Ihan vähäsen reenaillaan

Keskiviikkona Justilla totuttuun tapaan Maijun treenit. Viime kerrasta viisastuneena aloitettiin vauhdikkaalla pätkällä: kutsu renkaan läpi ja lähetys sivuttain olevan hypyn yli, pallo valmiina hypyn takana. Just palloa, sit mua, sit palloa, sit karkasi renkaan ja hypyn ohi, pölli pallon ja lähti vetämään sen kanssa hepulia ympäri hallia :D Kun pakollinen kiintiöpelleily oli hoidettu, päästiin asiaan. Ensin heitin pallon sivuttaishypyn yli, sit jatkettiin siitä vielä suoralla hyppy ja putki. Kerran roiskaisin hypyn, jolloin Just kiersi koko hypyn, muuten meni superhienosti ja irtosi putkeen tosi kaukaa. Toisessa setissä takaakiertoa persjätöllä ohjattuna. Tuntui vähän vaikeelta, kun Just ei kato mua ollenkaan (Lyyti-kyselijään tottuneena), mutta kattoohan se mun juoksulinjaa. Siispä kun tarpeeksi aikaisin tein, niin onnistui. Maiju huomautti myös, että jos vain huitaisen persjätön jälkeisen hypyn, niin sehän onnistuu vain niin kauan, kun koira ei joudu hyppäämään. Eli sitten kun siinä onkin korkea rima edessä, niin pitää tarkemmin merkata ponnistuspaikka. Lisäksi ollaan kotona tehty vähän kontakteja, kun löysin porukoilta puomin alastulon.

Tänään tokoiltiin tossa Pihliksen koriskentällä. Tai oltiin kyllä siinä nurmikolla, kun koriskentällä oli muksuja pelaamassa. Lyytillä aika onnistunut setti, ei talven jälkeisen ruohokentänkään hajut häirinneet. Ensin harjoiteltiin vähän täyskäännöstä oikealle. Parin huonon ohjauksen jälkeen lähti sujumaan ja kyllä se tuntuu tosi paljon helpommalta kuin vasemmalle tehtynä. Eli tätä jatkossa. Sitten muutama luoksari aika lyhyeltä matkalta, kun saikulla ollaan edelleen (Annika piti kiinni lähdössä). Tuli varmasti ja innokkaasti loppuun asti mutta vauhti ei nyt ollut mikään päätä huimaava, kun matkaa ei ollut. Sitten vähän kaukojen ekaa nousua. 5 metristä nousi vielä mutta 6 metriä oli liikaa. Palasin sitten lähemmäs ja tuli tosi hyviä nousuja, joten nyt vaan maltillista matkan lisäämistä. Sitten kisamaisena seuraaminen, jonka kaavio oli meidän Porvoon kokeesta, yhteensä 50-60 askelta, kaikki käännökset, juoksuosuus ja kaksi pysähdystä. Lyyti oli superhieno <3 Kontakti ei pudonnut kertaakaan, käännökset täsmälliset ja paikka pysyi. Ainoa virhe äännähdys liikkeelle lähdössä, joten arvosanaksi 9,5 :-) Nyt tuntuu kyllä tosi hyvältä toi seuraaminen, kun on maltettu rakentaa sitä kunnolla ja järjestelmällisesti, ihan eri tapaan kuin syksyllä ennen ekoja kokeita.

Just aloitti tolpan kierroilla, ensin agilitytyyliin ohjattuna, sitten sai tarjoilla. Palkaksi narupallo. Meni aika kivasti mutta näitä pitäisi muistaa tehdä tarpeeksi usein. Sitten ekaa kertaa paikallakäännöksiä. Oli haastavaa mutta hyvin pentu yritti. Sitten vähän paikallaoloa nami edessä, makasi kyllä mutta sieltä tuli piippiä, joten tarkkana pitää olla jatkossa. Lopuksi kisamaisesti 5 askeleen kontaktikävely, maahanmeno ja luoksetulo, mutta hitto kun se on nyt oppinut niin hienosti purkkipalkan, että luoksetulon jälkeen juoksee takaisin Annikan luo :D Tänään purkki oli siis mun taskussa ja täytyy varmaan tehdä vähän kuurina sitä.

Treenipäivitystä

Onkin suunnilleen kuukauden treenit jäänyt päivittämättä. Just on nyt treenaillut Lyytin paikalla Maijun ryhmässä. Maaliskuun ekalla kerralla treenattiin ekassa setissä takaaleikkausta hypyllä. Se lähti sujumaan tosi hienosti, mutta sitten kun perään piti vielä ottaa putki takaaleikaten, niin se oli vähän liikaa. Pari kertaa palkattiin putkesta, niin johan lähti sekin sujumaan :-) Treenin loppuun vielä vähän ennakoivaa valssia. Sillä viikolla oltiin viimeisen kerran myös penturyhmän treeneissä. Itsellä oli paska fiilis Lyytin ja raskaan eläinsairaalapäivän takia, joten vaikea keskittyä. Näistä treeneistä mieleen on jäänyt Justin x-määrä putkeenmenoja mun selän takaa ja tosi hieno irtoaminen koko hallin pituiselta hyppyjen ja pussin muodostamalla suoralla.

Tällä viikolla Just esitti sellaisen väliaikanumeron, että treenikavereille oli naurussa pitelemistä. Yritin treenata aluksi poispäinkääntöä (uusi juttu), mutta eihän sellaiseen pysty keskittymään, ennen kuin on päässyt rallaamaan. Lopputulos: 5 putkea, 3 puomin kontaktia, 5 kertaa karattu suoraan palkalle ja treenikaverit moikattu. Sitten luovutettiin ja otettiin leijeröintiä: suora putki puomin ali ja sieltä ohjaus puomin toisella puolella olevalle hypylle. Parin palkkauksen jälkeen jatkettiin siitä vielä mutkaputkeen ja siitä käännös. Leijeröinnissä ei ongelmaa ja vauhti oli sellainen, etten meinannut ehtiä käännökseen mutkaputken jälkeen :-) Toisessa setissä sitten sitä poispäinkääntöä ja hemmetti kun se on vaikee. Jatkamme harjoituksia.

Tokorintamalla ei mitään ihmeellistä, kun ei hirveesti olla treenattukaan Lyytin saikun takia. Seuraaminen etenee, kaukot alkaa olla aika hyvässä vaiheessa, nouto ei etene yhtään eikä luoksari, kun Lyytiä ei voi juoksuttaa. Eilen oli kisamaiset treenit, jotka meni parhaiten tähän mennessä. Ensin avo-tyylin paikkamakuu, jossa menin ekaa kertaa hallista ulos piiloon. Kävin kaksi kertaa palkkaamassa. Varmasti makasi, mutta sen verran jännää taisi olla, että ennakoi perusasennon. Molemmat seuraamiset aivan loistavia, tehtiin kunnon kaaviot käännöksineen, pysähdyksineen ja juoksuineen, mentiin jopa lähelle kehän reunaa yleisöä kohti, eikä Lyyti laskenut kontaktia kertaakaan! Palkkasin molempien jälkeen. Maahanmeno avo-luokan tyyliin about perfect. Avon kaukoissa 3,5 metristä vaihdot hyvät, paitsi ei noussut sivulle ekasta käskystä. Lopuksi liikkeestä seisominen, jossa vähän liikautti jalkoja, kun palasin sivulle. Ei siis juuri yhtään paineistumista, ja seuraaminen pysyi yhtä hyvänä jäävissäkin, jes :-) Lyyti-parka onkin kovasti kaivannut tekemistä, saattaa lenkilläkin tulla sivulle ihan vain kysyäkseen, että saisiko tehdä jotain. On surkeeta, kun kaverit saa leikkiä, mutta Lyyti, kaikista kuuliaisin, ei saa olla vapaana :-(

Vapun yksäri

Olin varannut torstaiksi 13.3. Lyytille ja Justille yksärin Vappu Alatalolta. No, sattuneessa syystä Lyyti ei voinut osallistua, joten menin vain pennun kanssa ja Maija & Humu tuli kaveriksi. Tähän mennessähän Justis on tehnyt kaksi kertaa perussarjaa ja kerran taipumista, nyt tarkoituksena saada treenivinkkejä seuraaville kuukausille.

