Tokoviimeistelyt

Nosesyyskuun jälkeen pikainen panostus tokoon Lappalaiskoirien mestaruuksien takia. Tiistaina otettiin aamutreenit Annikan kanssa. Harmitti, kun olin valmistautunut niin huonosti kokeeseen, että viimeistelytreeneihin oli ihan liikaa tekemistä. Piti ihan treenata eikä vain fiilistellä. Onneksi kehääntuloja ja siirtymiä ollaan tehty integroituna jokikiseen treeniin, niin niitä ei tarvinnut erikseen vahvistaa enää.

Aloitettiin kiertohässäkällä, jossa mulla oli sellainen olo, etten tiedä, miten sitä tekis. Annika heitti, että jospa palkkaisit jokaisen osan? Helvetin hyvä idea, tehdään niin. Ensin kierto ja pallopalkka. Sitten kierto + stop - eikä Just enää pysähtynyt, kun oli äsken saanut vauhtipalkkauksen 🙈 Onpa vaikeeta, kun Justille olisi hyvä tehdä kokonaisia liikkeitä mutta miten sitten vahvistaa osista!? No, otettiin sitten yksi kokonainen ja se onnistui. Annika onneksi kielsi mua tekemästä toista puolta.

Ohjattu otettiin myös ja siinä tein hetsauksen paikaltani Justin ollessa seisomassa. Jos tavoitteena oli nostaa kapulamotivaatiota, niin se kyllä onnistui - Just nimittäin karkasi noutamaan kahdesti 😂 Mietittiin, että ei toikaan ihan hirveän hyvä homma ole. Ensinnäkin erottaa treeni- ja koetilannetta entisestään, toiseksi aika epäselvää koiralle, koska saa mennä ja koska ei. "Missä sun kapula on?!" pitäisi siis häivyttää siihen, että vain katson jännitteellä ja teen nopeasti lähetyksen.

Lisäksi tehtiin ruutuun meno lelulle pitkältä matkalta sekä ruudusta kutsu. Ja sitten muutama liikkeenaloitus ja -lopetus, että pääsin palkkaamaan aktiivisuudesta.

Joku teki tällä kertaa tokojuttuja viihdytystarkoituksessa.

Keskiviikkona koirilla fyssari, joka totesi, ettei sunnuntaisesta pöytää päin hyppäämisestä tullut muuta vauriota kuin että vasemman sisäreiden kalvot olivat vähän rutussa. Eli koira huollettu ja vihreää valoa lauantain tokoon.

Torstaina Joku yksinään agitreeneihin. Teemana oli persjätöt ja niihin ehtiminen. Joku sai taas toimia nollakoirana ja testata kaikki mahdolliset variaatiot (paitsi kepit ja A toki). On se kyllä hauska eläin: kuvio kuin kuvio, Joku aina hoitaa! Hannan kanssa pohdiskeltiin, että ollaan päästy Jokun kanssa tietylle osaamistasolle, jolla saadaan meidän ryhmän ratakuviot pelittämään usealla eri vaihtoehdolla. Ei ole sellaista, että voitais tehdä kyseinen kohta esim. vain persjätöllä tai vain takaaleikkauksella. Voidaan tehdä sillä tai tällä tai tuolla!

Jokun touhuilut

 Kuin kylmä suihku saada lauantaina rallykisoista 99 pistettä ja sunnuntaina koira ontuu. Just alkoi siis ontua oikeaa etusta 19.3. sunnuntaina metsälenkin jälkeen kotiin tullessa. Ei pahasti mutta selvästi. Ontui vielä illalla, vähemmän mutta sitten seuraavana aamuna oli jo puhdas, eikä ontuma palannut. Seuraavana lauantaina fyssarilla ei jalasta löytynyt mitään selittävää, joten oletetaan, että hiekotushiekka vaan otti tassunpohjiin - sitä nimittäin oli tosi paljon. Seuraavalla viikolla satoi uusi kerros lunta ja pohja oli taas pehmeä, niin Just oli paljon reippaampi ja sillee oma itsensä, joten ei menty eläinlääkärille vielä tällä kertaa.

Tuolla viikolla ei siis treenattu mitään, paitsi Jokulla oli torstaina agitreenit ja Justilla perjantaina ostopaikka Heiluvan hännän nosetreeneihin. Agissa oli teemana takaakierrot, ensin ohjaustreeninä ja seuraavalla viikolla ratatreeninä. Jätettiin tuo 1-2 ja 9-10 väliin kaikkein tiukimpana mutkana. 

Muuten nää molemmat meni hyvin, mutta todettiin, että estelukitusta takaakierrossa ohjaajan liikkuessa pitää treenata lisää. Joku nimittäin helposti lähti liikkeen mukana ja kiersi koko esteen.

Tajusin myös ratatreenissä, että olin juuri maanantaina hoopersissa käyttänyt samaa kierrä-käskyä ja sehän on oikeesti tosi epäloogista! Hoopersissahan pitää kiertää tynnyri tai aita kierrä-vihjeellä, kun taas agilityssa pitää kiertää JA hypätä. Eihän näissä mitenkään voi olla sama vihjesana! Siispä treenilistalle estelukitus ohjaajan liikkuessa ja hoopersin vihjesanat uudelleen mietittäväksi.

Tän viikon torstaina oli toivetreeni. Joku oli taas vetänyt Aura-bortsun kanssa ihan täyttä rallia ennen treeniä ja kovimmat paukut jo käytetty. Tehtiin ensin hyppytekniikan etäisyyden arviointia. Se on kyllä siinä ihan haka! Vaikka voimaa ei enää ollutkaan niin paljon kuin ilman alkuriehuja, niin silti teki ihan täydellistä työtä arvioinnissa ja laukka-askelten valinnassa. Se on kyllä niin hauska, kun näyttää ihan mustalta pantterilta sarjaa juostessaan eikä ääntäkään kuulu!

Sitten aloitettiin vähän tuota estelukitusasiaa ja ensin kaikki meni täydellisesti, kunnes vaihdettiin puolta ja nyt ois kiertänyt koko esteen. Eli siis vasemmalla kädellä ohjatessa kiertoon tuli enemmän virheitä. Tämä muistiin ja tähän palataan kesäkauden puolella teematreenissä.

27.3. hoopersissa oli aika vaikea rata, ei möllitasoa. Joku teki kyllä ihan superhienoa työtä; ainoastaan kerroksittainen irtoaminen ei vielä suju mutta mun mielestä se ei mitenkään voisikaan vielä sujua, kun ollaan treenattu se 5 kertaa. Tosi hyvin Joku on alkanut hahmottaa hoopersin "kiertoratoja" ja lähtee juoksemaan omaa kiertorataansa sujuvasti.

Viikonloppu 31.3.-2.4. vietettiin mökillä ja siellä oli onneksi vielä 30 cm paksuinen jää, joten otettiin jäälenkkeilystä kaikki irti. Käytiin Jokun kanssa kahdestaan kolmella jäälenkillä 100-metrisessä kalastusnarussa. Joku käyttäytyi niin hyvin, että sen luottoluokitus nousi yhteen Å:hon. Missään vaiheessa ei singonnut niin, että olisi pitänyt pysäyttää liinalla vaan sain sen aina pysähtymään tai kääntymään käskystä. Muutaman kerran toki näiden pysähtymisten jälkeen jäi hinkuamaan peuroja haistaessaan, mutta tämä on jo huomattavaa edistystä. Sanoinkin, että jos sen kanssa tosi ahkerasti treenaisi luoksetuloa ja pysähtymistä kaikenlaisissa häiriöissä, siitä voisi saada sellaisen, että lähtisi vain näkölähdöllä perään, hajuilta saisi pois / kytkettyä. 

Tästä mulle tuli myös aika paha mieli, koska Joku ei koskaan saa olla "pääosassa", kun kaikki treenit ja menot on aina Justille, kun Just on mun kisakoira. Jokun elämä on muutenkin niin vaikeeta, niin siihen ei edes panosteta 😔 Katsotaan, saanko tän vuodatuksen jälkeen ryhdistäydyttyä ja siirrettyä treenien painopistettä arkikäytökseen.

Just saikuttaa + Jokun agit

1,5 viikkoa sitten tiistaina klo 23.30 tapahtui se, mitä olen vuoden pelännyt: Justin selkä niksahti uudestaan. Tilanne on kuitenkin paljon parempi kuin silloin ja vamma tuntuu lievältä. Silloin yöllä vingahti tapahtuman jälkeen astuessaan parvekkeen askelman yli ja ulkona liikkui häntä "sidottuna" eikä oikein pystynyt ottamaan vastaan mitään. Seuraavat päivät ainoa oire oli enää se, ettei se pystynyt venyttämään takajalkoja. Annoin sen 5 päivää Rimadylia ja sain akuuttipunktioajan sunnuntaille. Kyllä akupunktio on mahtava hoitomuoto! Kun käynti oli su klo 15, niin jo su illalla Justin energiatasot oli kasvaneet ja se liikkui ihan silmät loistaen, olisi jopa roikkunut hihnassa, jos olisin antanut. Nyt sitten muutama viikko rauhallista lenkkeilyä ja taukoa treeneistä ja viikon päästä uusi akupunktioaika. Toivotaan, että selvittäisiin näin vähällä.

Sinä keskiviikkona Jokulla oli agitreenit ja koska oli sopivan lämmin ilma, Justkin oli mukana. Jokun treeneissä kävi ilmi, että se lannistuu heti epäonnistumisesta. Kun aluksi meni pieleen, ei meinannut enää tulla mitään koko hommasta. Tästä syytän kyllä lääkitystä, koska vaikka se on aina ollut herkkis, niin se on kuitenkin yrittänyt jotain, vaikka olisi vähän mennytkin pieleen. Nyt kun siltä puuttuu "se viimeinen terä", niin luovuttaa kyllä tosi helposti.

Justin kanssa tein kaksi matalaa nosekätköä mutta sitten mietin, voikohan maahanmeno olla sille vaikeaa, niin ei sitten nosetettukaan enempää sillä viikolla.

Jokulla oli vielä perjantaina hyppytekniikka, jonne mentiin ihan kahdestaan. Tehtiin sen kanssa sellainen harjoitus, jossa etupalkka siirtyi vähän sivuun mutta sen olisi silti pitänyt suorittaa loppuun asti eli vähän kuin luopumista hyppysarjalla. Vielä näin illalla oli kuuma, varmaan 27 astetta, onneksi kuitenkin varjoinen ja tuulinen kenttä. Ensimmäiset toistot meni hyvin, sitten Joku lähti oikaisemaan. Vasemmalle saatiin yksi onnistuminen vaikeasta kulmasta mutta oikealle ei, vaikka pidettiin taukokin välissä. Huomasi, että Joku ei pystynyt enää muuttamaan toimintaansa, kun oli väsynyt. Joten jätettiin tämä harjoitus virkeämpään ja viileämpään ajankohtaan. Otettiin sitten vielä viimeisenä lyhyt setti perussarjaa, että saatiin fiilis takaisin ylös. Ensin Joku lähti aika puolivillaisesti. Sitten muutettiin lähtöä lentäväksi ja hetsatuksi ja tadaa - jostain varavarastoista se kaivoi lisäenergiaa ja teki nämä viimeiset toistot voimakkaasti ja vauhdikkaasti. Tämä oli aika hyvä muistutus itselle: joskus lähtöön istuminen laskee virettä vähän liikaa ja lentävä lähtö olisi paras.

