Lyyti tosiaan sai tehä vähän voittajan noutoja siellä takaparkkiksella eli ATD:n kentän reunalla. Ensin metallihyppynouto nyt ekaa kertaa ulkona ja häiriössä vauhtinoutona. Hyvin meni paitsi että mulla oli se pikkukapula, jossa pieni maavara, niin nosto oli vähän vaikea. Sitten jännitysmomentti eli tunnari. 11 kapulaa kasassa, oma ekalla kerralla n. 10 cm vääristä muhun päin. Otti oman mutta lähti palauttamaan sitä Annikalle ;-) Mistähän se on tuon keksinyt... No sit Selma väliin ja sen jälkeen otin riskin ja otin vielä toisen toiston. Tällä kertaa oma melkein kiinni väärissä kasan etupuolella. Tää oli mahtava! Lyyti otti oman suuhun, nuuhkaisi vääriä päältäpäin ja oikein nyrpisti nenäänsä: "Hyi, noi on jotain ihan paskoja" ja sit lähti tuomaan omaa!!! <3 Ei vielä juhlita mutta ainakin jonkinlaista edistystä tässä liikkeessä!
Keskiviikkona käytin Justin Remediumissa Mari Hyytiäisellä, kun piti saada hoidettua Just nyt ennen sunnuntain hyppytekniikkaa. Mari sanoi, että voi olla pari päivää tosi outo, törmäillä ja ontuillakin, mutta ei oo sellaista kyllä tehnyt. Mutta mun mielestä näyttää jotenkin vapautuneemmalta, katsotaan vielä, miltä viikonloppuna näyttää. Kuinkakohan paljon noista henkisistä lukoista on johtunut kropasta?
Sieltä kouluttamaan mennessä sain Lyytille irtokerran Anna Tiaisen tokoryhmästä Sirkuskentällä. Otettiin ensin merkinkiertoa kolmella eri tavalla. Ensin kahden törpön ympäri pyörittämistä ensin yhteen suuntaan, sitten toiseen. Lelulla tuli hirveesti haukkua ja laajaa kaarta, joten otettiin sit namilla. Sitten lelun jättö törpön etupuolelle, mutta tää ei ollut hyvä, koska provosoi pysähtymiseen. Kolmantena lelu apparilla törpön etupuolella ja heitto mua kohti kierrosta. Tätä ainakin Humulle tein joskus, miksiköhän en oo Lyytille tehnyt... :D Tässä oli tosi kiva ilme, eli näistä ekaa ja vikaa kannattaa tehdä.
Toisena juttuna skarppina oloa kaukojen alussa. Anna naksutti, kun Lyyti makasi skarppina ja katsoi mua. Häiriönä n. 10 metrin päässä toinen koira teki ruutua. Tää näyttää todella lupaavalta, joka kerta meni hyvin maahan, katsoi mua intensiivisesti ja teki vaihdonkin sillä kerralla, kun pyysin. Ainoastaan vikalla kerralla katse kääntyi toiseen koiraan mutta palautui kuitenkin mun selkään. Eli tässä, kuten muussakin, muistetaan toistojen vähyys. Loppuun paikkikset, ensin makuu, sitten istuminen. Maahanmenoa vuorotellen pitää treenata, Lyyti ei ota muiden käskyjä mutta katsoo liikkuria, kun se tulee siihen eteen. Istuminen meni hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti