Torstaihommia

 Kaksi viikkoa sitten torstaina agilityssa oli mun suunnittelema ratatreeni. Olin yrittänyt suunnitella sillee, että juoksemattakin selviäisi (kylki edelleen kipeä) mutta en kuitenkaan selvinnyt. Joku osaa kyllä irrota mutta ei tiedä, mihin suuntaan, jos ei saa liikettäni tueksi. Aloitin radan vasemmassa ylänurkassa olevalta hypyltä lähettämällä poispäin. Tarkoituksena oli, että ehtisin sijoittua sopivasti in-kohtaan 7-hypyllä. No, sain Jokun oikealta puolelta estettä mutta voi jestas, mitä säätöä! Joku-parka joutui tekemään ihan siksak-linjaa yrittäessään ymmärtää, mitähän mä mahdan tarkoittaa. Kun siihen päästiin, niin sitten Joku irtosi hienosti 8-hypylle ja putkeen mutta sen jälkeen ohitti muurin, mitä en viitsinyt korjata. Muille koirakoille käännettiin kuitenkin muuria enemmän linjaa, että olisi reilumpi. Ja ollessaan valmiiksi väärällä linjalla Joku hyppäsi vielä esteen nro 11 väärältä puolelta. 12-15 meni ihan hyvin mutta sitten taas eksyttiin kiertoradalta, kun yritin ohjata kävellen eikä Joku tajunnut. Mikaela otti meidän radan videolle ja kylläpä saatiin hupia!

Ratakierroksen jälkeen treenattiin vähän tuota alkua. Nyt jätin Jokun istumaan lähtöhypyn taakse ja siitä sitten kutsuin sellaisesta paikasta, että sain hyvän sijoittumisen inniä varten. Hanna palkkasi namipallolla. Ja sitten taidettiin ottaa tuo loppu niin, että Hanna oli putken 18 takana palkan kanssa. Näin saatiin hyvä irtoaminen. 

Porukat lähtivät isojen koirien kanssa loppuviikoksi mökille, joten oltiin Jokun kanssa ihan kahdestaan to-la. Se oli tosi vaisu ja huonovointisen oloinen - perjantaina oli melkoinen ripulikin. Syy selvisi lauantaiaamuna: Joku oksensi 7 cm pituisen fleecelelun palasen, jonka oli siis niellyt viikkoa aiemmin! Ei ihme, että olisi ollut useana päivänä ripulilla ja huonovointinen, kun tuollainen on pyörinyt mahassa ja suolistossa... Joku päivä se vielä tappaa itsensä suolitukokseen...

Seuraavalla viikolla joukkuetreenien lisäksi lähinnä huoltojen hoitamista ennen lomaa. Keskiviikkona Jokun Librela-pistos, jonka yhteydessä pikkunoset. Ensin Justille töissä laatikkoetsintä samantyylisellä asetelmalla kuin kesäkuun alussa (kuva) mutta tällä kertaa kätkö oli lähimpänä takaovea vasemmalla. Just kävi ensin läpi koko oikeanpuoleisen rivin haistellen tarkemmin viimeistä laatikkoa (kätkölaatikon viereinen). Sitten tuli takaisin oikeanpuoleisen rivin ja haisteli lähinnä etuovea olevat laatikot. Sitten kävi vielä kerran läpi oikeanpuoleisen rivin ja vähän tuntui jo ihmettelevän, että missä se kätkö oikein on, kunnes bongasi loput laatikot vasemmanpuoleisella rivillä ja löysi heti oikean. Hienosti malttoi eikä turhautunut!

Eläinklinikan kompleksissa sitten kolme ulkoetsintää. Eka oli 120 korkea kätkö seinässä olevassa reiässä talon nurkalla. Olin ensin ajatellut laittaa tikkaisiin, roskikseen tai seinässä olevaan metalliseen tuhkakuppiin, mutta viime hetkellä näin seinässä reiän ja tuuppasin topsipuikon sinne. Haju levisi taas tosi huonosti. Noi betoniseinien reiät on kyllä hankalia! Tässä Justilla kesti tosi kauan ja ehti jo turhautua.  Ehdin jo sättiä itseäni huonosta kätköstä, mutta sitten rauhoittelin itseäni, että tämä on nyt "ohjauksen taso kolmosen" treenaamista eli näytän Justille "etsi tosta, etsi tosta" ja sen pitää ilmaista vasta sitten, kun todellakin osuu hajulle.

Toka piilo helppo lähikätkö roskakatoksen peltiseinän alakulmassa. Tää oli helppo kaikille koirille ja kaikki teki samanlaisen etsinnän: lähtivät keltaiselta kontilta, ohittivat kätkön 10 sentillä ja jyrkällä kuonoankkurilla kääntyivät takaisin. Tästä Justille purkkipalkka.

Viimeinen kätkö oli puisen roskakatoksen seinän raossa. Täältäkin tuli haju tosi huonosti! Lyytille ja Jokulle rajasin alueen 1-2 seinään, Just sai etsiä koko pömpelin ympäri. Nenän piti osua ihan kohdalle, että koira löysi. Joku muistaakseni ei löytänyt tätä ollenkaan, kun hetken aikaa etsittyään luovutti ja otti ohikulkijoista häiriötä.

Kotiin tultua oli vielä energiaa, joten otettiin vielä yksi sisäkätkö rapussa naapurin rollaattorissa. Just etsi ylimalkaisesti rapun läpi ja paikallisti kätkön aika kivasti, mutta nyt tuli selvä nuolaisu. Kun sanoin, että pitäisi näyttää nätisti, se tuijotti mua hetken pöyristyneen näköisenä, että hänen korkeuttaan kehdataan arvostella! Mutta sitten painoi suunsa kiinni ja tökkäsi kuonolla hajua tosi varovaisesti, niin pääsin palkkaamaan.

Torstaina Jokulla ja Justilla jäsenkorjaaja, joten ei treenattu agilitya. Kouluttamisen jälkeen autokätkö meidän auton etulokarin kolosta. Koulutettavieni autot otettiin myös mukaan etsintään, joten saatiin kolmen henkilöauton ajoneuvoetsintä. Meidän auto oli viimeisenä eli lähetin Justin etsimään kaksi muuta ensin. Se kyllä kuittasi ne hyvin nopeasti ja jäi pyörimään omaa autoa ympäri. Olisi mielenkiintoista tietää, oliko koko ajan hajupilvessä vai arvasiko, että kätkö on omassa autossa! Tarkennus aiheutti kyllä haastetta. Just sai selvästi hajun auton alta toiselta puolelta mutta kätkölle ei meinannut mitenkään osua. Mikaela otti aikaa ja lopullinen aika oli n. 2 minuuttia. Nyt on kaikki etsintämuodot kerrattu onnistuneesti ja näillä eväillä lauantain kokeeseen!