Heinäkuun alku

Vaelluksen jälkeinen viikonloppu meni toipumiseen ja sunnuntaina koirilla oli fyssari. Justin palaute oli oikein ilahduttava: 

30.6.19 Just voinut hyvin, ollut kahdesti treenaamassa hyppytekniikkaa, oli varsin innokas! Jaksoi koota itsensä silti. Puomia tehnyt ja ollut nopea siinäkin. Tiukka käännös kapealla rungolla ja lankulla onnistui molempiin suuntiin pari viikkoa sitten, lankulla 2/4 käännöksistä onnistui. Myös viikko sitten onnistui. Just ollut vaeltamassa, oli hyvin reipas ja olisi jaksanut enemmänkin. Liikkeet puhtaat, ponnistaa hyvin. Selkää roikottelee jonkin verran seistessä. Toiminnalliset testit sujuu hyvin, taipuu hyvin. Ei arista muuta kun etureisiä hieman ensikosketuksessa. Makuulla hoidettaessa hyvin rento ja vasenta takajalkaa antaa lonkasta ojentaa oikein helposti. Oikeaa ei antanut ensin, mutta rentoutui käsittelyssä. Ranka ok. Lihakset ok, lievää kireyttä reisissä ja eturaajojen isoissa lihaksissa. Käyty Just läpi lihaksistosta ja testattu ranka läpi. Lonkkien ojennuksien yhteydessä lantion kallistuksia mobilisoitu kevyesti. Just voi palata harrastuksiinsa nyt asteittain. Jatka vielä ulkona käännösten treenaamista.

Maanantaina pikkukoirat huili Kumpulassa, ja Lyytikäinen sai laatuaikaa rallytreenien merkeissä. Eka työpäivä loman jälkeen odotetusti venyi, joten ehdittiin vasta kimppatreenin viime hetkille. Itse asiassa se olikin ihan hyvä, koska tehtiin tämä kiertotreeni vasemmalla puolella ennen kouluttamista ja oikealla puolella kouluttamisen jälkeen eli kaksi ihan lyhyttä pätkää. Meni aika kivasti ja mun mielestä nyt ensimmäistä kertaa Lyyti itse haki/tarjosi kiertämistä!

Tiistaina agilitytreenit, joissa teemana kiihdytykset ja jarrutukset. En meinaa muistaa, miten Jokun kanssa meni... Ainakin 4-7 meni sikahienosti ja ekalla kerralla ysin takaakierto onnistui vahingossa mutta loppupäässä taisi taas keskittyminen herpaantua ja hermo mennä.

Just sen sijaan oli ihan liekeissä! Ei ollut tarkoituksena tehdä koko rataa, koska ohjaustreeni, joten Hanna heitti aina palkan käännöksen jälkeisistä kiihdytyksistä. 11:lle leikkasin ja se toimi hyvin. 13:lle paras oli vastakäännös ja 16:lle valssi. Kerran unohdin sen valssin ja sit putkelle meno oli kökkö. Vitsit mitä terapiaa mennä sen kanssa 😍

7.7. sunnuntaina oli piiiitkästä aikaa Ullan hyppytekniikka. Paikalla meidän lisäksi vain Katri & E-sheltit. Joku oli kehittynyt aika paljon viime kerrasta. Sitä ei enää apurimat haitanneet set pointissa ja etäisyyden arvioinnissa liikkui eteenpäin eikä ylöspäin. Taipumisessa oikealle meni paremmin. Ullan tytär oli mukana, ja Joku häkissä ollessaan mörköili sitä mutta pystyi kuitenkin keskittymään täysillä tekemiseen, kun oli todettu, että sehän on lapsi eikä mikään mörkö. Mutta selvästi huomasi, että kahden tunnin treenit on sille liikaa, sen hermot kestää n. 75 minuutin odottelun mut sen jälkeen ei malta enää olla hiljaa odotusaikana.

Justilla säädettiin palkan kanssa, kun näytti hyppäävän vinoon. Korjaantui, kun palkka laitettiin maahan näkyville. Korkeuden arvioinnissa vire nousi huomattavasti, kun Katri meni lelun kanssa kutsumaan. Muuten Just oli tosi hyvällä tuulella ja jaksoi hyvässä vireessä tehdä pitkät treenit. Namipallo osoittautui myös oikein hyväksi palkkausvälineeksi hyppytekniikkatreeneissä, kun sen pystyy jättämään "kuolleeksi" ja Justilla on sille kuitenkin hyvä veto. 

Justilla oli ongelmia taipumisessa, kun se menee ristilaukkaa. Mulla on itellä vähän ristiriitaiset ajatukset tästä, kun oon puhunut asiasta jo vuosia eikä kukaan oikein osaa sanoa siitä mitään. Kukaan ei ole tehnyt tutkimusta ristilaukasta agilityssa, mutta musta tuntuu, että jos hidastuksella analysoisi, niin aika monet koirat menee radalla ristilaukkaa. Millään tavalla ok tai optimaalistahan se ei ole mutta en tiedä, miten sen nyt saisi korjattua, kun ei olla Ullan ja muiden kanssa sitä tähänkään asti saatu muokattua. Saatiin kotiläksyksi kokeilla juosta ympyrää vasemmalle tasaisella kentällä ja katsoa, meneekö Just siinäkin ristilaukkaa.

Hyppytekniikka + Oonan rally + fyssari

Joku pääsi ekaa kertaa Ulla Kaukosen hyppytekniikkatreeneihin 28.4. Jau Areenalla. Tehtiin set pointia, perussarjaa ja pitkää alastuloa. Set pointissa Jokua häiritsi ohjaavat vinot speedbumpit eli kannattaa tehdä ilman niitä. Perussarjalla eka toisto nätti, tokalla loikkasi kaksi viimeistä yhdellä hypyllä, sen jälkeen taas nättejä. Alastulon (6-9-9) etäisyydet Joku luki tosi hienosti ja latasi ekalle toistolle hirmuisesti voimaa, näytti takaapäin ihan jänikseltä 😂 Toiselle toistolle ymmärsi, että vähempikin riittää ja eteni jo tarkoituksenmukaisesti.

Joku keskittyi ihan uskomattoman hienosti koko treenin ajan. Kolmessa setissä tekeminen ja selkeät tehtävät - ei yhtään turhautumista tai sähläämistä. Ei montaa viikkoa oltu harjoiteltu jalkojen väliin tuloa, mutta Joku teki lelun jättämisen maaliin, siirtymän maalista lähtöön, lähtöasennon ja irtoamisen lelulle ihan yhtä upeasti läpi treenin ajan. Ihan kuin ois aina tuota tehnyt!
On niin mahtavaa, kun taistelee teinikoiran kanssa päivittäisessä arjessa ja sitten se jossain treenissä on ihan täydellinen ❤ Joku sai myös kehuja Ullalta. On kuulemma fyysisesti kehittyneempi kuin moni ikäisensä ja takaosassa on erinomaiset lihakset. Kai nyt, kun viettää niin paljon aikaa kahdella jalalla!

Maanantaina 29.4. Lyytillä Oonan rallytreenit. Nämä ensimmäiset kolme kertaa on talvikaudelta jääneitä korvauskertoja. Tällä kertaa teemana oli ympäripyörimisten erottelua, lisäksi oli pujottelua ja spiraalia eri tempoissa ja lopussa merkki. Lyyti oli ihan liekeissä. Radan alussa oli spiraali vasemmalle juosten koira vasemmalla eli päästiin heti käyttämään nopeenopeeta. Oona oli ihan sydämenkuvat silmissä, kun Lyyti innostuu nykyään noista ulkokaarista niin hienosti. Itsellä oli kyllä haasteita olla eksymättä ko. kohdassa! 😂 Takaisin tullessa oli pujottelu hitaasti koira oikealla, mitä en muista, ollaanko koskaan tehty. Se meni yllättävän hienosti, vaikka Lyytille helpoin on reipas kävely. Onhan sillä toki eroa, kävelenkö epävarmasti koiraa odotellen vai teenkö hidasta kävelyä. Merkille hetsasin taas ja Lyytiltä tuli jonkin verran ääntä siinä. Lähti vauhdilla mutta päätyi kuitenkin merkin sijasta lähellä olleelle pahvimukille 😂 Toisella toistolla onnistui.
Kotiläksyksi saatiin noi ohjaajan ympäripyörimiset / takaakierrot. Lyyti tekee ne kyllä mutta aavistuksen epävarmasti. Eli niihin pitäisi saada sama itsevarma fiilis kuin ulkokaarteisiin (nopeenopee). Merkistä Oona oli samaa mieltä, että hienoa, että Lyytin asenne on saatu muuttumaan mutta toki olisi vielä parempi, jos se patoaisi kaiken energiansa lähtöön eikä purkaisi sitä huutamiseen. Ja sitten puhuttiin siitä, että mun pitäisi ehkä alkaa aavistuksen laskea kehumiseni överiä perustasoa 😂 ihan siksi, että jos joskus kisoissa Lyytillä on huonompi vire/fiilis, niin mulla olisi vielä jotain aseita, joilla pelastaa tilanne vielä kesken suorituksen.

Vappuaattoa vietettiin villisti eli koirien fyssari kotona. Justin etureisi oli parempi mutta sisäreiden kiinnityskohta oli niin kipeä, että Just vinkui 😢 Seuraava osoite on sitten lääkäri. Jokulla oli ensimmäinen harjoitteluaika eli pentuterapia. Toiminnalliset testit meni tosi pätevästi mutta kyljellään ei vielä pysy. Nooraltakin tuli kehuja, että Joku on ikäisekseen erittäin hyvin kehittynyt ja hallitsee kroppansa.

Agilitykisat 6.4.

Kaksi viikkoa sitten agilitykisat Ojangossa. Kolme rataa, joista eka Ritva Herralan hyppäri. Rata tuntui tutustumisessa aika eksoottiselta mutta onnistuttiin kuitenkin aika hyvin: mulla ei ollut ylimääräistä aikaa eli koira liikkui hyvin. Nolla tuli ja kauden etenemäennätys 4,16 m/s. Sijoitus oli viides.

Keskimmäinen rata huonoin, Just oli selvästi nihkeämpi. Ärsyttävästi juuri tällä radalla muut mokasivat eli voitettiin yliaikanollalla.

Viimeinen rata taas parempi. Ihan jäätävä alkusuora tuossa radassa! Tästä myös nolla ja kolmas sija.

Kisojen jälkeen katselin videoita ja jotenkin oudolta näytti tuo Justin hyppääminen. Ekalla radalla tuli joitain todella kaukaa ponnistettuja hyppyjä ja vikalla otti ihmeellisiä puolikkaita askeleita esteväleihin, mitä ei yleensä tee. Seuraavana päivänä fyssarilla löytyikin iso jumi reidestä, Noora epäili venähdystä, mikä on tietysti harmi mutta parempi kuin jokin ranka- tai muu vakavampi vika. Toivottavasti vielä jonain päivänä henkinen ja fyysinen hyvä kunto osuu samaan kisaan!