Ensin perussarjaa mediväleillä. Ekalla toistolla lähti vähän huonosti ja laskeutui heti ensimmäisten hyppyjen taakse. Paransi kyllä loppua kohden. Tokalla loikkasi kaksi viimeistä yhdellä loikalla ;-) Kolmannella karkasi ja meni omia aikojaan ja se olikin paras toisto, niin kuin ne aina... Sitten kasvavaa sarjaa, edelleen mediväleillä. Ekalla toistolla sillä oli valjaat päällä, mikä rajoitti etupään liikettä. Toka ilman valjaita parempi. Sitten set pointia pentuasetuksin eli hypyssä rimat V:n muodossa. Tämän jälkeen alkoikin olla jo selvää, mikä sujuu ja mikä ei:

• + selkä liikkuu hyvin
• + draivia palkalle riittää
• + venymisessä ei ongelmaa ;-)
• - Just ei oikein siirrä painoa taakse ennen lähtöä vaan valahtaa suoraan eteenpäin selkä lötkönä 
• --> rykäsee niskalla lisää vauhtia
• - takajaloilla kiire tulla alle laskeutuessa

Siihen sitten otettiin sellainen treeni, että palkka oli heti speedbumpin jälkeen, ennen hyppyä. Se auttoikin, eikä Just enää valahtanut eteenpäin lähtiessään. Saatiin ohjeeksi tehdä nyt neljä kertaa n. viikon välein pari toistoa tota treeniä ja sitten jos näyttää toimineen, niin jatkaa sitten muille sarjoille. Samoin perussarjaa voisi tehdä ketjuttamalla tarkoituksena saada Just ajattelemaan hyppykaartaan alusta asti eikä vaan painamaan lelulle. Rimat voi ottaa mukaan kohta. Vaihdoin Justin Lyytin treenipaikalle, joten ohjaustreenit tehdään varmaan ilman rimoja /speedbumpeilla vielä kuukauden verran, kun ryhmässä tekee yksi toinenkin niillä. 

Muistettavaa: Valjaat aina pois esteille mennessä. Namisiirrossa nami koiran tasolla, ettei sen tarvitse kurottaa niin paljon. Ja lähdön opettelu niin, ettei Just nojaa muhun (vaikka oiskin hyvin fokusoitunut palkkaan) vaan siirtäisi painoa taakse jo istuessaan.

Ne kaikki hajoo

Viime päivitys jäi siihen, että Lyyti oli treenitauolla, kun liikkui "vähän huonosti". No, maaliskuun ekana viikonloppuna alkoikin ihan kunnon oireet. Perjantain ja lauantain aikana Lyyti äännähti (vinkaisusta älähdykseen) neljä kertaa noustessaan makuulta. Lisäksi lauantaina autoon hypätessään meinasi jäädä puolitiehen. Onneksi olin varannut Kirstille ajan jo maanantaiksi. Lyytin lonkankoukistajat oli niin kipeät, että se vinkui niitä hieroessa. Ei ole ikinä ikinä vinkunut hieroessa. Lisäksi oikea puoli oli niskaa myöten jumissa. Kirstin ehdotuksesta varasin Lyytille sitten ajan ortopedille saman viikon torstaiksi.

Erittäin pitkän ja raskaan päivän jälkeen saatiin tällainen diagnoosi:
"ONTUMATUTKIMUS
Ontumatutkimuksessa havaittiin Lyytin liikkuvan lanneselkä hieman köyryssä. Myös takajalkojen liike oli hieman lyhyehkö. Vasemman takajalan lihakset olivat jännittyneet ja Lyyti aristi reiden loitonnusta. Oikean takajalan kintereen ala-takapuolella oli havaittavissa paksuuntuma ja arkuutta painettaessa. Saman jalan reiden lihakset olivat myös arat. Lyyti aristi ristiselkää ja lannerankaa. Asentotuntoreaktiot olivat normaalit.

DIAGNOSTINEN KUVANTAMINEN
Lyytin selkärangasta (rinta- ja lanneranka, ristiselkä), lonkista ja kintereistä otettiin röntgenkuvat. Röntgenkuvissa havaittiin rappu viimeisen lannenikaman ja ristiluun välillä. Muussa selkärangassa ja kintereissä ei havaittu muutoksia."

Hoidoksi kipulääkitys, lepo ja fysioterapia. Ensi viikolla pitäisi sitten saada vielä röntgenlausunto. Nyt se voi ihan hyvin, haluaisi leikkiä jne. mutta on kyllä sen verran tymäkkä lääkityskin, että jos se ei tuohon vastaisi, niin sitten pitäisi jo valmistautua sen menettämiseen.

Agilityharrastus on tietysti loppu, mutta sepä tässä on murheista pienin. Eniten pelottaa se, saadanko se niin oireettomaksi, että se pystyisi elämään edes normaalia elämää vapaana juoksemisineen ym. Lääkärin mukaan saa harrastaa "yhdessä tasossa tehtäviä lajeja" eli ensimmäisenä tulee mieleen jälki, paimennus ja toko (ilman hyppyä).

Toinen suuri kysymysmerkki on tämän rapun alkuperä. Lyytin selkähän on kuvattu viimeksi syksyllä 2012 eli sen ollessa 3,5-vuotias. Silloin ranka näytti tältä:

Itse en ainakaan näe tuossa mitään rapun alkua, ja silloin kuvannut lääkärikin sanoi, että todella siisti selkä. Toimitan ensi viikolla tämän kuvan nyt kuvanneelle lääkärille, katsotaan, mitä hän asiasta sanoo. Jos se on rappeumaa, niin onpahan aika ärhäkästi tullut. Mitä tässä 1,5 vuodessa on tapahtunut? Lyyti on saanut pennut. Ollaan treenattu 9 kuukautta, 1-3 kertaa viikossa ja kisattu 4 kisaa. Viime syksynä aloiteltiin matalilla rimoilla ja lyhyillä pätkillä kerran viikossa, nyt joulusta asti tehty vähän reilummin. Kuten blogin lukijat tietävät, meillä on ollut hyviä, jopa muutamat loistavat treenit. Jos vika on trauman aiheuttama, niin on ollut aika kova tälli (tai pahaan paikkaan). Lyytille ei ole käynyt mitään auto- yms. onnettomuutta, joten sen olisi varmaan pakko olla ollut toiseen koiraan törmäys. Kyllähän niitä kai sattuu, jopa halvaantumisiin johtavia. Onko se tuo suuri intohimomme agility, joka hajottaa mun kaikki koirat? Pitäisikö tehdä Justin kanssa ikuisesti pentutreenejä eikä ikinä nostaa rimoja?

Kaikenlaisia kysymyksiä pyörii mielessä. Onko Lyyti jo kauankin painanut selkä kipeänä?! Miten se voi oireilla niin vähän (ennen ongelmia makuulta noustessa) noin isoa asiaa? Ja tärkeimpänä: olisiko tuon voinut jollain ehkäistä...? Tässä nyt sitten jokaiselle koiranomistajalle muistutus: Jos koira ei kulje, oletko ihan 100 % varma, että sillä on fyysisesti kaikki hyvin?