Jouluviikko

Aloitettiin viime viikko reippaasti aamutreeneillä maanantaina. Just aloitti. En jaksanut rakentaa hyppytekniikkasarjoja, joten tehtiin valmiina olevilla esteillä saksalaisia. Laitoin itselleni merkiksi hihnan, etten tekisi liian leveästi. Olisi siinä melkoinen sipsuttelu ja kengätkin olivat vähän liukkaat, mutta ihan hyviä toistoja saatiin tehtyä. A tehtiin myös pari kertaa; muita kontaktiesteitä ei ollutkaan radalla. Lisäksi tehtiin tokon kiertoa aluksi - kaksi kolmesta toistosta meni hiljaa. Lopuksi otettiin vielä kolme liikettä: hyppy, kierto ja luoksetulo. Rauhoittelin Justia niin paljon, että ravasi kierron 😂 Eli ei ole järkevää ottaa noita agilitytreenin päälle.

Lyytille pieni U:n muotoinen rallyrata mestarin tehtäviä: merkille lähetys - liikkeestä kutsu - puolenvaihto edessä - pyörähdys - liikkeestä seiso, kierrä koira - 270 oikealle - houkutus - putki - hyppy. Eli merkin + kutsun jälkeen kaikki muut oikealla puolella. Ensin tehtiin erikseen peruutuksia Sallan ohjeiden mukaan. Tein Lyytille agilitymuureista kujan, ja Annika oli palkkaamassa kujan päässä. Vaan ei tästä tullut mitään, kun Lyyti vaan tarjosi takatassutemppuja 😂 Tehtiin sitten ilman kujaa mutta palkka Annikalla, ja tällee meni ihan kivasti. Sitten oikealla peruuttamista. Vielä kyllä sotkee nyt oikealle käännöksiin, mutta 1,5 askelta menee jo ihan hyvin. Mun pitäis vaan olla tarkempi siitä, että peruutan suoraan. Eli siis taidan itse tarvita sen kujan! Tästä siirryttiin merkkiin. Tää meni oikeastaan joka kerta ihan hyvin, paitsi muutamalla ensimmäisellä kerralla tuli yksittäinen haukahdus. Myös liikkeestä kutsuun tuli ihan reippaasti. Vielä tehtiin takapäänkäyttöä oikealla lämmittelyksi.

Sitten radalle. Merkki + kutsu meni hyvin, sitten puolenvaihto edessä ihan kelvollinen, mutta ei niin nätti kuin silloin edellisissä Hannan treeneissä. Pyörähdykseen oikealla tarvii vielä aika ison ja maltillisen käsiavun. Liikkeestä seisomisessa lähti ensin hakemaan takapäänkäyttöä, kun sitä oltiin just tehty. Mutta sitten kun muisti, mitäs se odota tarkottikaan, seisoi hienosti ja lähti jatkamaankin reippaasti. 270 oikealle sujui tosi hyvin, samoin houkutus! Eteenpäin mennään! Putki ja hyppy meni myös hyvin, paitsi että putkella tulee haukahdus, kun teen agilitylähetyksen (tästä on joskus Hannan kanssa puhuttu...)

Torstaina Justin agilitytreenit. Oli kyllä sellainen kympin tyttö tällä kertaa, ettei mitään rajaa 😍 Eka radan helpompi versio nollalla läpi. Sitten kokeiltiin puomi leijeröitynä kahden esteen takaa ja viiden metrin päästä. Täydellinen kontakti! Radassa oli suoran putken jälkeen pituus, jonka jälkeen takaakierto. Tätä kokeiltiin muutamallakin tavalla: persjättö putken jälkeen ja kierto pyöräyttämällä, päällejuoksu pituudelle ja kierto toista kautta ja vielä yhteislähtö putkelta ja itsenäinen takaakierto. Kaikki onnistui! Vielä vaihdettiin alkuun kakkoseste toisinpäin, että saatiin saksalainen rataan. Ensimmäisellä kerralla kohtuullinen, toisella kerralla lähetin kiertämään vähän kauempaa ja nyt tuli erittäin tiivis saksalainen! Loppuun vielä avokulmasta ja leijeröiden kepit - Anni onnistui heittämään palkan (kanafile) sen verran piilosta, että lensi Justin nenän eteen "taivaasta".  Eli ihan kaikki meni about perfect tällä kertaa.