Just-sanakirjaa vailla

Oli tarkoituksena ilmoittaa Just Purinan kisoihin tiistaina, mutta onneksi kävin vielä maanantaina siellä treenaamassa kakkosluokkien kisan verkka-alueella Annikan kanssa. Tarkoituksena siis ottaa palkata lähdöistä ja purkaa viime kisat. Otettiin ensin ulkona lämppäesteillä pari lähtöä, jotka meni hyvin. Sit mentiin halliin kattomaan kisoja, eikä sen pidemmälle päästykään, kun Justia ahdisti tosi paljon :-( Möllötti vaan eikä halunnut tehdä temppuja. No, oltiin siinä jonkin aikaa ja käytiin välillä ulkona treenaamassa Lyytin ja Selman kanssa tokoa (josta myöhemmin lisää). Kun kisat siirtyi ulos, mentiin vielä koko porukan kanssa tyhjään halliin. Otin ensin Lyytin radalle tekemään putkia ym. Just tonki maata kavereiden kanssa siinä radan reunalla evvk-ilmeellä. MUTTA sitten kun laitoin Lyytin kiinni ja laskin Justin valjaista, se lähti vetämään rallia radalle!!!! Logiikka missä??!! Ihan onnessaan veteli hyppyjä ja putkia eikä lähdössäkään epävarmuuden hiventäkään. Ulos tullessa oli äärimmäisen ristiriitainen olo, ahdistaako sitä vai ei? Onko se yhdistänyt kisatilanteeseen, yleisöön yms. tän tapauksen? Ikinä ennen ei ole mitään paikkoja ja tollaisia tilanteita jännittänyt, että jotenkin nämä liittyvät toisiinsa. Vielä tähän liittyen löysin Haun mahtavasta livestreamista edellisten kisojen radan kokonaisuudessaan, löytyy kohdasta 01:19:45. Jos joku näkee tosta, mitä muuta siinä tapahtuu kuin että Just ponnistaa älyttömän kaukaa, niin on hyvä ja kertoo? Lyö mahansa / kyynärpään rimaan? En sitten ilmoittanut sitä tiistain kisoihin, treenataan vielä, kunnes ollaan rentoja.

Lyyti tosiaan sai tehä vähän voittajan noutoja siellä takaparkkiksella eli ATD:n kentän reunalla. Ensin metallihyppynouto nyt ekaa kertaa ulkona ja häiriössä vauhtinoutona. Hyvin meni paitsi että mulla oli se pikkukapula, jossa pieni maavara, niin nosto oli vähän vaikea. Sitten jännitysmomentti eli tunnari. 11 kapulaa kasassa, oma ekalla kerralla n. 10 cm vääristä muhun päin. Otti oman mutta lähti palauttamaan sitä Annikalle ;-) Mistähän se on tuon keksinyt... No sit Selma väliin ja sen jälkeen otin riskin ja otin vielä toisen toiston. Tällä kertaa oma melkein kiinni väärissä kasan etupuolella. Tää oli mahtava! Lyyti otti oman suuhun, nuuhkaisi vääriä päältäpäin ja oikein nyrpisti nenäänsä: "Hyi, noi on jotain ihan paskoja" ja sit lähti tuomaan omaa!!! <3 Ei vielä juhlita mutta ainakin jonkinlaista edistystä tässä liikkeessä!

Keskiviikkona käytin Justin Remediumissa Mari Hyytiäisellä, kun piti saada hoidettua Just nyt ennen sunnuntain hyppytekniikkaa. Mari sanoi, että voi olla pari päivää tosi outo, törmäillä ja ontuillakin, mutta ei oo sellaista kyllä tehnyt. Mutta mun mielestä näyttää jotenkin vapautuneemmalta, katsotaan vielä, miltä viikonloppuna näyttää. Kuinkakohan paljon noista henkisistä lukoista on johtunut kropasta?

Sieltä kouluttamaan mennessä sain Lyytille irtokerran Anna Tiaisen tokoryhmästä Sirkuskentällä. Otettiin ensin merkinkiertoa kolmella eri tavalla. Ensin kahden törpön ympäri pyörittämistä ensin yhteen suuntaan, sitten toiseen. Lelulla tuli hirveesti haukkua ja laajaa kaarta, joten otettiin sit namilla. Sitten lelun jättö törpön etupuolelle, mutta tää ei ollut hyvä, koska provosoi pysähtymiseen. Kolmantena lelu apparilla törpön etupuolella ja heitto mua kohti kierrosta. Tätä ainakin Humulle tein joskus, miksiköhän en oo Lyytille tehnyt... :D Tässä oli tosi kiva ilme, eli näistä ekaa ja vikaa kannattaa tehdä.

Toisena juttuna skarppina oloa kaukojen alussa. Anna naksutti, kun Lyyti makasi skarppina ja katsoi mua. Häiriönä n. 10 metrin päässä toinen koira teki ruutua. Tää näyttää todella lupaavalta, joka kerta meni hyvin maahan, katsoi mua intensiivisesti ja teki vaihdonkin sillä kerralla, kun pyysin. Ainoastaan vikalla kerralla katse kääntyi toiseen koiraan mutta palautui kuitenkin mun selkään. Eli tässä, kuten muussakin, muistetaan toistojen vähyys. Loppuun paikkikset, ensin makuu, sitten istuminen. Maahanmenoa vuorotellen pitää treenata, Lyyti ei ota muiden käskyjä mutta katsoo liikkuria, kun se tulee siihen eteen. Istuminen meni hyvin.

Viime viikko

Viime viikon torstain agitreeneissä mentiin edelleen medeillä ja jätettiin kepit väliin. Just oli parempi kuin valmennuksessa! Ei sellainen Juhannusraketti kuin normaalisti mutta sellainen, ettei tarvinnut panikoida.

Perjantaina sitten fyssari karisti pahimmat huolet todeten, että se oli paljon parempi kuin yleensä. Nyt voidaan rauhassa odotella valeraskauden loppumista :-) Lyyti taas nautti käsittelystä ihan kybällä, Noora tarjosi namiakin, mutta Lyyti ei tajunnut avata suuta, kun oli unessa!

Maanantaina Hannan tokotreenit. Suoraan sisään tultua paikkikset. Lyytille istuminen, ihan pari inahdusta päästi. Justille eka makuu oli hyvä ja rauhallinen, melkein jaksoi odottaa omaa käskyäkin ;-) Toinen oli levottomampi, kerran nousi (mun namikäden perässä...) jne. Sieltä tullessa esitti niin sikamakeeta seuraamista, ettei ikinä! Justin omalla vuorolla kapulanpitoa vetäen, ehkä saatiin vähän homman syrjästä kiinni. Sitten seuraamista, esittelin Hannalle sitä, että kolme askelta menee hyvin. Koklailtiin sit kaikenlaista jännitettä seuraamiseen. Ehkä myös nami kannattaa siirtää oikeasta kädestä pois!

Lyytille erilainen kisamainen: kaikki liikkeet temppuratatyyliin putkeen. Ensin ruutu, jonne kävellessä pysähdyin n. 4-5 metrin päähän. Siitä kaukot istu-maahan, jatkoin kävelyä voi-kaavion tyylisesti. Siitä kutsu seuraamaan ja jatkettiin ihan jonkinlainen kaavio, joka päättyi liikkeestä istumiseen kohti hyppyä. Kävelin hypyn toiselle puolelle ja kutsuin yli, käännyin kannoillani ja heitin noutokapulan. Lyytin hakiessa juoksin vähän karkuun. Luovutuksesta lähtö seuraamaan ja liikkeestä maahanmeno. Jatkoin kävelyä hallin toiseen päähän ja kutsuin luokse. Se olikin viimeinen ja sitten vapautus kissanruoalle :-) Välissä en siis palkannut mutta kehuin kyllä liikkeiden aikanakin.

Ainoa selkeä virhe tuli liikkeestä maahanmenossa, siinä Lyyti tarvitsi lisäkäskyn + käsimerkin. Ja hypyssä tuli pari haukahdusta. Muuten meni tosi hienosti. Alun kaukoissa ruudussa Lyytin ilme oli näkemisen arvoinen: "Oot sä ihan tosissas?! O_o" Nousi kuitenkin ja sitten seuraamisessa alkoi olla jo tosi hyvällä ilmeellä ja selvästi sillä oli kivaa koko ajan :-)

Loppuajalla tehtiin vielä tunnaria, jossa ei mainittavaa edistystä :p Vähän paremmassa vireessä saa olla mutta sitten jos "hyökkää" kapuloille, niin nappaa ensimmäisen suuhunsa eli joku näiden välimuoto pitää kehittää.

Agitreeniä

Lyytin paraneminen on edennyt ihan mukavasti. Eilen kävi fyssari ja saatiin jatko-ohjeita. Tänään ensimmäinen päivä ilman kipulääkettä, katsotaan, miten lähtee menemään.

Just on agiliitänyt ahkerasti. Lomalla ehtii hyvin ratsastaa ja treenata samana päivänä :D Maanantaina aloitettiin Hannan kanssa hallilla. Mukana vain Just ja Sysi. Projekti kepit, tavoitteena siirtyä verkoista ohjureihin ja häivyttää niitä sitten. Tehtiin 6 kepillä, kaikissa väleissä ohjurit ja parissa näön vuoksi verkot. Nää meni hyvin kunnes oli pelkät ohjurit, sitten Just alkoi limboilla niitä. Otettiin uusiks vähän lähempää ja pienemmällä vauhdilla, joutui miettimään Just kovasti mutta löysi oikean tien! Tauon jälkeen korkeuden arviointia 40-45-45-50-35. 45 cm rima kahdesti, koska ekassa hypyssä oli jotain omituista. Toinen toisto ja 50 cm rima ok. Tässä vaiheessa meinasin lopettaa, "kun ei se varmaan enää jaksa", mutta pidettiin vain tauko ja otettiin pari toistoa A:ta, joka meni hyvin. Olihan se joutunut miettimän paljon mutta hienosti jaksoi kyllä.

Keskiviikkona Jannen treenit. Tehtiin pätkää 1-7. Ensin meinasin leikata putkella mutta sähläsin, eikä Just mennyt. Sit sanoin halunneeni juosta putken toista puolta mutta epäilen sen onnistumista. Janne valoi muhun uskoa ja kyllähän se onnistuikin, vaikka 5-esteen pakkovalssi oli sit aavistuksen myöhässä.

Sit harjoiteltiin sitä, että voisin ohjata 1-2-välin 14-esteen takaa. Ja tätä harjoiteltiinkin sitten loppuaika :D Nimittäin Just ei lukenut ohjausta yhtään, toisti vain koko ajan edellistä kaavaa. Eli ensin ohitti kakkosen ja oikaisi kolmoselle. Sitten kun vaihdettiin tehtävää ja menin seisomaan kakkosen yläpuolelle päinvastaiseen pakkovalssiin, se meni 1-2 kuten piirroksessa :D Oon joskus harjoitellut vastaavaa kuviota Lyytin kanssa mutta Justin kanssa se on unohtunut totaalisesti. Viimeisellä hetkellä otettiin vielä maksirengasta kutsumalla, lähettämällä ja yhteislähdöllä, se meni hienosti.

