Milka Taurun workshop

 Sunnuntaina Lohjalla Milka Taurun vetämä fyysiseen harjoitteluun painottuva tokopäivä. Ensin oli reilun tunnin luento, sitten jokaisella koirakolla puoli tuntia yksilötreeniaikaa. Oli kyllä hyvä setti! Milkalla oli ihanan kannustava ja lohduttava näkökulma fyysiseen harjoitteluun: kaikkea voi kehittää; jotain on parempi kuin ei mitään; pitää löytää itseä ja koiraa motivoiva harjoittelumuoto. Koirakoiden kanssa Milka jaksoi selittää ja neuvoa tosi kärsivällisesti juurta jaksaen, mitä tehdään ja miten korjata, jos tuli virhe.

Mulla oli aika paljon mielessä lämppäämiseen liittyvät jutut. Lämppä on mulle itsestäänselvyys agilityn ajoilta, mutta nyt oon ruvennut miettimään, olisiko nykyisiin lajeihin syytä tehdä jotain toisin. Jos lämpän pitäisi simuloida tulevaa suoritusta, niin sitähän reipas kävely ei tee, vaikka onkin tärkeä osa normaalia treenikäytäntöä. Entäs sitten, jos ulkona ei pysty tekemään reipasta lenkkiä esim. jäisen pohjan tai helteen takia? Miten kannattaisi lämpätä ennen pikatreenejä esim. kouluttamisen jälkeen? 

Ensimmäisenä aloitettiin mun viimeisimmästä havainnosta: Just kääntyy ohjatussa niin usein oikean kautta, että kyse ei ole enää sattumasta tai osaamisen puutteesta. Kokeiltiin sitten namikupille menoa kumpaankin suuntaan ja oikealle Just kääntyi tosi näppärästi, kun taas vasemmalle eri lailla "tassutellen". Treenattiin sitten ihan vain namialustalla vasemmalle kääntymistä. Tähän pitäisi nyt saada toistoja, joten varmaan rupeen tekemään esim. ruokakupilla, niin tulee joka päivä edes pari kertaa. Lopuksi kokeiltiin namialustaa suoraan Justin takana ja nyt se kääntyi vasemman kautta, mikä oli toki hyvä, koska sitähän tässä oltiin vahvistettu. Alustat voisivat myös olla esim. puolikaaren muodossa, niin liikerata tulisi simuloitua.

Toisena juttuna katsottiin pienen tilan nopeaa lämppää; jatkoin tätä keskustelua vielä oman fyssarin kanssa seuraavalla viikolla, joten laitan tähän kaikki yhteen: 

• Perusvenytykset, jotka yleensä teen treenin jälkeen, voisi tehdä ennen treeniä, vaikka ihan ekana. 
• Muista istuen ylöskurotukset
• Kaukot voisi tehdä ihan namilla liikeratana rauhallisesti.
• Sen jälkeen vaikka 1-2 maasta istumaan pomppua
• Peruutus + palkkaus eteenpäin heitettyyn namiin on hyvä: siinä tulee sekä peruutus että pikkuspurtti
• Korokkeen ympäripyöriminen molempiin suuntiin 
• Ponnistukset kuten liikkeellelähdössä
• Nosen suhteen pohdiskelin korkeita ja kiivettäviä kätköjä. Oon välttänyt ylöspäin palkkaamista, ettei tulisi turhia nousua. Tämähän on johtanut siihen, ettei olla vahvistettu niitä juurikaan.
• Nooran kanssa pohdiskeltiin, että nousuja voisi tehdä lämppänä matalammalla ja nopeasti.
• Arjessa Justin tulee noustua mua vasten luonnostaan, kun tuun kotiin, ja Just tulee "halimaan"

Kolmantena oli hyppy. 40 cm hyppy alkaa Justille olla aika korkea; toisaalta voittajassahan hyppy tulee vain kerran ja ilman kapulaa. Treenaan käytännössä aina 30 sentillä mutta eihän sekään ole koiralle kovin reilua, jos meinaa kokeeseen joskus. Tehtiin ensin yksi kutsuhyppy reilulta matkalta testiksi. Just lähti hyppyyn vauhdikkaasti, mutta hyppykaari ei enää ole riittävä ja alastulossa "putoaa". Eli ponnistusvoimaa ja takaosan hallintaa alastulossa saisi olla enemmän.

