maanantai 26. maaliskuuta 2018

RotuMestari-Lyyti

Viime viikolla ei maanantain jälkeen treenattu mitään, kun olin kuumeessa. Päätin kuitenkin jo 38,3-asteisena, että reissuun lappalaisten rotumestisrallya ei jätetä väliin. Ja niin me lähdettiinkin reissuun Lyytikäisen kanssa. Oltiin myöhään perjantai-iltana Kuopiossa, yövyttiin hostellissa keskustassa ja käveltiin kisapaikalle lauantaina päivällä. Lyyti sai vähän aikaa hengailla hallissa ja vähän aikaa ootella kavereiden autoissa. Kolmen jälkeen sitten päästiin hommiin. Mestarin rata näytti tältä:
Jo piirroksesta katoin, että ei näytä pahalta! Ei mitään meille erityisen vaikeaa; käytösruutukin istuen. Huvitti, kun avoimessa ja voittajassa viides tehtävä oli houkutus ja mestarissa putki, joka on meille paljon helpompi ja mukavampi 😁

Tehtiin siinä ulkona vähän seuraamista ja temppuja läpi ja meni oikein kivasti. Oltiin toisena suoritusvuorossa, joten tutustumisen jälkeen oli just sopivasti aikaa viritellä odottelukarsinassa. Ennen rataa psyykkasin Lyytiä ja itseäni, että kyllä me nää temput osataan. Rata alkoikin tällä kertaa oikein mukavasti. Kumma, mikä henkinen vaikutus on sillä, että ensimmäinen tehtävä onnistuu! (vrt viime koe)

Temponvaihdoksessa Lyyti oli hyvin kontaktissa mutta putkea lähestyessä ei kestänyt. Putken jälkeen nenä kävi maassa, mutta sain pelastettua seuraavaan eteentulotehtävään, joka sujuikin hyvin. Sarjahyppy + puolenvaihto läpi onnistui näppärästi. Yleisöä lähestyttäessä ei Lyyti taas pystynyt pitämään kontaktia, mutta onneksi temppuihin kykeni silti. Eteentulokyltistä saatiin -1 TVÄ ilmeisesti siitä, että Lyyti tekee ylimääräisen niskaliikkeen; taisi ymmärtää ohjaukseni ensin väärin.

 Liikkeestä seisomisesta lähti taas seuraamaan hienosti, mutta myöhästyin vähän seuraavalle käännöskyltille ja Lyyti istui ihan mihin sattui. Tästä -1 vino. Puolenvaihto edestä onnistui ja sitä seuraavan 270-kyltin jälkeen kontakti taas parani. Askeleet eteenpäin oli oikein siistit, mutta taas kun käännyttiin yleisöön päin, ei kontakti kestänyt. Pyörähdyksellä ainoa, joka pyöri, oli mun käsi 😂 Uusittiin, ja nyt koira teki oikein, mutta mä sain vielä -3 OV:n askelluksen hidastamisesta. Maalissa kehuin taas aika railakkaasti, ja Lyytin vire nousi vähän liian korkealle käytösruutua ajatellen: piiiiiippppiipppp... Sain kuitenkin Lyytin komennettua hiljaiseksi ennen kuin aika alkoi ja itse 3 minuuttia menikin ihan täydellisesti. (Sivuhuomautus: videolta kuuluva viserrys ei ole kaikki Lyytin, osa siitä tulee toiselta mummoporokoiralta käytösruudusta.)

Radan jälkeen tuntui, että hyvin meni, mutta silti yllätyin, kun näin pisteet: 92!!! Viime kokeessa tuloskin tuntui kaukaiselta, nyt ei olleet valiopisteetkään kaukana 😍 Ja jos en ole väärässä, niin taisi olla lapinporokoirien korkeimmat pisteet mestarissa kautta aikain. Näillä pisteillä napattiin mestariluokan rotumestaruus (koko kisassa oltiin kai viidensiä). Lyyti on nyt kolmena vuonna peräkkäin voittanut rotumestaruuden: 2016 alokkaan, 2017 voittajan ja nyt mestarin. Tuomarinkommentti: "Tasapainoinen osaava suoritus. Miellyttävä ohjaus."

Olen tyytyväinen siihen, että jo toisella yrityksellä saatiin ehjä suoritus eikä ollut sellaista yliyrittämistä kuin viimeksi. Oltiin jo aika paljon lähempänä rentoa suoritusta kuin viimeksi. Kontaktin puute tietysti harmittaa; Lyytillä kun on niin näyttävä seuraaminen olemassa, niin matkalaukun kalastelu on ärsyttävää. Ajattelen kuitenkin, että kaikkea ei voi saada kerralla - niin se viimeinen voittajan koekin oli ilmeeltään parasta, eli eiköhän meidän paras seuraaminen löydy, kunhan saadaan vähän varmuutta mestariin. Varmaan vieras hallikin vaikutti, kun kontakti putoili nimenomaan yleisöä kohti mennessä, vaikka niin paljon ollaankin sitä treenattu.