Perjantaina Annikan kanssa hallille. Lyyti oli taas porukoilla, joten Just sai tehä hommia kahden edestä. Ensin taas keppejä ohjureilla. Alussa näön vuoksi 2 verkkoa, sitten 1, sitten ei yhtään. Pelkillä ohjureilla alkoi taas virheet mutta kun Just ei saanut palloa, pujotteli takaisinpäin kävellen mutta oikein. Meinasin jo lisätä yhden ohjurin, mutta Annika onneksi esti ja sanoi, että pitää antaa koiran yrittää ja ajatella. Eli en hetsannut enkä lähettänyt, kävelin vain rauhallisesti vieressä. Tokalla toistolla lähti jo kiihdyttämään loppua kohti! Aina mä meen samaan lankaan ja autan, ettei se vain hetkeäkään menisi hitaammin. Totta kai se menee hetken hitaammin, kun se joutuu miettimään ja oppimaan uutta!

Sitten kontakteja erillisenä. Puomilla taas eka toisto hidas, sitten paransi. Keinulla sama, ensin hidas, sitten hyvä. A:lla lähdettiin häivyttämään speedbumpia laittamalla sen sijaan pieni speedbump tai rima. Jatkossa varmaan ensin jotain pieniä juttuja (esim. hihna, teippi) ja sitten pelkkä kaveri seisomaan. Tähän kohtaan tauko. Toisessa setissä kontakteja radan osana. Puomi meni ihan sikahienosti! Ekalla toistolla juoksin ohi ja vapautin heti, tokalla jäin taakse ja palkkasin kontaktille. Tähän Annika heitti, että mitä jos sen kanssa ei tekisikään puomia aina ensin erillisenä vaan tekis suorilta vauhdista. Täytyy kokeilla! Viime valmennuksessahan puomi oli radalla ja sehän meni jo ekasta toistosta ihan reippaasti. Myös keinu meni hyvin radalla, mutta olihan sitä toki tehty jo erillisenä. A tehtiin ensin parin hypyn kautta lelulle, toinen toisto putki-A-hyppy ja sen jälkeen vasta lelu. Kontaktit oli yhtä hienot edelleen, tokalla toistolla Just hetken katsoi ihmeissään laskeuduttuaan, että missä se lelu on mutta jatkoi laukkaa hypyn yli ja siellähän se oli. Just treenasi ihan tosi kauan, kun teki kahden edestä mutta ei taas mitään ongelmia jaksamisessa. Se heinäkuun kriiseili taisi siis todella olla valeraskautta ja nyt se on oma itsensä. Ihanaa, Just ihanaa!

Loma osa 2

Toinen lomaviikko ohi. Pe-ma oltiin mökillä, jossa ei tehty yhtään mitään paitsi löhöttiin ja käytiin vähän lenkillä. Just oli edelleen levossa, niin ei mitään pitkää. Maanantaina Noora tuli käymään, ja Just antoi hetken kiemurreltuaan hieroa. Vasen puoli oli tiukempi mutta saatiinpahan hoidettua. Nyt seurailussa, saa jatkaa normaalisti, jos ei tule muutoksia.

Tiistaina tokoilut Hannan ja belkkareiden kanssa Käpylässä (uusi paikka Lyytille). Just jäi kotiin huilimaan. Ensin molemmat paikkikset, istumisessa nami ihan edessä, kesto n. 45 sek. Molemmat meni hyvin. Seuraavassa setissä ruutu, ilman kosketusalustaa, mutta Hanna heitti lelun just kun Lyyti oli tulossa ruutuun. Tää oli ihan super, tätä lisää ehdottomasti. merkin kiertoa, johon Hannalla oli tosi hyvä idea: kävelen ite hitaasti kohti merkkiä, niin käsi- tai vartaloapua ei tarvita. Lähti toimimaan tosi kivasti. Sitten seuraamisen vaikeampia juttuja: seis-juoksu-seis ja juoksusta käännös oikeaan. Kummatkin sujui, JOS mä en yliyrittänyt. Sitten tauko ja viimeisessä setissä kisamaisesti liikkeestä seisominen + nouto. Tää taisi olla jo liikaa (oli aika lämminkin), seisominen ei ollut terävä ja sitten vielä kääntyi, noudon meno ok, palautus ravissa. Mutta toki positiivista, että teki noinkin hyvin, vaikka alkoi olla jo aika väskä.

Keskiviikkona ajeltiin Annikan ja Nanin kanssa Kellokoskelle treenaamaan kentälle, jossa luppakorvilla oli vkl koe. Ensin paikkamakuu n. 3 min, no roplem. Lyyti sai alottaa yksilöjutut. Ensin ruutu, täysin vieraalla kentällä ja ilman että Lyyti oli nähnyt sen rakentamista tms. Matkaa n. 25 m ja alusta oli. Kympin suoritus! Sitten hyppynoutoa, ensin palautus, sitten vauhtinouto. Nääkin sujui hyvin, helppo nakki ;-) Kolmantena ohjatun noudon suuntaa (oikea) lelulla. Tähän asti ei ongelmia, nyt vaan pidentämään matkaa. Sitten vielä luoksetulo, jossa stopista vapautus loppupalkalle. Oli yllättävän hyvä sekin. Kaiken kaikkiaan melko loistavat treenit Lyytille sateesta huolimatta :-) Just teki vaan pikkujuttuja, joista ei hirveesti jäänyt mieleen.

Keskiviikkoiltana Justin treenit. 20 cm rimoilla mentiin. Keli oli sateinen ja kenttä yhtä kuralammikkoa, mä olin jo ollut tokoilemassa ja ratsastustunnilla, joten keskittymiskyky oli aika surkea. Jotain kuitenkin siinä säädettiin, positiivista 100 % onnistumiset renkaalla. Pikkuhiljaa aletaan päästä treeninsyrjästä kiinni; tästä treenistä jäi muistiin se, että perusserpentiini pitäis saada Justille automaatioksi.

Tänään oli Hanna S:n ohjatut treenit, joissa Just on nyt myös mukana. Ensin erilliset paikkistreenit, joissa oli meidän lisäksi koikkeriuros, kettariuros ja aussienarttu, kaikki vieraita koiria Lyytille ja Justille. Lyyti teki ensin istumisen, jossa nami n. 2-3 metriä edessä. Hyvin nökötti, ei näytä olevan ongelma tää juttu. Sitten Justille makuu, kokonaisaika oli pitkä mutta palkkailin usein. Ekan kerran, kun kävelin selvästi kauemmas rupesi vähän haistelemaan (ja haaveili jäniksenpapanasta) mutta pysyi kuitenkin. Sen jälkeen makasi skarppina. Just sai vielä tehdä lyhyen istumisen. Mistä ihmeestä se on noi oppinut, kun on ehkä treenannut niitä kerran tätä ennen?! Mallioppimista?! :D

Just aloitti vuoronsa merkin kierrolla. Aika lähellä oli uuden mallinen avoeste, joka piti käydä hyppäämässä samaan hintaan ;-) Sit muutama toisto meni vähän sählätessä, kun este veti Justia niin paljon enemmän kuin merkki. Vähän turhautuikin ja siitä tuli haukkua, mut sit viimeinen toisto oli tosi bueno. Tällä kertaa tuli hyvin leluunkin ja saatiin ohje jatkaa sillä. Seuraaminen hyväksyttiin, mutta sivulletuloihin: nami pois ohjaavasta kädestä ja naksua kehiin, avustettuna vain suorat asennot hyväksytään, tarjoamisessa voi vähän joustaa pieniä askelia eri suuntiin --> käännökset.

Lyytin päivän pääruoka oli tunnari. Ja hyvä ruokalaji olikin! Pohjana siis se, että Lyyti menee kapuloille seisomaan kuten merkille eikä ajattelekaan, että sellainen olisi tarkoitus tuoda. Ensin vein yhden kapulan piiloon ja Lyyti etsi sen tosi suoraviivaisesti ja mikä parasta, automaattisesti nosti ja lähti tuomaan! Sitten kasa vääriä mukaan. Lyyti juoksi niille ja oli kahmaisemassa muutamaa niistä suuhun. Sitten veti kulmat kurttuun ja suun kiinni, että ei se ole täällä. Autoin vähän menemällä lähemmäs ja vinkkaamalla, että jossain täällä se on. Sitten Lyyti rupesi haistelemaan, mutta ensin meni nenä kiinni omasta yli. Hetken päästä sai hajun, ja Hanna sanoi, että sen ilme ihan muuttui, kun sitten löysi oman ja lähti tuomaan. Bileet! Ihanaa, kun tääkin liike nyt nytkähti eteenpäin. Välissä otettiin pari istumista, johon saatiin ohjeeksi: "ensin käsky, sitten apu", koska nyt käännän kroppaa jo ennen käskyä. Viimeiseksi ruutu, muuten koemaisesti mutta alusta oli siellä. Matkaa n. 15 metriä. Ekasta käskystä Lyyti eteni pari metriä ja jäi siihen jumittamaan. Toisesta käskystä yllättäen lähti iloisella laukalla ruutuun, pysähtyi ja meni maahan moitteetta! Tästä loppupalkka. Vissiin tunnari oli kuormittanut aivokapasiteettia sen verran, että yksi käsky ei riittänyt, mutta aika hienoa, että toisesta käskystä, ilman apuja, teki noin hienosti :-)

Kuluneen viikon treenit

Lyytillä oli koe eilen, joten mennyt viikko oli taas valmistelua. Maanantaina ajeltiin ensin Annikan kanssa Taliin treenailemaan Katin & Trian kanssa. Tehtiin ensin erilaisia paikkamakuita, pitkiä, lyhyitä, koirat eri muodostelmissa, vuorotellen käskytettiin. Lyyti teki nää kaikki niin hyvin, että vaihdoin vielä koiraa viimeisiin. Aivan yllättäen Justiskin makasi kuin vanha tekijä, vaikka ei olla piiiitkään aikaan tehty ryhmässä (eikä ulkona juur muutenkaan). Just sai myös tehä vähän liikkeestä maahanmenoa ja muita asentoja. 

Sit hypättiin taas autoon ja ajeltiin Hertsikaan, Sahaajankadun kentälle, jossa eilinen koekin oli. Kävi vielä niin hyvin, että kentällä oli just treenaamassa ihan vieraita pk-rotuisia koiria, joista osa oli tulossa myös kokeeseen, ja näiden ohjaajat pyysi meitä mukaan paikkikseen. Lyyti vähän katteli ja haukahteli muita, kun tultiin kentälle mutta paikkiksessa oli tosi nätisti. Tehtiin siinä kentällä vielä vähän jääviä parissa osassa, seuraamisen täykkäreitä, jotka päätin nyt tehä oikeelle ja vähän hitaammin. Sit vielä suora luoksari ja kaukot, josta loppupalkka. 