Ensimmäisenä harjoituksena takaosan hallintaan korokkeelle steppi peruuttaen, steppi alas ja palkka ojennuksesta eteenpäin. Justin mielestä oltaisiin voitu peruuttaa 7 askelta, kiivetä kaikki tassut korokkeelle ja esittää kaikki muutkin temput kaupan päälle 😂 

Toisena ponnistusvoimaa lisäävä treeni: kyykky. Eli etutassut korokkeelle, siitä istumaan ja takaisin. Ensimmäistä kertaa sain kuulla Justista: "sen ratkaisu kaikkeen on lisää vauhtia". Kolmannesta toistosta Justin takajalkojen asento leveni ja neljännellä se vähän pyllähti. Siispä aluksi ihan vain pari toistoa. Toistomäärää ei myöskään noudateta orjallisesti, vaan pitää nimenomaan katsoa koiraa ja heti pitää tauko, kun tekniikka kärsii. Just itse ei todennäköisesti sano, koska riittäisi, vaan jatkaisi sen 400 toistoa tekniikasta huolimatta...

Kysyin hypystä vinosta kulmasta myös ja siihen vastaus oli yksinkertainen: kyykky palkaten vähän vinosta. Mutta tämä vasta sitten, kun suora kyykky sujuu. Ja muurinpalikka oli ainakin toistaiseksi liian korkea kohde. Nyt sitten treenataan tätä jumppana. Kiertohässäkässä matala hyppy, vaikka 25 cm. Eli liiketreeni erikseen ja fysiikkatreeni erikseen.

Tämän jälkeen Just näytti siltä, että nyt on lämpätty, joko aloitetaan treenit?! 💖

Jokun talvikauden päätös

14.4. su viimeinen kerta Lauran agilitytreenejä. Joku aloitti karkaamalla Hopun kanssa yhtaikaa radalle 🙈 Seisoin kyllä hihnan päällä, mutta jotenkin se vain onnistui vetämään multa remmin alta. "Onhan tää ihan kiltti" eikä mitään vaaratilannetta käynyt jne. mutta ei silti tuollaista saisi tapahtua.
Tehtiin piirroksen mustia numeroita. Koko rata käytiin läpi mutta ei otettu kokonaisena, koska ollaan viisaita eikä ahnehdita! Oikeastaan kaikki muu meni hyvin paitsi 5-6 - Joku meni koko ajan mun selän takaa putken eri päähän. Tässä tulikin treenien suurin oivallus ja ehkä myös koko kauden. Joku ei (ainakaan aina) mene mun selän takaa siksi, että valitsisi mieluumin toisen esteen vaan siksi, että sille ei vielä riitä vilkaisu ohjaavalle puolelle, kuten Justille. Kun käänsin rintamasuuntaa enemmän ohjaavalle puolelle JA liikuin rohkeammin kohti putken sisäänmenoa, yhtäkkiä mulla olikin koira mukana! On se käsittämätöntä, että kun ohjaa kunnolla, niin koira menee oikein! Käännökset esteillä 4 ja 5 meni superkauniisti eli kysymys oli vain siitä, että Joku jatkaa niiltä oikeaan suuntaan. Tähän oli hyvä lopettaa kausi ja samasta aiheesta aloitetaan varmasti kesä!

