kuvakaappauksessa näkyvällä ilmeellä ja kysyin: "Miksi mä en oo ite tajunnut käyttää eri käsiä?!" Kylläpä taas tunsin itseni tyhmäksi! Tämän takia valmennuksissa käydään 😂

Tästä lähtien siis seisomiseen käytän oikeaa kättä ja maahanmenoon vasenta kättä. Tää oli taas niitä "Riitta heilauttaa taikasauvaa ja kaikki alkaa toimia" -hetkiä.

Viimeisenä aiheena tunnarin siirtäminen halliin. Kerroin meidän kesän projektista ja että ollaan nyt siinä vaiheessa, että Just aika hyvin ymmärtää tehtävän. Usein maistelee vähän vääriä mutta harvemmin enää tuo väärää. Joskus saattaa lennosta napata oikean kapulan ja tuoda sen - eihän siinä auta kuin toivoa, että oli oikeesti saanut hajun niin kaukaa 😂 Kerroin myös, että hallissa on usein liian korkeassa vireessä ja jotenkin pitäisi saada samanlaisen asetelman kautta siirrettyä liike halliin. Just vastaa huonosti siihen, että tunnarit on keskellä muita esineitä, joten lähdettiin kokeilemaan laittamalla ne siivekkeiden ja rimojen väliin.

Tää meni aika hyvin! Vein itse kapulan, ettei tulisi liikaa muuttujia. Ekalla yrityksellä oma oli rimojen lähimmässä päässä kuvanottosuunnasta katsoen. Just maistoi kahta eikä mitenkään päätynyt omalle asti ja lähti tuomaan väärää. Haisteli kuitenkin, vaikka suu vähän kävi. Korjauksella tuli oma. Toisella toistolla oma oli  kuvassa rimojen yläpäässä. Nyt Just tuli oikeasta suunnasta, haisteli hienosti ja hajua pitkin etsi tiensä omalle, jonka toi välittömästi.

Riitta heitti sellaisen vinkin, että oma olisi vähän riman alla, että koira joutuisi näkemään vaivaa saadakseen sen. Mä näin tässä sellaisen riskin, että Just rupeaisi taistelemaan sitä sieltä, jolloin nostaisi virettä taas liikaa. Ei kokeiltu tätä mutta laitan muistiin. 

Lopuksi kokeiltiin vielä jarrunamia tunnariin. Ensin tein niin, että mininuuskumatto oli n. metrin päässä kapuloista. Just kävi syömässä sieltä namin ja välittömästi palautti maton mulle. Tämä ei siis toiminut. Sitten kokeiltiin niin, että jätin samaan paikkaan Justin nähden pelkän namin. Tässä oli tavoitteena, että koira namin syötyään lähtisi itsenäisesti kapuloille. No, Just söi namin ja lähti itsenäisesti kapuloille, mutta nappasi sieltä vain ensimmäisen suuhun osuvan. Siispä ainakaan tässä vaiheessa jarrunami ei tuottanut halutunlaista tulosta eli nenänavausta vaan oikeastaan päinvastoin katkaisi Justilta ajatusta. Sanoin taas: "Ei tainnut olla se" ja taas Just lähti hienosti uudelleen, haisteli tarkasti ja toi oman. 

Ai että mä olen iloinen siitä, kuinka hyvin se jo pystyy korjaamaan, jos tuo väärän! Ennenhän nää tilanteet päättyi joko siihen, että Just rupesi tuomaan kaikkia kapuloita tai sitten se pahoitti mielensä. Onhan toi tunnari nyt edistynyt tosi paljon, ja Justilla alkaa olla aika selkeä kuva tehtävän ideasta, vaikka virheitä tuleekin. Toi jarrunami ei toistaiseksi näyttänyt kovin lupaavalta, mutta kuten Riitta sanoi, me vasta kokeiltiin eikä tän perusteella voi vielä sanoa, toimiiko vai ei. Jos sitä haluaa käyttää, se pitäisi sisäänajaa. Paras olisi tehdä sisäänajo paikassa, jossa ollaan muutenkin treenattu, mutta se ei taida nyt onnistua, kun lunta on tullut. Toki kaikkihan onnistuu, jos motivaatio on tarpeeksi korkealla...

Lisää voittajan katsausta + kahdet noset

Viime keskiviikkona varmastikin viimeisiä ulkotreenejä tälle vuodelle pikkupakkasessa Ogelissa. Olipa kivaa! Joku sai aloittaa. Tehtiin ensin muutama luoksari ilman mitään erityistä. Yhdessä kohtaa Joku vähän tähysti kentän taakse metsään mutta tuli kyllä takaisin yhteistyöhön. Kentän ohi menevät koirat ei aiheuttaneet mitään. Sitten Annikan kanssa tehtiin ensin muutaman kerran sitä, että Annika vei namilla kauemmas ja mä kutsuin. Tässä vähän epätasaisia toistoja; kerran Joku ennakoi kutsua, kerran taas päinvastoin ei irronnut Annikan luota ekasta kutsusta. Yhdellä toistolla Annika vei Jokua kohti metsää ja Joku taas hetken tuijotti sinne ennen kuin tuli luokse. Siellä siis varmastikin oli rusakko 🙈 Sitten kokeiltiin uutta juttua: Annika oli kyykyssä ja pudotteli Jokulle nameja maahan, mistä kutsuin. Tässäkin vähän vaihtelua latenssissa. Lopetettiin hyvään toistoon ennen kuin Joku kyllästyisi ja häipyisi pupujahtiin.

Justin kanssa oli tavoitteena tehdä voittajan liikkeitä kokonaisina ja katsoa, mitkä liikkeenosat kaipaavat erityistreeniä. Aloitettiin ohjatulla. Siinä suunnat meni hyvin, kun tein loppuosan vain. Kun tehtiin koko liike, seuraaminen ja stop meni hyvin, mutta sitten noutokäskystä Just tuijotti mua hetken ihan tyhjin katsein, että mitä... toisesta käskystä lähti ja se meni hyvin. Eli ohjatusta treenilistalle edelleen suuntien vahvistamista erityisesti seuraamisen jälkeen sekä seisomassa pysymisen vakautta.

Sitten taidettiin tehdä ruutua. Siinä pitkä matka, stop ja maahan sujui loistavasti mutta lopun seuraamiseen tuloon haluaisin lisää voimaa ja sähäkkyyttä. Seuraavana asentopeli, jonka yhteydessä sekä luoksari että zeta. Tai oikeastaan oli tarkoitus tehdä ällää, mutta halusin ottaa kolmannenkin asennon, joten jatkettiin zetaan. Zetassa ainoa virhe oli seisomisen kääntyminen, mutta sen otan omaan piikkiini, kun puhuin Annikalle siinä kohtaa. Nyt seuraamiseen lähtö jäävästä sujui hyvällä asenteella, ja kaikki asennot oli oikein. Luoksari myös ihan ok, kunhan saan varmuutta viimeksi miettimääni stopin käsimerkkiin ja käskyn painokkuuteen sekä käskyn osumiseen merkin kohdalle.

Viimeisenä kiertohässäkän loppuosaa erikseen eli maasta tai seisomasta hyppy. Meillä oli vain yksi hyppy, joten jätin Justin tosi vinoihin kulmiin, josta sen piti tehdä oikein tietoinen valinta osuakseen hyppyyn. Annikan este on umpieste, ja se olikin Justille helppo hahmottaa. Ei yhtään virhettä tässä! Mutta seisomisessa pysyminen laitetaan tästäkin liikkeestä treenilistalle. Nyt ainakin kerran Just hiippaili mun perään. Hauskasti kuitenkin peruutti takaisin lähtöpaikalle, kun sanoin että "takasin", vaikka se ei edes ole Justin peruutuskäsky 😂

Sunnuntaina ja maanantaina seuran nosetreenit. Sunnuntaina hallilla Katrin tekemiä kätköjä. Aloitettiin uusien tossujen testaamisella. Nää olikin tosi paljon paremmat! Ensin vain palkkasin tossujen pukemisesta, sitten pelattiin naminheittoa ja namipallolla tossut jalassa, että Just alkoi liikkua sujuvasti. Seuraavaksi mentiin lähtöhajuille ja nyt Just teki jo ihan sujuvan maahanmenon! Tehtiin sitten tossut jalassa kaksi etsintää ja ilman kaksi etsintää. Siivekkeet tuotti taas vaikeuksia, mikä on aika outoa, kun luulisi niiden olevan helpot. Kahdella muulla alueella kätköt oli aika paljon vanhentuneet ja hajut hälvenneet mutta löytyi lopulta. Joku sai myös tehdä. Ensin meinasi mennä homma maton haisteluun 🙈 mutta sitten intensiteetti parani. Lopputulos: pöllöltä pää irti!

3. huone

Maanantaina sitten mun ryhmä työpaikalla. Aulassa oli kaksi laatikkoaluetta ja pikkuhuoneissa sisäetsintä teemalla "tyhjä vai kätkö". Laatikot meni sekä Justilta että Jokulta mukavasti. Sisäalue oli 5-osainen, kätköt oli huoneissa 2, 3 ja 5 eli eka ja neljäs huone oli tyhjiä. Just totesi ekan huoneen tyhjäksi n. 45 sekunnissa. Tokasta tuli nopea löytö. Kolmannen kätkö oli tosi pistemäinen ja viides levisi pumppukärryyn mutta itse kätkö ei löytynyt millään. Piti vielä katsoa kahden koiran toimivan samoin kuin Just ennen kuin uskoin 🙈 Siirsin vikaa kätköä kahdesti ennen kuin se oli sellainen "helppo" kuin olin ajatellut. Eli ens kerralla uskon Justia ja jos se ei reagoi hajupilveen, niin sitten muutan kätköä! 

5. huone, kätkön ovisaumassa

Kouluttamisen jälkeen saatiin tehdä vielä ryhmäläisten tekemät kaksi aluetta. 1-luokan alueessa kätkö oli lämmityspistokkeessa. Just hölkkäsi ensin alueen läpi nenän korkeudelta, sitten alkoi etsiä ylöspäin ja löysi hyvin. 2-luokan alueessa oli yksi kätkö alueen takaosassa peltilevyssä ja Just ilmaisi nätisti!!! Toinen kätkö oli seinässä vesihanassa. Varma hyppäys ja ilmaisu tähänkin. Tässä vaiheessa aloin olla väsynyt, mikä ei ole mikään ihme. Kun tulin kotiin, niin huimasi ja päässä humisi - ihan yhtäkkiä oli noussut kuume! Katsotaan, mitä viikosta tulee - toivottavasti päästäisiin ainakin Riitan valkkuun ja Mäntyharjun nosekokeeseen!

Voittajan liikkeitä ja tossupohdintaa

 Kokeen jälkeisinä päivinä oli vähän epämääräinen olo, ja peruinkin varmuuden vuoksi treenit. Tämä osoittautui oikeaksi päätökseksi: tiistaina napsahti positiivinen koronatestitulos. Samaan aikaan hevosen ontuma oli pahentunut ja jo varattu klinikka-aika jouduttiin siirtämään koronan takia. Ei sitten huvittanut tehdä yhtään mitään, ei edes treenata kotona. Koirat peilasivat mun mielentilaa ja nukkuivat kotona käytännössä kaiken ajan, kun ei lenkkeilty. No, perjantaina sitten päästiin hepan kanssa klinikalle ja ontumisen syyksi paljastui hoidettava vaiva. Ihmeellisesti stressitasot laski viikonlopun aikana kunnon yöunien + metsälenkkeilyn myötä ja alkoi taas treeni-intoakin löytyä.

Sunnuntaina käytiin pikaisesti hallilla puolen tunnin sinkkuvuorolla. Joku sai prepata innejä, jotka siltä jäi väliin torstaina. Meni ihan älyttömän hyvin! Ei tainnut tulla yhtään stiplua ja päästiin jo siihen, että Joku joutui korjaamaan linjaansa inniin osuakseen ja mä juoksin koko ajan tasaisesti eteenpäin.  😍

Justin kanssa aloitettiin ohjatulla lelupalkalla. Justissa näkyi, että oli ollut tylsä viikko! Se kävi tosi kuumana, hirveä meteli ja meinasi koko ajan ennakoida. Tehtiin kumpaakin suuntaa yksi toisto ilman alkuseuraamista ja loppuperusasentoa eli seisomisesta vauhtinoutoon. Suunnat meni hyvin mutta seisominen ei ollut kovin vakaa, kun Just oli ihan jousilla valmiina lähtöön. 

Sitten kiertohässäkkää neljä toistoa: Ekalla purkki lähellä oikeaa estettä, lähtöpaikka hyppyjen tasolla. Tokalla namikippo normipaikalla kartioiden jälkeen, lähtöpaikka kisamatkasta. Kolmannella kippo oli mun jalkojen vieressä (!) ja suoraan kierrosta vapautus palkalle. Viimeisellä toistolla oli tarkoitus tehdä koko liike yhdellä välipalkalla eli purkki oli taas normaalilla paikallaan. Kierron jälkeen käsky "maahan", kävin avaamassa purkin ja palasin lähtöpaikalleni ohjaamaan Justin vasemman hypyn yli. Tässä tulikin vaikeuksia! Eli Riitta K. oli taas kerran oikeassa, kun sanoi, että haasteita voi tulla, jos liian pitkään jättää tämän liikkeenosan treenaamatta. Toki oon varma, että osa tämän kerran vaikeuksista johtui koiran mielentilasta - ei vaan millään malttanut kuunnella, kun oli kivempi väittää mulle vastaan 😂 Jälkikäteen kuitenkin totesin, että Justin taisi olla vaikeampi nähdä vasemmalla puolella olevaa avoestettä - umpiesteeseen sen oli helpompi fokusoida. Eli tämä täsmätreeniin.

Kolmantena juttuna stoppeja naminheitosta ja putkelta. Tärkeimpänä tavoitteena oli kadonneen seisomisen metsästys ja se löytyi kyllä. Ilman käsimerkkiä Just ottaa oikean asennon varmimmin, mutta stoppi ei ole kovin nopea. Pitää siis ottaa tämä aiheeksi piakkoin jonkun valkun kanssa ja tutkia, mikä olisi optimaalisin käskynantotapa. Lopussa vielä vähän edessä peruutusta, josta seis ja lopetettiin täydelliseen toistoon.

Kun mun treeniaika oli ohi, seuraavan ryhmän Nina ja Anna L. kysyi, haluanko ottaa paikkiksen. No kyllähän meille aina paikkis käy! Hetken asiaa harkittuani otin Jokun, sille on tosi hyvää treeniä tehdä paikkis kahden täysin vieraan belkkarin kanssa. Ennakoin halliintulon ja mentiin valmiiksi hallin takaosaan ennen kuin muut hakivat koiransa. Jokulla olikin tosi hyvä mielentila ja kupla mun kanssa eikä yhtään kyttäillyt tai pöhissyt uusille treenikavereille. Paikkiksessa sillä oli tuttuun tapaan etupalkka ja makasi ihan täydellisesti. Nyt oli hyvin pelattu tilanne!