Mutta tuo pyörähdys! Siitähän on tullut suorastaan meidän kompastuskivi! Jos tarkkaan laskee, niin siitä jäi meidän eka valiotulos kiinni. Piti ihan tutkia, mitä kaikkia virheitä on siinä tehty ja tällainen lista tuli: -3 OV liian iso apu, -10 TVÄ liian myöhään tehty, -1 OV liian aikaisin tehty,  -3 OV liian myöhään tehty,  HYL liian myöhään uusittu, -3 UUSI ja -3 OV ohjaaja hidasti. Avoimessa luokassa sen sijaan kieppi onnistui vielä. Johtuikohan se siitä, että suuremmat avut oli vielä sallittu? Vai sekoittaakohan Lyytiä se, että mulla on sama käsky J-käännöksissä - jääkö odottamaan, että mäkin käännyn? Ajoissa se pitää joka tapauksessa aloittaa... Kohta tässä käy niin, että mä alan jännittää kieppiä niin paljon, että Lyyti ei ainakaan lähde siihen 😂😂

keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Niin siistit tokotreenit

Maanantain Päivin tokoon mennessä oli motivaatio aika alhaalla. Lyyti on treenannut vain rallya, Just agilitya, joten ollaan tokoiltu jotain yli kuukausi sitten viimeksi. Lisäksi Justilla oli kolmas harrastuspäivä peräkkäin (rally, agikisat ja nyt toko), joten mietin, oisko jättänyt sen kokonaan pois. No, en sit jaksanut alkaa säätää, ja mentiin treeneihin. Ja hyvä, että mentiin, oli nimittäin älyttömän kivat treenit!

Lyyti sai tehdä ensin. En tiennyt, mitä halusin tehdä, paitsi että ei seuraamista, kun sitä on rallyssa hinkattu. Aloitettiin sitten hyppynoudolla. Ensin tosin heitin kapulan agilitykeppien sekaan mutta kiltti kouluttaja antoi uusia heiton 😂 Lyytillä oli loistava motivaatio - meno ja paluu laukassa ja kunnon "rraaauh" kapulalle. Tästä palkka lennosta. Toisen kerran meno ja paluu myös laukassa mutta nyt malttoi olla hiljaa. Loppupersasento vähän eessä; tästä huomasi, että ei olla treenattu. Sitten ruutua. Hyvä motivaatio ja vauhti. Ensin jäi vähän etureunaan mutta korjasi itsensä keskelle ilman uutta käskyä. Toinen toisto otettiin ihan kokonaisena liikkeenä ja oli aika lähellä kympin suoritusta.

Sit Päivi halusi nähdä vähän meidän kaukoja, ja niissä kyllä treenaamattomuus näkyi. Maahanmenot oli unohtuneet kokonaan ja seiso-istu ei muistanut mennä taaksepäin. Seisomiset sen sijaan oli ihan hyviä. Otettiin sitten vähän lähempää ja siellä muistui tehtävä mieleen. Viimeiseksi otettiin vielä tunnari, jota ei olla tehty melkein kahteen kuukauteen!!! Muodostelma oli ylösalaisin oleva T. Lyyti meni kapuloille laukalla, rauhoittui hienosti haistelemaan, vaikka ei ihan heti löytänytkään omaa. Oman löydyttyään näytti sitä Päiville ja sitten toi hitaasti mulle. Naureskeltiin siinä, että kävikö se vain näyttämässä, että löytyi, vai katsoiko se Päivin peukusta varmistusta?! 😂

Just yllätti ihan totaalisesti olemalla innokas ja kontaktia pitävä tokokoira! Tehtiin ensin kiertoa, jossa parilla ekalla yrityksellä lipsahti haukku, mutta kun kärsivällisesti sanoin sille: "Ei kun sun piti olla hiljaa", niin tuli hiljainenkin kierto. Mutta ai että mä tykkään siitä, että se menee ihan samalla vauhdilla, vaikka ei saa palkkaa!! Ja nyt oli ihan jokainen kerta teknisesti aika lähellä täydellistä. Kartio myös löytyi ekasta yrityksestä ilman mitään epäröintejä, vaikka oli toinen koirakin siellä takana aika lähellä. Ruutuun mennessä ei tullut ääntä! Paikka ei ollut ihan täydellinen. Jollain kierroksella sanoin käskyn ihan erilaisella äänellä kuin yleensä (yritin, etten käyttäisi niin innostavaa käskyä, että Justilta pääsisi haukku); tällöin Just lähti ja sit pysähtyi parin metrin päähän kysymään, että saiko mennä vai ei. Normaalista käskystä lähti itsevarmasti ja vauhdikkaasti ja loppuosakin meni nappiin.

Päivi ehdotti Justillekin kaukoja, mutta en sanoin, että tehdään jotain muuta epämukavuusalueella, nimittäin seuraamista. Mutta yllättäen mulla olikin hommissa joku reippaasti ja kontaktissa seuraava Pätkis! Taikuri on itsekin hämmästynyt! Jopa kaikki liikkeellelähdöt oli hyviä, toisin kuin lauantaina. Häiritseeköhän sitä kuitenkin kyltit...? Päivi kiinnitti huomiota mun temponvaihteluihin. Kävelen tosi reippaasti normaalia käyntiä ja matelen hidasta. Päivi sanoi, että voisin kävellä vähän normaalimmin hidasta, koska ero on kuitenkin selvä. Hiottiin tätä sitten suoralla edestakaisin ja ehkä sain rytmistä kiinni. Katsottiin myös, onko eroa sillä, toistanko aina nopeudenmuutoksessa käskyn vai en. Ei ollut merkittävää eroa, joten kannattanee toistaa, kuten tähänkin asti olen tehnyt.

On se kumma, ettei koirat unohda oppimiaan asioita parissa kuukaudessa...

sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Just paras!

Agiserti on jo useamman kerran ollut lähellä, mutta nyt se sitten napsahti kohdalle.
Ekan radan tuomarina oli Sari Mikkilä, jolta saatiin ykkösissä 4 nollaa. Jatkettiin samaa linjaa ja tehtiin tältäkin radalta nolla! Rimat oli 45 cm. Rata tuntui vähän kummalliselta, erikoisia putkeen vientejä ja koko ajan joutui pitämään koiraa hanskassa. Vaikkei päästy kiihdyttelemään, niin ehdittiin taas Just sopivasti aikaan: -0,63. Tällä tuloksella sijoituttiin kakkoseksi. A:n kontakti videolta katsottuna aika hilkulla! Mutta uskotaan, että tuomari näki, kun vierestä katsoi.