17.4. koulutin rallya ja Lyytikäinen mukana. Teemana oli temput. Aloitettiin eri merkin tarjoamisella kentän nurkassa. Lyyti oli ihan lentoon lähdössä odotettuaan 1,5 tuntia vuoroa, hirveä meteli 💣Kun sain sen maanpinnalle, alkurata meni todella hienosti, peruutukset ja kaikki. Merkillä oli valmis palkka. Lyyti lähti merkkiä kohti vauhdikkaasti mutta jatkoi matkaa merkin ohi, kun luuli, että Annikalla olisi sen palkka! Onneksi ei kuitenkaan huomannut kanatikkua merkin takana. Otettiin sitten peruutuksesta lähtien uudelleen ja nyt merkki löytyi ja edelleen kanatikku oli yllätys. Hypyt oli piirroksesta poiketen eka suoralla, toka 90 astetta oikealle eli sieltä pääsi halutessaan jatkamaan toisen kierroksen esim. oikealla puolella. Näin tehtiin, Lyyti tuli merkiltä vähän hitaasti, seurasi sarjahypyt huonosti, vaihdettiin puolta, kiihdytin vauhtia ja Lyyti paransi seuraamista välittömästi. Tässä kohtaa pidettiin pieni tuumintatauko ja totesin, että täytyy yrittää kävellä normaalisti sarjahyppy myös. Otettiin liikkeestä kutsusta uudestaan, kutsuin vielä vähän innokkaammin --> Lyyti tuli laukalla, kävelin reippaasti kehuen sarjahypyn ja vaihdoin puolta --> Lyyti pysyi koko ajan kontaktissa hyvällä ilmeellä. Kyllä tuosta omasta tyylistä vaan pitää pitää kiinni!

Pitkäperjantaina käytiin Lägi-Areenalla kokeilemassa Niina Sorvarin koirajumppaa eli ToTaa. Suurin osa tempuista oli Justille tuttuja (ja helppoja) mutta muutama uusikin oli. Vähän kaukanahan tuo on eli joka viikonloppu ei tulla kyllä käymään mutta joskus välillä ihan jees!

Pääsiäislauantaina ensimmäinen harjoitusretki kesän Kolin vaellusta silmällä pitäen. Mentiin Nuuksiossa 17 km lenkki aika monella evästauolla. Joku veti koko matkan ja 13. kilometrin tauolla ensimmäisen kerran kävi maaten, siihen asti oli touhuillut milloin minkäkin kepin tai juurakon parissa. Fyysisestä kunnosta ei ainakaan jää kiinni!

Agilitytreenejä

Viime keskiviikkona agilitytreenit Viivin kanssa. Joku oli ihan superhienosti välittömästi treenimoodissa uudessa paikassa ja lähti heti tarjoilemaan hyppyä. Tosin ei ihan jaksanut kuunnella, pitikö mennä edestä vai takaa. Siirryttiin siitä kulmikkaan S:n muotoiseen rataan, joka alkoi kolmella hypyllä, sitten suora putki puomin alla, sitten toinen suora putki puomin toisella puolella. Pari kertaa tehtiin pätkissä mutta aika nopeasti siirryttiin siihen, että lähetin hyppyjen yli putkeen kaukaa ja parilla putkea päin suuntautuvalla askeleella ohjasin toiseen putkeen. Kun Joku keskittyy, se on ihan jäätävän hyvä! Tällä kertaa oltiin myös niin viisaita, että lopetettiin tähän täydelliseen.

Justille kolme aihetta: takaakierto yhden siivekkeen kautta, kepit suoralta ja kulmasta, puomi. Takaakiertoon tultiin suoralta putkelta, palkkasin itse lelulla. Ekalla kerralla epäonnistui (lähti liikkeen mukana), tokalla onnistui epävarmasti, kolmas ja neljäs sujui kuin ois meidän normirepertuaaria. Aina yhtä käsittämätöntä, että treenaaminen auttaa! Kepit suoralta onnistui hyvin. Tässä vaiheessa otettiin meidän uusi namipallo käyttöön ja tein avokulmia kepeille kaukaa ohjaten; Viivi palkkasi. Ensin lähetin puomin alusta alla olevaan putkeen ja siitä avokulmaan (tuin liikkeellä). Meni kerrasta oikein ja pujottelumotivaatio oli huipussaan. Toisella kerralla jäin itse putken suulle puomin toiselle puolelle ja Just joutui menemään avokulmaan täysin itse ilman yhtään tukea. Ilmeisesti oli valmis tekemään aika paljon palkkansa eteen, koska selvästi keskittyi sisäänmenoon ja sehän meni kerrasta oikein!!! Tää oli eka kerta, kun avokulma onnistui puomin toiselta puolelta! Lopuksi vielä pari puomia, joista eka oli ihan ok, toka erinomainen.

