Yskähäiriötreenit

13.12. suunnitelman mukaisesti harjoiteltiin Mervin treeneissä yskähäiriötä. Olin mielestäni tehnyt hyvän suunnitelman: Justin ollessa uppoutuneena etsintään annan toisessa huoneessa olevalle kaverille merkin, joka yskäisee vähän. Just pääsee nopeasti tämän jälkeen löydölle ja saa superpalkat. 

Alueista ei tullut kuvia, joten jaan kuvan meidän ihanasta ryhmästä, joka pystyy odottelemaan kokonaisuudessaan sisällä. Aloitettiin kolmosen laatikkoetsinnällä tuolla sermin takana ilman tietoisia häiriöitä. Just nappasi heti ekasta laatikosta kätkön, mikä on harvinaista herkkua, ja pääsin superpalkkaamaan heti kättelyssä. Sitten jatkettiin, ja Just kiersi hienosti alueen ulkokaarta järjestelmällisesti läpi, kunnes joku treenikaveri yski tiedostamattaan ja Just kääntyi ympäri, koska mun tulkinnan mukaan otti äänen kieltona / komentamisena ("kröhöm"). Sitten sekoiltiin vähän aikaa keskellä aluetta, kunnes päästiin taas ulkokaarelle, josta löytyi toinen kätkö muovilaatikosta. Just olisi halunnut avata kannen, kun laatikon toinen kahva oli auki. Tässä sitten keskusteltiinkin ryhmän kanssa, tuleeko tuollaisista laatikoista haju ulos, jos molemmat kahvat on kiinni. Mun kokemuksen mukaan tulee, Mervi oli sitä mieltä, että ovat liian tiiviitä.

Sitten toiseen huoneeseen sisäetsintään, jossa aloitettiin yskähäiriötreenit kontrolloituna. Olen aina sanonut, että yskä on ihan pirullinen häiriö kontrolloida. Kukaan ei oikein oo meinannut uskoa mua mutta kyllä se vain on: Ihmiset yskivät silloin, kun heitä yskittää. Se on luonnollista eikä sille voi mitään. Päinvastoin, jos yrittää oikein pidätellä yskää, niin sittenhän se vasta yskittääkin. Näin ollen yhtä kontrolloitua yskähäiriötreeniä vastaan tulee 10 treeniä, joissa yskää tulee ihan randomisti ilman, että mulla on mitään mahdollisuutta kontrolloida sitä. Sama kuin jos koira pelkäisi rähjääviä koiria, ja yhtä kontrolloitua treeniä vastaan tulisi 10 rähjäävää koiraa kulman takaa. Lisäksi on melko mahdotonta saada avustajat ymmärtämään, millaista häiriötä pitäisi tuottaa. Esim. kerran muistan rallytokossa, kun olin pyytänyt kavereita köhäisemään vähän, niin sieltä tuli kuorossa keuhkotaudin näyttelemistä. Sama nytkin joku mietti, pitäisikö alkaa tupakoida, että saisi Justille autenttista häiriötä. Ihmisillä on siis tapana liioitella.

Tällä kertaa Just oli jo altistunut yskimiselle kuvassa olevan salin puolella odotellessa ja laatikoilla. Kun mentiin ennen laatikoita eteiseen lämppäämään, Just oli tosi kivassa mielentilassa. Siispä niin ihanaa kuin tuo ryhmässä odottelu onkin, ei se välttämättä ole Justin edun mukaista, kun yskimistä tulee niin läheltä ja paljon. 

Sitten aloitettiin etsintä. Ensimmäinen toisto onnistui ihan täydellisesti: salin puolelta kuului pieni köhäisy, Just ei reagoinut mitenkään, pääsi löydölle ja sai palkat. Sitten tein kardinaalimunauksen sanomalla, että nyt vähän kovempaa. Seuraava yskiminen tulikin jo liian kovaa ja sellaisella hetkellä, kun Just oli nousemassa ikkunalautaa vasten. Just totesi, että aijaa, tuonne ei siis saa mennä ja poistui kyseisestä nurkasta. Meni kyllä sinne takaisin mutta ei halunnut enää etsiä korkeammalta. Ihan jouduin vinkkaamaan, ja sitten saatiin onneksi löytö ja pääsin palkkaamaan. 