Toisena oli Henri Luomalan hyppäri, jolla rimat 50 cm. 3-4 välin takaakierto oli Justin mielestä ihan idioottijuttu ja sen vauhti tyssäsi ihan totaalisesti 🙈 Tästä vähän itselläkin lässähti fiilis, vaikka loppurata menikin ihan kohtuullisesti. Tästä tulos 2,83 ja taas 2. sija.


En kuitenkaan jäänyt vellomaan tähän laamailuun vaan nostin vikalle radalle panoksia. Tämän radan tuomaroi Jari Suomalainen ja rimankorkeus oli 45 cm. Ja sisuuntuminen kannatti: tehtiin nimittäin radan ainoa nolla! Vain yksi tulos tuli meidän lisäksi. Radan alku pyöri ihan näppärästi, mutta ennen puomia hukkasin koiran, kun ohjasin sitä pois väärältä enkä oikealle. Onneksi Just pelasti ja valitsi puomin. Niin kiltisti otti puomin kontaktin! Sen jälkeen työnsin vähän liian pitkälle kaarteelle, mutta pikkujuttuja. Loppusuoralla taas hieno kiihdytys (kunpa se menis koko radan tuota vauhtia!) ja se kannatti, nimittäin jäätiin miinusajalle vain kolme kymmenystä! Ollaan me tarkkoja 😂

Radan jälkeen lähdettiin luppisystävien kanssa pitemmälle jäähkälenkille katsomatta edes, ehdittiinkö aikaan. Lenkiltä tullessa menin katsomaan tulostaulua ja taisi suusta päästä "oho" tai jotain, kun näin tekstin SERT-A. Isojen maksien aikaan en edes uskaltanut haaveilla serteistä mutta näköjään nyt pikkumakseissa ne on täysin mahdollisia.

Hyppärin hyytyminen harmitti, kun ei Just ikinä ole RAVANNUT radalla, paitsi sen kerran, kun oli säikähtänyt ja ahdistunut. Miten sitä nyt noin paljon harmitti pitkä takaakiertoon vienti. Mutta muuten olen kyllä erittäin tyytyväinen kumpaankin agilityrataan. Alkaa pysyä pakka kasassa koko radan ajan eikä tällä kertaa tullut hassuja pikkuvirheitä, kuten aiemmissa talven kisoissa. Putkijarrukohtia ei tänään ollut, mutta puomi ja keinu meni itsevarmasti, vaikka ei Ojangossa olla treenattu ikiaikoihin. Josko ois sekin kriisi taaksejäänyttä elämää? Toki noita -0,jotain aikoja voisi ajatella myös negatiivisen kautta, että joku pienenpieni lipsahdus, niin menee jo yliajan puolelle. Vaan ollaan onnellisia, että pysyttiin miinuksen puolella!

Nyt Justin sopis aloittaa juoksut vaikka heti huomenna. Tästä ois hyvä jäädä tauolle 😍

lauantai 17. maaliskuuta 2018

Ratatreeniä

Aloitettiin viikko reippaasti aamutreeneillä ShowHau Centerissä, jossa kaverini Hanna nykyään kouluttaa. Olin mukana suunnittelemassa näitä rallyn ja agilityn aamutreenejä, joten pitihän se päästä kokeilemaan! Molemmat sai vieraan paikan treenin; Lyytille oli voittajan tasoinen ratatreeni, jonka lopussa oli muutama  mestarin kyltti. Justille oli teemana putkijarru. Lyytin kanssa aloitettiin seuruuttelemalla uudessa paikassa ja kehässä. Huomaa kyllä, että uudessa paikassa esim. seinän lähestyminen on pahempi kuin tutussa. Saatiin myös treeniä yleisöä kohti menemiseen, kun piti tehdä valkovuokko kolmen ihmisen ja kolmen koiran edessä. Myös kokeessa epäonnistuneita paikallakäännöksiä hiottiin; no nehän onnistuu kyllä, kun ei yliyritä! Eli sanoo koiralle "sivu" ja kääntyy 90 astetta ilman mitään käsiliikkeitä tai steppailuja. Temput meni taas hienosti, eli uskon, että kun saadaan varmuus ja rentous kisakehään, niin alkaa pisteetkin parantua debyytistä.

Justin kanssa tehtiin tosiaan erilaisista tilanteista putkijarruja. Saatiin virhe esille vasta ihan lopputreenistä; aluksi kaikki sujui kuin vettä vaan. Oliko Just sitten lopputreenistä herkempi väsymyksen takia (tuolla oli aika kuuma porokoiran juosta) vai mikä oli. Todettiin kuitenkin, että voisin kokeilla mennä pelkällä suhinalla - kropan kääntö ennen putkea saattaa olla liian voimakas ele, jos koira ei ole vielä lukinnut putkea satavarmasti.

Torstaina Justin agilitytreenit. Ennen niitä Lyytille viiden minuutin pikarallyt. Lyytikäinen oli harvinaisen liekeissä! Teki esim. puolenvaihdot takaa kunnon pompun kautta 😃 Tehtiin yhtä sun toista pientä mutta erityismaininnan ansaitsee ekasta yrityksestä onnistuneet peruutusaskeleet oikealla!

Justin kanssa tuntui, ettei oikein ollut meidän päivä. Ei ollut oikein normaalissa vauhdissa ja vähän sellaista väkisin vääntämistä. Toisaalta ei virheitäkään hirveesti tullut ja esim. terävästä kulmasta avokulmaan vienti kepeille onnistui joka kerta! Että ehkä kuitenkin enemmän kohtuulliset treenit kuin huonot.