Lauantaina taas Sofia Palmun vetämät jumppatreenit (Dogomotion). Uskollinen jumppakoirani Just oli tietysti lempihommissaan, mutta Joku sai myös tehdä kaksi harjoitusta. Askelkyykky-maahanmeno oli etenkin sille sopiva!

Sunnuntaina Hurtta Areena -treenit. Justilla omatoimitreenit, joissa jatkettiin keskiviikon teemoja mutta ilman puomia. Ensin vähän keppikulmia. Jotain mä teen, kun Just menee väärin sisään! Noita pitäisi nyt tehdä jonkun viisaan silmien alla, koska jokin logiikka niissä oli. Kiertoja tehtiin kumpaankin suuntaan suoralta putkelta ja nyt ei tullut yhtään kieltoa! Muutaman kerran olin selvästi jäljessä ja Just kävi hienosti tekemässä täysin itsenäisen takaakierron mun edellä. Just pätevää!

Jokun treeneissä taas uusi häiriö: kuulutuslaitteiden testaus. Ekan ja tokan kuulutuksen ajan leikki, mutta kolmannen kohdalla ei enää kestänyt ja alkoi pöhistä. Vissiin luuli, että naapurikentän nosetreenaajat on niin kovaäänisiä, koska kohdisti pöhinän heihin ja lopetti, kun heidät todettiin tavallisiksi ihmisiksi. Hetken päästä oli palautunut ja päästiin hommiin. 8-muotoinen rata, päädyissä putket. Tehtiin ensin takaaleikkausta, jossa ei ollut ongelmaa mutta ensin piti vääntää rautalangasta, että ei tarvii kääntyä tiukasti vaan saa jatkaa suoraan putkeen. Tässä hetken Joku oli taas ihan jäätävän hyvä. Sillä on ihan huikeet kiihdytykset, kun se pääsee oikealle "kiertoradalle". Sitten alkoikin jo väsyä eikä jaksanut keskittyä, juoksi vaan hemmetin kovaa suoraan palkalle. Lopetettiin sitten sellaiseen, että tuli valssiin ja sai multa palkan.

Joku Niinulla + jumppa + treenitreffit Tuusulassa

Viime viikon keskiviikkona nappasin ostopaikan Niinun treeneihin. Isoilla tytöillä oli ollut fyssari ma, joten Joku pääsi hommiin. Jokulle sattui aivan järkyttävä mörköilypäivä, oli jotenkin ihan kierroksilla aamusta asti. Ehkä yö vieraassa laumassa oli nostanut stressitasoja, vaikka sillä niin kivaa Pirun kanssa olikin. Mörköili aamulla mustaterrieriä, töissä valvontakameran kuvaa, keskustassa kerjäläistä, hallilla laitaan nojailevaa Summasen Liisaa ja vielä viereisen kentän kouluttajaa... 🙈  Onneksi näitä päiviä ei ole kovin usein!

Treeni meni vaihtelevasti mutta saatiin kuitenkin ihan tosi hyviä vinkkejä. Ensinnäkin putkihakuisuutta pitäisi parantaa eli 1. pelkällä käskyllä putken hakeminen, 2. putken lukitseminen, vaikka itse lähden jo toiseen suuntaan. Joku tarjosi treenin aikana hyppyä varmaan miljoona kertaa ja putkesta pitäisi saada vähintään yhtä arvokas. Esim. kun piti mennä putkesta putkeen, Joku lähti kaikkea ohjausta ja liikettä vasten mun selän taakse hypylle. Ajattelin, että ois tosi hyvä päästä tekemään sellaista treeniä, että kentällä olisi vain 1 putki jossain reunassa ja Joku saisi vain tarjota sitä kauempaa ja kauempaa.

 Toinen iso juttu oli se, että Jokua selvästi ärsyttää pannasta kiinni pitäminen. Eli siitä pitäisi tehdä myös kiva temppu, koska helpottaahan se ihan hirveesti noita alkutilanteita. Ja sitten hypyllä voisi tehdä esim. leluhäiriötä, eli joutuisi luopumaan palkasta ja suorittamalla hypyn saisi sen.

Jumppaamassa!