Perjantaina myöhäisillan treenit Viivin ja Anna-Leenan kanssa Kompassilla. Justin kanssa tehtiin vähän avointa luokkaa läpi palkkaillen ja sillee. Vähän huonosti aloitettiin suorilta, niin seuraaminen oli aivan kamalaa. Hetkittäin tuli ihan hyvin ja sit keskeytyi milloin mistäkin syystä. Leimallista kyllä, muut liikkeet meni sinänsä ok tai siis ne itse tehtävät, mutta sivulletulot oli nahkeita ja se kaikki, mitä tehtiin tehtävien ulkopuolella. Anna-Leena analysoi niin, että Just ei ole seuratessaan "hommissa" ja häiriönsieto on olematonta. Juteltiin taas kerran häiriötreeneistä ja kriteereistä... ja päädyttiin siihen, että sivulletulon arvoa pitäisi kasvattaa ihan huimasti Justin silmissä. Että se tarjoaisi ensimmäisenä sitä eikä kaikkia muita temppuja. Tehtiin tätä lelulla ja kanafileellä; kanafile oli ehkä parempi, kun toistoja sai nopeammin.

Lyytin kanssa vähän kysymyksenä se, että onks järkee vai ei. Käytettiin vierasta, pienehköä hallia ja uutta pohjaa tekemällä liikkeellelähtöjä ja seuraamista. Ja näyttikin tosi lupaavalta; ainoastaan seinän läheisyys hidasti. Sitten otettiin ällää ja päästiin asian ytimeen. Lyyti teki ensimmäisellä sivulle seisomisen hyvin mutta toisella sivulla istui, kun piti mennä maahan. Käskin vain maahan uudestaan ilman mitään huomautuksia, mutta Lyyti meni silti ihan lukkoon raukka. 😢  Leimallista tässä oli se, kehuista aina nousi mutta ilman kehuja ei kestänyt. Ja kyllähän tässä vähän nyt saatiin vastaus kysymykseen, joka on viime aikoina ollut päällimmäisenä mielessä. Eli jos Lyyti ei kestä pientäkään epäonnistumista treeneissä, niin miten se ikinä tulisi kestämään voittajan kisasuoritusta (ilman kehuja) hyvällä fiiliksellä. Kyllä se nyt taitaa olla niin, että rally on meidän ykköslaji ja kisalaji. Tokon treenaamista jatketaan edelleen mutta ilman kisapaineita.

Mennyt viikko

Aika haastava viikko ollut töiden suhteen, mutta muutamat treenit ollaan saatu ängettyä väliin. Maanantaina ei ollut lunta, niin treenattiin illalla Annikan kanssa tossa lähikentällä. Lyyti teki vähän tokoa ja vähän rallya. Aloitettiin jäävillä rallytyyliin eli liikkeestä istu + kutsu koira molemmin puolin. Lyytihän on tullut aika nahkeesti noihin kutsuihin; no selvä se, kun ei ennen oo jäävistä saanut lähteä. Nyt tehtiin ensin pari istumista, varmoja oli. Sitten istu + kutsu kunnon palkalla ja samanlaisella kutsulla kuin ruudusta ja nyt tuli ihan reippaasti, taisi äänikin livahtaa jollain kerralla. Oikealta puolelta tehdessä annoin istumiseen käsimerkin, joka toimi hyvin. Myös molemmin puolin kokeiltiin liikkeestä maahan -kierrä koira. Siinä ei mitään ongelmia, mutta jollain kerralla tässä jäävätreenissä Lyyti ennakoi ja lähti varovasti liikkeelle. Skarppasi sitten, kun en käskenyt hiippailusta vaan otan spurtin tms. Tässä pitää olla tarkkana eikä saisi tehdä noin samanlaisia toistoja!

Tokohommista Lyytin kanssa kokeiltiin kaukoja niin, että Annika laittoi namin sen eteen, että se menisi taaksepäin maahan. Kyllä saatiin hyvät naurut, kun Lyyti jäätyi ihan totaalisesti eikä voinut liikkua ollenkaan 😂 Ehkä kokeillaan vastaavaa vielä joskus. Sit tunnari, oiskohan ollut 10 kapulaa jonkun kirjaimen muodostelmassa. Meno ja paluu ravilla, mutta kapuloilla tarkkaa ja nopeaa työtä, pari kapulaa nuuhkaistuaan löysikin jo oman ja toi sen. Tauon jälkeen luoksari-ohjattu eli kun Lyyti seisoi luoksarin stopissa, heitin kapulan takaviistoon ja siitä tehtiin ohjattu. Näillä avustuksilla meni varmasti. Täytyy taas joskus kokeilla niin, että liikkuri vie kapulat.