Lauantaina taas ostopaikka kimpparallyyn. Ryhmässä oli aika vähän porukkaa, joten ehdin hyvin tehdä molempien koirien kanssa. Rata oli Tytti Lintenhoferin ratapohjasta muokattu niin, että sen pystyi tekemään joko mestarin tai avoimen tasoisena. Otin ensin Justin hommiin ja muistin taas, miksi agility on sen päälaji. Oon niin epämukavuusalueella, kun Justin kanssa yritän mennä! Vaikka se noi kaikki temput osaa erikseen, niin kun seuraaminen on niin heikko, niin eihän se kanna rataa.

Harjoiteltiin ensin lähtöjä ja tuota pyörähdystä. Tehdään kieppi seuraamisessa lämppätemppuja ennen joka agilitytreenejä, mutta se on vissiin neidin mielestä ihan eri asia, kun tässä ei meinannut onnistua millään. Myös houkutus aiheutti henkisiä jumeja 😁 Seisomaannousu oli kuitenkin ihan kohtuullinen. Kyllä se on nyt niin, että en ota sitä mukaan Kuopion rotumestiksiin, vaan vietetään Lyytin kanssa laatuaikareissu. Just saa treenata ja kisata agilitya, kun pystyy, ja agilitytauolla katsotaan sitten rallya tai tokoa uudestaan.

Lyytin kanssa myös ensin erikseen temppuja. Huomasin, että liikkeellelähdön kontakti oli vähän niin ja näin, joten otin taas naksuttimen käyttöön. A vot! Lyyti on ihan eri asennossakin, lähtee suoraan näyttävään seuraamiseensa, kun pitää lähdössä kontaktin. Liikkeellelähtöjen lisäksi erikseen tehtiin houkutusta, edessä peruutusta, paikallakäännöksiä ja merkkiä. Merkkiin tuli mielenkiintoinen havainto: Lyyti lähtee paremmin, kun näytän vastakkaisella kädellä. Siinä sit vaan tarkkana, että varpaat pysyy menosuuntaan vastoin agilitystä opittuja sääntöjä. Myöskään en saisi jäädä jankuttamaan sitä "missä merkki" - ihan sama kuin tokossa esim. ruudussa!

Sitten rataa. Ensin taas huono alku, mutta en hyväksynyt vaan uusittiin, kunnes lähti kontaktissa. Pyörähdyksessä Lyyti sovelsi ja päätyi mun oikealle puolelle kiepin jälkeen! "Pyörähdys itsensä ja ohjaajan ympäri" !? Muuten alku meni tosi hyvin, paitsi ennen puolenvaihtoa läpi Lyyti oli vähän liikaa edellä ja joutuin palaamaan vähän taemmas, että pystyi toteuttamaan tehtävän. Ja jossain paikallakäännöksessä oikealla puolella Lyyti istui vähän kaukana. Muuten menikin oikeestaan aika näppärästi; paikallakäännökset vasemmalla oli varmoja, kun tein ne rennosti ja merkkikin löytyi. Käytösruutukin tehtiin koko aika ja ilman välipalkkoja. Ei hitto toi 3 min tuntuu pitkältä! Aika hyvät treenit siis Lyytille, sopivasti haastetta mutta ei liian vaikeatakaan. Nyt vaan rentoutta ja itsevarmuutta etsimään!

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Mestari-Lyyti

Nyt on sitten mestari korkattu. Oltiin suoritusvuorossa ekana, ja vaikka olin ihan hyvissä ajoin paikalla eikä sillee ollut kiire, niin vähän en ottanut Lyytiä temppuilemaan ennen tutustumista. Tutustumisesta lähdin vähän ennen loppua pois, mutta olisi pitänyt ottaa Lyyti aiemmin tarjoilemaan kontaktia. Nyt sillä oli vain muutama minuutti aikaa tottua ympäristöön. Ja vaikka maanantaina oltiin tuolla käyty, niin onhan se ihan eri tilanne, kun silloin hallissa oli 3 muuta koiraa ja 4 muuta ihmistä...

Lyytillä oli läpi radan huonompi kontakti kuin muutamassa viime kokeessa johtuen varmaankin puutteellisesta valmistelusta ja ehkä vähän ahtaasta paikastakin. Näin ollen se ei ollut ihan skarpeimmillaan, mitä kyllä mestarissa vaadittaisiin. Mua myös jännitti pitkästä aikaa, mikä varmasti myös vaikutti etenkin tuohon suorituksen alkuun. Lähtö meni kuitenkin hienosti kontaktissa, vaikka seinä oli lähellä!

Luulisi kuitenkin, ettei avoimen luokan tehtävä "istu, käännös vasempaan, istu" olisi mikään ylivoimainen tehtävä, mutta saatiin siitä -16 😂 Ensin tuli tuplaistuminen, jonka syyksi video paljasti mun ylimääräisen kädenheilahduksen! Uudella yrityksellä "autoin" kädellä, jonka Lyyti tulkitsi tällä kertaa kiepiksi. Uusittiin vielä kerran, ja nyt tehtiin käännös eri aikaan, mistä tuli -10... Lyyti tuli tosi hyvin noi uusinnat mutta liekö kuitenkin turhautunut siitä, kun kontakti huononi seuraaviin tehtäviin, ja etenkin houkutus meni kokonaan ilman kontaktia. Vähän parani, kun itse aloin kävellä normaalireippaasti!

Sitten meininki vähän parani, kun tuli mestarin temppuja eteen 😂 Selvästi Lyytillekin tuli fiilis, että nää me osataan, ja vaikka vähän jännitti, niin tutut temput loivat varmuutta. Edessä peruutus oli etenkin hieno, ihan suora ja vailla katkoja! Iloittiin sen onnistumisesta niin paljon, että pääsi yksi haukahduskin. Seuraava eteentulokylttikin meni hyvin, mutta sen jälkeen oli vähän vaikeeta, kun mentiin kohti kehän ulostuloaukkoa. Noita pitäis jotenkin saada harjoiteltua... Puolenvaihto edestä sujui nätisti, mutta seuraavalta kyltiltä - avoimen luokan täyskäännös - saatiin -10: ohjaaja ei kääntynyt paikallaan. Mun on vissiin pyörittävä tukijalan ympäri, en osaa paikalla sipsuttelua. Sivulla peruutus nostatti Lyytiä taas ja sen jälkeen väläytti parasta seuraamistaan. Vielä mokattiin ihan tavallinen käännös vasempaan, kun Lyyti lähti kiertämään mun takaa. Sarjassamme: "ei voi olla noin vaikeeta"! Viimeinen suora oli taas haastava ulostuloaukon takia, mutta saatiin temput tehtyä ilman enempiä virheitä. Huh huh!

Käytösruudun asento oli meille vaikein eli sivulla seisten. Lyyti pysyi tosi hienosti pitkään mutta jossain 2:30 kohdalla ei kestänyt enää ja istahti. Käskin takaisin seisomaan, että sain sitten palkattua siitä. Eli -10 vielä käytösruudusta.

Yhteispisteet oli 54; neljä kympin virhettä + 2 uusintaa. Ei mitään pikkuvirheitä vinouksista tai eleistä!!! Tuomarin kommentti: "Reipasta yhteistyötä." Ehkä vähän koomista, että saatiin -36 pistettä ihan tavallisista alempien luokkien käännöksistä! Huomaa, että ollaan hinkattu noita mestarin temppuja niin paljon, että perusjutut on jääneet vahvistamatta. No sehän tietysti kostautuu ennen pitkää. Myös ihan selvää yliyrittämistä oli ilmassa meiltä molemmilta - rentous puuttui. Ei kuitenkaan jäänyt mitenkään huono fiilis. Menihän meillä voittajassakin pari ekaa koetta pipariksi ja sitten palaset loksahtivat kohdilleen. Kun itselle tulee varma olo, niin sehän sitten heijastuu saman tien koirankin tekemiseen. Eiköhän se tästä, kun saadaan vähän rutiinia - ensimmäinen kynnys on ylitetty 😊

perjantai 9. maaliskuuta 2018

Viikon treenit

Lyytin laatuaikamaanantait jatkui. Tänä maanantaina testattiin Viivin kanssa Agimestan tokon vapaavuoroa klo 21-22. Meillä on siellä rallykisat lauantaina, niin tämä toimi paikkaan tutustumisena samalla. Hallissa oli aika lämmin, niin tehtiin neljä kierrosta, kun noi arktiset alkoi läähättää tosi nopeasti. Tehtiin ensin ihan vain seuraamista molemmin puolin lähellä seiniä ja pylväitä. Sitten merkkiä, joka ekalla kerralla meni loistavasti, eri paikassa eka kerta oli vähän epävarma mutta meni kuitenkin. Tokalla kierroksella Viivi sanoi aina tehtävän ja me toteutettiin. Kolmannelle kierrokselle laitettiin tötsät ja tehtiin spiraalia molemmin puolin sekä edessä peruutusta. Neljännellä kierroksella kisatuomarin edellisen radan alku: puolenvaihto takaa - istu, askel vasemmalle, istu - pujottelu - valkovuokko - peruutus vas. sivulla. Kaikki onnistui 😍

Torstaina Lyyti sai taas tehdä pikarallyt ennen agilitytreenejä. Tehtiin vähän kaikkea läpi. Lyyti oli taas niin taitava, osasi kaiken! Erityisen huikea juttu oli se, että ensimmäistä kertaa heti saatiin sujumaan peruutusaskeleet oikealla puolella ihan tosta vaan!!! Se oli nyt sitten viimeinen temppu, joka on ollut kesken. Eipä se nyt vielä mitenkään varma ole, tuskin kisoissa onnistuis, mutta melkoinen virstanpylväs tämäkin. Kyllä on hyvä fiilis lähteä kisoihin!

Justin treeneissä tehtiin tällaista rataa 24:ään asti. Lähtöjättö, valssit 2-3 ja 3-4-väleihin. Kutoselle juoksin mukana aika pitkälle ja sen jälkeen persjättö. Kepeille meno onnistui heti ekalla yrityksellä 😍 14:lle kokeiltiin sekä japanilaista että pyöritystä. Tässä kohtaa ei ihan oltu samalla radalla, ja Just meni milloin mitäkin esteitä... Vähän tarkemmalla ohjauksella molemmat onnistui, mut pyöritys ois ollu nopeampi. 18-putken sijaan Just meni kerran puomin. 20-21-väliin tein harjoituksen vuoksi backlapin, kun niitä ei olla aikoihin tehty. Sekin onnistui Just hyvin. Sitten otettiin kontaktit, jotka meni ihan jees. Lopuksi vielä hiottiin putkille lähetyksiä. Ensin neloselta piti päästää koira etenemään, että se saisi juosta putkeen kyselemättä. Selvästi nopeutui - nämä on juuri sellaisia kohtia, joissa ei saisi jäädä vetämään. Sitten sama takaaleikkauksella. Epäilin, että Just kääntyisi leikkauksesta liian tiukasti, mutta näköjään osataan loivatkin leikkaukset. Viimeisenä 4-5 ja sitten numeroton putken pää myös leikkauksella - kääntyihän se sinnekin. Just hyvät treenit!