Lauantaina jumppapäivä eli fys Solmun DogOmotion-treenit Justin kanssa Taitoa tassuihin -hallissa. Justin mielestä ihan parasta! Olikin rankempi treeni itselleni kuin edelliskerralla, oli reidet paljon kipeämmät!

Sunnuntaina treenitreffit TuuKKilassa Outin kanssa, kun olin teettänyt Outilla nuo aivan ihanat tiimisukat ❤ Monen kuukauden takainen haave toteutunut! Mukana treenaamassa Lyyti & Joku. Lyyti teki rallyhommia ilman kylttejä. Ensin luoksaripeliä, joka sisälsi sivulletulot molemmille puolille, takaakierrot molemmille puolille, eteentulon ja sivulletulon + peruuttamaan lähdön. Lyytillä oli kivaa, kuten aina, mutta halli oli niin lämmin, että ihan hiki tuli! Lisäksi tehtiin peruuttamista tarjoamalla, eteentuloja alustalla, tulppaaneja (jotka ei tainneet onnistua kovin hyvin), seinää kohti seuraamista (parani muutaman palkkauksen jälkeen) ja sen sellaista.

Joku oli jo alkajaisiksi aika kierroksilla. Aloitettiin sivuilletuloilla ja vasta sen jälkeen muistin Hertan treenin superpäivässä, että kannattaisi aloittaa aktiivisuuskontaktikävelyllä. Tehtiin sitten sitä ja Joku Ninja oli ainakin aktiivinen ja 80 % ajasta tassut ilmassa. 😁 Sitten tehtiin jotain perusjuttuja, sivulletuloja ja maahanmenoja ja sitten vielä merkinkiertoa. Oudosti Joku pysähtyi merkille, mikä oli ihan uusi keksintö. Palkkausta muuttamalla sain sen tulemaan. Lopuksi leikittiin vielä sillee, että Joku toi lelua mulle takaisinkin! Ja sitten rauhoituttiin kentän laidalla, kun Outi & Valo treenas. Kun kerran Tuusulassa oltiin, käytiin vielä treffaamassa Jyrki-veikkaa ja Kirstiä 😍

Superpäivä!

Lappalaiskoiraharrastajat ovat yllytyshullua porukkaa. Kun yksi laittaa facepäivityksen, että onpa Kuopion uusi Koiramekka mahtava paikka, toinen kommentoi siihen, että järkkääpä tonne monen lajin treenipäivä lappalaiskoirille. Parin kuukauden päästä tämä superpäivä sitten toteutui ja missä mittakaavassa! 114 ilmoittautumista! (siis yhteensä treenipaikkoja, samalla koiralla saattoi olla useampi paikka) Koska minä kuulun näihin yllytyshulluihin, innostuin heti. Pienen säädön jälkeen sain haluamani ryhmäpaikat ja matkaseura & majoituskin järjestyi. Siispä viime viikon perjantaina 12. päivä lähdettiin Vickyn & Urhon (Justin puoliveli) ja Hertan kanssa ajelemaan kohti Savonmuata. Oltiin Varkaudessa yötä ja lauantaina aamulla sitten ajettiin loppumatka Koiramekkaan.

Olin varannut neljä ryhmäpaikkaa: Justille agility ja dobo, Lyytille rally ja Jokulle toko. Päivä alkoi Justin agilitytreeneillä, joita veti Sanna Katainen. Aikaa 15 min kahdessa osassa, rimat 40 cm. Rata oli oikein hauska, haastava mutta virtaava. Siinä oli aika monta paikkaa persjätölle, pari japanilaiselle, pari välistävetoa ja pari keppien avokulmaa. Jäätiin jumiin heti 3. esteelle, kun Just tuli putkesta ulos ja hyppäsi suoraan edessä olevan esteen, vaikka kuinka jarrutin ja kutsuin 😂 Muutaman rautalankaohjauksen jälkeen todettiin, että sillä on nyt niin vahva näkemys radan kulusta, ettei mun ohjauksella ole mitään väliä, joten Sanna meni palkkaamaan sitä putken jälkeen. Tämän uudelleen reitityksen jälkeen Just totesi "joo joo mutsi, kyl mä tiiän, et tästä piti mennä" ja sitten päästiin yhteiselle matkalle. Vielä ennen taukoa ehdin kokeilla japanilaista 270 asteen kulmaan! Toimi muuten ihan sikahyvin!

