Tiistaina 19.7. rallytreenit, joihin otin mukaan Jokun ja Lyytin, koska Justilla oli lepopäivä. Lyytistä rupeaa nyt näkymään, että se jaksaa ihan vain pienen hetken, jos on vähänkään lämmintä. Ei oo enää sillee "liekeissä" tekemässä, vaikka nauttiikin. Jokun kanssa tehtiin noita sen suosikkijuttuja ja sillä oli kyllä ihan superkivaa! Aika monta juttua se kuitenkin rallyssa osaa, vaikka pohjatyön jälkeen olikin yli vuoden tauko.
Keskiviikkona sitten Justille laatuaikaa Kivikossa I-HAHin rallyepisten merkeissä. Tuomarina oli Anna Pekkala ja säätila oli +22 ja aurinkoista. Ohjeena oli, että saa palkata useammankin kerran radalla, siitä tulee 10 pistettä miinusta. Mä olin tietysti suunnitellutkin palkkaavani, koska mikä olisi parempi tilaisuus yllätyspalkalle kuin epikset. Rata alkoi vielä sopivasti pysäyttävällä kyltillä, niin suunnittelin sanovani lähdöstä "jes" ja palkkaavani sitten siihen ekan kyltin istumiseen. Saatiin extrana superhyvä kehääntulotreeni, kun ängettiin kehään (tahallaan) vielä tuomarin kirjoituttaessa edellisen papereita. Just malttoi ihan täydellisesti odottaa kontaktissa, kunnes toimitsijat olivat valmiita ja päästiin lähtöön. Tästä sitten liikkeelle kontaktissa ja ihan nappiin meni ja suunnitelmien mukaan! Palkkaus oli kuitenkin vähän liian kiihdyttävä, kun istu - puolenvaihto takana - istu -kyltillä tuli pari haukahdusta.
Siitä hyvä liikkeellelähtö ja oikealla pyörähdys onnistui - enkä edes silminnähden hidastanut! Seuraava palkkaus tuli askelkäännöksen ekasta perusasennosta, joka oli varma ja suora. Seuraava suora meni tosi kivasti, kunnes pujottelussa ekasta nopeenopeesta tuli vähän vinkua ja tokasta sitten jo haukku, ja ääntely jatkui vielä seuraavalle eteentulokyltille. Tämä rata oli erinomainen esimerkki siitä, että ihan itse aiheutan Justin ääntelyt, varsinkin haukahdukset! Tämä täytyy nyt muistaa, että jos se on sen verran korkeassa vireessä, että innostuu vedätyksistä vinkumaan, niin sitten niitä kannattaa hillitä tai muuten seuraavasta tulee jo haukkua. Peruutuksessa vähän avasi vikalla askeleella mutta ihan ok.
Tää rata kosahti (taas) pyörähdykseen. Kahdesti Just lähti puoliksi pyörähtämään, sitten aivasti ja kääntyi takaisin samaan suuntaan. Toisella kerralla pyysin sen pyörähtämään ennen kuin lähdettiin uusimaan. Kolmannella kerralla sitten onnistui, mutta nappasin itse vielä -3 hidastamisesta. Eli -9 yhdeltä kyltiltä! Lisäksi virekin laski; vaikka ollaan uusintoja treenattu, niin en silti onnistunut tekemään niitä yhtä iloisesti kuin treeneissä. Eli siis jatkamme harjoituksia!
Näytin videon sekä Caritalle että jäsenkorjaaja-Jaanalle seuraavalla hoitokerralla. Jaana sanoi, että joo, kyljessä oli jumi, joka todennäköisesti on kinnannut vastaan pyörähtäessä. Jaana oli myös mun kanssa samaa mieltä siitä, että Just ei kestäisi niin isoa toistomäärää kuin pelkälle käskylle opettaminen vaatisi. Carita taas keksi tosi mielenkiintoisen vinkin: pilkkoa pyörähdys kahtia ja treenata loppuosaa. Eli jätän Justin seisomaan tuohon kulmaan, missä aivastus tuli, ja siitä pyydän seuraamaan. Kun ajattelin asiaa tarkemmin, niin Justhan tosiaan tekee puolikkaan pyörähdyksen eli kuten esim. molemmat täyskäännöksessä. Mulla on näihin sama käskykin. Eli ei varmasti tee yhtään pahaa selkeyttää Justin mielessä sitä, että mun jatkaessa matkaa eteenpäin sen on tarkoitus pyörähdyksen jälkeen tulla seuraamaan.
Onnistuneesta pyörähdyksestä "jes" ja palkka sitten seuraavalla pysäyttävällä. Tästä saatiin -1 as mutta en ihan oo varma, mistä. Houkutus meni ihan ok. Oli tarkoitus palkata askeljäävistä, mutta ne ei vissiin tuntuneet tarpeeksi hyviltä, kun en sitten palkannutkaan. Mentiin siis maaliin asti ja siellä kaivoin palkkapurkin taskusta, joskin mentiin syömään se kehän ulkopuolelle, ettei vaan mitään muruja tippuisi maahan. Pistesaldo oli siis -9 pyörähdyksestä, -10 palkkauksesta, -1 tekninen virhe ja -4 ääntelystä. Olin arvaillut, et saataisiin n. 75 pistettä ja lähelle liippasi, kun saatiin 76 😂 Eli siis jo toinen kerta peräkkäin, kun pyörähdyksen mokailu syö kaikki pisteet ja muuten tekniset virheet on ihan minimissään. Tuomarinkommentti oli: "Hieno yhteistyö ja hyvät liikesuoritukset." Ja niinhän ne kyllä olivatkin! Tosi tarkkaa työtä 16:lla kyltillä 17:stä. Olin kyllä tosi tyytyväinen suoritukseen ja Justiin ja palkkauksiin - saatiin kyllä vahvistettua ihan sitä, mitä olin suunnitellutkin. Arvokkaita tilaisuuksia!
Lauantaina kaveritreenit Sporttiksen pikkupuolella Hannan kanssa. Hassua, että vaikka me treenataan nykyään yhdessä joka viikko, oltiin ihan innoissamme, kun oltiin menossa yhdessä treenaamaan! 😂 Just teki ensin rallyn lähtöä. Olin tehnyt ihan miniradan, neljä kylttiä ja putki. Eka lähtö oli ihan loistava, mutta en palkannut vielä siitä, kun ajattelin ottaa pysähdyksen seuraavalle kyltille ja siitä liikkeellelähdöstä palkata. No, siinä Justin kontakti putosikin, joten en palkannut. Seuraavalla kyltillä putken edessä sama. Putken jälkeiseltä kyltiltä sitten vihdoin hyvä liikkeellelähtö ja siitä palkka.
Justilla päivän pääruoka oli hyppytekniikka kapula suussa. Tehtiin ensin perussarjaa, sitten korkeudenarviointia 30 cm hypyllä. On kyllä tärkeä asia treenata, sen verran haastavaa oli! Aluksi oli melkoista hakemista, miten kapula kannattaa Justille antaa. Parhaiten olisi mennyt kokonaisena hyppysarjanoutona, mutta toistomäärä olisi kasvanut liikaa. Ensin Just ei tajunnut, kun Hanna antoi sille lähtöasentoon kapulan eikä myöskään nosto ennen sarjaa onnistunut. Sitten tehtiin pari kertaa kapulan vientiä Hannalta mulle ja sitten Hanna vei Justin lähtöpaikkaan innostaen kapulan kanssa ja siitä päästi menemään. Nää viimeiset oli tosi hyviä, kun Justilla oli selkeys tehtävästä ja hyvä draivi. Lopuksi Justille vielä paikkis, kun Hanna hiippaili hoitokoira Rikun kanssa ympärillä.
Joku teki hyppytekniikasta perussarjaa ja rengasta sarjan päässä. Sen kanssa muistettiin, että se pitää päästää vapaasta asennosta ja vähän kauempaa, niin toimii parhaiten. Renkaalla oli hienoja toistoja, kun se hyppäsi 3. hypyn vinoon fokus ohi renkaasta ja sitten itsenäisesti korjasi linjansa renkaalle! Hanna oli tuonut Jokulle kivoja tuunattuja leluja, joita se onnessaan jätysti nielaisten yhdestä lelusta palankin... Lopuksi tehtiin vielä keinua ekaa kertaa muualla, kuin oman seuran treenipaikoissa. Ei mitään ongelmaa! Joku teki ihan yhtä reippaasti ja varmasti kuin omissa treeneissäkin.
Sunnuntaina käytiin Justin kanssa Tammiston Murren Murkinan järjestämässä walk-in -nosepäivässä. Ihan mahtava tilaisuus treenata erityisen hyviä häiriöhajuja täynnä olevassa paikassa ja vielä namitkin sai hyvästä työstä! Myyjät olivat ihan stressaantuneita, kun heti kaupan auetessa oli ollut hirveä ryysis... mutta kun me tultiin, niin oli jo mukavan väljää. Kätköjä oli yhteensä 5 kolmella alueella. Me aloitettiin ulkoa, jossa vähän saavuttamaton kätkö seinäritilän sisäpinnalta löytyi hyvin. Sisällä oli ensimmäinen alue sellainen, jossa oli hevosrehupusseja päällä. Ensimmäinen kätkö löytyi aika helposti rehutason kolosta. Toisesta mun piti varmistaa, mihin asti alue jatkuu, ja kun vein Justin viimeiseen nurkkaan, jota ei oltu vielä käyty, niin siellähän se kätkö oli. Kolmas alue oli koiratarvikealueella. Niistä taas yhden kätkön Just löysi ihan itsenäisesti, viimeisessä mun piti vähän käyttää aivojani ja miettiä, mitä kohtaa ei olla vielä käyty. Olin etsityttänyt Justilta jo valjasrekkien ylätasot ja muun alueen se oli käynyt jo tarkkaan läpi, mutta sitten pyysin sitä tarkistamaan vielä ihan alhaalta ja hyllyn alapinnalla kätkö sitten olikin! Namit ansaittu! Aikaa ei otettu mutta positiivista, että sain omat aivot toimimaan ja sitä kautta kaksi löytöä koiralle. Olipa kiva tapahtuma ja kovasti yritin rauhoitella myyjiä, että kaikki hyvin, meille järjestelyt osuivat ihan nappiin. Ainoa mietityttämään jäänyt juttu oli se, etten ole varma, nuoliko Just jotain kätköä, kun en katsonut sen kuonoa sellaisesta kulmasta, että olisin nähnyt.
Maanantaina Justin tokotreenit. Joku oli bändärinä mukana ja sai etsiä kaksi Katrin tekemää nosekätköä. Ja kylläpä tekikin hienoa työtä, vaikka ihan sokkona etsittiin! Ei se kovin nopea ollut mutta selvitti kummankin ilman apuja! Just etsi nämä myös mutta melkoista kielenkäyttöä tuli kummallakin kätköllä, joten pitää ottaa vähän ilmaisutreeniä vielä ennen ens viikon koetta. Sen sijaan Just hyppi ihan oma-aloitteisesti aika paljonkin seinille, joten ainakin fyssaria edeltänyt haluttomuus hyppiä oli tiessään!
Tokossa tosi hyvä setti. Ensin kisamaisesti ruutu kutsuineen - hyppynouto - liikkeestä istu - kierto. Nyt vihdoin muistin kokeilla nosetusta tokon alle. Meni "ihan hyvin" eli ei sellaista huippufiilistä kuten silloin kerran mutta hyvä fiilis kuitenkin. Pitää ehkä kokeilla useamman kerran. Kehääntulossa Just vähän zoomasi ruudun lähtöpaikan tötsälle; siitä jäin miettimään, oliko vielä nosemoodi mielessä. Itse ruutu +kutsu oli aikalailla täydellinen, paitsi jossain kohtaa tuli vähän vinkua. Tässä ihan kohtuullinen liikkeenväli. Hyppynouto tehtiin avoesteellä, jonka korkeus 45 cm. Nyt Just hyppäsi ilmavasti eikä varmasti hipaissutkaan rimaa, mutta melkoinen tömähdys kuului kyllä alastulosta. Parempi liikkeenväli, jonka jälkeen liikkeestä istuminen hyvä, paitsi että odottaessa tuli vinkua (intovinkua kylläkin eikä turhautumis-!) mutta mun pitäisi harjoitella tasaista kävelyä, etten hidastaisi tai tekisi vartaloapuja. Ja sitten Päivi huomasi sellaisen jutun, että kävelen aika kaukaa koirasta. Sitähän Just ei tietenkään tarvitse, joten ihan turha pistemenetys. Ja nyt tuli jo ihan superhieno siirtymä - siis liikkeenvälit parani vaan loppua kohden! Kierto oli samalla tasolla ruudun kanssa, ehkä 10 metriä oikealla. Tää oli mahtava: Just lähti laukalla kohti kiertoa ruutua katsellen ja haukkui ruutua mennessään 😂 "Sinäkin saatana siinä lällättelet, kun mun pitää kiertää" 😂 mutta hienosti kiersi kuitenkin ja etukäteen sovitusti Päivi heitti Justille pallon kierron jälkeen eli sai välittömän palkan siitä. Loppupalkkana olikin leikkiä, mistä kyllä mun murtunut kylkiluu ei kiittänyt, mutta taide vaatii uhrauksia.
Loppuajalla tehtiin maassa pysymistä mun tullessa sivulle. Ensin ei pysynyt yhtään vaan pongahti istumaan heti, kun mä tulin sivulle. Palkkausta piti siis muuttaa. Päivi neuvoi, että tullessani sivulle naksauttaisin heti koiran ollessa vielä maassa ja sitten palkka sinne alas. Vapautuksesta ei mitään palkkaa. Sitten Päivi alkoi sanoa "käsky", mikä taas meinasi nostaa Justia. Lopuksi tehtiin näin: Just maahan - palaan sivulle - naks ja nami - viive - naks ja nami - Päivi sanoi "käsky" - naks ja nami alas - vapautus. Tätä pitää varmaan hinkata jonkin verran; harvinaisen turha pistemenetys tuokin on.
Oman vuoron jälkeen vielä next level -paikkis. Just istui, vieressä Eeni-sheltti myös istui mutta toisessa reunassa göötti makasi ja sen ohjaaja sanoi "maa" varmaan 15 kertaa! Ihan loistava treeni! Kävin välipalkkaamassa Justia aluksi kahdesti ja sitten viimeiset 25 sekuntia olin koemaisesti. Just istui ihan supervarmasti, ei meinannutkaan mennä maahan! Tämä alkaa nyt näyttää sen verran lupaavalta, että voitaisiin kohta ottaa ihan koemainen paikkis täysin vieraiden koirien kanssa.
Maanantaina Päivin tokotreenit. Ja kyllä huomaa koirassa eron fyssarin jälkeen - Just oli ihan loistava! Vauhdikas, kävi omalla moottorilla ja oli herkeämättömässä kontaktissa! Aloitettiin kierrolla, ja kysyin Päiviltä erilaisia tapoja pilkkoa ja palkata liikettä, kun itse teen yleensä aina samalla kaavalla. Tehtiin sitten ensin valmiilla palkalla eli narupallo oli tötsien takana; Just sai nähdä, kun pallo vietiin. Kyllä muuten juoksi kovaa eikä ehtinyt haukkuakaan matkalla! Seuraavaksi tehtiin niin, että Just luuli palkan olevan taas tötsien takana, mutta Päivi heittikin sen sille heti kierron jälkeen. Tämäkin oli ihan loistava! Sitten kokeiltiin vielä ekaa kertaa sellaista, että jätin Justin seisomaan tötsien eteen ja siitä kiertämään - tämäkin onnistui! Tää voisi olla myös hyvä varotaito osata siltä varalta, että Just joskus jää tötsien etupuolelle jumittamaan (kuten ruudun korjauskäskyt). Ei tehty enempää, koska se olisi ollut epäonnistumisten kerjäämistä.
Sitten ruutu. Tässä muistaakseni ekalla toistolla Päivi heitti lennosta Justille pallon sen tullessa ruutuun. En kyllä yhtään muista, mitä sen jälkeen tehtiin, mutta tässä oli vähän haasteita, kun namipallo oli unohtunut toiseen kassiin (!!!), niin yritin käyttää Jokun tennispalloa, johon tein reiän, mutta Just ei kovin hyvin saanut sieltä namia. Loppuosasta seisomasta maahanmeno sujui hienosti mutta sitten Just ennakoi perusasennon noin miljoona kertaa! Joten se otetaan nyt treenilistalle.
Kolmantena juttuna luoksareita. Näytin Päivillekin sivulletulon etukautta, jossa banaanilinja + hidastus. Mietiskelin Päivinkin kanssa etukautta vai takakautta -kysymystä. Päivi ehdotti, että jos siirrettäisiin palkkausta oikealle puolelle, niin banaania saisi oikaistua. Kokeiltiin muutaman kerran, ja toimi aika kivasti: Just oli lähdössä kääntämään linjaansa, kun vapautin ja heitin pallon takaoikealle, niin linjahan oikeni siitä. Lopuksi vielä paikkis Marikan & Alman kanssa. Nyt oltiin täysi minuutti ilman välipalkkoja. Alma sai välipalkkoja ja nousikin kerran, mutta Just pysyi kuin tatti!
Tiistaina rallytreenit, mukana Joku ja Just. En ollut mitenkään ajatellut Jokua, mutta tuo alempi rata sopi sille ihan täydellisesti! Siinä oli kaikki sen lempparitemput ja se tekikin ihan superhienosti. Toista pätkää ei edes kokeiltu sen kanssa vaan lopetettiin, kun oltiin tehty rata ensin kerran palkattuna ja sitten toisen kerran vähemmillä palkoilla.
Just oli taas ihan huikee. On siinä iso ero ennen ja jälkeen huollon, ja tämä pitää nyt muistaa, että huonoon seuraamiseen ratkaisu ei ole motivointi vaan fyysinen apu. Just teki ensin ylempää pätkää. Pujottelussa meillä oli tötsien sijaan tasapainotyyny, koroke, ämpäri ja vati eli Justille tuttuja jumppavälineitä. Lähdöstä pujotteluun oli tahallaan pitkä kylttiväli, että seuraamisen sai kuntoon ennen välineiden ohitusta. Palkkasin ensin kerran seuraamisesta ja sitten mentiin pujottelun ohi. Ekalla kerralla Just vilkaisi ihan pikaisesti tasapainotyynyä mutta sen jälkeen seurasi joka kerta täydellisessä kontaktissa! Houkutuksessa oli Justin oma narupallo sekä pakasterasiassa kuivalihanameja, ei siis mitään superhaisevaa. Houkutus meni ihan loistavasti, ei ollut yhtään vaikeeta! Myös loppurata ihan moitteetta.
Sitten tauolle, joka oli Justin mielestä ihan turha. Tauon jälkeen alempaa rataa. Edessä peruutus oli hyvä, mutta merkillä Just lähti kohti takana olevaa houkutusta. Kylmän viileästi pysäytin sen, ohjasin merkille, kehuin, sanoin "uusin" ja kutsuin takaisin. Sitten otettiin uudestaan ja nyt Just valitsi tötsän, mistä palkkasin namipallolla. Tää oli oikeestaan aika hyvä, koska kertoi siitä, kuinka kova veto Justilla oli houkutukselle, ja oltais selvitty -3 virheellä, jos tää ois tapahtunut kokeessa. Radan loppuosa oli apinoitu Hyvinkään kisojen radasta. Nyt saatiin onnistumaan liikkeestä kutsu + pyörähdys oikealla, mutta oli se tosi pienestä kiinni, ei oo ihme, että oli vaikee kisatilanteessa. Toi tuplasaksalainen oikealla oli oikeastaan ainoa, jossa jäi vähän parantamisen varaa. Just lähtee joskus kiertämään ihan hirveän laajalla kaarella, tyyliin yli puolen metrin päässä musta. Haluaisin sitä tiiviimmäksi, mutta oma ratkaisu on ollut motivaation nosto, josta on seurannut ääntelyä, joten tähän olisi kiva saada muita ehdotuksia. Kaiken muun Just tekikin sitten vähintään "tosi hyvin"!
Torstaina Jokun agitreenit. Tällä kertaa oli ohjaustreeni teemalla rytmitys. Mä olin viime viikolla pyöräonnettomuudessa ja kylkiluun murtuman takia en voi juosta yhtään. Ja ihan ite suunnittelin tällaisen juoksuradan!!! Mutta ei hätää, koska mulla oli Joku rataa itsenäisesti lukeva ja irtoava koira hommissa! Kutsuin ykkösen yli, lähetin putkeen, hipsuttelin lähelle pituutta ja siitä sitten "kierrä"-käskyllä Joku otti ihan sujuvasti vitosen takaa ja siitä kieppasi backlapilla putkeen kuin ois aina näitä tehnyt! Tää on vähän ristiriitaista, kun se osaa irrota ja tuntuu keskittyvän paremmin tehdessään itsenäistä työtä mutta sitten kuitenkin syttyy, kun mä lähden kiihdyttämään.
7-8-välissä harjoiteltiin in-iniä. Jokullehan ei oo sitä opetettu ja pari ekaa kertaa ei tajunnut yhtään. Otettiin sitten välissä loppurata, jonka taas ohjasin kävellen ja mikäs siinä kävellessä, kun koira irtoaa!
Lopuksi otettiin in-iniä erikseen, vähän kuin tarjoamistyyliin niin, että seisoin vain rintamasuunta auki kohti kasia ja tadaa - se oikein katsoi ja mietti ja sitten valitsi tulla sisäkautta! Tätä jatketaan nyt tulevilla viikoilla mutta hitto kun näytti lupaavalta! Joku kyllä hokaa tällaiset jutut tosi nopeasti.
Kisatreenien jälkeen Agitokomaalle, jossa Jokun agitreenit. Rata oli aika epäonnistunut, koska kompastuin taas samaan ansaan yrittäen vain muokata valkkuryhmän radasta meille sopivaa ja siitä tuli liian vaikea. Kutonen oli kyllä vähän loivempi kuin kuvassa. Otettiin sitten tavoitteeksi tehdä nollalla pätkä 3-12. Ajattelin tehdä kutoselle persjätön mutta unohdin! Joten siinä sitten hirvee säätö ja jollain ihme poikkarivippauksella ohjaus seiskalle. Mutta siis onnistuttiin taistelemaan rata nollalla läpi! Ansaittiin siis suklaat ratatreenin tavoite saavutettuamme 😎
Tää oli se superhelleviikko, ja vielä meidän ryhmän aikaan myöhään illalla oli 24 astetta. Ei sitten yritettykään rataa enää uudelleen vaan kokeiltiin tuota alkua useammalla tavalla. Kaikki kyllä onnistui mutta paras oli persjättö vitosen jälkeen ja kutonen innillä, jota Joku ei edes osaa! Se otetaan kyllä nyt työn alle.
Maanantaina 4.7. kimppanose, jossa mukana Joku ja Just. Ajoneuvo oli jakeluauto, jossa muistaakseni kerran mentiin kätkön ohi mutta sitten löytyi. Sitten oli laatikot, jotka oli tosi vaikeet! Täytyy vähän prepata niitä vielä ennen seuraavaa koetta. Sisällä oli korkea kätkö, mutta koska Justia ei ollut vielä huollettu, pyysin Saaraa sanomaan "jes" heti, kun Just pyrki kohti kätköä ylimääräisten hyppyjen välttämiseksi. Joku sai etsiä sokkona ämpärialueen. Tää oli oikeastaan sille aika hyvä treeni, koska se ensin löysi mutta kun ei saanut multa vahvistusta, kävi vielä tarkistamassa muut. Sitten palasi kätköämpärille ja ilmaisi oikein painokkaasti, mistä palkka. Jokulla myös ajoneuvo sujui hienosti, laatikoita ei tehty ja korkeitahan se ei oo treenannut, joten siitä otettiin ihan alkeita.
Tällä viikolla Justilla ei ollut muita treenejä, kun keskiviikkona oli fyssari. Jokulla oli vielä torstaina agi, jossa tällä kertaa estetreeni. Mä olin täräyttänyt rintalihakseni pyöräkolarissa enkä pystynyt juoksemaan enkä liikuttamaan vasenta kättä normaalisti. Mutta Jokulla oli ihan täydelliset treenit! Tehtiin ensin rengasta radan osana onnistumisprosentilla 100. Sitten tehtiin keinua radan osana onnistumisprosentilla 100. Ja sitten vielä puomia kolme toistoa - onnistumisprosentilla 100. Siis ihan oikeasti täydelliset treenit!
Olin jo kauan sitten ilmoittaunut HSKH:n tokotehiksen järjestämiin kisamaisiin tokotreeneihin 30.6. tietämättä toki, että se osui superhelleviikolle. Mietin pitkään, jättäiskö väliin vai ei, kun lämpötila oli 27 astetta ja Ojangon kenttä suorassa auringonpaisteessa, joskin tuulinen paikka, mutta päätin kuitenkin mennä, koska näitä tilaisuuksia tulee niin harvoin. Ojangossa on koirien suihkutusmahdollisuus, mutta Just ei oikein arvosta suihkua, niin kastelu jäi vähän puolittaiseksi. Jokaiselle koirakolle oli varattu 15 minuuttia aikaa tehdä koemainen suoritus ja sitten vielä 20 minuuttia treeniaikaa. Kolmesta kouluttajasta meille osui Carita, mikä oli kiva juttu, kun ennestään tutun kouluttajan kanssa pääsee suoraan asiaan eikä tarvii selittää niin paljon. Palautteet puhuttiin kaikki lopussa mutta kirjoitan ne nyt tähän liikkeiden lomaan, niin on helpompi jäsentää.
Me tehtiin koko avoin luokka, aloitettiin mahdollisimman kisamaisesti mutta tarkoitus oli yllätyspalkata jostain erityisen hyvin menneestä jutusta. Kehääntulo oli aika huono. Ensimmäisenä liikkeenä oli liikkeestä seisominen, jossa heti alussa tuli katkos, kun Just vilkaisi viereisessä kehässä olevaa toista koiraa, eikä lähtenyt ekasta käskystä seuraamaan. Toisesta käskystä lähti ja sitten loppuliike oli ihan täydellinen ja iloinen! Tää ois ehkä ollut kasin liike kaksoiskäskyn takia. Tässä myös hieno sosiaalinen palkkautuminen ja lyhyt siirtymä kontaktissa; jotain sählinkiä tässä oli ennen seuraavan liikkeen alkua mutta fokus pysyi hienosti.
Toisena liikkeenä oli luoksari, jossa kokeilun vuoksi otin Justin takakautta sivulle. Yllättäen se tuli takakautta ilman lisäkäskyä! Ja koko matka laukkaa, mutta lopussa tuli kolme painokasta haukahdusta. Tästä pohdittiin Caritan kanssa palautteessa, että tää on nyt vähän vaikea juttu, koska takaakiertäminen on Justille tehtävä, jossa se ääntelee usein rallyssakin eli hyvät mahikset kirvoittaa haukkua. Mutisin siinä, että olen vasta vaihtanut sen kiertämään takakautta... toki kyse voi olla siitäkin, että se on vielä epävarma, kun ollaan niin vähän aikaa tehty. Carita kuitenkin sanoi jotain, mitä en olisi halunnut kuulla: hidastaminen lopussa on pienempi virhe kuin haukkuminen 🙈 Että en nyt oikein tiedä, pitäiskö antaa olla ja tehdä luoksari etukautta kuten ennenkin vai käyttää aikaa takaa kiertämisen opettamiseen vahvaksi, minkä lopputulos voisi olla parempi.
Luoksarista hyvä sosiaalinen palkkautuminen mutta sitten vähän hylkäsin Justin, kun lähdin kohti seuraavaa suorituspaikkaa. Tässä pitäisi olla tarkempi, että ENSIN katson suorituspaikan ja SITTEN vasta lähden liikkeelle yhdessä koiran kanssa. Seuraavana hyppynouto, joka muuten ihan täydellisesti ja ilman haukkuja, mutta paluuhypyssä Just räpsäytti vähän esteeseen eli siitä olisi varmaan tullut 8. Tämä on asia, jota on tapahtunut useampia kertoja, mutta en ole yhtään kiinnittänyt siihen huomiota! Varmaan pitäisi kiinnittää, koska a) ihan turhia pistemenetyksiä bravuuriliikkeestä ja b) ei varmasti ole koiran mielestä kivaa osua. Tuli mieleen, että niin paljon kuin Just on elämässään hyppytekniikkaa treenannut, niin eihän se ole treenannut hyppytekniikkaa kapula suussa! Juttelin tästä seuraavalla viikolla Hannan kanssa ja sainkin ohjeet eli toteutusta vaille valmis!
Hyppynoudosta taas iloiset välipomput ja tässä kohtaa palkkasinkin sitten namipallolla. Mielenkiintoisinta oli se, että tämän jälkeinen pitkä siirtymä oli aivan upea, ehdottomasti koko setin paras; onneksi tajusin antaa siitä namin. Eli tuliko Justille palkkauksesta kuitenkin fiilis, että täällähän kannattaa tsempata, kun palkkaa on sittenkin tarjolla? Tää siirtymä oli siis aivan kuin oppikirjasta: käveltiin pitkä kaarre ja lähestyttiin suoralla linjalla seuraavan liikkeen eli ruudun lähetyspaikkaa. Just bongasi ruudun hyvin mutta haukahti pari kertaa. Hiljeni kuitenkin käskystä ja lähtiessä pääsi vain ihan pieni ilonkiljahdus. Ruutu teknisesti aivan täydellinen! Laukalla keskelle ja ekoilla käskyillä kaikki vaihdot. Tää ois ehkä ollut 9 lähtöhaukun takia.
Vähän säätöä siirtymässä mutta vire pysyi kuitenkin ihan ok. Seuraavana oli merkinkierto, joka meni aivan totaalisen pelleilyksi. Ensin Just kävi kartioilla kiertämättä niitä ja lähti sieltä kohti ruutua, koska kierto on ihan tyhmä ja ruutu ois paljon kivempi! Pysäytin ja lähetin uudestaan, josta tokalla käskyllä Just lähti uudestaan kiertämään oikein mäkättävästi haukkuen 😂 No kierto tuli sitten suoritettua. Caritalla oli muuten mielenkiintoinen pisteknoppi: jos koira käy kartioilla kiertämättä niitä, niin liikkeestä voi saada vielä vitosen.
Tässä vaiheessa vire alkoi laskea; varmasti kuumuus osaltaan teki tehtävänsä. Pikemminkin ihme, että noinkin monta liikettä meni hyvässä vireessä. Seuraaminen meni vähän taempana kuin mitä haluaisin, mutta kontakti pysyi kuitenkin. Videolla ei näy ihan koko kaavioita; mulla on sellainen muistikuva, että yhdessä kulmassa olisi jätättänyt enemmänkin. Urhoollisesti Just kuitenkin tsemppasi 💖 Carita sanoi, että aika höveli tuomari pitää olla, että mun avut menis läpi 😂 En nyt jaksa kuitenkaan tästä asiasta stressata - tärkeintä, että fiilis säilyy seuraamisen läpi.
Jos olisin ollut fiksu, olisin palkannut kesken seuraamisen purkkipalkalla ja lopettanut siihen. No en ollut. Siirtymä oli huono, ja kaukoissa piiitkästä aikaa Just ei noussut ekalla käskyllä. Tokalla nousi mutta senkään jälkeen ei saatu yhtään istumaannousua ekalla käskyllä. En viitsinyt palkata tästä, joten otettiin vielä siirtymä, liikkeenaloitus ja maahanmeno, niin siitä sitten palkkasin.
En ollut antanut mitään toiveita liikejärjestyksestä, koska halusin tehdä mahdollisimman kisamaisesti, mutta jälkikäteen ajateltuna olisi varmaan kannattanut toivoa vaikka hyppynouto viimeiseksi ja "raskaat liikkeet" kaukot ja seuraaminen alkupuolelle, kun kerran olosuhteet oli aika äärimmäiset. Tai sitten aina olisi hyvä olla joku supersimppeli varaliike kuten alon kapulanpito, jonka voisi sitten ottaa viimeiseksi, jos suunniteltu vika liike epäonnistuu. Mutta täytyy myöntää, ettei kyllä omassa päässäkään liikkunut mitään ajatuksia!
Tauon jälkeen treeniosuus. Nyt saatiin sellainen kehääntulo kuin halusin. Aloitettiin kierrolla, jossa Just demonstroi kahdeksan metrin kierron eli kääntyi liian aikaisin takaisin. Toi on kyllä ihme tapa! Carita mutristeli aikansa ja sanoi, että vaikka ei hirveesti tykkää käyttää kierrossa suorapalkkaa, niin Justin kanssa kannattaa ottaa varmaan kuuri sillä. Joka tapauksessa kierron arvoa sen mielessä pitää kasvattaa, että kierto olisi yhtä kiva kuin esim. ruutu. Olin kyllä jo vähän ajatellut, että pahin kierto-ongelma olisi jo ohi... mutta oikeastaan me ollaan treenattu esim sitä suorapalkkaa kierrossa tosi vähän, vain muutaman kerran! Joten ei pitäisi pitää itsestäänselvyytenä ja varmana liikkeenä vielä.
Sitten kaukoja. Näytin meidän kaukopelin ja oli "vähän" eri näköistä tekemistä kuin kisamaisessa. Carita antoi lisävinkin lisätä peruutustemppu näiden väliin. Esim. jättö maahan - 5 metrin kävely kuten kokeessa - "pakki" - "maahan" - "istu" - "pakki" - "istu" jne. Tää oli aika hauska! Ensimmäisen pakki-käskyn kuultuaan Justin ilme oli epäuskoinen ja se varmaan ajatteli mun seonneen. Sitten sai ideasta kiinni ja tuntui innostuvan! Tällä jatketaan ja sama myös jääviin!
Treenattiin myös vähän siirtymään lähtöjä. Tässä kyllä avainsana on yhdessä: etten hylkää Justia lähtien hiihtämään kohti seuraavaa paikkaa. Muisteltiin sitä hyppynoudon ja ruudun välistä siirtymää ja Carita sanoi, että mun kannattaisi sitä käyttää aina kun mahdollista eli kävellä joku kierros ja lähestyä seuraavan liikkeen aloituspaikkaa suoralta linjalta. Tätä kun selitin Annikalle seuraavalla viikolla, niin Annika sanoi huomanneensa, että kun yritän saada Justin aloituspaikkaan etukautta, se on kömpelön ja hankalan näköistä. Eli mieluummin pyytäisi sitä kiertämään takakautta tai tehtäis ulkokaaren käännös tai jotain sellaista. Tää oli tosi hyvä huomio, koska Annikahan meidän treenejä on eniten nähnyt.
Treeniajan jälkeen juteltiin vielä vähän koevalmisteluista ja palkkausasioista. Carita tsemppasi meitä ihan hurjasti ja patisteli kokeeseen. Täytyis vain itse uskoa siihen, että kyl tää tästä. Sanoinkin, että kyllä me syksyllä mennään kokeilemaan. Olen päättänyt antaa tokolle mahdollisuuksia tämän syksyn ajan. Tarkoituksena on käydä useammassa kokeessa ja jos vielä niiden jälkeen tuntuu, ettei tästä tuu mitään, niin sit annetaan olla.
Aika samanlaisia ajatuksia Caritalla oli, miten ollaan tehtykin. Tämä oli tietysti kiva kuulla ja vahvisti omia ajatuksia. Etäpalkkaa koko setistä Carita ei suositellut, ettei Justin ajatukset olisi liikaa kehän ulkopuolella. Jatketaan siis mun olkapäälle salakuljetettuja palkkapurkkeja ja vastaavia 😂 Ja vaikka koekehässä ei saa olla palkat mukana, niin jonkun taskumatin voisi kuitenkin kätkeä mukaan.
Kannattihan se kuitenkin lähteä, vaikka mitään täydellistä suoritusta ei tehtykään, eikä koirakaan saanut lämpöhalvausta. Just kestää kyllä parhaiten mun koirista kuumaa ja jaksaa jotain tehdäkin lyhyitä aikoja!
Juhannuksena ei mökillä tehty yhtään mitään, ei edes yhtä nosepiiloa. Vielä kaupunkiin tultuamme oli niin kova helle, että piti miettiä, mitä voi tehdä ja mitä pitää jättää väliin. Skipattiin heti maanantain kimppanose ja mentiin sen sijaan uimaan. Tiistaina kuitenkin rallytreenit, joihin otin Lyytin ja Justin. Hallissakin oli 27 astetta, vaikka toki varjoisaa.
Yhtenä aiheena oli puolenvaihdot ja toisena lyhyet kylttivälit ja uusinnat. Näihin olin ottanut inspiraatiota piirinmestiksistä tai siis piti saada revanssi epäonnistuneista kohdista. Lyytin kanssa tehtiin ihan lyhyet pätkät, kun se kärsii kuumasta tosi paljon; se teki kyllä oikein pätevästi sen, minkä teki.
Justin kanssa tein ensin tuon puolenvaihtoradan alkusuoran ja palkkasin, kun erottelut menivät kohdilleen. Aika haastava tää kyl oli! Askelmerkkien piti osua ja ajoitusten olla tarkkoja. Yritin myös keskittyä siihen, että kävelisin suoraan puolenvaihto edestä -kyltin jälkeen.
Tauon jälkeen alempaa rataa. Tästä jäi vähän nihkeä fiilis, mutta 27 asteen lämmössä ei voi olettaakaan, että koira olisi täydessä vireessä. Tällä radalla oli siis tarkoituksella liian lyhyet kylttivälit, koska yleensä mulla on aina liian pitkät. Tarkoituksena oli myös uusia vähintään pari tehtävää. Täyskäännöskyltille Just seurasi huonosti (nurkkaa kohti) mutta sain palkkauksella parannettua tätä. Seisominen ja pyörähdys olivat eri päin kuin kuvassa. Seisominen onnistui hyvin ja sen jälkeen melkein heti sai aloittaa ohjauksen pyörähdykseen. Mietin, miksi Just pyörähti täyskäännöksessä niin laajasti, ja siinä treenin kuluessa hoksasin, että tekee niin laajan kaaren kuin mun käsi. Eli kun tein käsimerkin pienenä kieppinä, niin Just myös kääntyi pienemmässä tilassa. Uusinnat sujui muistaakseni ihan ok.
Lauantaina sitten rallykisat Hyvinkäällä. Viimeinen mahdollisuus kerätä pisteitä SM-kisoja varten, mutta olin etukäteen päättänyt, että en enää yritä metsästää tuloksia vaan mennään keväällä kerätyillä pisteillä. Lähtökohdat oli vähän huonot: Just jumissa (fyysisesti) ja ulkona 30 astetta lämmintä, hallissa onneksi vähän vähemmän.
Kisassa oli ylituomari Hannele Pirttimaa ja tuomariharjoittelija Katja Kuusela. Rata oli ihanan selkeä! Ekalla edestakaisella suoralla tehtiin samat tehtävät molemmin puolin. Sermien sisä- mutta kehänauhan ulkopuolella sai vielä palkata, joten käytin tämän hyväkseni tuomarin ja harjoittelijan vielä käydessä läpi edellisiä papereita. Tein kehän ulkopuolella "kehääntulon", josta pääsin vielä palkkaamaan. Sitten annoin Justin tsekata kehän ja sen kaikki toimihenkilöt ja palkkasin sen jälkeisestä kontaktista, minkä jälkeen päästiinkin jo kehään.
Lähtö meni tosi kivasti. 2. kyltillä pieni kontaktin tippuminen, mutta heti päästiin jatkamaan. Eteentulot tökki tällä kertaa molemmin puolin; Just ei lähtenyt ekasta käskystä sivulta eteen. Ympäripyörimiset Just teki tosi hitaasti mutta sujuvasti ja virheittä kuitenkin. Sen sijaan kaikki liikkeellelähdöt kontaktissa! Juoksuosuus ok, mutta sen jälkeen Just aavistuksen jätätti, mutta kun vaihdettiin puolta jalkojen välistä, niin yhteistyö löytyi taas.
Tässä kohtaa tulikin oikeastaan kisojen tärkein oppi: Jos koira jumittaa, niin jatka vain ohjausta selkeästi, napakasti sekä iloisesti ja kehu aidosti, niin kontakti palaa kyllä. Houkuttelu ja kalastelu ovat tuhoon johtavia teitä. Nytkin puolenvaihdon jälkeen ja paikallakäännöksessä sanoin iloisesti ja napakasti "sivu" ja sitten kehuin aidosti tekemisen parannuttua, niin tuo hetkellinen jumitus jäi todellakin hetkelliseksi ja sen jälkeen päästiin taas jatkamaan hyvässä yhteistyössä.
Istu-käännös oikeaan - istu -kyltin vedin itse vähän liioitellusti, niin Just teki hieman enemmän kuin 90 asteen käännöksen. Tästä ei virheitä kuitenkaan mutta valkovuokosta saatiin jostain syystä -3 tvä. Sitten olikin edessä radan vaikein osuus: liikkeestä istu ja kutsu + oikealla pyörähdys. Olin jo tutustumisessa hinkannut askelmerkkejä tuohon ja todennut, että pyörähdys pitää aloittaa heti, kun koira saavuttaa minut. Istuminen menikin hyvin, mutta sen jälkeen Just bongasi ilmastointipömpelin takana seisovan tuomariharjoittelijan ja missasi ekan kutsun. Tokasta kutsusta tuli ihan superhienosti laukalla mutta tämä oli jo vähän myöhäistä, koska olin jo melkein pyörähdyskyltillä. Ja se melkein onnistui! Just pyörähti kyllä mutta sitten ihan viime hetkellä liikahti sen verran, että tuli kiertäneeksi kyltin. Uusintaan Just lähti kivasti mutta haukahti kahdesti edellisen kyltin suorituspaikalla, joten piti muistuttaa hiljaisuudesta ennen toista yritystä. Uusinta onnistui, mutta mä onnistuin tienaamaan meille -10 pysähtymällä. Loppurata menikin kivasti ja sosiaalinen palkkaus radan lopussa toimi.
Ääntelystä ei yhtään virhepistettä! Ei Just kyllä vinkunutkaan kuin ihan parilla kyltillä ja haukahti sen kaksi kertaa uusintapaikalla. Loppupisteet oli 84; tällä kertaa ei saatu mitään tuomarinkommenttia. Olin kyllä tosi tyytyväinen kokonaisuuteen. Suurin osa radasta meni hyvässä kontaktissa ja keskittyen, jumitukset olivat aivan hetkellisiä ja niistä päästiin heti yli. Liikkeellelähdöt toimivat sekä alussa että keskellä rataa. Just tsemppasi niin hienosti ja teki varmasti ihan niin hyvin kuin näissä olosuhteissa pystyi 💖 Ens kerran treenilistalle liikkeestä kutsu + pyörähdys oikealla!
Maanantaiaamuna ajeltiin Halkiaan Jennille&Robinille. Kaikille oli jotain kivaa puuhaa tiedossa: Joku pääsi leikkimään Vilkan kanssa, Just pääsi nosettamaan ja mä pääsin palluttamaan Pessin pentuja. Jokukin oli halunnut palluttaa pentuja ja haukkui ensin aidan takana, että entäs minä entäs minä??!! Tämä olikin loistava koulu Jokulle, kun pennut säikähtivät sen haukkua mutta tulivat moikkaamaan, kun se makasi maassa hiljaa. Siis pennut kouluttivat Jokua!
Justille ja Heksulle neljä etsintäaluetta, joissa hajut vanhentuneet 1-1,5 h, sää oli sateinen. Ensimmäinen mun tekemä ulkoalue irrallisista tavaroista. Lähikätkö oli kastelukannussa, joka oli heti toinen esine lähdöstä. Just oli menossa aika vauhdilla, mutta kun vähän jarrutin hihnasta, se nappasikin hajun ja ilmaisi muistaakseni jossain 10 sekunnissa.
Sisäalue koostui kahdesta tilasta, joissa yhteensä 2 kätköä, autotalli + huone, aikaa 2,5 min, joka ei kyllä riittänyt alkuunkaan 😂. Just kävi tosi kuumana ennen lähtöä, joten lähetin sen etsimään ulkoseinästä alkaen, kuten leirillä opeteltiin. Autotalli oli tosi vaikee; se oli täynnä kamaa ja häiriöhajuja ja siellä oli vaikea pysyä kärryillä, mitä oli jo haisteltu. Kun oltiin mielestäni käyty kaikki paikat, siirryttiin toiseen huoneeseen. Sielläkin oltiin mielestäni käyty kaikki paikat, kun 30 sekunnin varoitus tuli. Vaan eipä ollut - yksi nurkka oli katsomatta. Kun me Jennin kanssa puitiin tätä, Just oli pari kertaa hypännyt vaatekoritornia vasten kahdelta sivulta. Tässä vaiheessa keksin, että haa, nurkka on käymättä ja sitä kautta Just pääsikin kätkölle, joka oli vaatekoritornissa ehkä n 110 sentissä. Sitten Jenni pyysi mua katsomaan vielä autotallia, että mitä sieltä olisi vielä käymättä. Pyysin Justia odottamaan ja menin katsomaan ja miettimään oikein tarkasti, kunnes keksin, että toiseen huoneeseen johtava "käytävä" oli vielä etsimättä. Siellähän se kätkö olikin. Se oli kuitenkin klassinen "luulin, että olin tehnyt helpon kätkön", mutta haju ei ollut levinnyt sieltä mitenkään järkevästi.
Sitten ajoneuvoetsintä, jossa 3 autoa ja peräkärry, 2 kätköä ja aikaa 4 minuuttia, maksimikorkeus porokoiran nenänkorkeus! Ensimmäinen kätkö löytyi peräkärrystä n. puolessa minuutissa. Tästä otin vain sosiaalisen palkan ja jatkettiin. Tällä kertaa muistin myös itse käyttää sekkaria. Reaktiota tuli reunimmaisesta autosta mutta ei ilmaisua. Pistin tämän mieleeni ja käytiin kaksi muuta autoa läpi. Yhtäkkiä aikaa oli enää minuutti. Mentiin takaisin punaiselle autolle, ja Just tutki tosi tarkkaan takaoven saumaa mutta ei ilmaisua vieläkään. 30 sekunnin varoituksen kohdalla otettiin sovitusti aikalisä ja sanoin, että mielestäni kätkö on punaisessa autossa. Se oli oikein, mutta tässä vaiheessa Jenni totesi, että sade on tainnut liuottaa hajun, koska Just on ollut siinä niin pitkään ilmaisematta. Sama toistui Heksulla, joten näin se varmaan oli. Eli jatkossa ei tehdä sateella saumakätköjä, joihin vesi pääsee valumaan, vaan laitetaan kätkö johonkin, mihin sade ei pääse. Pohdittiin myös, olisinko voinut kokeessa saada tästä pisteet kotiin, ja todettiin, että jos mitään muuta ei löydy, niin ilmoita viime tipassa se, johon koira on painanut nenänsä (autoon jäi ihan jälki).
Viimeinen alue oli mun tekemä korkea kätkö ovessa. Just ei kyllä yhtään lähtenyt tähän. Nosti muutaman kerran nenäänsä rekisteröiden ylhäällä olevan hajun mutta ei viitsinyt hypätä seinää vasten ennen kuin yllytettynä. Tästä nyt sitten johtopäätös, että pidetään taukoa korkeissa kätköissä ennen seuraavaa fyssaria, joka on 6.7.
Tiistaina Justin synttäritreenit! Nyt on jo kaksi kertaa treenattu kesällä ulkokentällä, ooh! Tällä kertaa oltiin Annikan lähikentällä Itä-Pakilassa. Kiva kenttä, mutta tosi paljon häiriötä, kun kenttä on kolmelta sivulta avoin ja tien vieressä; varmaan kaikki Itä-Pakilan koirat olivat yhtaikaa iltalenkillä... Just sai päivänsankarina kunnian aloittaa. Tehtiin kaikenlaisia hassuja palkkauspelejä, mikä oli tosi hauskaa kaikkien osapuolten mielestä. "En mä tiiä miten tää toimii, kokeillaan!" Aloitettiin ruudulla, jonka takana pallo, jonka viemistä Just ei ollut kunnolla nähnyt. Tää oli vähän harmillista, koska Just teki aivan täydellisen ruudun mutta ei tajunnut pallon olemassaoloa. Seuraavalla kerralla, kun tiesi, missä se on, teki hyvän pysähdyksen selkä muhun päin 😂 Seuraavalla toistolla maahan-käsky ei mennytkään läpi ja sen jälkeen alkoi tulla huonompia toistoja. Annika analysoi aika todennäköisen syyn tälle: "Missä pallo" ei ole tarpeeksi vahva vihje takapalkalle lähtöön. Eli sitä pitää vahvistaa seuraavaksi. Tässä vaiheessa treeniä jätin pallon ruutuun vallihautaan odottamaan lopputreeniä.
Tämän jälkeen otettiin luoksaripeliä, kuten Riitta neuvoi eli takakautta. Otettiin ensin kohtuullisen lyhyeltä matkalta. Siis nää meni yllättävän hyvin! Justilla oli aika hyvä ajatus kiertämään lähtöön ja siitä näki kyllä, kumpaa kautta ajatteli tulla. Ihan pari kertaa vain ajatteli vasemman kautta tulemista, kaikki muut meni täydellisesti. Näyttää lupaavalta!
Seuraavana otettiin Kantoluodon inspiroimaa sivullaistumista ja seuraamista niin, että mulla ja Annikalla oli molemmilla namit: kontaktin palauttamisesta mä palkkasin, kontaktin säilyttämisestä Annika palkkasi mun suunnasta. Just oli aluksi hauska, kun se piti nenää mua kohti mutta silmät kääntyivät kohti Annikaa 😂 Mutta kyllä Just sitten sai idean juonesta kiinni ja lopulta teki tosi hienoa seuraamista 100 % keskittyen! Sitten tehtiin samaa jäävillä, ja Annika pohti sitä, että onko kriteeri iloinen ilme suu auki vai keskittynyt ilme suu kiinni. Erinomainen kysymys, johon en osannut vastata, joten palkattiin molemmista, kunhan pää ei riippunut. Viimeisenä juttuna vielä lähetys ruutuun, jossa siis valmis palkka.
Jokun vuoro oli melkoista säätöä. Tai ensin se teki kivasti mutta mulla ei ollut mitään suunnitelmaa ja homma meni aika sekoiluksi. Sitten se keksi yhtäkkiä, että on jano ja meni juomaan. Siitä se taas huomasi konginsa, jota jäi syömään. En ottanut tästä painetta vaan totesin, että ihan sama, syö vaan kongiasi, me muut treenataan. Ens kerralla laitan kongin reppuun sen vuoron ajaksi, tai mieluummin teen sen kanssa ekana ja sitten annan kongin. Lopuksi vielä paikkis Just + Elsi (joka teki makuuta) ja taas uhkasin, että jos et pysy istumassa, niin Elsi saa sun kanatikun. Yhteensä aikaa meni pari minuuttia, kun ensin olin ihan lähellä ja palkkasin pari kertaa, sitten olin kauempana minuutin verran ja sitten hiippailin jännitettä ylläpitäen hakemaan sen kanatikun, jonka toin sitten Justille ja vapautin paikalta. Hyvältä näyttää!