tiistai 6. maaliskuuta 2018

Justin kisaviikonloppu

Lauantaina agilitykisat Niinun hallilla. Kolme starttia, jotka kaikki tuomaroi Anne Savioja. Ekana oli hyppäri, jossa rimat 45 cm. Ekan suoran putken jälkeen olin päätynyt poikkariin, mutta olisin ehtinyt tekemään siihen jotain muutakin. Meinaan poikkari ei ollut kaikista onnistunein ohjaus - videolta näkyy hyvin, kuinka koira on jo lähtenyt lukemaan sitä oikein, mutta sitten mä vielä vedän vähän vasemmalle, ja Just joutui tekemään ylimääräisen kiepahduksen. Sitten kulki jonkin matkaa tosi hyvin, kunnes keppien jälkeen tuli kielto putkelta. Tosi vaikea nähdä videolta, mitä siinä oikein tapahtui. Jäikö Just putken suulle pyörimään, koska en ohjannut kunnolla putkeen, kun keskityin niin paljon putkijarruun? Vai onko se menossa putkeen, mutta tulee jarrusta pois? Joka tapauksessa meidän putkijarru on nyt ihan rikki, ja sitä pitää nyt vahvistaa treeneissä tosi paljon. Tältä radalta saatiin vitonen +1,47 yliaikaa eli oltais ihan kevyesti ehditty aikaan ilman kieltoa. Ärsyttävintä tässä oli se, että radalla ei tullut yhtään puhdasta nollaa eli serti ois ollut tarjolla!


Toisella radalla rimat myös 45 cm. Ratapiirros oli kuin meille tehty: puomi toiseksi viimeisenä esteenä kohti maalia. Ja hienosti se menikin! Tarkasti käytettiin kaikki aika, joka oli käytettävissä ja 18 sadasosaa jäi ihanneaikaan 😂 Tuloksena siis -0,18 ja 3. sija.

Viimeisellä radalla rimat 40 cm. Just karkasi taas lähdöstä! Tällä kertaa sain sen pidätettyä ajoissa ja uudestaan istumaan; etumatkaa oli pakko saada. Tällä radalla tein jotain, mitä en ole koskaan ennen tehnyt: pudotin itse riman! Tai tarkemmin ottaen tönäisin siivekettä, minkä seurauksena rima putosi. Ei helvetti, miten idiootti virhe!!!! Koira oli noin muuten täydellinen ja suoritusaikakin oli selvästi miinuksen puolella. Vitonen tältä radalta siis.

Kokonaisuutena olin erittäin tyytyväinen päivän saldoon, vaikka virheet olikin typeriä. Koira kulki kaikki kolme rataa yhtä hyvin, ja fiilis oli huippu. Erityisen onnellinen olen onnistuneista puomeista ja keinusta sekä maalikontrollista! Huomatkaa esim. viimeisen radan puomi - Just ei yritäkään oikaista siitä suoraan maaliin, vaikka aiempi rata meni niin.

Sunnuntaina sitten rallytokokisat. Oli alunperin tarkoitus lähteä porukalla, mutta valitettavasti kaverit eivät saaneet koepaikkaa. Sitten yritin vaihtaa Lyytin kisaan, mutta mestariin ei tullut ainuttakaan peruutusta, joten sekään ei onnistunut. Vielä aamulla jurppi tosi paljon, ei ois yhtään huvittanut lähteä yksin Justin kanssa. Matkalla kuitenkin vaihdoin asennetta ja tuumasin, että tehdään nyt vähän pidennetty tallireissu ja koetetaan napata koulari matkalla.

Tuomarina oli Kirsi Petäjä, ja rata oli mukavan monipuolinen. Alussa Just oli aika kuutamolla, ei yhtään tajunnut, että ollaan tekemässä hommia. Kontaktia piti hyvin vaihtelevasti. Itseäkin siinä tietysti hermostutti ja touhu meni vähän kalasteluksi. Jossain vaiheessa kuitenkin Just tajusi, että täällä oli tarkoitus seurata ja n. puolessavälissä rataa skarppasi. Loppuradan seuraaminen olikin jo oikein hyvää, ja kontakti pysyi hyvin esim. pujottelun juosten.

Radalta tultua ajattelin, että kyllä me joku tulos saadaan, mutta vaikea tietää, tuliko hihnan kiristymisiä tai kyltin tökkäämisvirheitä. No eipä tullut - ainoa virhe oli vinous kyltillä 12 eli askel oikealle. Tulos siis 99 pistettä, joka oikeutti kolmanteen sijaan. Nyt Just on sitten RTK1 Just 😃 Vaan täytyy sanoa, että kyllä taitaa Just jatkossakin pysyä agilityssa ja Lyyti saa rallata. Aika pahasti epämukavuusalueella on tuo Justin seuruuttaminen...


sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Justin viikon agilitytreenit

Tiistaina ostopaikka Niinu Linnan treeneihin ekaa kertaa. Rata oli ihan sairaan makee! Oli vähän niin kuin tarkoitus treenata puomia ja keinua, mutta tietysti ahneus iski ja teki mieli koklailla tota varsinaista rataa. Keinulle asti loppujen lopuksi päästiinkin. Vitosesteeltä kepeille mentiin suoran putken kautta (oli kisavalmiiden radassa), niin saatiin saman tien treenattua putkelta kääntymistäkin. Aloitettiin raflaavasti hyllyllä, kun tein kakkoselle leveän persjätön ja Just meni putkeen (20). Valssi olikin 1-2 väliin parempi, sillä toimi. Kepeille asti hyvin ja siitä eka palkkaus. Sitten uudestaan ja jatkettiin kepeiltä. Olin askeleen liian edellä ja Just hyppäsi pituuden poikkisuuntaan... En viitsinyt tähän keskeyttää, niin jatkettiin vielä puomille asti, mutta erottelu epäonnistui ja Just päätyi putkeen (31).