Tauon jälkeen kulki paremmin, joskin yhdessä välistävetokohdassa Justilla oli taas oma näkemys. Ei se sitä keskimmäistä estettä takaa mennyt, se lähti mun liikkeen mukana ihan toisessa suunnassa olevalle esteelle! Kun tähän kohtaan saatiin "joo joo mutsi" -asenne, päästiin kunnolla eteenpäinkin. Tässä olikin hauska 2 persjätön + japanilaisen yhdistelmä -kohta, jossa tokan persjätön olisin saanut aloittaa pikkuisen aiemmin mutta japanilaistani Sanna kehui päivän parhaaksi siihen mennessä. Keppien avokulma meni ihan hyvin. Viimeisenä tehtävänä otettiin loppurata puomille asti, josta kanatikkupalkka. Ennen äitiyslomaahan Justilla oli vaihe, että jännitti vieraita puomeja, niin ajattelin pelata varman päälle. Ja puomi menikin tosi hienosti! Sen sijaan itse unohdin yhden valssin ja ohjasin koiran putkeen A:n sijaan, mut se oli ihan ajatusvirhe. Sannan palautteesta jäi erityisesti mieleen se, että japanilaiset sujuu nykyään tosi varman näköisesti, koira lukee ihan optimaalista linjaa. Ei ole pitkä aika, kun se oli yksi mun epämukavuusalueohjauksista. Nyt pitäisi varmaan ruveta käyttämään niitä enemmänkin! Toinen mieleenpainunut lause oli: "Ei oo nenästä vedettävä tää kaveri." Ihan samaa, mitä ollaan Maijunkin kanssa pohdittu alkukauden treeneissä!

Seuraava treeni oli Lyytin rallytoko, jota koulutti Tiina Suuronen. Kehässä oli pystyssä voittajaluokan rata, joka mentiin kyllä läpi, mutta pysähdyttiin myös hiomaan kohtia, joihin kouluttaja kiinnitti huomiota tai jotka mua itseäni oli mietityttänyt. Esim. se, mihin Oonan treeneissä viimeksi jäätiin eli isommat kaaret pujottelussa. Ensimmäisenä naksutettiin 360 astetta oikeaan kyltin käännökseen lähdöstä, kun Lyyti tuli hyvin mukana. Sitten kouluttaja tarttui kuitenkin peruutukseen lähtöön, että en voi harppoa kyltille ja sit lähteä harppomaan samaa vauhtia taaksepäin. Luulen, että opetusvaiheessa tähän kiinnitettiin huomiota, mutta sitten se on unohtunut. Harjoiteltiin sitten niin, että harpoin - lyhensin askelta - lähdin peruuttamaan. Eli sipsutin muutaman viimeisen askeleen ennen pakittamista, niin Lyyti ehti valmistautua siihen, että jotain tapahtuu. Tämä pitäisi muistaa! Sitten jotain pikkujuttuja ennen kuin päästiin asiaan eli pujottelu edestakaisin oikealla puolella. Kokeilin niitä laajempia kaaria ja ne auttoivatkin vähän mutta edelleen en pystynyt kääntymään harppoen. Tehtiin sitten tässä samanlaista sipsutusta eli kävelyrytmi oli sama, askelpituus vain lyhyempi. Tuntui oikein lupaavalta - tätä jatketaan! Yleisesti olen erityisen tyytyväinen siihen, että saatiin samanlaista "appari naksuttaa kaikesta" -treeniä nyt tuolla uudessa paikassa ja uudessa tilanteessa ja Lyyti tekikin hyvää kontaktiseuraamista!