Tiistaina kouluttamisen jälkeen pikaiset hallitreenit. Ensin hyppy + istu, joka onnistui hienosti. Sitten luoksaria, eka pallonheitto, sitten valeheitto. Lyyti tuli ihan tosi kovaa mutta pysähtyi kuitenkin ok. Vielä noutoa putkella, joka olikin päivän yllätys. Heitin kapulan putken taakse, Lyyti lähti vähän hitaasti putkeen, kiihdytti sitten, otti kapulan - ja palautti kiertäen putken ravissa! Otettiin vielä uudestaan, Lyyti haki kapulan kiertäen putken laukassa molempiin suuntiin! Siis ihan kuin putki ois ollu häiriönä siinä :D Vähän kyllä leuka loksahti, mut eipä siitä voinut muuta sanoa kuin "PALKKA!" :D

Keskiviikkona Justin agilitytreenit hallilla. Olikin ensimmäiset järkevät treenit tässä ryhmässä. Ensin keppejä neljä toistoa (ei enempää!) kaikki eri kulmista ja erilaisilla ohjauksilla ja meni Just loistavasti. Sitten tehtiin ohjauspätkiä, jotka meni kans ihan kivasti. Saksalaisessa taas vähän säätöä (ei paniikkia kuten ennen) ja sitten mun pitäis muistaa lähettää takaakiertoihin kauempaa, kun kerran Just osaa. Mutta kokonaisuutena hyvät treenit.

Jotenkin tuntui kuitenkin, että Just on ollut aika vaisu. Oon laittanut juoksujen jälkihöyryjen piikkiin, mutta vika onkin fyysinen. Tänään Noora kävi nimittäin hoitamassa koiria ja Just venkoili ja vänköili, kun Noora käsitteli rangan viereisiä lihaksia. Joten nyt ollaan levossa. Ihan säälittää kattella tota pikkukoiraa, kun se on niin hiljainen ja reppana :'(

Talvikauden alku

Justin kanssa on viime päivityksen jälkeen tehty kolmesti hyppytekniikkaa. 22.9. ulkokentällä tehtiin set pointia okserilla, josta en oikeen osaa sanoa, miten se meni. Samalla kerralla myös perussarjaa, joka meni 2 toistoa tosi hienosti, mutta koska en tajunnut lopettaa siihen, kolmas meni jo huonosti ja sit piti ottaa vielä yksi jne ja valokin rupes loppumaan ja plääh. 27.9. treenattiin hallilla Hannan ja Vireen kanssa, Just teki etäisyyden arviointia, jossa väli liikkuvalle hypylle oli 12-15-18-10. Aika kivasti Pätkis luki etäisyyttä ja otti 15 ja 18 väleihin nätin askeleen. Sillä kerralla tehtiin myös keinua, jossa päästiin "3 reikää näkyvillä" -säätöön (kuulostipa kaksimieliseltä...) Meni toooosi hienosti. Eilen otettiin porukoilla taipumista kolmella hypyllä. Ekalla toistolla jotain säätöä, muut meni hyvin.

Torstaina oli ekat talvikauden agitreenit. Meillä onkin vähän erilainen ryhmä nyt, siinä on meidän lisäksi 1 mölli ja 2 alottelevaa. Tehdään jatkossa toisen möllin kanssa "parina" eli ollaan kyllä ihan omantasoisessa ryhmässä nyt. Aloitettiin taas kepeillä. Ensin Just haki keinulle, joka oli keppien vieressä, mutta kun kerran tajusi, mihin oltiin menossa, ei mitään muuta ois tehnytkään kuin pujotellut. Jätettiin kolmeen toistoon, ens kerralla sitten kulmia! Ekassa setissä otettiin myös keinua, joka oli matalalla säädöllä (5 reikää näkyvissä). Selvästi aiheutti Justissa vähän ylimielisyyttä, koska se teki vähän kuin lentokeinun... Huvittavaa oli se, että se nousi takaisin (se oli siis tosi matala keinu), käveli toiseen päähän, käveli uudestaan päähän ja sitten otti kontaktin :D Eli selvästi unohti / ei tajunnut, mistä on kyse. Kokeiltiin sitten vielä rengasta, joka meni tällä kertaa ihan tosi huonosti. Heti huomaa, kun sitä ei oo treenannut muutamaan viikkoon. Nyt ei saa unohtaa sitä! Toisessa setissä vauhdikasta ratapätkää, jossa suurimpana hupina oli vauhtisuoran jälkeen putken kaukaisempi pää. Just kyllä kääntyi aina katsomaan mua... mutta sitten jatkoi kuitenkin suoraan edessä olevaan putkeen :D

Lyytin kanssa ollaan aloiteltu avoimen liikkeitä ja etenkin projekti noutoa. Sisällä oon palkinnut sitä paljon kapulan ottamisesta / suun avaamisesta. Osaa myös nyt tulla sivulle ja tehdä kurretempun kapula suussa. Monipuolisemmat treenit aloitettiin heti tuolloin 22.9. kentällä, koska halusin testata noutoa putken kautta. Lähetin Lyytin siis putkeen, heitin kapulan ja kapula suussa uudestaan putkeen. Kun olin kaksi kertaa itse kaivanut kapulan putkesta, totesin, että ei toimi :D Lyytin ilme oli ihan loistava, se kattoi mua ihan kirkkain silmin: "Ai kapula?! En mä tiedä, missä kapula on. Ei se tuolla putkessa ainakaan ole!" Tehtiin sitten vain sellaista, että heitin kapulan ja lähdinkin itse juoksemaan mukana kapulalle ja sitten vasta karkuun, eli Lyyti oli mun lähellä koko ajan.

28.9. hallilla otettiin luoksarin pysäytystä ja paluuhyppyä. Laitoin 2 U-putkea vastakkain, lähettelin putkiin ja sitten pysäytin. Lyytillä on kyllä aika vahva tuo odota-käsky, että sillä varmaan jatkan, vaikka se aika hidas sanottava onkin. Tai siis kun se vuoden tauon jälkeen teki noinkin hienosti sitä parilla toistolla. Hypyssä jätin istumaan ja menin toiselle puolelle kutsumaan. Tuli ensin tooosi hitaasti, suunnilleen kävellen. Jätin sitten kauemmas ja kävelin kauemmas ja hetsasin vähän lelulla ja tuli jo reippaammin. En vain oikeen oo vielä keksinyt, mitä käskyä tossa pitäisi käyttää...

Tässä välissä koirilla oli fyssari, joten viikolla vain lenkkeiltiin. Olikin selvästi käsittely paikallaan, nimittäin Just ravasi hihnassa paljon enemmän ja Lyyti oli pyörälenkillä reippaampi!

Tänään käytiin aamulla Hannan & Sysin & Vireen kanssa tossa kaukalolla. Just eka vuoroon, sai tehdä pelkästään ruutua. Oli aivan hukassa! Milloin juoksi ruudun takana olevalle 1,5-metriselle puupalikalle, milloin minnekin. Aivan eri meininki kuin esim. silloin pari viikkoa sitten Hertsikassa. Selvästi siis huomaa, että se on tottunut ensin katsomaan, kun muut juoksevat ruutuun. Eikä ruudun takana ole ollut mitään tollaisia kohteita kuten toi palikka. Olisi pitänyt siis tajuta helpottaa. Ja kun palkkaa ei tullut, alkoi turhautuminen, mutta sitten saatiin jonkinlainen onnistuminen ja lopuksi tehtiin leluruutu, niin varmasti jäi hyvä mieli :-)

Lyyti aloitti noudolla. Ensin pitoa ja perusasentoon tuloa kapula suussa. Ihan ok mutta jos annan irrotusluvan, niin kapulan pitäisi saada vaikka pudota, mun ei tarvii kalastella sitä ;-) Sitten sitä unelmoimaani kulman takaa noutoa. Luoksariahan ongelmavaiheessa tehtiin kaukalolla niin, että jätin Lyytin kaukalon viereen ja kävelin just kulman taakse. Tällöin se ei joutunut tulemaan mua kohti, kunnes olikin jo mun luona. Toimi luoksarissa - ja toimi noudossakin! Lyyti toi kapulaa vauhtinoutotyylisesti, kunnes tajusi, että mähän olinkin jo siinä. Pudotti siis kapulan (luvalla) ihan mun viereen ja sai siitä kunnon lelupalkan. Ja maltoin jättää yhteen toistoon. Sitten luoksetulon loppuosaa. Ensin tosin muistutteluksi yksi alo-tyyliin, meni kivasti. Sitten jätin Lyytin seisomaan ja hölkkäilin n. 10-15 metrin päähän. Oli kyllä ihan tekemässä luoksetuloa, valmiina lähtemään liikkeelle eikä sekoittanut liikkeestä seisomiseen. Hyvin tuli, tosin sain noottia vartaloavusta. Toisen kerran jätin ja kävelin siitä, tuli nyt vähän hitaammin mutta laukalla kuitenkin loppuun asti. Muistin vartaloavun mutta vähän myöhään, pitää yrittää keskittyä jatkossa. Lopuksi vielä Sysin kanssa paikkamakuu n. 3 minuuttia piilossa. Ei äännellyt ainakaan niin kovaa, että olisin piiloon asti kuullut.

Parempi!

Sunny pääsi maanantai-iltana Kirstin käsittelyyn eläinsairaalalle, sai selkäänsä laseria ja etupäähän hierontaa. Käsittelyn jälkeen se venytteli ensimmäistä kertaa varmaan viikkoon! Tiistaina e oli aika reipas mutta keskiviikkoaamuna taas vaisumpi. Illaksi taas piristyi ja torstaiaamuna halusi oma-aloitteisesti kävellä tavallisen parin kilsan aamulenkin! Viikonlopun aikana loppuu 10 päivän lääkekuurit, toivottavasti ei tule takapakkia niiden ansiosta. Selväähän se on, että jos se vielä kerran romahtaa, niin se on sitten siinä.

No, valoisampiin asioihin. Lauantaina tytöillä + Toivolla oli näyttely Tuomarinkartanossa. Kaikki esiintyi reippaasti 30 asteen helteestä huolimatta, Toivonkin näyttelydebyytti meni tosi pätevästi ja Just jaksoi seistä temppuilematta. Tuloksena koko porukalle EH:t.
Lyytin arvostelu:
"Oik. tyyppi & mittasuhteet. Hieman kapeakalloinen pää, jonka kuono-osa voisi olla voimakkaampi. Hyvät korvat, hyvä kallo. Niukasti kulmautunut etuosa, paremmin takaa. Vähän kapea eturinta. Vapaat liikkeet. Oikealaatuinen karvapeite."

Just:
"Vielä kovin kevytrakenteinen, tyypiltään oikea. Kevytkalloinen ja -kuonoinen pää, hyvät korvat. Silmät voisivat olla tummemmat. Runko saa vielä täyttyä. Eturinta vielä puuttuu. Riittävä raajaluusto. Tasapainoisesti kulmautunut. Kevyet liikkeet. Oik. karvanlaatu. Hieno käytös."

Sunnuntaina Just oli kunnostautunut Kumpulassa oppimalla avaamaan portin hakasen. Nyt on takaporteissa salvat ja etuportissa tosi ovela hakanen. Katsotaan, kuinka kauan menee, ennen kuin se oppii avaamaan tuonkin. Illalla tehtiin Justin kanssa yksi setti hyppytekniikan taipumistreeniä. Oikealle mennessä pudotti viimeistä rimaa. Näytti kyllä siltä, että pudotti sen takajalalla hyökätessään lelulle, mutta tiedä häntä. Ens kerralla pitää varmaan kokeilla jättää lelu kauemmaksi.

Tiistaina mulla oli vapaapäivä, joten perinteiseen tyyliin menoja 9.30-23. Aamulla käytiin paimentamassa, kun treenikortista oli viimeinen kerta jäljellä. No onneksi saatiin nyt tuo käytettyä, alkaa vähän kyllästyttää toi touhu, kun en ite ymmärrä, koira ei ymmärrä eikä edistys näy. Ja pirun kallistakin vielä. Nyt muutenkin syksyn lähestyessä alkaa tuntua siltä, että näyttely- ja paimennushommat alkaa riittää ja vois keskittyä päälajeihin. Illalla tytöillä oli vielä fyssari. Just oli edistynyt jumpissa ja Lyyti aika hyvässä kunnossa :-)

"Ei muutoksia"...

... oli Lyytin lopullinen selkälausunto! Ristiselässä "katto" on vähän matalalla, joten sinne voi jäädä puristuksiin hermoja ja ties ketä. Tuskin siis tulisi kestämään agilitya mutta normaalia elämää pitäisi pystyä elämään kyllä :-) Lyyti on voinut jo aika hyvin. Liikkuu hyvin ja viimeksi fyssarilla oli parempi kuin aikoihin. Tulehduskipulääke lopetettiin viime viikolla, toinen jatkuu vielä kesäkuun alkuun asti.

Tällä viikolla keskiviikkona oli normitreenit Justin kanssa, mutta Maiju ei päässyt tällä kertaa, joten treenattiin itsenäisesti. Just teki ihan kivasti persjättöä, takaakiertoa ja kaikkea mahdollista, mutta itelle jäi huono fiilis, kun treenattiin 8+8 minuuttia aika tiiviiseen tahtiin (kun ei ollut taukoa kouluttajan kommenteista) ja Just alkoi olla aika poikki. Ei mitenkään hyytynyt tai lannistunut, mutta selvästi näkyi, ettei jaksanut enää tsempata (pakkovalssi ei onnistunut millään). No, eipä tuo rikki mennyt, mutta ärsyttää silti oma tyhmyys.

Torstaina tokoiltiin taas tossa kaukalolla. Just teki tolpankiertoja ja niistä maahanmenoja. Lisäksi vähän seuraamista, jossa Annika huomasi, että poikittaa vähän. Korjattiin siis palkan suuntaa. Lyyti aloitti luoksetulolla. Ensin Annika päästi sen hihnasta tulemaan ja sitten sanoi, että kokeillaanko. No mä yllytyshulluna tietenkin sanoin, että kokeillaan. Jätin Lyytin istumaan (Annika ei pitänyt kiinni), kävelin kaukalon kulman taakse (en juossut karkuun) ja kutsuin. Sen verran autoin, että ohjasin kädellä eteen. Mutta se tuli, hirveetä vauhtia ja hirveellä möykällä <3 Jipii, ehkä meillä on sittenkin toivoa :D Sitten jääviä, ensin palkka kummastakin heti, sitten loppuasentoa. Maahanmenossa ensin ennakoi perusasennon, mutta tällä kertaa onnistuin huomauttamaan niin, että toimi. Tosin Lyy oli niin korkeassa vireessä, ettei sitä varmaan ois ahistanut mikään :-) Seisomisessa kääntyy tosi helposti. Nami edessä auttaa kyllä, mutta siitäkin pitäis joskus päästä eroon...  Piti tehdä kehäänmenoja mutta kaukaloon tuli just pelaajia silloin, joten se homma jäi.

Sunnuntaina mentiin hallille vapaavuorolle, mutta se olikin varattu, joten mentiin meidän kentälle. Se olikin ihan hyvä, tuli vähän käytettyä mielikuvitusta, tuli treenattua sadekelillä ja koirat sai esimakua kesän treenipaikasta. Just onkin ollut siellä viimeksi 10-viikkoisena! Huomasi kyllä, että koirat otti vähän häiriötä, mutta hyvin kaikki kuitenkin teki hommia. Justin kanssa putkeen lähetyksiä kauempaa, yhtä hyppyä kuten Vapun yksärillä sekä keinun pamauttelua. Kaikki meni kivasti ja tällä kertaa lopetin ajoissa! Lyytille ensin tokohyppyä, ihan vain iloisia lähetyksiä. Ensin namin heitolla, mutta koska se oli hankalaa, heitin palloa. Annikan tarkat silmät huomasivat, että lähetän usein Lyytin vähän kyyrystä. Sehän on aivan eri asia kuin lähettää selkä suorassa, puhumattakaan perusasennosta lähettämisestä. Eli seuraavaan vaiheeseen sitten selkä suoraksi ;-) Sitten pikkupätkiä seuraamista ja maahanmenoa kurassa :D Vähän epäröi mutta teki kuitenkin. Sitten kisamaisesti liikkeestä seisominen, kaukot ja liikkeestä maahanmeno.  Seisomisessa liikkui taas, kun palasin. Kaukot (3-4 m) meni kivasti ja maahanmeno muistaakseni kanssa ok. Lyyti oli vähän levoton mutta toimi kuitenkin kivasti, kun vaan itse toimin selkeästi. Kiva kun hommat sujuu silloinkin, kun vire ei ole optimaalinen!

Ne kaikki hajoo

Viime päivitys jäi siihen, että Lyyti oli treenitauolla, kun liikkui "vähän huonosti". No, maaliskuun ekana viikonloppuna alkoikin ihan kunnon oireet. Perjantain ja lauantain aikana Lyyti äännähti (vinkaisusta älähdykseen) neljä kertaa noustessaan makuulta. Lisäksi lauantaina autoon hypätessään meinasi jäädä puolitiehen. Onneksi olin varannut Kirstille ajan jo maanantaiksi. Lyytin lonkankoukistajat oli niin kipeät, että se vinkui niitä hieroessa. Ei ole ikinä ikinä vinkunut hieroessa. Lisäksi oikea puoli oli niskaa myöten jumissa. Kirstin ehdotuksesta varasin Lyytille sitten ajan ortopedille saman viikon torstaiksi.

Erittäin pitkän ja raskaan päivän jälkeen saatiin tällainen diagnoosi:
"ONTUMATUTKIMUS
Ontumatutkimuksessa havaittiin Lyytin liikkuvan lanneselkä hieman köyryssä. Myös takajalkojen liike oli hieman lyhyehkö. Vasemman takajalan lihakset olivat jännittyneet ja Lyyti aristi reiden loitonnusta. Oikean takajalan kintereen ala-takapuolella oli havaittavissa paksuuntuma ja arkuutta painettaessa. Saman jalan reiden lihakset olivat myös arat. Lyyti aristi ristiselkää ja lannerankaa. Asentotuntoreaktiot olivat normaalit.

DIAGNOSTINEN KUVANTAMINEN
Lyytin selkärangasta (rinta- ja lanneranka, ristiselkä), lonkista ja kintereistä otettiin röntgenkuvat. Röntgenkuvissa havaittiin rappu viimeisen lannenikaman ja ristiluun välillä. Muussa selkärangassa ja kintereissä ei havaittu muutoksia."

Hoidoksi kipulääkitys, lepo ja fysioterapia. Ensi viikolla pitäisi sitten saada vielä röntgenlausunto. Nyt se voi ihan hyvin, haluaisi leikkiä jne. mutta on kyllä sen verran tymäkkä lääkityskin, että jos se ei tuohon vastaisi, niin sitten pitäisi jo valmistautua sen menettämiseen.

Agilityharrastus on tietysti loppu, mutta sepä tässä on murheista pienin. Eniten pelottaa se, saadanko se niin oireettomaksi, että se pystyisi elämään edes normaalia elämää vapaana juoksemisineen ym. Lääkärin mukaan saa harrastaa "yhdessä tasossa tehtäviä lajeja" eli ensimmäisenä tulee mieleen jälki, paimennus ja toko (ilman hyppyä).

Toinen suuri kysymysmerkki on tämän rapun alkuperä. Lyytin selkähän on kuvattu viimeksi syksyllä 2012 eli sen ollessa 3,5-vuotias. Silloin ranka näytti tältä:

Itse en ainakaan näe tuossa mitään rapun alkua, ja silloin kuvannut lääkärikin sanoi, että todella siisti selkä. Toimitan ensi viikolla tämän kuvan nyt kuvanneelle lääkärille, katsotaan, mitä hän asiasta sanoo. Jos se on rappeumaa, niin onpahan aika ärhäkästi tullut. Mitä tässä 1,5 vuodessa on tapahtunut? Lyyti on saanut pennut. Ollaan treenattu 9 kuukautta, 1-3 kertaa viikossa ja kisattu 4 kisaa. Viime syksynä aloiteltiin matalilla rimoilla ja lyhyillä pätkillä kerran viikossa, nyt joulusta asti tehty vähän reilummin. Kuten blogin lukijat tietävät, meillä on ollut hyviä, jopa muutamat loistavat treenit. Jos vika on trauman aiheuttama, niin on ollut aika kova tälli (tai pahaan paikkaan). Lyytille ei ole käynyt mitään auto- yms. onnettomuutta, joten sen olisi varmaan pakko olla ollut toiseen koiraan törmäys. Kyllähän niitä kai sattuu, jopa halvaantumisiin johtavia. Onko se tuo suuri intohimomme agility, joka hajottaa mun kaikki koirat? Pitäisikö tehdä Justin kanssa ikuisesti pentutreenejä eikä ikinä nostaa rimoja?

Kaikenlaisia kysymyksiä pyörii mielessä. Onko Lyyti jo kauankin painanut selkä kipeänä?! Miten se voi oireilla niin vähän (ennen ongelmia makuulta noustessa) noin isoa asiaa? Ja tärkeimpänä: olisiko tuon voinut jollain ehkäistä...? Tässä nyt sitten jokaiselle koiranomistajalle muistutus: Jos koira ei kulje, oletko ihan 100 % varma, että sillä on fyysisesti kaikki hyvin?

Viikko taaksepäin

Viime lauantaina aamulla lammaspaimennusta, mukana Stina ja Toivo. Lyytille ensin kuljetusta, mikä on aika haastavaa, koska se ei ymmärrä, että lampaiden perässä voisi kävellä vaan rauhassa-käskylläkin ravaa ja näin saa lampaat kiinni saman tien. Etäisyyttä piti kyllä silti. Toisessa setissä poispäinajoa ja kiltti pikkukoira yllätti ja pamahti hurjana keskelle laumaa ja hajotti lampaat eri suuntiin. Liinaan siis jouduttiin ottamaan. Ilmeisesti se on siis saanut vähän itseluottamusta mutta sitten yhtäkkiä järki puuttuu. Just ensin liinassa, välillä paremmin välillä huonommin. Toinen setti vapaana, ensin pyöröaitauksessa, missä neiti kermaperse ei voinut toimia, kun oli mutaa ihmistä nilkkoihin - YÄK! :D Sitten mentiin kaistaleelle ja siinä meni paremmin, tuli liikettä ja haukkua.