Just aloitti noudoilla. Ensin pari kapula suussa sivulletuloa, sitten metrin päästä nosto ja luovutus, sitten koko liike. Meni täysiä haukkumatta, palautti hyvää laukkaa haukkumatta, muisti istua - mutta istui vinoon. Onko mitään vaikeampaa kuin kriteerin pitäminen?! Jos oisin palkannut siitä, se ois toistanut saman. En sitten palkannut ja toisti silti saman. Hoh hoijaa, kun pitäisi osata paremmin reagoida tilanteessa ja tehdä erilaisia toistoja. Otettiin sitten luoksari, ja se oli ihan kympin liike. Ei haukkunut tässäkään! Väliin parit kaukot, jotka ihan näppäriä. Sitten seuraamista, jossa yritin tehdä lähdöt rauhallisesti Päivin ohjeiden mukaan. Ihan kivasti toimi! Lisäksi tehtiin vasemmalle käännöksiä, joissa hidastin voimakkaasti. Kysyin Annikalta, näyttääkö törkeältä noin, A vastasi, että Just käytti nyt takapäätä ihan hyvin mutta haki istumista. Noh, ei kai se tokossa ole niin iso virhe kuin rallyssa 😁 Loppuun otettiin vielä yksi yritys noutoa ja nyt tuli hieno suoritus.

Torstaina agilitytreeneissä saatiin tehtyä vähän rataa; tammikuu lähestyy! Ei sinänsä mitään ihmeellisyyksiä; mietittiin Annin kanssa niitä palkan heittojuttuja, joista valkussa puhuttiin Ninan kanssa. Lyytin kanssa oli tarkoitus treenata ennen agiryhmää, mutta juna oli peruttu, joten oltiin vasta kuudelta hallilla. Tehtiin jäähkälenkillä Sirkuskentällä tunnari, mutta se oli huono idea, koska Lyytin vire oli aivan liian korkea! Ja ennenkin olen todennut, että lumi on huono pohja. Suoritus oli mallia "pomppunouto". Ei siis palkkaa, vaan rallytemppuja perään. Ja nää meni ihanasti! Lyyti teki kaikki vaikeet kuviot kuin tyhjää vaan itsevarmuutta ja intoa huokuen 😍

Lauantaina kuokittiin Lyytin kanssa Sysiväikeen rallytokotreeneissä, joita veti Kaartisen Salla. Olin niin hyvin valmistautunut, että tulin tuntia liian aikaisin paikalle 😂 Olipahan aikaa seurailla ekaa ryhmää ja turista tuttujen kanssa. Lyytin kanssa tehtiin aluksi ihan pieni ratapätkä, sitten mestarin temppuja vähän erikseen. Ratapätkä heti alkoi huonosti, kun Lyyti lähti varovasti ja huonossa kontaktissa liikkeelle. Salla heti analysoi oikein, että seinän lähestyminen aiheuttaa epävarmuutta. Ohjeeksi saatiin tulla jo kauempaa reippaasti kehuen, tehdä joku temppu ihan seinän edessä ja sitten hirveesti palkkaa. Tässä oli valkovuokko, jossa saatiin lisäohjeeksi samaa kuin Hannakin sanoi, eli aloita käännöksen tekeminen aikaisin.

Sitten tehtiin vähän takapäänkäyttöä oikealle oikealla, mikä sujuu aina vaan paremmin! Täyskäännös on jo siisti, eikä paljon vaadi, että päästään 270/360-asteeseen. Siitä siirryttiin houkutukseen oikealla. Alkuun Lyyti vähän katteli houkutuksia mutta sitten kun sai niistä luovuttua, meni jo tosi hyvin ja takapäänkäyttö koiraan päin kaartaessa oli erinomaista. Viimeisenä teemana peruutukset. Aloitettiin vasemmalla puolella, mikä sujuu ihan suvereenisti. Oikealla puolella yksi askel menee hyvin, mutta sitten Lyyti lähtee kaartamaan mun taakse eli sekoittaa käännöksiin oikealle. Mietittiin sitten vähän käskytystä ja sanoin itsekin, että käskyt on olleet liian samanlaisia. Sallan mielipide oli, että aloitetaan alusta kokonaan uudella käskyllä, ja niin onkin varmasti parasta. Edessä peruutukseen  saatiin sellainen hauska vinkki, että tekee koiralle kujan esim. siivekkeistä ja palkka sinne kujan päähän. Luulis, että löytyisi vauhtia peruuttaa, kun palkka on siellä. Tähänhän voisi Lyytin kohdalla yhdistää vielä sen, että kujan päässä ois kaveri namien kanssa. Kivat treenit ja Lyyti oli aivan poikki, aivokapasiteetti käytetty! 😁