Joku innokas pieni tokoilija

Rallyn jälkeen oli pari hyppytuntia, joiden aikana hengailtiin Lyytin kanssa oleskelutilassa, söin ja käytin koko lauman pidemmällä lenkillä. Neljältä Joku oli tokovuorossa, jota koulutti Hertta Mikkonen. Hertan treeneihin olen jo pitkään halunnut vaikka kaikkien koirieni kanssa, hän kun auttoi mua ja Lyytiä tunnarissa! Hertta kysyi, aloitetaanko aktiivisuudesta ja asenteesta, vastasin, että joo, haluan tehdä Just sitä. Tehtiin sillee, että mä peruuttelin ja aina, kun Joku oli aktiivinen mua kohtaan (esim pomppi tai muuten tuli hyvin kontaktissa), Hertta naksutti ja mä palkkasin. No Ninja olikin nimensä veroinen tässä ja oli suurimman osan ajasta tassut ilmassa 😂 Sitten välillä käännyin menosuuntaan ja Joku teki kontaktikävelyä jommallakummalla puolella ja sitten taas käännyin peruuttamaan. Kontaktikävelyähän ollaan itsekin tehty, mutta tässä tehtiin erilailla tuo peruutus. Itse olisin jäänyt vain etuperin ja pitänyt peruuttamista vaiheena. Hertta sanoi, että tätä voi tehdä aikuisenkin koiran kanssa treeni- tai kisalämppänä. 

Lisäksi treenattiin sivulletulon alkeita, ja Hertta heitti mulle, että voisin opettaa sivulletulon vatitempun kautta. Hahaa! Sanoin, että olen herännyt siihen, että olen tehnyt ihan liian vähän kehonhallintatemppuja, johon Hertta lohdutti, että ei ole liian myöhäistä! En edes kriiseillyt! 😂 
Näytin myös Ninja-maahanmenon, jota Joku näytti nyt oikein hienosti, vissiin oli tarpeeksi pehmeä matto. Sitten halusin tehdä sosiaalista palkkaa. Hertta kysyi, mitä temppuja Joku osaa. Hetken piti miettiä, ennen kuin keksin... Peruutustemppu oli vielä liian vaiheessa toimiakseen hyvin uudessa ympäristössä, joten valittiin tylsästi istuminen ja maahanmeno, väliin sosiaalinen palkkaus ja loppuun lelupalkkaus. Eka kierros meni ihan hyvin, mutta toisella kierroksella Joku katteli jotain muuta aloituksessa. Käsikosketuksen kautta sain sen sitten mukaan, mutta Hertta muistutti, että käsikosketus lasketaan myös tempuksi! Eli käytännössä tein tällä kierroksella 3 temppua... Viimeisenä juttuna tehtiin luoksetulo, jossa Hertta piti kiinni ja mä seisoin "asennossa", kunnes koira oli tullut noin 3/4 matkasta vauhdikkaasti, siitä vapautus leluun. Hertta kommentoi vielä mun kutsua "Jokutuleeeeee", että se voitaisiin tulkita kaksoiskäskyksi, että käviskö "Jokutule". Sanoin, että ei käy, kun sen pitää kuulostaa hauskalta, niin päästiin sitten kompromissiin, että kaksi e-kirjainta riittää 😂 "Jokutulee"

Illan viimeinen treeni oli Justin dobo, jota veti Anita Pesola. Se olikin vähän erilainen dobo kuin Kompassin kurssit: ihan vain muutama ohjaajan lihaskuntoliike ja koira ei tehnyt pallon päällä,  vain tasapainotyynyllä / fitbonella. Kuten arvata saattaa, Just oli ihan elementissään ja teki kaikki tehtävät saman tien vaikeutettuina. "Ällöttävä hikari"!

Kaiken kaikkiaan mahtava päivä! Tuolla olisi viihtynyt toisenkin päivän - vielä kolme lajia jäi kokeilematta 😂 Erityisen arvokas kokemus toki pennulle.

Itku pitkästä ilosta - sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Just alkoi yskiä, joten me ollaan nyt sitten treenitauolla vielä ainakin pari viikkoa.

Lokakuun lopun touhuja

Poroporvarin Juhannustonttu "Joika"

27.10. osallistuttiin Justin kanssa Sofia Palmun vetämään Dog-o-Mobility -jumppaan. Myös kasvatteja tuli tavattua samalla, kun ennen treenejä käytiin Kirstin ja Jyrkin luona leikkimässä, ja jumppaan osallistui Jemina & Joika. Oli ihana nähdä, kuinka hienosti Joika nykyään keskittyy häiriössä ja kuinka hyvä yhteistyö heillä Jeminan kanssa on 😍
Olin ajatellutkin, että Just varmana tykkää jumpasta ja kyllä, se oli ihan liekeissä - ois varmaan jaksanut vielä toiset 2 tuntia... Paras oli, kun takareiden venytysten aikana makasin selälläni, niin Just kellahti viereen selälleen tassut kohti taivasta ja kieli ulkona 😂 Seuraavaa kertaa odotellessa!

