Omia treenejä

Nyt en enää meinaa muistaakaan, mitä tässä on treenailtu ohjattujen treenien ulkopuolella... Tunnari on kärsinyt tauosta, malttia on jouduttu etsimään uudestaan. Aloitettiin pitkästä rivistä, josta oikea tuli aina vasta tokalla yrityksellä. Maijan kanssa treenattiin 1,5 vko sitten tiistaina Trumpettikujan kentällä Justin agilitytreenien jälkeen aloittaen tunnarilla. Olikin oikea hupinumero: Lyyti meni laukkaa kapuloille, teki myyrähypyn keskimmäiselle ja sit seisoi kapula suussa vähän hämmentyneenä, kunnes lähti tuomaan sitä. Se oli oma! :D

Sillä kertaa tehtiin myös ruudun loppuosaa eli maasta kutsua seuraamaan. Tää on kyllä ihan totaalisesti rikki, tuli laukalla vain, jos mulla oli lelu kädessä. Pitää tutkia, onko vaikutusta käskyllä ("Lyyti sivu" vai "Lyyti täysii" vai pelkästään "Lyyytiii") tai pään kääntämisellä. Vielä tehtiin sellaistsa palkattua seuraamista, että Maija käskytti koko ajan jotain ja mun piti olla hereillä. Viimeisenä kokonainen luoksari. Ennen sitä pitkä liikkurin jorina, jonka jälkeen jännitteestä Lyyti lähti hyvin mukaan. Veera kysyi joissain treeneissä, oonko tehnyt luoksaria kokonaisena liikkeenä ja oli taas kerran ongelman ytimessä. Jos aina teen stoppeja vain putkelta, niin onhan ne Lyytin mielestä ihan eri asia luoksarissa. Eli tässä lähti laukalla, huono stoppi ja ravilla loppu. Mutta sen sijaan pitkä siirtymä sen jälkeen oli niin hieno, että vapautin siitä sitten palkalle.

Viime sunnuntaina koiramainen päivä: ensin käytiin katsomassa toko-SM:ia, sitten koulutin Agitokomaalla ja siihen päälle vielä omien koirien treenaaminen. Lyyti sai siellä SM:issa tehdä vähän kehäänmenoja ja siirtymiä runsaassa häiriössä. Ei mitään kauhean ihmeellisiä suorituksia kylläkään.

Kouluttamisen jälkeen Justille treeniradassani ollutta megapitkää suoraa (varmaan melkein 40 metriä): hyppy - rengas- suora putki - hyppy - pituus. Hanna palkkasi mutta ei ollut suoran päässä houkuttelemassa vaan vähän sivussa. Lähti Just hyvin mutta ekalla kerralla lopussa kaarsi kuitenkin. Seuraavilla kerroilla tasapainotin juoksemalla itse toista puolta ja siitä lähti paranemaan. Ei se kyllä taakseen kattele :D Toisessa setissä etäisyyden arviointia. Tarkoituksena tehdä vain vähän toistoja, kun keskipäivän aurinko yllätti suomalaiset. Aloitettiin siis pitkästä välistä eli 21 ft. Ekalla kerralla jätin liian lähelle ekaa estettä, joten Just ponnisti paikaltaan ja sehän sit vähän häikkää loppurytmiin. Tää uudestaan ja nyt meni paremmin, 2 tasaista askelta viimeiseen väliin. Sitten 15 ft, johon yksi hyvä askel. Viimeiseksi vielä 10 ft, joka meni ilman askelta. Oikein hyvin siis luki etäisyydet, mutta selkä oli kyllä vähän notkolla / pää ylhäällä viimeisellä esteellä (jolla korkeutta 35 cm).

Lyyti alkoi olla jo aika väsynyt päästessään vihdoin vuoroonsa mutta teki kuitenkin oikein kivalla vauhdilla leluruudun, jonka rakentamista ei ollut nähnyt. Sitten tunnari, jossa vuorossa kasa isolla määrällä. Suoritus kuin Suomen lätkä: lupaavalta näyttää mutta viimeistely puuttuu. Eli otti viereisen, toisella yrityksellä oma löytyi. Viimeisenä metallinouto, joka oli kyllä jo aika nihkee. Tästä vissiin vielä siirtymä ja seuraavasta aloituksesta vapautus palkalle.