Maanantaina sitten jatkettiin tossuasian tutkimista. Laitoin porukoiden kellariin yhteensä 6 kätköä, joiden oli tarkoitus olla melko helppoja. Nyt ekaa kertaa laitoin Justille kaikkiin tassuihin "ilmapallotossut". Selvästi enemmän haittasi, kun ne oli takajaloissa. Nuo ilmapallot on kyllä aika hankalat pukea ja sitten tassusta liian leveät ja ranteesta tosi tiukat. Just liikkui kyllä niillä ihan sujuvasti, hyppi penkeille ja saunan lauteille, mutta ilmaisusta ei meinannut tulla yhtään mitään. Sitten sain jo jonkinasteisen eettisen kriisin, että eihän tää oo oikein, enhän mä voi myrkyttää mun koirani rakkainta harrastusta tällä. Mutta sitten totesin, että kokeillaan vielä toista tossumallia ja sitten jos niillä sujuu etsiminen hyvin mutta istuminen/maahanmeno ei, niin otetaan käyttöön "peruutus ja katse" -ilmaisu, jota Just tässä setissä tarjosi. Valitin tätä asiaa myös fyssarille, jolla oli heti neuvoa muutama jumppavinkki. Joten en nyt ihan vielä heitä hanskoja tiskiin sisäetsinnän suhteen. Josko tämä tästä!

Tokokoe 4.11.

 Saatiin edellispäivänä peruutuspaikka Ojangon halloween-tokoon 4.11., mikä oli tosi kiva, koska loppuvuodesta ei oikein ollut enää kovin potentiaalisia kokeita tulossa ja oltiin kuitenkin pari kertaa käyty Ojangossa treenaamassa. Tuomarina oli Harri Laisi. Avoin luokka oli puolenpäivän aikaan, ja meidän suoritusvuoro oli kuudes.

Otin Justin sisälle halliin häkkiin odotteluajaksi. Ulkona oli aivan kamala sää, joten tehtiin vain peruslenkki ja lämmittelin sitten hallissa lisää ennen omaa vuoroa. Oltiin tokan paikkisryhmän ekoja eli reunassa. Just istui hienosti, vain siirteli vähän tassujaan tapansa mukaan. Se on mun kriteerien mukaista eikä tuomariakaan haitannut, joten saatiin kymppi. On se ihmeellistä, että vaikka koiralla on kuinka varma paikkis, niin silti oma sydän hakkaa sen aikana!

Melko mukavasti osui oman vuoron valmistautuminen. Ensimmäinen liike alkoi ihan kehän reunalta. Tulin kehään koira oikealla seuraten, mutta koska eka liike alkoi niin läheltä, ei aloituspaikalle tulo ollut lopulta kovin sujuva, kun koira oli ensin sisäkaarteessa, sitten jouduin vielä säätämään puolenvaihdossa ja sitten vielä asettauduin liian kauas esteestä. Tässä tapauksessa olisi varmaankin ollut parempi tulla kehään koira vasemmalla ja tehdä kiekura Just ulkokaarella "nopeenopee"-tyyliin. Ei tämä nyt huonosti mennyt mutta mun sisäinen fiilisperfektionisti löysi tästä parantamisen varaa.

Kuva: Pinja Karuveha

Ekana oli hyppynouto. On kyllä ihanaa lähteä liikkeeseen, kun voi olla niin satavarma, että koira sen osaa ja suorittaa. Tällaisen ihanan kuvan Pinja Karuveha oli siitä napannut - kivaa näyttää olevan! Sekin on kivaa, että varmasta liikkeestä tulee myös hyvät pisteet: 9.5! Tästä Just pomppasi kivasti vapautuksesta, mutta sitten tein taas ihan höhlän siirtymän. Selvästi meillä on vielä treenaamatta, miten toimia ihan lyhyissä siirtymissä - pidemmät onnistuu paljon paremmin. Seuraavana oli liikkeestä istuminen, jossa seuraamispaikka aavistuksen takana ja tein ihan pienen nytkähdyksen käskyä antaessani. 9.5 saatiin tästäkin. Tästä vihdoin sujuva siirtymä seuraavaan aloitukseen!

Kuva: Pinja Karuveha

Kolmantena oli ruutu, ja taas oli ihana fiilis aloituksessa, kun tiesin, että tää on Justin bravuuri, päästään näyttämään osaamistamme. Hittolainen, kun tän fiiliksen saisi ihan joka liikkeeseen! Ja olihan se hieno: laukalla ruutuun, keskelle stop, ekasta käskystä nopea maahanmeno ja ekasta käskystä nopea sivulletulo. Eikä ollut hyvä vain mun mielestä: saatiin kymppi ja kehän jälkeen kisakaveritkin ihastelivat Justin ruutua ja hyppynoutoa. Aika kovat pisteet tähän mennessä! Tästä oikein iloinen sosiaalinen palkka mutta sitten kuitenkin hukkasin koiran siirtyessämme seuraavaan aloituspaikkaan.

Kuva: Pinja Karuveha

Ja kaikesta treenistä huolimatta kaukoissa tuli tuplakäskyt kumpaankin istumiseen. Positiivista oli se, että saatiin kaikki vaihdot tehtyä ja loppuperusasentoon Just nousi napakasti, mutta kyllähän tuo on vähän turhauttavaa, ettei kokeessa ikinä mee kaukot virheittä. Tästä seiska. Mulla itselläni oli tässä haasteena, että näyttötaulu oli niin pieni, etten nähnyt sivusilmällä, kun liikkuri käänteli sitä eli jouduin ihan katsomaan, mitä siinä lukee. Harjoiteltava asia tämäkin etenkin voittajaan mennessä.