Ensin korjattiin kepeiltä ulostulo eli jäin askeleen taemmas - nyt 6-9 meni ihan superisti. Nyt myös maltoin kympin jälkeen antaa koiralle erottelurauhan ja puomi löytyi hyvin. MUTTA nyt Just taas epäröi puomilla 😐 Juteltiin sitten asiasta Niinun kanssa hetki. Niinu kysyi, jännittääkö Justia se, että puomin alla on putki. Sanoin, että ei, vaan se, kun menee ekaa kertaa uudessa paikassa.
Hetken siinä mietittyäni tuli kyllä mieleen, että melkein joka kisassa on ollut putki puomin alla! Eli vaikea sanoa, onko sillä sittenkin merkitystä. Toinen toisto meni nytkin jo paremmin. Niinu oli sitä mieltä, että Justin mielessä pitäisi nyt vähän muuttaa tuota kuviota, että sen saisi menemään heti ekasta kerrasta itsevarmasti ja nopeasti puomin - kisoissa kun yleensä on se eka kerta. Eli eri halleilla käymistä ja ekalle kerralle kaveri hetsaamaan puomin loppuun. Nina-valkun kanssa kun olin asiasta puhunut, niin Ninahan sanoi Justin tuntien, että sille pitäisi tehdä yllätyspalkkoja. Luulen, että molemmat ovat oikeassa: Just pitäisi saada ekasta kerrasta menemään itsevarmasti ja sitten sille tehdä yllätyspalkkoja. Että siitä vaan suunnittelemaan treenejä, joissa nämä kaksi yhdistyy 😁

Lopuksi tehtiin vielä keinua ja nyt kokeiltiin saman tien hetsaamalla. Palkkana kanafilee ja heti ekasta kerrasta Just meni reippaasti ja itsevarmasti. Kolmas toisto otettiin putkelta 14 asti ja nyt palkkana pallo, tämäkin meni todella määrätietoisesti. Tämä treeni kantoi myös viikonlopun kisaan, josta eri postaus. Hyvät treenit! Olisin toki voinut ilmoittautua myös tekniikkakentän treeneihin, ja sanoa saman tien, että haluan treenata kontakteja, mutta ensi kerralla olen viisaampi.

Torstaina viikkotreeneissä tehtiin kuvan mukaista rataa paitsi että este 20 oli sama kuin 12 ja siihen loppui. Olin toivonut japanilaista ja sehän sopi esteelle 12. Alussa Just meinasi oikaista palkalle, mutta otettiin lähtö uudestaan ja nyt 1-5 meni superhyvin, Just irtosi vitoselle tosi kaukaa (jäin ton 16:n taakse). Seuraavalla kerralla jatkettiin ja vähän haasteita tuotti tuo 6-8, kun oli vaikea rytmittää, kun koira irtosi niin hyvin 😁 Kerran kävi A:lla putken sijaan ja ysiputken jälkeen haki keppejä ja puomia ja piti vähän survoa, että sain tuonne 10-putkeen.

Tämän takia olin tietysti auttamattomasti myöhässä japanilaisesta, joten putkeen meni. Seuraavalla kerralla lähdin kympiltä rivakammin ja tein japsin ajoissa - Just luki sen persjättönä ja hyppäsi 12:n väärästä suunnasta. Sitten alkoi ajoitus löytyä, ja Anni sanoi, että Just näki jo 11:ltä, mihin haluan sen menevän ja teki ihan optimaalisen linjan 12:lle! 15:lle ohjasin keinun puolta - ehdin ihan hyvin, kun irrotin 13-14 välin. 19:lle tein niin tiukan putkijarrun, että Just tuli viimeisen esteen ohi jopa! Lopuksi tehtiin A-kepit-yhdistelmä, joka meni muuten hyvin, paitsi että lelu putosi kesken keppien taskusta eikä Just sellaista häiriötä kestä. Toisella yrityksellä ok. Puomiin lopetettiin.

Ennen agilitytreenejä Lyytille pikarallyt. Tehtiin houkutusta molemmin puolin, puolenvaihtoja edessä, peruutusta vasemmalla, poikkarikäännöksiä ja eteentuloja. Lyyti oli taitava 😊

Mummokoiran laatuaikamaanantait

Edellisviikon tokotreeneihin ja tämän viikon rallytreeneihin Lyyti pääsi ihan yksinään. Vähän laatuaikaa mummollekin, kun Justilla on ollut niin paljon treenejä, kisoja ja reissukin. Tokossa oli tällä kertaa teemana häiriötreenit. Tehtiin ensin ryhmässä, ensimmäisenä tehtävänä jääviä ympyrällä seuraten. Tässä Lyytillä oli ihan loistava vire ja ilme! Oikein skarppasi häiriöstä! Oiskohan yksi stiplu tullut ja nopeuskisa hävittiin maahanmenon hitaudella 😂 Sitten kaukoja ympyrällä yhtaikaa ja nää meni loistavasti. Päivin häiriköinnistä Lyytikään ei selvinnyt, mutta eipä tullut paha mielikään.

Omalla vuorolla jatkettiin samaa teemaa. Ensin luoksareita ristiin Selman kanssa; Päivi ja treenikaveri seisoivat takana. Tästä Lyyti otti vähän painetta ja tarjosi stoppia mieluummin. Pienellä innostuksella tuli sitten loppuun. Viimeisenä tehtävänä ruutu-nouto-erottelu. Annika oli Selman & Skyn kanssa ruudun takana häiriönä ja Päivi ohjatun kapulan kanssa matkalla. Nyt oli Lyytin itsevarmuus huipussaan ja meni ruutuun joka kerta - myös sillä kerralla, kun ois pitänyt hakea kapula 😂

Tän viikon maanantaina ohjatut rallytreenit. Oli 2 lyhyttä pätkää, joista toisessa sarjahyppy + merkki ja toisessa putki ja puolenvaihtoja. Ekalla pätkällä oli ensin pari alokkaan kylttiä ja huomasi kyllä, et niitä on vähemmän tullut treenattua... Sarjahyppy toimi hyvin, kuten sen teen. Havaitsin viime viikolla, että ollaan aina käytetty korkeaa kiertotötsää merkkinä, niin nyt otettiin matalalla. Olikin heti vaikeampi! Ja paikkakin oli vähän hankala, mutta saatiin onnistumisia kuitenkin.