Tiistaina Justin agin jälkeen tehtiin tunnari Trumpettikentällä, muodostelmana plussa 8 kapulasta. Taas  haisteli ihan hyvin, mutta oman kohdalla oli joku haju ja Lyyti hämääntyi siitä - toi kuitenkin väärän. Uudella toistolla sekä toisella kerralla (ympyrästä) löytyi oikeat.

Tästä sisuuntuneena ollaan tehty vähän ahkerammin, ja se on kannattanut: sekä torstaina että perjantaina löytyi omat ekalla yrityksellä (to iso määrä sikinsokin, pe T seitsemällä kapulalla).

Agilitypäivitys

 Viime viikon tiistaina valittiin vaihtelun vuoksi piirroksesta hyppäri (siniset), tarkoituksena harjoitella pyörityksiä, joita Nina ed. valkussa antoi kotiläksyksi. Ensin kakkosella, pallo lensi kerran siitä, kerran kolmosen jälkeen. Olin suunnitellut takaaleikkausta neloselle, mutta pääsinkin pyörityksestä niin hyvin liikkeelle, että ehdin sittenkin persjättöön.

Toinen pyöritys esteelle nro 12 mutta sille kokeiltiin aika montaa muutakin vaihtoehtoa ;) ainakin pakkovalssi, lähetys vasemman kautta, sylkkäri 14:lle (sattumalta), persjättö ennen 14:ää jne Eikä lopultakaan osattu sanoa, oliko joku ylivoimaisesti paras ohjaus, kaikki oli "ihan hyviä". :D

Tällä viikolla otettiin aluksi "kisakierros" eli renkaalle asti koko rata. Menikin ihan hyvin, paitsi esteen 17 Just meni koko ajan edestä, kun olin liikaa seisovilla jaloilla eikä tullut kunnon lähetystä taakse. Muuten siis nollarata, mutta vähän sorruin taas sellaiseen yliohjaukseen ja parissa kohtaa oli myös haasteita löytää oikea putki ;)

1-2 otin ensin valssilla, mutta Ville ehdotti päällejuoksua ja se oli vähän parempi. Olin tutustumisessa reteesti uhonnut, että seiskalle ehtii persjättöön, jos lähettää vitoselle - näin tein ja ehdinkin! Justilla on kyl aika varmat noi yhden esteen taakse irrotukset! 7-8-väliin Ville neuvoi aika jännän ohjauksen: ensin valssi seiskan ympäri ja kun koira lähtee tulemaan mukaan, niin livauttaa siihen vielä persjätön, että pääsee putken "yläpuolelle". Toimi ihan sikahyvin! 12-13-välissä Justille ei oikeastaan ollut eroa, kummin päin ohjasin. Loppuratakin mentiin ja tuo este 23 tuotti päänvaivaa, en saanut japanilaista millään oikein ajoitettua ja Just livahti helposti keskimmäiseen putkeen. Päällejuoksuakin kokeiltiin, se oli vähän parempi vaan ei sekään mikään taitoluisteluesitys... ;)

Yksi valmennuskin tässä on kerennyt olla, viime sunnuntaina. Rata esteelle 26 asti. Päivän teemana "lähetä ja liiku", aika hyvin sai koiraan luottaa, jos halusi ehtiä seuraavaan paikkaan. Kolmonen mun huolimattomuusvirheestä ensin väärältä puolelta. Kutosen sijaan Just hyppäsi pari kertaa tuon esteen 17, kun yritin pakkovalssia. Ratkaisu oli vaihtaa toiselle puolella ja olla tekemättä mitään :D sillä Just meni oikean esteen oikealta puolelta. 11:en jälkeen A ei meinannut löytyä millään, Just meni putkeen varmaan kolme kertaa, vaikka ohjauksenikin oli parin yrityksen jälkeen ihan ok. Piti ihan käydä näyttämässä, että hei, täällä oli tällainenkin :D 15:lle taas saatoin ihan liian pitkään enkä ois mitenkään päässyt seuraavalle linjalle. Tässä vaiheessa alkoi aivot jo kiehua ja mentiin tauolle.