Tästä ihan lupaavasti alkanut siirtymä, mutta sitten Just turhautui, kun pyysin sitä kiertämään mun ympäri ja haukahti jopa mieltään ilmaisten. Luoksarissa alkoi näkyä vireen lasku: Just tuli kyllä laukalla mutta sitten pysähtyi n. metrin päähän minusta ihan kysymysmerkkinä, että mitä tässä lopussa pitikään tehdä. Käsimerkistä sitten kiersi mun takaa sivulle vingahtaen. Tästä saatiin 7.5.

Seuraaminen alkoi ihan lupaavasti, mutta käännösten jälkeen Just jäi vähän taakse. Peruutuksen jälkeen taas parempi seuraaminen, mutta lopussa jäi kaksi perusasentoo ottamatta. Loppusaldo seiska. Tuomarikin kyllä sanoi, että Just jätätti vähäsen, mutta eniten tuo häiritsee mua, kun se on sen pikkuisen liian takana, että musta tuntuu, että se ei tuu iloisesti mukana. Vaikka kyllähän se kontaktia pitää ja häntäkin heiluu, että ei se matkalaukkuseuraamistakaan ole. Ehkä seuraaminen on vähän herkkä liike olla ihan loppuvaiheessa. Riksun kokeessahan näytettiin meidän parasta seuraamista ja siellä seuruu oli eka liike.

Kuva: Pinja Karuveha

Tästä kohtuullisen sujuva siirtymä ilman mitään manöövereja kierron aloitukseen. Ja se olikin päivän hupinumero. Ekasta "kierrä"-vihjeestä Just vastasi mulle "viuh". Tokasta lähti reippaasti ja varman näköisesti laukalla kohti kiertoa, kunnes ohitti kartiot ja kääntyi väärään suuntaan!!?? Tässä kohtaa huusin "Just stop, kierrä" + käsimerkki ja sitten Just näytti kuin lamppu olisi syttynyt, että "ai kierrä, oisit heti sanonut" ja se kiersi kartiot sujuvasti ja palasi ihan pokkana takaisin perusasentoon 😂 Kuvassa näkyy aika lailla se hetki, jolloin Justin ajatus katkeaa. Mä en ole vieläkään keksinyt varmaksi, miksi noin kävi. Annika arveli, että olisikohan Just ajatellut, että hänellä on palkka, kun lähti vähän siihen suuntaan. Joka tapauksessa tulipahan taas mieleen, että ei olla kyllä treenattu kiertoa niin, että suoraan sen takana on yleisö - meidän hallissa kierto on yleensä aina kohti seinää. Laitetaan siis tämäkin treenilistalle!

Tämä olisi voinut mennä nollille, kun tuli 3 käskyä + ohjauskäsky, mutta tuomari oli kiltti ja antoi 6,5 pistettä. Kokonaisvaikutuksesta kasi, en muista enää perusteluja. Yhteispisteitä jäi 264,5 eli kyllä tuo kierto oli ratkaiseva. Se ois nyt sitten TK2 plakkarissa, joten tavoitteet tokon suhteen saavutettu! Oon kyllä tosi iloinen tästä eikä yhtään tunnu, ettei ois ollut ansaittu ykkönen, vaikka kierrosta tulikin ehkä vähän säälipisteitä. Jatketaan voittajan liikkeiden treenaamista, mutta kaikki tästä eteenpäin on vain plussaa, kun varsinainen tavoite on saavutettu. Extrana sijoituttiin vielä kolmanneksi. Selvästi nihkeämpi Just oli kyllä tässä kokeessa kuin alkukesän ulkokokeissa. Ei ollut niin timanttinen fiilis kehässä, mutta kyllä me silti hyvin selvittiin. Sanotaanko näin, että fiilis oli "ihan hyvä" näin hallikauden alkupuolella. "Vanhojen virheiden" palaaminen on toki aina vähän harmillista, mutta toisaalta kaikki maasta sivullenousut oli skarppeja, joten plussan puolelle jäätiin näissäkin.

Tokoviimeistelyt ja Mervin nose

 Viime viikon lauantaille saatiin äkkilähtö tokokokeeseen, joten otettiin parit viimeistelytreenit alle. Ensin tiistaina Annikan kanssa aamutreenit omalla hallilla. Joku teki kaikenlaista tokojuttua, sai kunnolla juosta ja leikkiä. Justin kanssa tehtiin avoin luokka läpi palkaten. Just oli aivan ihana 😍 Tosi aktiivinen koko ajan, haki itse kontaktiin ja perusasentoon kaikki liikkeenvälit, oli innokas ja kuitenkin melko hiljainen. Ainoastaan luoksarissa tuli pari haukkua, mutta jopa kierto meni täysin ääneti! Jäävistä tehtiin kaikki asennot ja palkkasin kaikki liikkeenosat. Kaukoissa tosi skarpit vaihdot, palkkasin tokasta istumaannoususta. Ruutu, hyppynouto ja paikkis ihan moitteetta, seuraaminen jätettiin torstaille.