Huh. Tässä vaiheessa Mervikin oli vähän järkyttynyt, koska ei ollut aiemmin tajunnut yskimisen vaikutusta Justiin. Olen siis onnistunut peittämään sen silloin, kun sitä on tullut. Päätettiin sitten vaihtaa yskijää. Taas tuli väärinymmärrys: köhäisyn sijaan sieltä tuli jatkuvaa yskimistä. Jouduin jo sanomaan, että "riittää", jonka Just luuli olevan käsky sille. Voi jestas, mikä säätö. Tässä kohtaa taisi tulla jo yksi väärä ilmaisukin, joten vihellettiin peli poikki, laitettiin molemmat väliovet kiinni, ja Just sai etsiä vielä yhden kätkön ilman mitään häiriötä.

Virheeni:

• Pelottavan häiriön pitäisi vähentyä toistojen myötä, ei pahentua.
• Olisi pitänyt selkeämmin selittää kavereille, millaista ääntä haluan. 
• Olisi ehkä voinut myös antaa Justin etsiä toinen kätkö välissä, palkata siitä ja antaa sen sitten omaehtoisesti palata ottamaan korkea kätkö

Tässä asiassa altistus tuntuu olevan aika isossa roolissa. Oon ennenkin yrittänyt treenata yskähäiriötä ja se tuntuu aina menevän vain huonommin silloin. Ehkä Justilla tulee huono fiilis, että "jahas, nää on taas tällaiset treenit" ja sitten alkaa reagoida enemmän. Sitten mä otan painetta ja se ottaa painetta minusta, ja siinähän on kierre valmis. Tää on mulle vähän vaikea asia, koska oon aina ollut sellainen, että jos mulla on ongelma, niin treenaan asiaa, kunnes se sujuu. Tässä tuntuu olevan päinvastoin, mitä vähemmän asiaa treenaan, sen vähemmän se haittaa.

Kokeessa tällaista on tapahtunut n. kerran 50:stä, joten lähinnä treeneissä tuottaa ongelma.

Tällaisia juttuja mietittiin yksin ja yhdessä treenin jälkeen:

• Oon soittanut youtubesta yskävideota kotijumppien aikaan. Just ei reagoi siihen mitenkään. Voisin ottaa saman kännykästä etsinnän aikana, aina välillä painaa päälle ja katsoa, reagoiko Just. Jos ei, niin sehän on hieno juttu! Jos reagoi, niin sitä pystyisin ainakin kontrolloimaan. 
• Janina lupasi nauhoittaa yskimistään. Lisäksi otetaan Justille naminkerjäyshetkiin opeteltavaksi "kaikki hyvin" -vihje, joka yhdistyisi mukavaan ja rentoon tilanteeseen, jossa on paljon herkkuja saatavilla.
• Paras varmaan yrittää treenit mahdollisimman yskättöminä, jotta stressitasot pysyisivät matalina eikä etsintä saastuisi. Koska sitä ei voi täysin välttää, niin käytännössä uuteen porukkaan mennessä kysyn etukäteen, onko jollakulla yskä, ja tutun porukan kanssa pidetään vain tarpeeksi väliä. Tämän ei pitäisi olla ongelma nyt, kun tehdään kolmosluokkaa, eikä muutenkaan saada olla kuuloetäisyydellä toistemme treeneistä. 
• Jos joku yskii treenien aikana, yritetään kuitata tilanne mahdollisimman neutraaliksi ja antaa Justin itse jatkaa hommia.
• Torstaitreeneissä otetaan taas putkea yskähäiriössä ohjelmaan. Tätä keväällä aloiteltiin mutta on ihan unohtunut.

Nosea omin pikkukätösin

 Itsenäisyyspäivänä menin illalla pariksi tunniksi töihin ja käytin tilaisuuden hyväkseni rakennellakseni noselabyrintteja. Kätköillä ikää pari tuntia. Ensimmäinen aulassa, lähtö kuvassa vastakkaiselta puolelta ovelta. Kätkö kuvassa lähimmän rullakon sisällä olevassa sinisessä laatikossa tällä reunalla. Just kiersi hienosti kaksi ensimmäistä rullakkoa. Sitten tuli kätkörullakolle ja ilmaisi vastakkaiselta puolelta saavuttamattomana. Kolmessa sekunnissa purki ilmaisun ja päätti tarkistaa toiselta puolelta. Olin ajatellut, että Just menisi rullakon sisään ja ilmaisisi sieltä, mutta se työnsikin pitkän nokkansa rullakon raosta ja kohdensi sieltä. Pakkohan tuo oli ostaa, kun pääsi varmasti kätkölle asti 😍

Toinen alue oli pikkuhuoneessa, jossa pöytä kaadettuna ja labyrintti laatikoiden ja tuolien välistä. Tässä Just kiersi pöydän heti mutta jäi haistelemaan viereistä pahvilaatikkoa, jossa oli varmaankin siirtymähajua. 7 sekuntia laatikkoa haisteltuaan siirtyi upeasti hajupilveä pitkin oikealle tuolille. Tähän tuli hyvä uudelleenkohdennus, kun en ollut ekasta varma, näyttikö tismalleen oikeaa kohtaa. 

 Tätä olisi voinut vielä parantaa niin, että olisin antanut Justin haistella ensin pöydän ja oven välistä, jolloin olisi voinut saada siitä hajun ja joutunut miettimään reittiä. Nyt siis huoneeseen kipittäessään oli jo kiertänyt pöydän. Lisäksi uudelleenkohdennuksessa pitää muistaa pysyä itse paikallaan, ettei mun liikkeestä tule Justille vihje.

Vessassa oli tunkeuduttava matala kätkö putkessa lavuaarikaapin alla. Tän Just selvitti 15 sekunnissa. Keittiössä oli kätkö pöydän alla tuolin alapinnalla. Olin ajatellut saavani tästä aikaan katsomisilmaisun, koska Justin olisi pitänyt tulla pöydän alta pois nähdäkseen minut. Mutta sepä täräyttikin maahanmenon kätkölle pöydän alle! Tässä jäi sen verran parannettavaa itseltä, että olin ährännyt lattialla kätkön vieressä eli olin varmaan tehnyt vähän reittiä Justille. Parempi olisi, jos olisin saanut kätkötuolin nostettua sinne toiselta puolelta tms.

Sama katsomisilmaisun kalastelu oli kopiohuoneessa, jossa kätkö Ikean Sortera-laatikossa. Oletin, ettei sinne olisi pystynyt tekemään maahanmenoa, mutta Justpa käänsikin kroppansa syvennykseen niin, ettei mitään ongelmaa ollut. 8 sekunnin löytö.

Kellarissa oli kaksi kätköä. Ensimmäinen käytävällä, jossa Just ensin minuutin verran hinkkasi avaimenreikiä ja muita korkeita kohtia, mikä oli siitä hienoa, että siellä on aika liukasta eikä Just lipsunut tai epäröinyt yhtään. Kätkö oli lavan päällä olevan nyrkkeilysäkin ketjujen välissä eli sinne pääsi, jos työnsi kuonon ketjujen väliin. No big deal, sanoi Just. Viimeinen kätkö oli varastossa saavuttamaton hyllyn alla. Just etsi reittiä 2 minuuttia 💖 Piilot  onnistuneet, 5/6, ilmaisuista priimaa 6/6, koiran into 6/6, keskittyminen 6/6, treeniaiheiden toteutuminen 5/6

Ke 11.12. kotinoset Kumpulassa, yhden kätkön tiloja, vajaa tunnin vanhentuneita. Aloitin tällä kertaa saunaneteisessä saavuttamattomalla, koska edellisen sunnuntain nollakoirailuissa oli tullut tällainen puute esille. Ei Just sitä heti jäänyt pyörimään mutta ajatus selvästi oli selvittää loppuun ja tulihan se ilmaisukin sieltä. Saunan pesuhuoneessa oli liukuestematon alla kätkö kukan kastelupurkissa. Täältä ei tullut haju yhtään. Just etsi kolme minuuttia ja sitten totesin, että tää oli tyhjä ja avasin oven saunaan. 

Tää olikin hauska! Just on ennenkin etsinyt saunassa ja aina kiipeillyt lauteille. Kätkö oli puisen päätuen alla lauteella. Just menikin lauteiden alle ja ilmaisi alakautta! Hyväksyin tietysti, koska oli varmasti yhtä lähellä kuin yläkauttakin mutta yllätyin kyllä.

Kellarissa oli kaksi kätköä, joihin esteitä matkalla. Ensimmäisessä oli pyykkiteline, jonka päällä lakana esteenä, toisella puolella silityslauta, jonka alla kori. Just löysi taas reitin heti, joten taas pitää miettiä omia kulkemisia. Kätkö oli jatkojohdossa, johon Just ensin teki maahanmenon katsomatta minua mutta sitten nousi vielä tarkistamaan lakanan, jossa varmasti siirtymähajua. Sitten teki itsenäisesti uuden kohdennuksen ja ilmaisi kunnolla. Toiselle kätkölle tuli varmasti Justin noseuran söpöin ilmaisu.

1. kerroksessa oli vielä kaksi kätköä. Porukoille oli vastikään asennettu maalämpö ja lattiassa oli reikiä, joista meni lämpöputkia. Laitoin tällaiseen reikään kätkön eli sentin verran lattiatason alapuolella. Haju oli levinnyt todella vahvasti ylös tietysti lämpöputkea pitkin ja Just haistelikin lähes minuutin ympäriinsä ylhäältä, kunnes tuli putken kohdalle ja oikein hämmästyneen näköisenä tajuaa, että hajuhan tuleekin alhaalta. Tää kätkö toimi siis tismalleen, kuten olin ajatellut!

Viimeinen kätkö oli keittiössä irrotetun sokkelin alla. Tää oli oikeesti viimeinen helppo. Joku sai myös tehdä nää alakerran kätköt.

Piilot  onnistuneet, 6/7, ilmaisuista priimaa 7/7, koiran into 7/7, keskittyminen 7/7, treeniaiheiden toteutuminen 5/7.

19.12. Joku ei tosiaan treenannut agilitya huoltopäivän jälkeen, joten otettiin Justin kanssa "pikkunoset" Uraputkessa. Jotenkin kätköjä tuli 8??!! En yhtään tajua, kuka niitä niin monta laittoi 😂

Tarkoituksena tehdä yksi labyrintti ja pääasiana ohjaajahäiriötä helpoilla kätköillä. Kätköillä ikää tunnin verran. Tällä kertaa jopa kohtuullisen hyvin onnistuin tekemään helppoja kätköjä. Ensin kuitenkin vaikeasti saavutettava kätkö eteiskarsinassa. Kätkö oli siis pöydän alapinnalla saumassa. Ensin olin mokannut sillä, että reikätiilet oli unohtuneet pöydän vasemmalle puolelle ja kätköllinen tiili pöydälle!!! 🙈 Toinen epic fail oli se, että Just oli livahtanut etsimään tätä jo heti kätkön laiton jälkeen, kun mä olin Jokun kanssa poistumassa ovesta ja luulin Justin tulevan mukana. No, sitten kun nämä mokat oli korjattu, itse tehtävä meni ihan hyvin ja ilmaisukin onnistui.

Ison tilan puolella ensimmäinen piilo hyppysiivekkeessä otettiin lähikätkönä. Toiselle agilitykeinun hihnan sohjessa hiihtelin liinanpäässä. Kolmas kätkö (videolla) oli painopussissa ja Justin kohdentaessa mä osoittelin toista kohdetta. Just ei mennyt yhtään lankaan vaan itsepäisesti jatkoi kohdennusta ilmaisuun asti.

Neljännelle kätkölle (Pedigree-muovissa)  vedin kevyesti liinasta Justin ilmaistessa. Viidennelle olin tehnyt kapean "käytävän"; kätkö oli ea-boksissa pujottelukeppien ja seinän välissä. Just meni edellä ja mä kävelin perässä reippaasti. Kun Just nappasi kiinni hajupilvestä ja alkoi tarkentaa, mä jatkoin kävelyä ohi. Samalla hetkellä Just meni maahan eli mä melkein astuin sen yli. Tää oli Justin mielestä epäkohteliasta ja se nousi maasta katsoen mua paheksuen. Ilman lisävihjeitä meni kohdentamaan uudelleen ja ilmaisi edelleen vähän kulmat kurtussa. Tästä jessasin suoraan ilman löytö-ilmoitusta ja superpalkat oli ansaittu. 

Tän paineen jälkeen Just pääsi hölkkäämään hallin toista seinustaa rennosti ja vapaasti ilman tyhmää ohjaajaa. En itse muistanut, minkä tolpan kohdalla kätkö on, mutta Just reagoi siihen aivan välittömästi ja hoiti ilmaisun kerralla purkkiin. Tästäkin tuli iso palkka. Viimeinen kätkö oli tiiliseinässä, joten loppuun vielä tarkkuusnuuskuttelut pieneltä alueelta, ja Just oli kohtuullisen tyytyväinen. 

Piilot  onnistuneet, 7/8, ilmaisuista priimaa 8/8, koiran into 8/8, keskittyminen 8/8, treeniaiheiden toteutuminen 7/8. Seuraavalla kerralla voitais tehdä häiriöinä sit vaikka liinan pudottaminen, liinan setviminen tuolin alta ja kätkön edessä seisominen. Täytyy kyllä sanoa, että musta tuntuu, että ollaan aika hyvin päästy nyt parissa treenikerrassa eteenpäin, kun olen tehnyt itse kätköjä treeninä koiralle. Labyrintit, ohjaajahäiriöt, saavuttamattomat ja vaikeasti saavutettavat kätköt ovat selvästi olleet sitä, mitä Justille pitää nyt vahvistaa. Totta kai sokkotreeniä ja ohjaajan treeniäkin tarvitaan, mutta jotkut asiat on parempi treenata tietäen kätköpaikat. Kun Just on saanut tarpeeksi kokemusta kätköistä, jotka sitä on ennen ärsyttänyt, ei tarvii niin usein purrakaan kätköä turhauman takia.

Vuoden viimeiset torstaitreenit

 

5.12. agitreeneissä teemana saksalaiset. Tehtiin pätkissä:

1-5

4-9

8-13

13-17

7 on A tai putki, 8 kepit tai hyppy.

Kyllä on palkitsevaa, kuinka nää sujuu jo niin varmasti! Kesähän näitä hinkattiin ja nyt voi nauttia tuloksista.

12.12. oli estetreenit. Keskellä hallia oli linjalla muuri, pituus ja okseri, reunoilla puomi, keinu ja rengas. Me tehtiin ensin erikoishypyillä erilaisia perusohjauksia. Joku ei hämmentynyt mistään. Sitten puomia. Tässä Jokua ensin vähän jännitti puomin alla oleva putki mutta kun siitä pääsi, niin teki tosi hienoja osumia. On kyllä hassua, miten paljon eroa oli puomin vaihtamisella. Seuraan on siis tänä syksynä hankittu soft-puomi ja Jokun kontaktiongelma näyttäisi ratkenneen sillä. Lopuksi otettiin keinulle leijeröinti eli putkeen puomin alta ja sieltä toiselta puolelta ohjaten keinu. Tähän lisättiin vielä vauhti alle ja päälle erikoishyppysuora. Sen onnistumiseen lopetettiin.

18.12. meidän koirilla olikin huoltopäivä, joten Jokulta jäi 19.12. treenit väliin.

5.12. Just tokoili kouluttamisen jälkeen koepalauttelut. Kiertohässäkässä kävi hassu juttu, kun olin ottanut kaukojen näyttötaulun valmiiksi esille, niin se sattui olemaan ihan suoraan estelinjalla lähetyspaikasta katsoen. Pitkästä aikaa Just jäi jumittamaan estettä, koska sen takana oli "kohde". Tein myös eri suuntaan kuin yleensä eli hallin etuseinää kohti, joten tuli muutettua kaksi asiaa kerralla. No lopulta saatiin onnistumaan. 

Luoksariin laitoinkin samaisen kaukotaulun ihan tarkoitukselliseksi häiriöksi. Lisäksi linja meni ihan hypyn vierestä, kuten kokeessakin oli. Tässä ei minkäänlaista epäröintiä tai hämäännystä. Tehtiin myös ällää, joka sujui hienosti ja hidasta kävelyä, jossa kesto tuo ongelman. Eli lyhyt pätkä menee hyvin, mutta jos hipsuttelu jatkuu ja jatkuu, niin Justia alkaa epäilyttää.

12.12. ei mitään muistikuvia eikä muistiinpanoja, mitä Just olisi tehnyt viihdytysvuorolla 🙈

Nollakoirailemassa sisäkolmosissa

8.12. päästiin nollakoirailemaan sisäetsinnän 3-luokan kokeeseen Porvooseen, tuomarina Miira Hellsten. Olipa kivaa! Nollakoiria oli kaksi. Molemmat teki alueet 1 ja 2 vuorotellen. Sitten toinen nollakoira teki 3. alueen ja me tehtiin 4. alue.

1. alue oli kaksitilainen, sali ja näyttämö. Just otti upeasti heti lähdöstä hajun ja meni heti haistelemaan kahta päällekkäistä pöytää. Sitten kuitenkin vinkui harmistustaan ja jätti tämän kohdan. Siellä oli siis syvä kätkö noiden kahden välissä. Just ilmaisi sen kyllä sitten, kun tultiin takaisinpäin toisen kätkön löydettyään eli kerättyään vähän varmuutta. Tästä siis treenilistalle etsinnän ekana kätkönä saavuttamaton!

Tuolirivien alla oli jatkojohto, joka teipattu ympäri. Siihen Just reagoi ekan kerran ohi mennessämme mutta ei ilmaissut, kun palattiin. Siinä ei ollut kätköä eli olisikohan reagoinut teipin hajuun. Toinen kätkö nousi pöydän jalasta salin toiselta seinustalta. Näyttämöltä ei ensin tullut mitään reaktiota, mutta kun tultiin sinne uudelleen, löytyi verhon takaa lattialistasta kätkö. Tän jälkeen tuntui, että ei enää mistään tullut reaktioita, joten ilmoitin valmiin.

2. alue oli kolmitilainen. Tältä alueelta jäi kuitenkin erityisesti mieleen se, että Just otti ensimmäisenä käytävässä olevan korkean kätkön sähkökaapista! Oli siis niin korkea, ettei Just ylettynyt siihen, mutta niin vain nappasi sen heti! Tällä alueella oli myös tyhjä tila, jota hillottiin turhan kauan. Näin mielestäni reaktion ovenkarmeista ja palattiin vielä lopussa hilloamaan niitä. Just oli myös kiinnostunut siinä vieressä olevasta tuolista, mutta siinä oli ehkä siirtymähajua korkeasta kätköstä. Kolmas tila oli takkahuone, jossa oli ihan matala kätkö takan kivijalassa ja sitten toinen kätkö pöydällä olevassa esineessä. 

4. alue oli myös kolmitilainen ja tän sai tehdä vapaana. Just kipitti heti ekaan huoneeseen ja ilmaisi ensimmäisenä kätkön tuosta kaapista (en tiedä tarkkaa sijaintia). Sitten käytiin huoneen oikea seinusta läpi ja lähempää ovea löytyi tuolikätkö. Kuvanottopuolella oli myös laatikosto, johon jotain puolittaista reaktiota mutta taisi olla siirtymähajua. Tilasta poistuessa katsoin, että vasen seinusta jäi, sinne pitää muistaa palata.

Perimmäiseen huoneessa ei ollut juuri mitään kalusteita. Just reagoi heti kaappiin ja sitten yritti jos mitä kautta ja lopulta teki akrobaattikohdennuksen etujalat tuolin päältä kurkottaen. 😍

Tässä tilassa tuli myös jonkinlaista reaktiota lavuaariin mutta siellä ei ollut kätköä.