Sunnuntaina oli hyppytekniikan kimppatreenit. Tehtiin ihan perusjuttuja eli perussarjaa ja kasvavaa sarjaa.  Kasvava sarja tehtiin ensin paikaltaan, sitten putkelta vauhdin kanssa. Joku sai myös tehdä ensimmäiset perussarjansa mutta 4,5 jalan välit tuntui sille liian lyhyeltä - ois vaan pitänyt laittaa pidemmät suorilta. Pomppasi ekan välin ainakin kerran, sitten taisi mennä ihan ok.

Hyppytekniikan jälkeen Lyytille pikarallyt Annikan & luppisten kanssa. Tehtiin nyt sitä naksutteluseuraamista edellisten ohjeiden mukaan. Kyltit oli Annikan toivomia ja jotain randomilla otettuja. Eka kierros meni tosi hienosti MUTTA sitten otettiin lopuksi "kisakierros" ja sit oli selvästi huonompaa seuraamista. Eli tää on huono idea Lyytin kanssa. Seuraava suunnitelma: Otetaan "kisatreenit" erikseen ja tällaiset "kaikesta palkkaustreenit" erikseen. Kisatreenissäkin voi tulla muutama yllätyspalkka, ettei tule liian iso eri treenien ja kisojen välille. Pikkuhiljaa myös "kaikesta palkkaustreenissä" palkkausväliä venytetään ja satunnaistetaan. Palkattomuustreeniä ei tehdä lopuksi!

Tiistaina Joku teki putkihommia eli mutkaputkea ja suoraa peräkkäin. Se ei vielä tarjonnut ihan niin hyvin, kuin olisin toivonut vaan piti ihan kunnolla ohjata. Muuten meni kyllä ihan hienosti kaikki yhdistelmiä (hyppy-putki-putki, putki-putki-hyppy) jne. Pentutreenit on niin parasta!

Jokun treenien jälkeen Lyytille taas pikarallyt, tällä kertaa Maijan & Humun kanssa. Kyltit taas randomilla valittuja ja sitten lisäksi merkki. Merkki oli tosi vaikea, koska kentällä oli myös ruutu. Sitten, kun oltiin tehty merkki tyhjemmälle kentälle, niin sitten se rupesi löytymään. Eli varmaan Lyytin kanssa kannattaisi aina tehdä noin, että ensin merkki tyhjälle kentälle, sitten vasta radalla. Tämän pystyy tekemään myös kisojen lämppäalueella!

Justilla oli keskiviikkona tällainen rata (valkoiset) ja rimat 40 cm. Todella hienot keinut joka toistolla! Kolmonen meni ensin väärältä puolelta, kun ohjasin huolimattomasti, mutta jatkettiin siitä. Leijeröinneistä innostui taas erityisesti ja myös seiskahypyn vippaus meni kauniisti. 8-putkelta Just oikein syöksyi kepeille ja pujotteli hyvällä motivaatiolla. Vissiin oli kuullut, kun suunniteltiin "kepeiltä palkka"... Puomin kontakti oli ekalla yrityksellä hidas. Jatkoin siitä poikkarilla ja taas leijeröinti, mistä Just lähti taas uuteen vauhtiin. Tämän jälkeen Just alkoi tarjota omia näkemyksiään. 19-hypyltä oikein kattoi mua, kun ohjasin putkeen ja meni kepeille 😂 Alkupätkää uusittaessa taas meni neloselta puomille ja tässä piti jo suorastaan sanoa, että nyt kuuntele! Naurettiin siinä Maijun ja Heidin kanssa, että vaikka Just lukee ohjauksia periaatteessa ihan superhienosti, niin sit kun sillä on eri näkemys, niin ihan pitää vääntää rautalangasta, että päästään samalle kiertoradalle!