Toisella pätkällä ensin hiottiin puolenvaihtoa edessä. Sehän menee ihan ok mutta ei ole kovin täsmällinen. Syy oli yllätysyllätys taas se, että itse hätäilen. Pitäisi pysähtyä ja antaa koiralle suoritusrauha ja -tila. Lisäksi voisi treeneissä antaa ihan sen sivulle/oikee -käskyn ja pyytää ihan oikealle paikalle asti, että liikerata hahmottuisi paremmin koiran mielessä. Putkelle mennessä sitä, että kontakti pysyisi lähemmäs, eikä koira alkaisi kytätä putkea jo neljän metrin päästä.

Omalla ajalla tehtiin sivulle - eteen - oikealle -pyörittelyä. Ja nyt oli ensimmäinen kerta, kun Lyyti lähti edestä oikealle pelkällä käskyllä!!! Lisäksi tehtiin käytösruutua; haastavimmaksi asennoksi on osoittautunut seisominen vasemmalla puolella. Oikealla ja edessä pysyy paremmin seisomassa - vasemmalla on niin vahva veto istua.

lauantai 3. maaliskuuta 2018

Nuorison agivalkku ja mummojen rallyvalkku

Viime sunnuntaina Ninan valkku. Tällä kertaa oltiin meidän hallilla ja ensin treenattiin agilitykoirat, sitten rallymummot ja -pappa. Oma pääkin pysyi tällä kerralla mukana ja kumma juttu, että silloin koirakin keskittyy. Olin toivonut japanilaista ja putkelta kääntymistä teemoiksi.

Alkurata meni hyvin. Ysille piti ensin tehdä niistopersjättö mutta toimikin paremmin ihan tavallisella pyörityksellä. Lähetys kympille, 11-12 väliin persjättö. 12:n jälkeen Just kerkes hypätä pari kertaa esteen nro 15. 13:lla harjoiteltiin japanilaista, ja olihan siinä ajoituksessa vähän säätämistä, etenkin kun toinen este oli niin lähellä. Lopulta kuitenkin onnistui. Sitten seuraava päivän teema eli putkelta kääntyminen. 14:n jälkeen Just kävi hyppäämässä edessä olevan esteen välittämättä mistään putkijarruista 😃 Juteltiin hetki siinä kisoissa tulleista virheistä, kun Just on tullut putkesta takaisin. Todettiin, että "tänne"-sanaa kannattaa varmaan välttää, jarru + nimi on sopivasti mutta jarrua pitää selvästi vahvistaa!

Toisella kierroksella jatkettiin tästä. Alun perin oli tarkoitus tehdä pakkovalssi 15:lle, mutta saksalainen olikin parempi ja myös putkelta kääntö oli sillä näppärämpi. Saksalainen toimi myös esteelle 20 enkä jäänyt yhtään tielle! Alkaa tää sentään olla mennyt jakeluun! Kepeillemeno 24 kokeiltiin sekä leikkauksella että persjätöllä, kumpikin onnistui. Viimeisellä putkella huusin taas tänne! Mietittiin sitten, mikä olisi tehokkaampi tapa kouluttaa mua. Tälli sähköpannasta aina, kun huudan "tänne" vai suklaata aina kun en huuda...

Sitten Lyytin vuoro. Lyytikäinen ei ollut nyt niin hyvässä vireessä kuin joskus, mutta saatiin kuitenkin hyviä vinkkejä. Ensin hiottiin vähän pyörähdystä tai lähinnä kohtaa, jossa alan sitä tehdä. Ja kyllä se melkein 1,5 metriä ennen kylttiä pitää aloittaa! Lyytihän ei oo kovin näppärä tossa, ts. ei pyörähdä "pompahtaen", joten tilaa tarvitaan. Seuraava tehtävä oli 360 oikeaan oikealla puolella. Tässä huomattiin, että pysähdyn, kun koira ei mee ihan koko kierrosta yhtenä liikkeenä. Siitähän voi vissiin saada -10. Korjattiin tätä niin, että mun jalat marssii paikallaan huolimatta siitä, mitä kädet ja koira tekee. Ja itse asiassa tämä paransi koirankin tekemistä 😊

Vielä kysyin neuvoa peruutusten palkkaamiseen. Vähän sama vinkki kuin silloin Sallalta: nami koiran taakse ja sen saa syödä, kun on peruuttanut sen tasolle. Se meni ihan hyvin, paitsi kun yritin saada Lyytiä peruuttamaan vielä siitä pari askelta ohi, niin siihen jumahti. Eli jatkossa nami riittävän kauas ja sen saa HETI kohdalla. Myöskin säädettiin peruutuksen suuntaa. Lyyti on tarkkana siitä, missä kohtaa annan pakki-käskyn. Eli jos seisoo muhun nähden vinossa edessä, niin myös peruuttaa vinoon. Viimeisenä juttuna peruutusaskeleet oikealla. Lyyti on hyvin tajunnut, että taaksepäin ollaan menossa mutta ei pysy siinä oikealla sivulla; ei kai, kun paikka ei ole niin vahva kuin vasen. Ja sit kun palkkaan, niin luikahtaa aina milloin mihinkin. Ensimmäinen korjaus: palkan pitää tulla oikeaan paikkaan. Että tähän päästäisiin, kannattaa nyt harjoitella peruutusta askel kerrallaan ja pyytää Lyytiä aina odottamaan palkkauksen ajaksi. Näin Lyyti pysyy oikealla paikalla sen aikaa, että saan palkattua.
Eli: "pakki" - askel - "odota" - palkkaus - "pakki" - askel jne. Kohta tähän varmaan voi taas liittää "oikee" käskyn, jos ei enää sekottaisi 360 käännökseen.