Paimennustreeneistä tullessa koirat äkkiä kotiin ja stadiin Justin kouluttajan Johannan pitämään mentaalivalmennukseen. Sieltä tultua lähdettiin vielä Annikan & Selman kanssa käymään Vuokkosilla tekemässä kontaktitreenejä, siellä oli siis agilitykisat. Just teki siis vain kontaktia, Lyytille ovitreeniä, seinätreeniä ja jättöjen loppua. Muuten meni tosi hienosti mutta yhdessä maahanmenossa ei noussut ekasta ja sen jälkeen seinätreenissä oli vähän paineistuneemman oloinen. Pohdittiin sitten, että sille taitaa "höpöhöpökin" olla liian painokas huomautus ;-) Otettiin myös paikkamakuu ahtaassa tilassa mutta lyhyellä matkalla ja ajalla. Meni hienosti.

Sunnuntaina piti lähteä Kouvolaan näyttelyyn koko pentueen voimin mutta valitettavasti Rurik loukkasi jalkansa eikä päässyt tulemaan, joten mekään ei sitten lähdetty. Siispä aamulla tokoa ja päivällä isänpäivälounas. Tokokavereina Annika sekä Hanna & Sysi & Vire. Justin treeneistä ei muistikuvaa, että ehkä ei tehty mitään ihmeellistä. Paitsi taas luoksetulo näkyvällä purkkipalkalla, kolme kertaa karkasi purkille (jota Hanna vahti), sitten tuli. Lyytille paikkamakuu, luoksetuloa, seuraamisen käännöksiä ja hyppyä. Paikkamakuussa vain pari piippiä. Luoksetulossa oli huippuhauskaa, kun Lyyti lähti valmistautumaan sivulletuloon kääntymällä jo monta metriä ennen mua :D Hypyssä puhuttiin siitä, että Lyytihän on sata kertaa tehnyt hyppytekniikkaa niin, että mä lähetän paikaltani pelkällä käskyllä. Siispä kaveri vie lelun ja mä oon passiivinen. Tehtiin aika lailla kaikenlaista treeniä, yhdessä hyppäämistä, hyppynoutoa lelulla, kaverin viemää jne. Käännöksissä todella tuntuu siltä, että vasemmalle pitää hidastaa, oikealle kääntyä vain reippaasti. Ja täykkärissä teen helposti puoliympyrää ;-)

Maanantaina viimeinen dobo, Lyyti innokkaampi kerta kerralla. Keskiviikkona agilitytreenit, johon tultiin Sunnyn fyssarikäynnin jälkeen drive-in-tyyliin. Oli vähän hasardia tutustua tollee pikaseen 26 esteen rataan, vähän oli ongelmia hahmottaa, ajoittaa ja keskittyä. Siihen nähden saatiin ihan kivoja pätkiä. Haasteita tuotti etenkin kolmen peräkkäistä välistävetoa pitkillä esteväleillä. Jotenkin sitä vaan meni vähemmän tarkasti kuin tiukoilla väleillä ja eihän se koira tuu, jos mä en vedä kunnolla. Lopuksi mentiin pisin pätkä tähän mennessä ja vielä koulutettavat kattomassa :D

Torstaina Justin treeneissä oli kaksi treeniä: pussi sekä isommille pennuille serpentiini, josta me mentiin vain loppua hypyltä putkeen. Aluksi taas ongelmia leikkimisen kanssa ja mä meinasin taas hermostua, jonka onneksi Hanna sai vihellettyä poikki. Toisessa setissä pussia ja otin suosiolla lihapullat esiin. Ja pentu oli aivan liekeissä! Nimittäin kun me Johannan kanssa seistiin kankaan päässä, niin Just itse kiersi toiseen päähän ja meni läpi. Ei puhettakaan, että oisin ehtinyt viemään sitä pussin toiseen päähän. :D Kolmannessa setissä vielä serpentiininpäätyä, jossa Just monesti meni suoraan putkeen ilman hyppyä. Tuntui tosi haastavalta ohjata vain kuvion loppua ja vielä olisi ehkä pitänyt lähteä tekemään hommaa sillä, mitä logiikkaa aion sillä ohjauksessa käyttää. No, ens kerralla ollaan taas viisaampia.

Perjantaina tokoilua kaukalolla Annikan ja Selman kanssa. Just oli leikkitauolla ja teki namihommia. Ensin kosketusalustaa, jota alkaa hiffata aika kivasti. Sitten luoksetuloja ehkä n. 10-20 m matkalta. Tuli hienosti yhtä kovaa lyhyemmästä matkasta huolimatta toisin kuin äitinsä. Seuraamisaskeleet menee tosi pätevästi mutta odottaminen ei: istumisessa menee maahan tai sit multa putoo nameja. Loppuun taas luoksetulo purkilta poispäin, taas kolme kertaa yritti oikaista mutta sitten tuli. Lyyti aloitti luoksareilla, jossa panta vähän häiritsi (ravisteli päätä juostessaan). Pelitti kuitenkin hyvin ja tuli joka kerta laukalla loppuun asti. Sitten hyppyä: hyppynoutoa lelulla, lelun heitto etukäteen, Annika vei lelun ja lopulta niin, että Annika vei lelun salaa. Hyvä ilme! Käskynä "missä lelu, onko se siellä" kuten hyppytekniikassakin! Sitten pikkuseuraamispätkiä eli käännökset kerran-pari läpi, liikkeellelähtöjä ja seinää päin seuruu. Aika kivasti toimi ja maltoin tehdä täykkäritkin paikallaan ;-) Loppuun vielä pitkä luoksari. Ai niin ja paikkamakuuhan me tehtiin ihan alussa, aika hiljainen mutta eteen jätetty lihapulla vaati tuplakäskyt ja lopulta vielä Selma pölli sen namin!

Treeniviikko päättyi kisamaisiin treeneihin lauantaina. Paikkamakuu tosi hieno, vieraan belgin vieressä, ekoista käskyistä alas ja ylös, mä kuuntelemalla kuuntelin kolme piippiä, muut ei ees kuulleet. Oltiin ekoina vuorossa ja taas ahistelua ja paineistumista. Varsinkin yleisöä kohti meneminen oli hirveetä. Plääh. Lyytin vuoron jälkeen laitoin sen autoon mutta koska treenien lopuksi jäi aikaa, otin koirat vielä halliin ja tein Justin kanssa kehässä. Sit otin vielä Lyytin, että sille tulisi hyvä mieli kehätreenistä ja mulla olikin aivan eri koira mukana: palavalla innolla työskentelevä, yritteliäs koira! Treenikaveritkin katto, että kylläpä oli hienoa seuraamista, mihin totesin, että niin, toi on Lyytin normiseuruu. Tehtiin päin kulmaa, päin pöytää ja yleisöä, päin Marikaa, ei mitään vaikutusta. Vielä höpöhöpö luoksarit ja hyppy ja sit kunnon revitysleikit loppuun.

No, mehän treenataan aina niin, että Just tekee ensin. Siispä mun pitää kokeessakin (toivoa etten ole ekana) ja laittaa Lyyti kiinni tolppaan ja leikkiä Justin kanssa ennen Lyytin vuoroa!

Viikkotreenit + fyssari

Keskiviikkona Lyytin agilitytreenit. Ja alkoi olla jotain järkeäkin touhussa. Medirimoilla mentiin edelleen. Aloitettiin esteillä 1-6, jotka meni aika kivasti, ekalla kerralla taisin olla liian lähellä 3-esteen vas. siivekettä ja Lyyti valui saman verran vasemmalle. Sitten 5-12, jossa ongelmia, koska 6-esteellä Lyyti kääntyi vasemmalle, koska haki Maijua. Huvittavaa kyllä Lyyti kääntyi saman tien takaisin ja hyppäsi esteen uudestaan kääntyen oikeelle :D 7-9 olin suunnitellut leijeröiväni ja sit renkaan jälkeen persjättö. Kerran piti palkata ennen A:ta, koska Lyyti haki seiskalta putkeen. Persjättö ekalla kerralla vähän haparoiva (koira teki oikein), toka hyvä. Puomi ja kepit ok, 15-16 taas leijeröintiä, joka meni hienosti. Loput 18-24 tein lelu kädessä, ne meni ihan nätisti. Ehkä se palaa sieltä!

Torstaina Sunnylla ja Lyytillä fyssarit, molemmat tällä kertaa Kirstillä. Sunnylla yksi trigger kummallakin puolella selkää, Lyytillä toinen takajalka vähän jumissa mutta molemmat oikeestaan aika hyvässä kunnossa! Sieltä kotiin hakemaan Justia ja taas lapsi myöhästyi koulusta. Vireystila koiralla ja ohjaajalla oli kuitenkin hyvä ja treeni erinomainen! Aloitettiin putkella (musta, suora), palkkana lentävä pallo. Just meni putkeen niin pätevästi, että en malttanut olla yrittämättä pimeestä kulmasta lähettämistä. Lopulta lähetin putken puolesta välistä eikä siinäkään ollut mitään ongelmaa! Pallon palautus ei kyllä käynyt heti, mutta onneksi mulla oli karvapallo ;-) Tauon jälkeen kahta hyppyä suoralla, avustajana Mysin ohjaaja Johanna. Pari kertaa lähetystä multa Johannalle ja toisinpäin, sitten kutsuna hyppy, hyppy, U-putki. Ekalla kerralla meni mun selän takaa putken toiseen päähän :D Mutta sitten onnistui molemmin puolin, minkä jälkeen tauko. Oo, tehtiin kolme estettä! Viimeisenä juttuna taas suoraa putkea, palkka kouluttaja-Johannalla. Just on mahtava, kun se katsoo, että lelu on tuolla, mun pitää ensin mennä vastakkaisesta suunnasta putki. Ei yritäkään oikoa! Tehtiin tähän pari takaaleikkaustakin, joita pentu ei ees huomannut. Ja lopetettiin ajoissa, go me! Kaikinpuolin siis onnistuneet treenit.