Toiseen settiin saatiin molemmat vähän päätä kasaan ja aloitettiin tekemällä 15 ohjeiden mukaan lähettäen. 18:lle tein ekalla kerralla takaaleikkauksen ja seuraavalla persjätön, molemmat onnistui. 22:lle putkijarru ja sisäkautta hypylle toimi. Kivat treenit!

Kahdet maanantaiset Veeran treenit

Erillinen tokopäivitys, kun sattui olemaan kahdet Veeran treenit peräkkäin ja sama teema molemmissa treeneissä. Lähetin Veeralle katsottavaksi koevideon ja näkihän se sieltä relevantit pointit. Mähän olen aiemmissa kokeissa katsonut kaikki liikkeiden aloituspaikat ym. valmiiksi, että tarvitsisi mahdollisimman vähän kuunnella liikkuria ja pystyisin täysillä pitämään yhteyden koiraan. Nyt voittajassa se ei vaan oikeen enää onnistu, kun osallistujia on yleensä niin vähän, liikkeenvälit kestää niin paljon pidempään ja liikkurille pitää jopa vastata, kuuntelemisesta puhumattakaan :D Joten nyt sitten, kun jouduin kokeessa kuuntelemaan ja vastailemaan, yhteys koiraan katkesi. Toinen asia, joka on jäänyt vahvistamatta, on itse siirtymä eli kehusta seuraavaan paikkaan. Yleensä olen palkannut vasta sitten siitä seuraavasta liikkeen aloituksesta.

Sain harjoitella viime viikolla sitä, että kehuin koiran ja lähdin kävelemään katsoen samaan aikaan jonnekin muualle (esim. laskin punaisia autoja :D ). Siitä sitten palkkaa Lyytille, kun se oli aktiivinen mua kohtaan eli en kalastellut sitä. No se olikin tosi hyvä siinä treenissä eikä jäänyt ollenkaan, joten saatiin hyviä onnistumisia. Mulle oli kyllä vaikeeta! Tätä jatkettiin tällä viikollakin, Veera keksi kaikenlaista hauskaa. Mutta siinä kohtaa, kun mun piti vastaillakin kysymyksiin, lähti Lyyti selvästi laskemaan ja tästä seuraaminen oli surkeaa!

Tällä viikolla löytyi sattumalta vielä ase siihen, jos liikkeenväli jostain syystä venyy ylipitkäksi. Lyytiä ei kannata käskeä maahan, koska siinä vain vinkuu (eikä makaaminen ainakaan nostata). Veera kysyi, onko meillä olemassa jotain än-yy-tee-nyt -peliä. Sanoin, että ei noilla sanoilla mutta jännitteellä. Olin tässä vaiheessa jo aika pitkään rapsutellut Lyytiä kyykyssä. Tässä sitten kysyin siltä hiljaa ja henkeä pidätellen: "Mennäänkö tekee viel vähän lisää?" Lyyti sanoi JOO, mä nousin seisomaan, Lyyti oli tikkana sivulla ja siitä tuli erinomaista seuraamista, vaikka oltiin jo ihan treenin lopussa. Eli siis meillä on ollut tällainen keino, mutta enpähän ole tätäkään ite tajunnut!

Viime viikolla mietittiin myös haukkumista. Hiljentymistreenin lopuksi Veera antoi kotitehtäväksi miettiä kriteeri haukkumiselle. Tällä viikolla sitten sanoin, että saa haukahtaa pari kertaa, mutta ei "räkyttää", siis käskystä pitää hiljentyä ja siitä pitää osata siirtyä uuteen aloituspaikkaan sujuvasti. Tällä kertaa ei saatukaan yhtään haukkua - hallissa Lyyti yleensä onkin hiljaisempi - joten tätä ei saatu treenattua. Ehkä hyvä niin :)

Itse liikkeistä ei tehty muuta kuin ohjattu tällä viikolla. Ilme oli ihana! Tosi hyvä jännite, kun Lyyti odotti lupaa lähteä kapulalle ja käskystä lähtikin varmasti ja innokkaasti.

Justilla ei nyt ole ollut omaa treenipaikkaa, mutta se on saanut osallistua paikkiksiin. Viime viikolla ei meinannut pysyä millään istumassa, joten tällä viikolla ennakoin ongelman etupaikalla. Se auttoikin hyvin. Sai tehdä myös alo-luokan avustavana koirana paikkamakuun, ekalla kerralla oli vähän liian innokas ja ennakoi käskyn. Sen jälkeen kuunteli hyvin. Lyyti taas viime viikolla ekassa paikkiksessa vinkui, mutta sekin saatiin korjattua etupalkalla.