Messari

Ilmoitin koirat Messariin, kun kotimaisten rotujen ilmo oli halpa eikä matkakuluja tuu. Tuomarina oli Elina Haapaniemi, joka antoi Lyytille junnuluokasta sertin, kun ei voinut vastustaa Lyytin katsetta 😁 Oli hyvä idea mennä ensin vain Justin kanssa ja sitten vaihtaa koiraa, kun äiti toi mulle Lyytin, mutta tää hyvä suunnitelma sortui siihen, että Just voitti avoimen luokan nartut ja sai SA:n! Seisoi jotenkin erityisen hyvin ja vakaasti ja juokseminenkin maistui paremmin kuin keväällä Sipoossa. EH:ta tai sileetä ERIä olin odottanut, joten kun tuomari viittasi meidät ykköseksi, en ensin liikahtanutkaan, kun en ymmärtänyt. Tuomari katsoi muhun uudestaan ja sanoi: "Niin, sinä, mee nyt tonne ykköseks" ja sitten vielä siinä kätellessä: "Älä oo noin hämmästyneen näköinen, sulla on hieno koira!" 😂

Valionarttujen aikaan kävin hakemassa Lyytin ulkoa ja ehdittiin siinä hyvin hengailla ennen vetskujen alkamista. Lyyti näytti taas söpöltä arvostelussa, mutta tällä kertaa tuomari pystyi vastustamaan ja Lyyti oli lopulta kolmas sileellä ERIllä. Tämä oli itse asiassa oikein hyvä, koska nyt mulla oli vain yksi koira paras narttu -kehässä. PN-tittelit meni kaikki valioille; sitten sertistä kilpaili kolme nuorempaa ja kaksi veteraania. Ja niin siinä vaan kävi, että tuomari lykkäsi sertin Justille! Olen vieläkin ihan häkeltynyt. Junnuluokan sertin jälkeen se on saanut kaikista näyttelyistä EH:ta ja sileetä eriä ja nyt sitten serti Messarista eikä mistään pikkuryhmiksestä!!!

Just: "4 v musta merkein, hyvin tyypikäs narttu, jolla hyvät mittasuhteet. Hyvä sukupuolileima ja tasapaino. Kaunis pää, keskiruskeat silmät. Hyvä purenta. Sopiva luusto. Hyvä runko ja takakulmaukset. Kauniit, tehokkaat sivuliikkeet. Etuliike voisi olla vakaampi."

Lyyti: "Vajaa 9 v, hyvin esiintyvä feminiininen narttu. Hyvä kallo, hieman kevyt kuono-osa. Oikea purenta. Riittävä luusto. Hieman pehmeä selkä. Hyvät takakulmaukset. Liikkuu ikäisekseen erittäin hyvin ja kantaa itsensä kauniisti."

Kai me jatketaan tätä 2 näyttelyä vuodessa -tahtia, kun aina parin vuoden välein joku saa sertinkin!

Viime viikon ohjatut treenit

Viime viikon maanantaina Lyytillä rallytreenit. Just oli jätetty turvaan äidin luo, koska kilsan päässä hallista oli samaan aikaan ilotulitus. Pauke alkoikin juuri meidän juuri meidän vuorolla, mutta onneksi Lyytiä ei haitannut yhtään :) Teemana tällä kertaa oli puolenvaihdot ja 270/360-käännökset. Ja kun oon valittanut, että Lyytillä on ollut huono kontakti kotihallilla, niin nyt ei ollut mitään ongelmia kontaktissa eikä missään muussakaan - Lyyti oli ihan kympin tyttö 😍 Sellaiset jutut, joita viimeksi vasta aloiteltiin, sujui nyt kuin vettä vaan, kuten esim. puolenvaihto edessä ja tuplasaksalainen oikealle. Muutkin puolenvaihdot meni ihan nappiin, kun Lyyti oli niin skarppina koko ajan. Puolenvaihdossa edessä Hanna kiinnitti huomiota siihen, että teen erilaisen käsiliikkeen oikeasta vasempaan kuin vasemmasta oikeaan ja siksi Lyytikin tekee isomman kaarroksen. Hetken siinä asiaa tutkittiin, mutta lopulta Hanna päätyi siihen, ettei ero ole häiritsevä eikä asiaan tarvitse puuttua ainakaan tässä vaiheessa. Toisella radalla käännöksiä. Takapäänkäyttö oikealla on mennyt tosi paljon eteenpäin: täyskäännös sujuu jo hyvin! Tältä radalta saatiin vielä muistutus, että yhteistäyskäännökset pitää aloittaa tosi aikaisin ennen kylttiä. Kyllä koira suoritusalueella käy, vaikka lähettäisikin metrin päästä kääntymään.

Torstaina Justin agilitytreenit, joissa tuuraajakouluttajana Katri. Pyysin motkottamaan mulle, jos menisin halailemaan siivekkeitä takaakierroissa, koska Just lauantaina treenattiin kauempaa lähetystä. No, kyllä vähän kauempaa maltoinkin lähetellä MUTTA jokaisen saksalaisen tein kuitenkin liian leveänä eli koiralle tuli metrin verran turhaa linjaa... Eli se on sitten seuraava erityistreenattava juttu. Treenin toinen hyvä/tärkeä pointti oli putkijarru U-putkella. Radassa nimittäin U-putkelta piti koiran kääntyä jyrkästi oikeaan, vaikka äskeisillä kierroksilla oltiin menty suoraan. Oon aiemmin käyttänyt putkijarrua vain suorilla putkilla; ei oo itse asiassa tullut mieleenkään käyttää sitä U-putkilla. Mutta miksipä ei sitä voisi käyttää tällaisissakin kohdissa. Meidän bravuuri tällä radalla oli kuitenkin koko hallin pituisella suoralla. Lähetin Justin putkeen ja lähdin itse juoksemaan koiraan luottaen niin, että kerkesin tehdä persjätön renkaan jälkeen katsoen peilistä, missä koira tulee 😁

Edellisviikko

Edellisviikon agilitytreenit jäivät väliin, kun oli kerrankin koiratonta menoa. Lauantaina sitten olin ostanut Lyytille paikan temppuratatokotreeneistä. Sitä ennen Justille pikaiset agilitytreenit. Oli lämmitelty vain puoliksi, joten tehtiin minirimoilla. Treenattiin sitä, että lähettäisin takaakiertoon kauempaa ja se ottaisi esteen, vaikka mä liikkuisinkin jo eteenpäin. Meni ihan superhyvin, vain yksi stiplu! Eli siis taas kerran: Just osaa kyllä, jos mä vaan antaisin mahdollisuuden.

Kati oli suunnitellut temppuradan, joka oli vähän kuin rallytokorata yhdistettynä noutokapuloihin ja luoksareihin. Alussa kolmen esteen sarjahyppy kutsuna, estevälissä oli kapula, joka koiran piti napata matkaan. Tiesin, ettei Lyyti ottaisi, joten Kati piti sille kapulaa - no ei se ottanut siltikään vaan tuli ensin mun luo ja sitten lähti uudestaan hakemaan 😁 Radassa oli erityisen kiva kohta liikkeestä seiso - lähetys putkeen takaviistoon - kutsu seuraamaan. Sitten oli pujottelua kapulan kanssa, jossa kapula nousi hyvin, mutta kontaktissa oli parantamisen varaa. Kaukovaihdot selin koiraan peilin kautta katsoen yllättäen onnistui! Lopussa oli ensin luoksarin kutsu - putki - sivulle. Sitten luoksetulo ohjaaja polvillaan, mitä ei olla koskaan ennen kokeiltu, mutta Lyyti tuli hienosti sivulle! Viimeisenä ollut kierto ei löytynyt, no eipä sitä olla tehtykään pitkään aikaan. Otettiin sitten vielä alun hyppysuora uudestaan ja nyt kapulakin tuli matkaan, joten tästä loppupalkka. Lyyti vaihteli tehtävää ihan suvereenisti, mutta kontakti ei tosiaan ollut kovin hyvä.