Tänään olin iltavuorossa ja kotona odotti kaaos. Akkulaturi syöty, tuikku syöty, kirjaston kirjan kannet syöty, nenäliinat ympäriinsä, sormuskotelo pieninä palasina. Ja kuset matolla viikon sisäsiisteyden jälkeen. Ei ärsytä ei. Onneks oli sovittu tokotreenit Annikan kanssa, mistä tulee aina hyvälle tuulelle. Mentiin tällä kertaa autolla Oulunkyläntien kentälle. Ensin pikkulenkki + hengailua kentällä (Just ja Sky autossa). Sitten paikkamakuuseen, oltiin aina hetki piilossa ja käytiin sit palkkaamassa. Lyyti ei piipannut juuri yhtään! Jospa se ois toi hengailu, joka siihen vaikuttaa. Tällä kertaa Lyyti sai tehä ekana. Aloitettiin noudolla, ensin vauhtinoutoa (ok), sitten maassa olevan kapulan nostoa (ok, kriteerinä tosin vain nosto) ja sitten noutoa erilaisilla leluilla, ideana vahvistaa käskyä. Toisena liikkeenä luoksetulo samaan tyyliin kuin sunnuntaina Vääksyssä. Hyvä ilme! Teki mieli lopuksi tehdä kokonainen mutta maltoin mieleni ja jätin ens kertaan. Kisamaisena seuraaminen hihnassa, kun sitä me ei käytännössä koskaan treenata. Tehtiin ihan perus L-kaavio. Liikkeellelähtö oli sen verran jännää, et tuli ravistus mutta siitä jatkettiin ihan hyvin. Kontakti pysyi, välillä hieman sivuetäisyyttä (20-30 cm?). Käännökset ja pysähdykset ok. Arvosanaksi saatiin 9 :-)

Just aloitti kahden lelun leikkiä sukkapalloilla. Alkoi huonosti, kun heitin paikkaan, johon oli pudonnut namia ja ne piti ensin imuroida. Sit meni hyvin, tosin Just ei meinannut päästää irti kantamastaan pallosta ;-) Loppurevitys hyvä. Sitten kosketusalustaa, mutta se oli vielä liian vaikeeta (Just tarjoili maahanmenoa), täytyy jatkaa sisätreeniä. Vähän sivulletuloa ja kontaktikävelyä, "kisamaisena" luoksetulo + sivulletulo, joka meni vähän pomppimiseksi, kun Just natusti mun ohjaavan käden hanskaa. Kokonaisuutena siis onnistuneet treenit molemmille :-)

Jos koira ei kulje, tarkista, onko se fyysisesti kunnossa

Taas kerran tuli muistutus tästä. Viime kirjoituksessa mainitsemieni liikkumisongelmien lisäksi Lyyti peitsasi hihnassa paljon enemmän kuin yleensä eikä halunnut tehdä kyljenvenytyksiä (lopetti namin tavoittelun heti). Soitin heti maanantaina Tamaralle, mutta siltä olisi saanut ajan vasta 1,5 viikon päähän. Onneksi Sunnylle oli fyssariaika varattu jo torstaille (24.1.) ja ihana Kirsti pystyi hoitamaan Lyytin siihen perään :-) Eikä ollut kuvitelmaa toi huonosti liikkuminen. Selkälihakset olivat kivikovat (ei ihme, ettei ravi maistu), vasemmassa kyljessä oli iso jumi (ei ihme, ettei kyljen taivutukset onnistuneet eikä pujottelu ollut kivaa) ja vasemmassa takajalassakin oli jotain. Ravissa Lyyti väänsi vas. takajalkaa aavistuksen ulkokierteisesti, eli vasen tassu oli ulompana kuin oikea. Kirsti piti ihan mahdollisena epäilyäni, että Lyyti ois venäyttänyt jotain riehuessaan jääkeleillä. Ohjeeksi saatiin 2 vko riekkukielto koirakaverien kanssa, agilitya vain ihan kevyesti minirimoilla, ravilenkkejä, kylkien ja takajalkojen venyttelyä sekä selän hierontaa.

No, jo sieltä tullessa Lyyti näytti paremmalta ja yritti koko 2,5 km kotimatkan saada Santeria leikkimään. Yritin ottaa sen kanssa rauhallisesti mutta jo viikonloppuna virtamäärä kasvoi ja kasvoi. Maanantaina käytiin Annikan & Xandran kanssa juoksemassa 6 km lenkki. Ti-ke Lyyti oli porukoilla mutta kun hain sen ke, se oli sellainen Lyyti Virtanen, että piti lähteä vielä iltalenkin jälkeen kävelemään pellon ympäri, että se sai lentää, kieriä, ryömiä ja pomppia :-) Torstaina samanlainen juoksulenkki kuin ma. Perjantaina virran määrä alkoi olla jo sellainen, että mikä tahansa virike sai Lyytin hepulin partaalle. Esim. se että tulin vessasta ulos aiheutti kolmen metrin puumaloikan kirahvitossun kimppuun. Hyvillä mielin uskalsin siis lähteä treenaamaan la.

Ensin oli Sunnyn tempputreenit klo 14. Nanna ei itse päässyt kouluttamaan, sijaisena oli Anu. Tällä kertaa oli vähän perinteisempiä temppuja, kuten ryömimistä, käsirenkaan hyppäämistä ja vatitempun eri variaatioita. Ryömimistä Sunny on tehnyt nuorena ja se sujui ihan hyvin. Käsirenkaan sijasta otettiin länget, mutta se ei ollut Sunnyn mielestä mikään erikoinen juttu. Sen sijaan harjoittelin länkien alittamista ihan lähettämällä. Kaikkien tassujen laittaminen vatiin on tosi vaikeeta Sunnylle fyysisesti. Samoin oli temppu, jossa etujalat on kumotun vadin päällä ja takajalat kiertää ympäri. Tämä on huvittavaa, koska noi kaks temppua on Lyytille tosi helppoja, vaikka muuten Santeri osaa paljon enemmän temppuja. Kumotun vadin päälle istuminen onnistui kyllä. Lopuksi tehtiin temput peräkkäin "ratana". Kovin oli hauskaa :-) Ulos lähtiessä kateltiin vielä Miisun kanssa edellisten kertojen temppuja. "Espanjalainen käynti" alkaa Sunnylta mennä jo aika hienosti, samoin ohjaajan ympäri peruuttaminen.

Sitten kotiin, safkaa kitaan ja Lyytin kanssa treenaamaan. Soinin Katri oli pyytänyt mua treenaaman sen ja Sariannan vuorolle hyppytekniikkaa. Oikeestaan Katri kysyi jo syksyllä, mutta sitten oli Lyytin astutus ja siinähän se alkutalvi menikin. Aloitettiin kaikkien kanssa perussarjalla, paitsi että Lyyti teki 7 hypyllä, kun Pyynö ja Messi teki normaalisti 5 hypyllä. 3 toistoa, lelu sarjan päässä ilman avustajaa. Yllättäen Lyyti sai joka kerta jalkansa joka väliin, vaikka selvästi hypyillä 5-7 ponnistuspaikka läheni seuraavaa hyppyä. Ehkä 8-9 hypyllä ois loikannut viimeiset mutta aika hyvin toi 7 kuitenkin. Tässä välissä tauko. Toinen setti Lyytille oli kasvava sarja, Sarianna oli palkkaamassa. Eka kerta normaalisti oli hyvä. Sitten otin riskin, joka tällä kertaa kannatti. Eli laitoin Lyytin menemään takaakiertona sarjalle. Kerran kummastakin suunnasta ja molemmat onnistui! Ponnisti kaarteesta, ekoilla kahdella hypyllä se ei päässyt keskikohtaan mutta kompensoi niin, että viimeisillä hypyillä ponnistuspaikka oli keskellä, vaikka välit pitenivät! Ja mikä parasta, intoa riitti vielä jäähkälenkillekin :-)

Illalla tuijottelin videoita hidastuksella. Takajalkojen venymisessä ei ollut mitään tosi radikaalia eroa (pitäisi melkein katsoa split screenillä), ennen fyssaria Lyyti ehkä veti takajalat nopeammin takas alle ja liike-energia suuntautui vähemmän eteenpäin. Ja ainakin aamulenkillä Lyyti liikkui ihan yhtä hyvin. Nyt iski ihan hirveä treeni-into! Täytyy vaan olla tarkkana, että tehdään vielä tosi kevyttä. Seuraava fyssari on 14.2. torstaina.

The importance of being Ernest

Maanantaiaamuna avasin silmät ja mietin, että jos en nyt treenaa, niin tulee viikon treenitauko. Siitä sitten vaan ilmoitusta töihin ja hallille ihan kahdestaan. Aloitettiin kepeillä ja nyt tuntuu, että oon ratkaissut vauhtiongelman. Treenattiin nimittäin vaikeita kulmia (90 astetta avo, 90 astetta umpi ja siihen takaaleikkaus) ja kun Lyyti meni oikein sisään, multa pääsi vilpittömän onnellinen kehu ja kannustus. Ja voi luoja, mikä pujotteluvauhti joka kerta! Kyse ei siis ole siitä, että mun pitäisi kimittää kimityksen vuoksi vaan siitä, että mun pitää kehua aidosti ja olla todella onnellinen sen pujottelusta! Juomatauon jälkeen hyppytekniikan kasvavaa sarjaa takaakiertoina, ihan ok, kivan nopeesti pääsi tasapainoon takaakierron jälkeen. Sitten taas vähän pidempi juomatauko, jonka jälkeen kontakteja. Aloitin A:sta, kun se oli viime viikolla vähän niin ja näin. Kun lähdettiin viime talvena siirtymään läpijuoksuun, piti Lyytille sanoa vapautus "jesjes" jo A:n harjalla, että sen sai lähtemään liikkeelle sieltä. Mutta loogisesti ajateltuna mähän vapautan sen jo harjalta, eli periaatteessa se saa sen jälkeen loikata. Nyt sitten käskytin kuten puomilla eli kontaktikäsky "kii" tuli harjalla ja "jes" vasta kontaktilla. Tulos: no problems! :D Jotkut asiat vaan menee niin helposti ton koiran kanssa. Muutkin kontaktit vedettiin läpi, ihan ok kaikki.

Keskiviikkoaamuna Sunnylla oli fyssari, nyt toista kertaa Kirstin käsittelyssä. Eikä kyllä ollut mitään ongelmia, ihan kuin Santeri ois aina Kirstillä käynytkin. Ei yhtään murahdusta eikä hampaiden vilauttelua. Jes. Kirsti sanoi, että se tuntuikin aika hyvältä, varsinkin selässä oli selvästi vähemmän triggereitä kuin yleensä. Päiväksi koirat meni porukoille ja illalla tehtiin sitten vielä pihalla keppejä Lyytin kanssa. Erilaisia kulmia silloinkin ja kyllä ne vaan alkaa sujua. Vain yksi virhe ja sekin tilanteessa, jossa mä ohjasin väärällä kädellä.

Eilen illalla käytiin vielä Hannan kanssa ottamassa kenraalit piirinmestiksiin. Ja kyllä oli taas kivaa - onni on hyvä treenikaveri :-) Ratana oli Hannan torstairyhmän ympyrärata, jossa reunoilla hyppyjä ja keskellä vierekkäin kaksi putkea. Aloitettiin ekalla viidellä eli suoralla hyppy-muuri-pituus, sitten kaksi hyppyä kääntäen Hannasta poispäin ja sitten palkalle. Siitä sitten aina lisättiin rataan pituutta ja Hanna palkkasi aina samasta paikasta. Kivasti meni, vaikka kerran unohdin radan ;) Erityisen makeeta oli se, että alun ekat kolme estettä Lyyti meni samoilla askelmäärillä kuin Sysi! Tauon jälkeen otettiin "kisatreeniä" eli Hanna oli "maalissa" eli sivusuunnassa lähdöstä. Lyytin piti aina kerran ohittaa Hanna, käydä tekemässä vielä yksi kierros ja sitten sai mennä palkalle. Vaikka se alkoi olla jo väsynyt, niin jaksoi ihan mukavasti tsempata. Koska se ei yrittänyt koko treenin aikana karata Hannan luo kertaakaan eikä muutenkaan juurikaan häiriintynyt siitä, päätettiin kokeilla tätä palkkausta sunnuntain kisoissa. Jos se onnistuu, niin upeeta, jos ei, niin sitten ollaan vaan treenattu liian vähän aikaa. Tosi vähän aikaahan me ollaan treenattu, mutta toisaalta Lyyti on omaksunut sen niin varmasti, että pieniä toiveita onnistumisesta on... :-)