Valkkuleiri - la ip etsintä

 Lounaan jälkeen seuraava etsintäalue oli yläkerrassa, olotila ja käytävä. Kätköjen määrää ei edelleenkään kerrottu, aikaa oli 6 minuuttia ja tällä kertaa muistin laittaa kellonkin päälle ja käyttää sitä eli olin jo vähän paremmin kartalla! Aloitettiin olotilasta ja Just reagoi sohvaan ilmaisematta kuitenkaan. Siirryttiin eteenpäin ja sieltä nousi nopeasti kätköt kaapista n. metrin korkeudesta ja hyllyn alta. Tässä kohtaa Miikalta tuli supermielenkiintoinen havainto. Jos palkkaan Justia sekä namilla että sosiaalisella palkalla, se lähtee jatkamaan jähmeämmin. Kokeiltiin sitten palkata pelkästään mekaanisesti namilla ilman kehuja ja tällä tavalla Just lähti nopeammin etsimään "jatketaan"-vihjeestä. Analysoin tätä niin, että sosiaalisesta palkasta Justin huomio kiinnittyy enemmän minuun (kuten muissakin lajeissa), että sitten takaisin itsenäiseen työhön kääntyminen kestää hetken. Pelkkä nami taas pitää fokuksen etsinnässä ja kätköissä.

Poliisikoiria palkataan joka kätköllä sekä tositilanteissa että kokeissa, joten tällä leirillä ei puhuttu palkattomuudesta. Mikä sitten olisi Justille ideaali välikehu ekasta löydöstä, jää testattavaksi eri varianteilla. Olen aina ajatellut, että sosiaalisen palkan pitää olla tosi hyvä, että se kantaa, mutta tämän perusteella se kuitenkin hidastaa jatkamista. Sitten taas jos kävisi niin, että toinen kätkö ei löytyisikään tai sen ilmaisu olisi surkea, niin harmittais kyllä, että ekasta huippulöydöstä ei ole tullut kunnon palkkaa - sosiaalista eikä välineellistä.

Aamupäivän etsinnän jälkeen puhuttiin palkkauksesta myös toiselta kantilta: ilmaisun toistoista. Mä annoin monta namia yhdestä ilmaisusta, mutta Miikka ohjeisti, että kannattaisi antaa yksi palkka per ilmaisu. Tää voi olla isokin palkka eli ei välttämättä yksi nami. Tai sitten voi antaa yhden namin ja odottaa, että koira tekee uuden ilmaisun ja antaa siitä toinen nami jne, jolloin saadaan ilmaisuun toistoja.

Kahden löydön jälkeen aikaa oli mennyt vasta pari minuuttia, joten lähdettiin käytävälle. Siellä hyvin hämmentävää työtä, kun Just haisteli monta paikkaa tarkasti (esim. meidän huoneen oven) mutta ei sitten kuitenkaan ilmaissut mitään. Siellä oli kätkö, matala käytävän puolivälissä, ja lopultakin mulle jäi vähän epäselväksi, miksi ei napattu sitä. 

Olin kyllä ajatellut, että käytävällä on pakko olla kätkö, mutta toisaalta Miikka olisi saattanut tehdä källin laittamalla olotilaan monta kätköä lähekkäin eikä käytävälle yhtään. Tässä olisi ehkä auttanut vähän parempi etsintäsuunnitelma, esim. toista seinustaa pitkin sinne ja toista takaisin. Nyt surffattiin sinne tänne ja luulin, että oltiin käyty koko alue mutta ilmeisesti ei. No, paluumatkalla löytyi vielä käytävän ja olotilan välioven rakosesta kätkö! Tästä on Sadun kuvaama videokin, joka on musta aika sympaattinen, koska olin ilmeisesti jo luopunut toivosta, että mitään ei löydy, kun koira yhtäkkiä ilmaisikin! En nähnyt kunnolla tarkennusta eikä Miikkakaan vielä naksuttanut, joten pyysin Justia näyttämään uudestaan. Se teki toisen nätin ilmaisun ja ilmoitin löydön, niin sieltähän se naksukin tuli. Videolta näkyy hyvin mun tunneskaala ilmeistä 😁

Miikan ohje ajankäyttöön oli, että tee etsinnän aikana suunnitelma siitä, mihin menet, kun tulee 30 sek varoitus. Ei tule paniikki, kun on suunnitelma. Ovikätkön jälkeen aikaa oli alle minuutti enää, joten palattiin etsimään sohvaa. Tämä oli onnistunut valinta, hyvä minä! Kyseinen piilo oli vaan tosi vaikea tarkennettava, kun oli keskellä sohvaa sen alla. Aika loppui mutta saatiin lupa tarkentaa loppuun asti, kun Just oli ihan selvästi hajulla. Ja niin se sankarillisesti kääntyi kyljelleen ja ryömi puoliksi sohvan alle kohdentamaan, minkä jälkeen tuli pois ja jäi maahan minua katsoen 😍 Eli päästiin lopettamaan tämä etsintä löytöön, jota varten koira oli joutunut tekemään paljon työtä! 

Tosin jos haluaa ajatella negatiivisesti, niin Justhan jätti tän hajupilven heti etsinnän alussa, kun ympärillä oli monta helpompaa kätköä. Tästä keskusteltiin myöhemmin toisen ryhmäläisen kohdalla, joka tekee näin usein. Tähän Miikalla oli tällaisia vinkkejä:

• Kaksi erillistä huonetta, joiden välinen ovi on kiinni. Toiseen huoneeseen pääsee vasta, kun ekan huoneen kätkö on löydetty 
• Samaa tapaa voi käyttää myös tyhjien tilojen harjoitteluun eli eka huone tyhjä ja kun se on hyvin etsitty, avataan ovi ja päästetään koira toiseen huoneeseen
• Jos ohjaaja tietää kätkön sijainnin, ei päästä koiraa surffaamaan aluetta eteenpäin, ennen kuin hajupilvi on työstetty loppuun ja kätkö paikannettu
• Jos tehdään sokkona, appari voi sanoa, että koira on hajupilvessä, älkää edetkö
• Ei kuitenkaan tarvitse jäädä paikoilleen, koska silloin usein tulee painostaneeksi koiraa. Parempi on esim. lähestyä samaa paikkaa eri suunnasta, koska silloin koira voi paremmin saada hajun.
• Kun koira on oppinut, ettei matkaa jatketa vaan tarkentaa haastavan kätkön loppuun asti, niin tästä superpalkka

Nythän toki kätköt olivat niin lähekkäin, että helpompaan kätköön vaihtaminen oli luontevaa.  Nosekokeissa kätköt eivät yleensä ole kovin lähekkäin, joten treeneissä voi kätköjä pitääkin kauempana toisistaan systemaattisen etsinnän ylläpitämiseksi. Ja näissä treeneissä, kun tehtiin aikapaineella, niin joka kätköstä tuli palkattua aika samanlailla paitsi viimeisestä, mutta jatkossa omissa treeneissä sitten palkan laatu voi vaihdella etsinnän ja löydön laadun mukaan.