Lisäksi viime viikolla treenailtiin Justin kanssa kentän toisessa päädyssä vähän seuraamista ja jääviä, yritin saada tehtyä selkeät valmistelut. Ensin seuraaminen, sitten asennot paikallaan, sitten jäävät asentopelityyliin ja lopuksi tehtiin vielä erikseen jokainen jäävä. Ja ilmeisesti tämä taktiikka oli hyvä, koska kaikki asennot oikein ja hyvät seuraamiset joka kerta!

Tiistain agi + mökkivkl

Tiistaina Villen agilitytreenit. Tehtiin tuo kontaktirata eli valkoiset numerot; rimat 50-55 cm. Ykköshyppy oli niin kiinni kontissa, ettei "karkauslähtö" oikein onnistunut optimaalisesta hyppykulmasta, joten piti ottaa tuolta numeron paikkeilta lähetys. Kutosen meni ekan kerran väärinpäin, kun "irtosi hienosti" ;-) Sitten Villen neuvojen mukaan jo vitosella "otin sen pois linjalta" ja kaarratin itse voimakasti oikealle, nyt onnistui. Poikkarithan ei oo mulle mitään vahvoja ohjauksia, joten vähän meni rautalankaversioksi, vähemmälläkin vissiin pitäisi päästä. Sitten Just teki niin hienon puomin kontaktin, että heitin pallon siihen paikkaan. A:n jälkeen jäädyin vähän itse eikä tehty kunnon eteen-spurttia, niin tuo suora oli vähän löperö. Kepeille vienti tuotti haasteita, Just kävi hyppäämässä tuon edessä olevan hypyn (ja sitten vielä renkaankin). Taas piti ohjata koira pois linjalta ja sitten tarkkana omasta asemasta, ettei peitä keppejä näkyvistä. 18-19-väliin tein persjätön, mutta sitten piti kuitenkin vähän vetää, että koira tuli putkelle (A oli ihan edessä). Siihen Ville keksi, että voisin kokeilla vastakäännöstä, ja se olikin tosi hyvä, koiralle aukeni linja ja mä pääsin heti liikkeelle. Lopuksi otettiin vielä koko rataa, mut se oli jo aikamoista sählinkiä, kun Just jäi väsyttyään palkkaan kiinni eikä keskittynyt.

To-su vietetiin mökillä. Koiria ei kylmyys ja lumisade haitannut ;-) Perjantaina aamulla vedettiin jäljet. Justin jälki 130 metriä pitkä ja vanhentunut vajaa 1,5 tuntia, 3 purkkia. Aika tarkkaa työtä teki nyt taas, yhden tarkistuskierroksen taisi tehdä. Lyytin jälki oli 250 metriä pitkä, ei polunylityksiä, vanhentunut vajaa 2 tuntia, 4 esinettä (narukerä, heijastin, tulitikkurasia, hanska). Ja nyt sekin teki normaalia työtään eikä häröillyt, kuten silloin Pilvijärvellä. Pari tarkastuskierrosta teki, ja ne ratkaisi itse, esineillekin muisti pysähtyä (kehuin tosin aika nopeasti). Eli nyt oltiin siinä, mihin syksyllä jäätiin :)

Kiintiönäyttely

Nyt on taas käyty kerran vuodessa näyttelyssä. Tuomarina Marja Talvitie. Mukana Toivo (P. Juhannusporo), Just ja Lyyti. Ajoitus taas erinomainen; Lyyti ja Toivo ihan karvattomia, Just vasta aloittelemassa karvanlähtöä. Topsi-poika käyttäytyi tosi reippaasti koko päivän, ei haukkunut turhia ja hylkeilikin vain kerran. Ihan paras oli, kun se halusi iskeä vetäviä mimmejä kehän laidalla ja sanoin sille: "Toivo, sovitaanko, että jos sä käyttäydyt kehässä tosi hyvin, niin sit pääset moikkailemaan tyttöjä?" Topsi seisoi tassut mun rintaa vasten, katsoi suoraan silmiin ja vastasi: "Uuuuuu!" :D Kyllähän se hyvin esiintyikin mutta menetti mahdollisuutensa treffeihin meinaamalla viime hetkellä arvostelulappuja annettaessa rähähtää kilpakumppanilleen :p