Lyyti on tehnyt kolme tunnaria sen kisamaisten katastrofin jälkeen: kaksi ulkona, yhden hallissa. Kaikki on olleet ihan superhienoja, joten en sit pilannutkaan kaikkea tehtyä työtä yhdessä treenissä. Mutta näistä kerran lähti kapuloille nihkeästi ja tsekkasi matkalle jääneen tunnarilaatikon. Sitten kun siitä pääsi, meni pomppulaukkaa kapuloille, mutta silti malttoi rauhassa käydä läpi kaikki 15 kapulaa, ennen kuin oma löytyi. Kisamaisissahan se ei meinannut lähteä sivulta ja sitten meni ohjatun kapuloille. Eli oiskohan se kuitenkin kyse sitten häiriöesineistä, joita Lyytin on vaikea ohittaa. "Ei voi mennä", jos matkalla on jotain muuta.

Pätkiksen edellinen viikonvaihde

Justilla oli 2 viikkoa sitten kahdet erinomaiset treenit, jotka on jääneet päivittämättä. Su 26.11. Lyytin rallykisojen jälkeen makasin sohvalla ja huilasin niin tehokkaasti, että olin illalla valkussa ihan pää mukana. Ja sen huomasi koirasta, ihan huippua menoa.

Kutsuin puomin takaa ja ensin valssasin nelosen jälkeen. 6-7-väliin en ensin tehnyt oikein mitään ohjausta, niin siihen tyssäs. Inisin, että ei nelosen valssista kerkee kutoselle persjättöön, johon Nina totesi: "Kerkee. Kun menee vaan." Ei siinä auttanut kuin tehdä työtä käskettyä ja ajoitus oli täydellinen. Persjätön 5-6-väliin olin hylännyt, koska olin varma, että Just menisi keinulle, mutta sitäkin kokeiltiin ja sekin toimi.

Keskiradan karikot saatiin väistettyä, puomin jälkeinen takaakiertokin meni oikeassa rytmissä. A:lle tein persjätön ja 16:lle takaaleikkauksen. Just sen sijaan teki hirmuisen lentokeinun! Eikä ollut muuten ainoa ryhmässä, mikähän siinä oli?! 22:lle tein myös leikkauksen, koska olin katsonut, että linja vetäis liikaa sisäkentälle mut eipä se sitten vetänytkään ja tää ohjaus toimi hyvin. Ai niin ja kahdesti (!) kävi sellaista, että Just ei nielaissut lähtönamia kokonaan vaan sylkäisi sen uudestaan suuhun ja meno stoppasi hetkeksi siihen 😂

Keppien palkkaamisesta puhuttiin myös, kun Just kerran jäi tokavikaan väliin seisomaan. Etupalkalla pujotteli taas hienosti. Kuten olen omissakin treeneissä todennut, se lukee äärettömän taitavasti mahdollisia palkkapaikkoja ja saattaa mennä kiemuratkin omia aikojaan, kun arvaa (oikein), mistä palkka tulee. Nina sanoi, että nyt pitäisi olla ovelampi (siinä onkin hommaa) ja yllättää Just. Eli käytännössä palkkaajan pitäisi olla sen verran hyvä heittäjä, että voisi seistä jossain ihan muualla ja heittää sieltä pallo, kun Just ei sitä odota.

Maanantaina sitten Päivin toko. Lyytin paikan olin myynyt, kun sillä oli rankka viikonloppu takana. Justin kanssa aloitettiin ruudusta, jossa valitin sitä, että Just on haistellut ruutuun mentyään eikä kuunnellut pysäytyskäskyä. No nyt ei ollut tietoakaan siitä, vauhdikkaita ja täsmällisiä suorituksia joka kerta. Todettiin kuitenkin, että namipalkan voisi nyt jättää pois ruudusta kokonaan ja palkata pallolla (valmiilla tai heittäen) painottaen nopeita palkkoja nopeasta menosta tai terävästä stopista. Sitten ohjattua. Päivi vei kapulat, mutta mä en tehnyt alun seuraamista vaan pyöräytin Justin namilla seisomaan. Ihan kuin vettä vaan meni suunnat, mutta kerran Just aavistuksen ennakoi ja sitten harkitsi vähän ennen kapulan ottamista. Viimeinen toisto otettiinkin sillee, että en antanut noutokäskyä vaan vapautin lelulle mun taakse - tällä kerralla ei ennakoinutkaan sitten 😏 Viimeisenä vielä yleisesti seuraamista. Ensin lähdin taas tosi hätäisesti liikkeelle ja koira teki parhaansa pysyäkseen kyydissä. Siinä saatiinkin heti ensimmäinen huomautus eli ei ole paniikkia! Voi sanoa sivu-käskyn ja sitten vielä vetää henkeä ennen kuin lähtee harppomaan! OMG! Ja täytyy kyllä myöntää, että kun rauhoitin itseäni, niin Just teki aivan upeita liikkeellelähtöjä.