Torstaina sitten tehtiin seuraaminen liikkuroituna jäähkälenkillä Sirkuskentällä. Kuten aina siellä, Just oli ihan liekeissä ja kun vire on hyvä, seuraaminenkin on hyvä. Agitreenien jälkeen sitten vielä siirtymiä ja sosiaalista palkkaa. Hyvä fiilis oli ja näillä eväillä hyvällä mielin odoteltiin koepaikkaa (joka saatiin perjantaina iltapäivällä).

Jokulla agitreeneissä ohjaustreeni teemana in-in. Pätkät:

1-4, 4-7, 7-10, 11-14.

Nro 13 tiedettiin vaikeaksi tällä tasolla ja sitä se olikin, kun koira laskeutui 12:lta niin vinoon. Se ei onnistunut vielä ohjaajan liikkeen kanssa. Muut menikin aika hienosti. Vitosella mun piti harjoitella, että lähetän Jokun kauempaa, että pääsen kunnolla liikkeelle ja linjattua koiraa kohti 7-muuria. 9-10 onnistui ekalla yrityksellä. Lopuksi otettiin 1-10 mutta se tuotti jo huomattavasti enemmän haasteita. Lopussa pakka hajosi kokonaan ja Joku lähti kiertoradalle napaten putken nro 3 ysin jälkeen.

Yhteenvetona olin tosi iloinen, että innit sujuivat näinkin hyvin muutaman kuukauden tauon jälkeen. Helpot kulmat onnistuu isollakin ohjaajahäiriöllä. Harjoiteltavaa kuitenkin vielä riittää vaikeilla kulmilla ja ohjaajan liikkuessa voimakkaasti. Ja selvästi huomasi, että monta inniä peräkkäin radassa on vielä vaikeaa - lyhyissä pätkissä onnistuu hyvin. 

Perjantaina sitten Justilla laatuaikaa Mervin nosevalkun merkeissä. Pitäydyin tiukasti ykkösprioriteetissani eli tossujen käytön harjoittelussa. Mulla oli toistaiseksi kahta eri kokoa, ja totesin, että punaiset on liian pienet, siniset on sopivat eikä halkioita kannata tehdä. Tossujen pukemista pitää myös harjoitella erikseen, koska se ei ollut vielä kovin näppärää. Aloitettiin tekemällä tossut jalassa vähän temppuja hallin puolella. Just oli aivan järkyttynyt ensin, kun tossut puettiin, mutta käsittämättömän nopeasti lähti liikkumaan sujuvasti. 

Siitä siirryttiin tekemään purkkirataa tossut jalassa ja saatiin hienoja ilmaisuja. Tämän jälkeen mentiin tekemään Mervin laittamaa huonealuetta, jossa kolme kätköä. Olin ollut katsomassa muiden treenejä eli tiesin kätköt, joten palkkasin suoraan ja vuolaasti joka löydöltä. En ois ikinä voinut uskoa, että Just lähtee noin nopeasti liikkumaan "normaalisti" tossut jalassa. Se ihan todella "unohti" ne, kun pääsi etsimään! Viimeisen löydön jälkeen se sai vielä syödä palkkaherkun tossut jalassa, sitten tossut pois ja tauko.

Olin tiistaina tossujen lisäksi ostanut Murresta pienen magneettipurkin, jotta pystyisin mahdollisimman paljon harjoittelemaan treenilistan kahta kärkiteemaa. Siispä olin supertehokas ja käytettiin odotteluaika hyväksemme treenaten nättiä ilmaisua metallilta. Tein ensin niin, että istuin vain tuolilla passiivisena ja Just sai palkkaa aina, kun kävi ilmaisemassa nätisti. Nää meni hyvin. Sitten aloin siirtää purkkia toistojen välissä. Nääkin meni hyvin. Sitten tein "minietsinnän", tääkin meni hyvin. Sitten siirryttiin toiselle puolelle tilaa ja laitoin purkin kiinni pöydänjalkaan. Me pidettiin pieni tauko, jonka aikana Kira ja Exe kävivät tekemässä samaa treeniä meidän purkilla. Sen jälkeen ilmaisukäytös räjähti! 🤯 Ja Just rupesi tulemaan joka kerta hampaat edellä purkille. Tähän keksin kaksi mahdollista syytä: joko tein liikaa toistoja tai Just veti liian korkeat kierrokset siitä, että muut kävi sen purkilla. Eli jatkossa vähemmän toistoja ja jos muut käyttävät meidän purkkia, se tehdään Justin näkemättä.

Viimeisenä tehtävänä oli Mervin tekemä pikkualue. Puettiin taas tossut etujalkoihin. Vuoroa odottaessa temppuiltiin ja Just näytti jo näin iloiselta! Kun mentiin etsintään, Just kävi suoraan lähdöstä kätkölle ja ilmaisi. Tässä meni varmaan 5 sekuntia. Tästä tietysti superpalkka ja aika täydellinen lopetus treenille. Naurettiin sitten, että ehkä se ajatteli, ettei viitsi ottaa yhtään ylimääräistä askelta tossut jalassa 😂

Rotumestikset, päivä 2

 Sunnuntaina sitten päästiin todella herkulliseen paikkaan tuoreina 3-luokkalaisina nollakoirakoksi KEK-kolmosiin. Meidän vuoro oli heti yhdeksältä, jolloin aurinko oli jo noussut ja kääntymässä ulkoalueelle. Lämpötila oli muutama aste pakkasen puolella mutta lunta ei ennusteista huolimatta ollut satanut. Kaikki kätköt oli laventelia.

Ensimmäinen rasti oli  ulkoetsintä. Alueita oli kaksi eli maksimimäärä kätköjä neljä. Aloitettiin tästä hallin päätyseinästä. Just nappasi melko pian kätkön kuvan oikeassa reunassa olevasta johdon suojametallista, joka oli mukavasti nenän korkeudella. Tähän tuli aika räikeä nuolaisu, joten ilmoitettuani löydön kehuin vain neutraalisti: "Hyvä, jatketaan" ilman isompia sosiaalisia palkkauksia. Sitten käytiin hallin ovi läpi ja sieltä Just paikansi hienosti toisen kätkön oikeasta sivusaumasta n. 110 cm korkeudelta. Tähän tuli nätti ilmaisu, joten kehuinkin isommin. Sitten käytiin vielä läpi kuvassa varjon puolella oleva puinen levy, josta ei löytynyt mitään. Tässä kohtaa tein päätöksen siirtyä toiselle alueelle.

En nyt muista, missä järjestyksessä mutta hyvin tehokkaasti Just löysi tältä alueelta kätkön kuvassa keskellä oven edestä olevasta kuormalavasta kätkön sekä alueen takaosasta tikkaista. Lavakätkö oli vähän saavuttamaton, mutta hienosti Just lukitsi vastauksen, vaikka maahanmeno oli vähän haastava kyseisessä paikassa. Tikkailla taas Just ilmaisi kätkön eri puolelta kuin muut nousten tassut tikkaille ja kurottaen välistä. Muut nappasivat kätkön toiselta puolelta, josta pääsi ihan kiinni, mutta Justinkin löytö hyväksyttiin. Tähän kohtaan täräytin "valmis" ja menin palkkaamaan koiraa 😍 Meidän virallinen aika ei tullut paperille, mutta katsoin omaa sekkaria palkattuani koiraa ja se näytti 4:30, joten oiskohan meillä mennyt jotain reilu kolme minuuttia. Maksimiajaksi laitettiin 5 min ja tällä alueella 5/8 osallistujasta löysi molemmat kätköt.

Ajoneuvoetsinnässä oli 4 pakua. Tällä alueella oli 3 kätköä, kaikki vasemmassa takarenkaassa tai sen vieressä! Onneksi katsoin vain koiraa enkä ruvennut miettimään ylimääräistä. Harmaa paku kuvassa oikealla oli tyhjä eikä siihen tullut kyllä yhtään mitään reaktioita, joten kun oltiin muut kätköt löydetty, kierrettiin tää auto kerran kumpaankin suuntaan, kunnes totesin alueen valmiiksi. Oikeastaan me aloitettiin siitä ja Just totesi sen heti tyhjäksi nuuhkaisemalla tyyliin kerran. Mutta ihan en tuohon voinut vielä luottaa 😁

Valkoisesta ja sinisestä autosta kätköt löytyivät helposti, mutta mustalla Caddylla oli jännä efekti, kun Just yritti tarkentaa auton alta molemmilta puolilta! Ihan yritti tunkeutua auton alle ja haistella renkaan takaa, jouduin ihan hihnalla pidättämään. Muut koirat eivät tehneet vastaavaa reaktioita, joten mistä lie johtunut. Tää oli sinänsä ihan mielenkiintoinen tapaus, kun näin selvästi, että kyseisessä autossa on kätkö ja sanoinkin Justille "yritetäänpä nyt selvittää tää". Kun se vihdoin löytyi, innostuin niin paljon, että sanoin väärän palkkasanan ("jes") ja Just tietysti ajatteli, että nyt tulee palkkaa 🙈 Sit kun sanoin "sori kulta, mun moka, jatketaan vielä tää", se vähän pyöritteli silmiään mutta jatkoi huokaisten etsintää. Auton alle yrittämisestä olisi tuomarista riippuen voinut tulla virhepiste, joten pitää yrittää ennakoida nuo jatkossa. Lisäksi yhdellä kätköllä taisi kieli käydä. Justin aika oli 3:11 ja maksimiajaksi laitettiin taas 5 min. Tämä alue meni kaikilta koirakoilta upeasti: kaikki saivat täydet löytöpisteet ja lähes kaikki alle kolmen minuutin!

Sisäetsinnässä oli kaksi tilaa. Me aloitettiin tästä isosta luokkahuoneesta. Tehtiin koira vapaana, kun kerran sai. Täällä oli ihan kamalaa, kun Just liukasteli niin paljon 🙈 Yritin vain koko ajan hillitä sitä, että nyt varovasti, nyt varovasti... se liikkui ihan hyvin, kun meni rauhassa mutta aina kun lähti "nenän perässä", alkoi sutia. Reaktioita tuli oikeastaan vain liitutaulun viereiseen kaappiin mutta kun Just oli sen kahdesti haistellut ilmaisematta, uskalsin jättää sen. Käytiin mun mielestä ihan hyvin alue läpi, ainakin Just käväisi jokaisella pulpetilla eikä tehnyt erityisiä reaktioita. Ei myöskään alkanut katsella mua tai vinkua tyhjän merkiksi, joten kun oltiin tarkistettu vielä kuvanottokulma, tein päätöksen siirtyä toiseen tilaan. Nelisen minuuttia ehdittiin täällä hillota.

Sisäetsinnän toinen tila. Tässä tilassa oli 2 kätköä. Kuvassa ei näy vasemmassa alakulmassa oleva kassakaappi, jonka alla oli yksi kätkö. Tämän Just löysi ihan hienosti. Edelleen liukastelu oli hermoja raastavaa, joten ohjasin sen valkoiselle sohvalle hakemaan ylempää. Ei mitään. Vähän reaktiota tuli ikkunaseinustalla mutta ei mitään selkeää. Jossain kahdeksan minuutin kohdalla kerroin tuomareille: "Nyt mä sanoisin valmis." 

 Toinen kätkö oli kukkapurkissa ikkunoiden välissä. Tätä kätköä Just ei kerta kaikkiaan pystynyt ilmaisemaan, koska lattia alla oli liukas. Ei se myöskään saanut sitä paikannettua lattian tasolta. Meidän räpellysten jälkeen tuomarit totesivat, että tää on vaarallista ja siirsivät siihen oranssin maton, että koirille olisi turvallinen alusta nousta. 😍 Me oltiin siis tosi hyödyllinen nollakoirakko! Maksimiajaksi tähän laitettiin 8 minuuttia. Tämä oli myös osallistujille vaikein alue, kun vain 3 koirakkoa sai täydet pisteet ja heillä kaikilla meni yli 7 minuuttia.

Viimeisenä laatikkoetsintä. Kohteita taisi olla 35: ei yhtään pahvilaatikkoa, 11 sankoa, 11 muovilaatikkoa ja loput erilaisia laukkuja. Muovilaatikot oli meidän töistä ja laukut kerätty porukoiden kellarista 😂 Mietin vähän, hämääkö Justia, kun yhtäkkiä vastaan tulee mamman / papan hajuinen laukku. No ei reagoinut mitenkään siihen. 

Tehtiin tämä etsintä hihnassa, koska tämäkin lattia oli liukas, niin yritin vähän hillitä Justia. Mentiin ensin vähän sektoreittain, miten Just halusi; mä yritin pysyä kärryillä. Takarivistä löytö kameralaukusta ja ikkunan alta läppärisalkusta. Sen jälkeen käytiin vielä alue riveittäin läpi, kunnes totesin, että nyt on hinkattu tarpeeksi ja ilmoitin alueen valmiiksi 2:35 kohdalla. Maksimiajaksi laitettiin 3 minuuttia. Tällä alueella kaikki koirakot saivat täydet pisteet mutta kaikilla meni viimeiseen 15 sekuntiin valmis-ilmoitus!

Olipas jännää ja siistii! Ilman Justin liukasteluja olisi ollut ihan täydellinen kokemus. Oon tosi ylpeä Justista, että vaikka se jonkin verran kuormittui sisäetsinnässä, kun teki 9 minuuttia töitä, liukasteli eikä löytänyt viimeistä kätköä, niin kuinka upeasti se tsemppasi laatikkoetsintään ja teki niin varmaa ja tehokasta työtä 😍 Kerrankin voin myös sanoa olevani ylpeä itsestäni, kun muistin kätköjen maksimimäärät, valmis-ilmoitukset, en jäänyt hinkkaamaan turhautumiseen asti enkä törttöillyt muutakaan typerää paitsi sen yhden väärän palkkasanan. Tulos olisi ollut varmaankin 85 pistettä ja 4-5 virhepistettä (2-3 nuolemisesta ja ajoneuvon alle pyrkimisestä ja 2 väärästä valmiista).

Mulla oli toiveena noseworkin osalta, että noustaisiin joskus kolmosiin ja startattaisiin edes kerran, vaikka sitten nollakoirakkona. Siispä nyt on tavoitteet saavutettu! Toinen tavoite olisi nousta kaikissa etsintämuodoissa kakkosiin, ja tässähän on nyt taas vähän lisää tekemistä mitätöityjen tulosten takia. Siispä nyt voi hyvillä mielin jättää KEK-kausi talvitauolle ja toivoa, että Just olisi koekunnossa vielä ensi vuoden KEKeissä. Talvella sitten YEKkejä aina, kun mahdollista.

Treenilistan ykköseksi nousee nyt tossujen käyttö etsinnässä. En halua enää kertaakaan nähdä tuollaista liukastelua harrastuskontekstissa. Just inhoaa kaikenlaisia vaatteita, mutta uskon, että nosework on sen mielestä niin mahtavaa, että unohtaa tossut, kun pääsee etsimään. Tää on nyt marraskuun projekti. 

Treenilistan kakkoseksi sitten nätti ilmaisu metallisilta pinnoilta, nyt tulee aivan liikaa nuolemista.