Arvosanaksi Toivo sai EH2 tällaisella arvostelulla:
"Aavistuksen lyhyt, kuitenkin vielä hyväntyyppinen, hyvänkokoinen. Hieman pyöristyvä kallo. Hyvä kaula, ylälinja ja takakulmaukset. Hieman niukat etukulmaukset. Hieman löysähköt kyynärpäät. Hieman pehmeä, mutta hyvänmittainen karva, ei täydessä turkissa. Saisi liikkua pidemmällä askeleella."




Justin mielestä kehässä seisominen oli booooring, olisi voinut näyttää enemmänkin temppuja siinä ajassa ;-) Justille ERI2. Arvostelu:

"Erinomainen koko. Hyvä pää, hieman haja-asentoiset korvat. Niukahkot etukulmaukset, hyvät takakulmaukset. Erinomainen karvan pituus, voisi olla karheampaa. Liikkuu hieman löysästi edestä ja hieman maa-ahtaasti takaa."

Kuva: Mirva Rantala

Lyyti taas oli ihan onnessaan missikisoista ja juoksi liihotteli niin reippaasti, ettei lenkillä koskaan mee sillee. Veteraaneissa ei muita kilpailijoita, joten ERIllä ja SA:lla sai ROP-VETin ja lisäksi oli PN2 :)

Arvostelu:

Tuomarin perustellessa arvostelua yleisölle Lyyti varasti shown

"Hyvin liikkuva, kookas, hyväntyyppinen tyttö. Hieman haja-asentoiset korvat, muuten hyvä pää. Niukat etu-, riittävät takakulmaukset. Erinomainen karvan pituus ja laatu, mutta ei täydessä turkissa."

Kuvat: Heidi Ruuhonen

Kuvie

Voi Lyyti

Lauantaina sitten korkattiin voittajaluokka. Sää oli aurinkoinen, lämpöä joku 15-17 astetta, Sahaajakadun kentälle tuuli kyllä mukavasti. Tuomarina oli tuttu ja turvallinen Harri Laisi. Paikkamakuussa oltiin reunimmaisena. Lyyti kääntyi taas kattomaan liikkuria, kun tämä käveli eteen ja meni maahan viiveellä - ekasta käskystä kuitenkin. Mutta maatessaan äänteli - ARGH! Koko talven on pötkötellyt ihan hiljaa ja nyt taas vinkui koko ajan ja haukahtikin kerran (joku koira riekkui kehän laidalla ja se oli Rouva Porokoiran mielestä epäasiallista käytöstä). Sivullenousu lopussa ok ja arvosanaksi 8,5. 

Oltiin toisena vuorossa, joten otin Justin hetkeksi repimään lelua, mikä rentoutti muakin aika kivasti. Yllättäen se ei kuitenkaan nostattanut Lyytiä, mikä vähän niin kun oli tarkoituksena. Toisaalta ekana liikkeenä oli tunnari, että senkään takia en yrittänyt kiehuttaa Lyytiä. Kehäänmeno jo vähän tahmea, mutta tunnari oli niin hieno!!! Oma oli 3. vasemmalta, Lyyti ravasi kapuloille, haistoi kahta keskeltä, sitten löysi oman ja lähti tuomaan, vähän viiveellä mutta kuitenkin. Oli niin varma, ettei mun ois ees tarvinnut katsoa, oliko siinä merkkiä <3 Sain kapulan vielä käteenkin, vaikka videolta näkyy aika nopea nappaus ;-) Tästä 8,5.

Tästä aika kivailmeinen siirtymä luoksariin, mutta ehkä vähän hiipui, kun oli niin pitkät jutut liikkurin kanssa tässä välissä. Lähti tulemaan hyvin laukalla mutta yllättäen käsimerkistä vain hidasti raviin eikä pysähtynyt! Annoin sitten toisen käsimerkin, josta sentään pysähtyi. Loppuosan lähti laukalla mutta hidasti melkein heti raviin ja sivulle vähän vinoon - 7. 

Tässä huomasi, että ei kyllä ikinä harjoitella noin pitkiä liikkeenvälejä. Esteen korkeudesta neuvottelu liikkurin kanssa taisi vähän syödä sosiaalisen palkan, ja seuraavan liikkeen eli metallinoudon alussa oli jo aika nihkee. Kapulalle rauhallisesti ja jopa mietti sen ottamista!!! Mehän ollaan vain vauhtinoutoja tehty eikä tossa yleensä ole ongelmaa. Noston jälkeen lähti tuomaan vähän kaarella mutta oikaisi itse linjansa esteen yli ilman apuja, sivulle taas vähän vinoon  - 8. 

Taas palkkautui kehuista (mutta latistui, kun kielsin haukkumasta) ja sivulla ei jaksanut enää olla skarppina. Muistelin, että kaukojen maahanmenoon sanoin kaksi käskyä, mut videolta ei kuulu, ei voi olla varma :D Kaukot kuitenkin kokeen toinen valopilkku - kaikki vaihdot ekalla käskyllä eikä liikkunut kovin paljoa - 7.

Sitten seuraaminen, joka oli kyllä aika hirveää... Vain parissa kohtaa väläytti normaalia seuraamistaan, muuten kontakti vähissä, välillä jätättikin, ei ottanut kaikkia perusasentoja ja peruutus hajosi taas 5. askeleen jälkeen - 7.

Sitten toinen täysin epäonnistunut eli ohjattu. Lyyti ei yhtään katsonut liikkuria kapuloita viedessä. Seuraaminen jo matkalaukku ja noutamaan ei lähtenyt lisäkäskyistäkään. Koska hommat kuitenkin pitää tehdä loppuun asti, menin lähemmäs kapulaa ja nyt lähti ja ihan iloista laukkaakin :D Ilmekin taas hetken iloisempi, kunnes taas kielsin haukkumasta.

Seuraavana kolmas seuraamisliike eli L. Seuraaminen taas ihan kamalaa mutta positiivista oli, että tästä huolimatta molemmat asennot oikein! 8 saatiin.

Viimeisenä ruutu, jonka takaa juuri meni pari ihmistä. Liikkurin mielestä piti odottaa, että ne menisi ohi, mutta tuomarin mielestä voittajaluokassa pitää kestää, joten siinä taas hetki palloiltiin tyhjää. Mun olisi vain pitänyt sanoa reippaasti, että ei häiritse. Olin ihan varma, että näin matalasta vireestä ei edes lähtisi sivulta,  mutta Lyytihän lähtikin ekasta käskystä laukalla ruutuun, hidasti raviin juuri ennen ruutua, niin että pysähtyi nätisti keskelle ja maahankin ok! :) Loppuosa vaan on nyt ihan hajalla, tää harmittaa mua tosi paljon, koska on ollut Lyytin lempparijuttuja. Tästä 7.

Kokonaisvaikutus 8 - miinukset hitailusta ja puuttuvista perusasennoista.
Yhteispisteet 220 eli III-tulos. 

Tulosta lähdettiin hakemaan ja se saatiin. Paineistuminen harmitti tosi paljon, kun edellisissä kokeissa on tuntunut, että ollaan sen kanssa päästy aika paljon eteenpäin. Mutta olihan tuolla paljon hyvääkin, ykkösenä tietysti suvereenin varma TUNNARI!!! Kyllä oli vuoden paras päätös pyytää nettiapua tuohon hommaan, kiitos Hertalle vielä tätäkin kautta :) Myös kaukot, L:n asennot ja ruutuun meno lämmitti mieltä - ja ylipäätään hyvä, että hommat tulee tehtyä alhaisessa vireessäkin.

Tässä tarkasti analysoituna hyvin löytyy juttuja, jotka osaltaan varmasti latisti: Tunnari ekana - ei olla mitenkään ehditty vielä treenata sitä ketjutettuna eikä tainnut sosiaalinen palkka riittää. Myös kehään mennessä pitää olla korkeammassa vireessä eli tunnari pitää pystyä tekemään siitäkin. Luoksarista tuntui vähän närkästyvän, olikohan se se toinen käsimerkki vai mikä. Haukkumisen hyssyttely liikkeiden välissä laskee virettä; tähän pitää keksiä joku toinen lähestymistapa. Ja sitten me ei koskaan treenata noin pitkiä liikkeenvälejä / liikkurin selityksiä! Nyt ne pitää ehdottomasti ottaa ohjelmistoon ja sitten treenata myös enemmän häiriössä. Ei taida ihan riittää, että liikkeet ja palkattomuus toimii, kun kentällä on 1-2 kaveria ;)

Viimeistelyt

Lauantaina treenattiin Maijan ja Katrin kanssa. Sää oli kauniisti sanottuna vaihteleva, mutta oltiin kaukaa viisaina suunniteltu osa treeneistä halliin, osa ulos. Just aloitti hallissa hyppytekniikalla, piiiiitkästä aikaa set pointia tavallisella hypyllä. Ei juma, oli vaikee! Aloitettiin 45 cm lähettämällä, ponnari 4 jalan päästä. Kiersi esteen 2 kertaa! Siirsin ponnaria kauemmas ja menin kutsumaan, nyt hyppäsi. Sitten 45, 50 ja 55 cm ok, 60 cm tuli ali ja kun laskin, niin 55 cm kiersi. Tässä vaiheessa vähän raavittiin päätä, ja kun en muuta keksinyt, niin laskin 45 cm:iin, sen hyppäsi, sitten 55 cm apuriman kanssa ok. Videolta katsottuna tekniikka ihan hyvä noilla korkeillakin! Ja hämmentävintä oli, ettei tullut yhtään paha mieli, se teki ihan yhtä innolla tätä ja toisenkin setin, sanoi vain mulle, että ei pysty. Jälkeenpäin tuli mieleen, et oisko pitänyt laittaa ne ohjaavat rimat... Mutta taidan tehdä ainakin jonkin aikaa korkeuden arviointia vain sarjalla ja onneksi ensi vuonna sen ei tarvitsekaan hypätä yli 50-senttisiä.

Toisessa setissä perussarja 7 hypyllä, paljon lisärimoja, ristikoita ym. Aloitti aina hyvin, mutta pää nousi loppua kohti. Ekalla toistolla loikkasi toki kaksi viimeistä, kun vauhti oli kiihtynyt niin kovaksi. Kun pallo oli viimeisessä välissä, pari vikaa alastuloa oli tosi äänekkäitä. Tämän jälkeen vielä kaksi toistoa koko sarjaa, malttoi ottaa joka välin eikä kuulostanut niin pahalta, pää nousi edelleen.

Lyyti teki ulkona ajatuksella "yksi toisto kutakin liikettä". Aloitettiin taas luoksarilla tolpasta, nyt olin kääntyneenä oikestaan koko ajan ja silti tuli pomppusivulletulo :) Tokana metallinouto, ei mikään rakettivauhti mutta laukassa pysyi koko matkan, vapautin lelulle paluuhypyn jälkeen. Ruudun rakentamista ja lelun viemistä Lyyti ei ollut nähnyt eli kerrankin saatiin tehtyä "sokkolähetys". Vähän katteli matkalla ollutta merkkiä sekä Katria mutta taas laukkasi ihan koko matkan ja sieltähän se pallo löytyikin. Sitten seuraamisen peruutus, Maijalla namit, Katri oli suoruusvahtina. Ensin 3 askelta, sitten 8 ja pysyi kuin pysyikin pakka kasassa! Mäkin oisin ansainnut namia tästä! Tähän kohtaan tunnari, 18 kapulaa jonossa, Maija vei, oma keskellä, matka aika lähellä koematkaa, vire aika sopiva (meni ravilla). Kuten olin arvellutkin, Lyyti oletti oman olevan lopussa ja meni aika ylimalkaisesti loppuun. Kun oma ei ollutkaan siellä, lähti pienen kulmien kurtistuksen jälkeen käymään jonoa läpi takaisinpäin ja löytyihän se oma! Viereistä siirsi ennen kuin sai tarkennettua, mutta ihan sama :D Spesiaalinamien syömisen jälkeen ruudun loppuosa, jossa itse sekoilin käskyssä (se on "Lyyti sivu", "täysii" on luoksarissa!), mikä varmaan vaikutti vähän vauhtiin. Viimeisenä kisamaiset kaukot, Maija käytti ihan näyttötaulua. Aivan uskomattoman vähän liikkui, ehkä vain 5 cm! Erityismaininnan saa seiso-istu-vaihto, jossa todella siirsi etujalkoja taaksepäin. Nää meni paljon paremmin kuin ke takapalkalla 1 vaihto kerrallaan :D