Ehdittiin myös tehdä paikkikset. Istuminen ryhmässä näkyvällä etupalkalla, välipalkkaa minuutin välein. Oikein hyvin pysyi. Täytyy nyt vaihdella tuota palkkaa ja kestoa eli näkyvällä etupalkalla pidempi kesto ja piilotetulla lyhyempi.

Viime viikon kisamaiset

Viime viikon uutiset jo tällä viikolla ja niin edelleen. Tosiaan Lyytillä oli viime viikon lauantaina tokon kisamaiset omalla hallilla.  Tällä kertaa meillä oli ihan oikea tuomari ja liikkurikin, mikä lisäsi aitoutta tunnelmaan. Valitettavasti aikataulu venähti eikä voittajalle riittänyt tarpeeksi aikaa, joten paikkikset jätettiin suorilta väliin ja yksilöliikkeetkin tehtiin aika haipakkaa. Yritin kuitenkin sulkea kiireen pois mielestäni enkä usko, että se mitenkään megapaljon vaikuttikaan.

Seuraaminen oli aika huonoa. Tai ajoittain Lyyti nousi hyvään seuraamiseen, sitten taas laski. Nyt tuntuu, että juuri omalla hallilla seuraaminen on huonointa, koska siellä rallykisoissahan seuraavana päivänä kontakti oli tosi hyvä. Myöskin huomaan, että on vaikea pysyä hiljaa tokossa, kun oon jo vähän tottunut rallykehumiseen 😁  L istu-maahan oli ihan hyvä, molemmat asennot löytyi, mutta taas saatiin kommentti "ohjaaja seuraa koiraa".

Luoksetulo oli tosi hieno! Laukalla molemmat pätkät ja napakka stoppi. Ruudun lähetyspaikan edessä oli teippejä, ja vaikka me ollaan just nimenomaan niitä treenattu, niin eikös Lyyti jäänyt niille jumittamaan. Kun sitten lopulta lähti ruutuun, loppu meni ihan nätisti. Ohjatun alkuosa meni hyvin, kapulalle lähti nyt varmasti mutta sitten meni maahan kapula suussa! Mikähän idea tässäkin nyt oli?!

Tunnari oli meikäläiseltä aivan järjetön emämunaus. Alkoi jo lupaavasti, kun ensin Lyyti ei lähtenyt ekasta eikä kai tokastakaan käskystä, sitten meni ohjatun kapuloille, jotka oli vähän matkan päässä, sitten pomppasi tunnareille oikein pahasti pelleillen ja nappasi sieltä vain jonkun. Menin sanomaan jotain, että nyt rauhotut... ja sillä oli oma suussa!!!!! 😓 Ei varmaan pahemmin voisi mokata ja paineistaa!

Namien syönnin kautta kaukoihin, jotka meni ihan hyvin, ei juuri liikkunut, mutta seisomasta istumaan kävi maan kautta. Viimeisenä oli metallinouto, jossa meno laukalla, paluu ravilla.

Lyyti otti aika paljon häiriötä kenttäelementeistä: liikkurista, appareista ym. Esim. kun appari vei ohjatun kapulat sivuun ennen tunnaria, niin Lyyti meni niille. Taisi olla viime treenissäkin juuri tuo ohjatun kapuloiden ohittaminen haastavaa. Liikkeen välit oli taas ihan kauheita; joko tuli hirveesti haukkua tai sitten Lyyti oli passiivinen. No eipä me olla niitä taas pitkään aikaan treenattu, että ehkei pitäisi liiaksi ahdistua. Joka tapauksessa tämän sekä sitten sunnuntain rallykokeen jälkeen jäi vähän sellainen tokomasennus. Että tuleeko tää ikinä sellaiseen kuntoon, että kestäisi koesuorituksen. Rallyssa kisaaminen on niin paljon helpompaa, kun suoritus on lyhyt ja Lyyti palkkautuu kehuista niin hyvin. Ja ollaan koko ajan yhdessä. Tokon treenaamista en tietenkään aio lopettaa, mutta saa nähdä, löytyykö kisafiilis.