Maanantaina viimeinen tunnari, tällä kertaa Ogelin kentällä ja kisamainen suoritus pl. liikkuri. Olin just vienyt kapulat, kun rusakko pomppi 15 m päästä takaviistosta ohi, niin Lyytin ajatus vähän katkesi. Otin askeleen ja sanoin uuden käskyn, niin sitten kyllä meni, mutta hieman sellaista huolimatonta etsimistä, meni omasta yli useaan kertaan, maistoi taas yhtä MUTTA aikansa tusattuaan pystyi kuitenkin tarkentaa ja tulihan se oma sieltä. :)

Tiistaina kouluttamisen jälkeen paniikkitreenit EIKU oikein hyvin mietityt ja onnistuneet viimeistelytreenit. Oma aivokapasiteetti oli jo aikalailla käytetty kolmen tunnin agilitytreenien jälkeen, mutta muistin kuin muistinkin, mitä kaikkea piti tehdä. Ja Lyyti teki oman osansa olemalla ihan liekeissä, tärräsi vaan <3 Ensin kehääntuloja ja seuraamaan lähtöjä, hyvin meni kummatkin. Sitten paikkiksen käskytys, palkkasin, kun Lyyti piti kontaktin liikkurin tullessa eteen, maahanmenosta ja sivulletulosta. Vikana siirtymäketju, varmaan ekasta palkkasin, sitten kolme ilman nameja ja vapautus palkalle viimeisestä "liike alkaasta". Näillä eväillä odotetaan lauantaita! Hyvä kenraali, huono esitys? :D

Justilla ekat kesäkauden agilitytreenit, joiden kouluttajana periaatteessa Ville Liukka, mutta tällä kertaa tuuraajana oli Jade. Rimat 45-55. Rata oli kuin meille tehty, vauhtipätkiä ja tiukkoja käännöksiä niiden jälkeen. (Okseri otettiin pois, kun tuli ahdasta.) Aloitettiin sinisillä numeroilla. 15-hypylle tein persjätön vähän myöhässä mutta ei pahasti häirinnyt koiraa. Puomilla teki hienon juoksukontaktin, mutta hupsista keikkaa, sillähän on pysäri ;) joten otettiin uusiksi, nyt tuli aivan erinomainen suoritus. Puomin uusintaa lukuun ottamatta nollarata! Jaden sanoin näytti helpolta lämmittelyltä, joten siirryttiin valkoiseen rataan.

6-8 aiheutti mietintää, mutta Jade neuvoi tekemään saksalaisen kutoselle ja sit poikkari kasille. Onnistui kyllä, mutta poikkaria Just oli pikkusen kysynyt, meni kuitenkin ja sai pallon siitä. Pitkän suoran 11-14 juoksin puomin puolta. Just eteni erinomaisesti mutta pudotti riman nro 14, ja Jade sanoi, et näytti vähän närkästyneen siitä. Rytmi katkesi ja Pätkis lähti hakemaan puomia 15-16-välissä. Otettiin sit uudestaan tuo suora ja pallo + hyvä mieli tuli 14-esteen jälkeen :-) Sitten vielä tuo loppu, lähetin 15:lle, persjättö ennen putkea, vika välistäveto valssilla. Näppärästi kääntyi. Kokeiltiin tuota pitkää suoraa sit vielä niin, että vaihdoin puolta persjätöllä pituuden ja hypyn välissä. Jade ei pystynyt silmämääräisesti sanomaan, olisiko jompikumpi tapa nopeampi, pitäisi kellotella.

Vaikea sanoa, johtuiko meille sopivasta radasta vai matalammista rimoista, mutta eteneminen oli tällä kertaa niin kohillaan :) Jadekin sanoi, että lähti jokaisesta eteen-käskystä kiihdyttämään ja mä sain tosissani pistää tossua toisen eteen. Ehkä hieman huvittavaa, mutta yhdet hyvät treenit ja nyt on agilitymotivaatio ihan huipussaan!