Käytävästä löytyi peräti kolme kätköä. Lattialistan Just nappasi hienosti matkan varrella. Huoneessa oli syvennys, jonne ohjasin, ja Just nappasi sieltä kätkön ikkunankarmista. Kolmatta kätköä en muista.

Tässä vaiheessa laskutoimitus... ööö... montakos me ollaan löydetty... siinä sit tuomarin kanssa yhdessä laskettiin, että 2 tuolta ja 1 tuolta ja 3 tuolta ei kun 2 tuolta ei vaan 3 😂 Palattiin sitten ekaan huoneeseen mutta en muistanut enää, että vasen seinusta piti käydä 😂 vaan hillottiin toista pöytäryhmää. Tässä vaiheessa aikaa oli mennyt sen verran paljon, että Miira vinkkasi, että yksi seinusta on käymättä. Kappas vaan, sitähän mä olin itsekin ajatellut! Ohjasin sinne ja sieltä nousi melko välittömästi ilmoitustaulun reunasta kätkö. Sehän oli seitsemäs eli päästiin lopettamaan löytöön. 

Oli kyllä tosi hauskaa! Aika vaikeaa on kyllä pysyä kärryillä, missä tilassa on mitäkin etsitty, kun ehtii tutustua alueeseen vain parin sekunnin ajan ja keskittyminen ja muistikuvat puuttuvat. Ja kätköjen laskeminen ei tosiaan ole helppoa. Mutta nyt on sekä treeneissä että kokeissa monitilaisissa alueissa näkynyt sellaista, että rekisteröin, että jokin osa tilasta on käymättä mutta en palaa sinne. Tässä pitää siis skarpata!

Päivän tärkein asia oli kuitenkin se, että Just teki 13 maahanmenoilmaisua!!! Juuri kun olin päättänyt, että en stressaa katsomisilmaisuista vaan ostan ne, jos olen nähnyt kohdennuksen, niitä ei tule. Voisikohan tässä käydä, kuten Kokon Päivi vinkkasi, että kun vahvistaa vahvuuksia ongelman ympäriltä, ongelma poistuu?!

12 ilmaisua näin ja kaikki oli puhtaita. Yhdestä en ole ihan varma, kun Justin pää oli sellaisessa kulmassa. Nyt oli odotusaikana käytössä Justin versio nuuskumatosta eli mattoon 1 nami, sen saa hiljaa makaamisesta ja namin syönnin jälkeen Just nostaa maton mulle uudestaan täytettäväksi. Lisäksi harjoiteltiin odotellessa Anitan vinkkaamaan ilmaisua namikäteen. Lupaavalta näyttää!!

 

Tokokoe 30.11.

30.11, kuparisen Caddyn nokka kohti Hyvinkäätä; ohjelmassa vuoden viimeinen tokokoe. Oli tosi hyvä fiilis mennä, treenit oli menneet hyvin ja tehtiin oikein Annikan kanssa lista asioista, jotka koepaikalla olivat meidän puolella. No jaa, eipä ne oikein auttaneet.

Alku oli kyllä tosi lupaava. Paikkis meni aivan mallikkaasti ja saatiin kymppi. Sen jälkeen oli aika pitkä odotteluaika. Selvästi huomasi, että se oli kyllä vireen kannalta huono asia, että jouduin pitämään Justin rauhallisena niin pitkään. Kun se tuli halliin, se oli tosi innoissaan ja hyvällä tuulella, mutta paikkiksen ja odottelun jälkeen ei enää samalla lailla syttynyt.

Kehääntulo hyvällä ilmeellä ja eka liike tunnari aivan satavarma suoritus 😍 Niin ansaittu kymppi! Hyvä sosiaalinen palkkautuminen mutta sitten alkoi jo sählinki seuraavan liikkeen aloituksessa. Luoksarissa oli kaksi asiaa, jota me ei oltu harjoiteltu: juoksulinja hypyn ja seinän välistä sekä kaukotaulu ohjaajan vieressä kutsupaikassa. Just ei mennyt kumpaankaan näihin, tuli hidasta laukkaa koko matkan ja stoppasi ihan hyvin, mutta sekä ekaan maahanmenoon että sivulle istumiseen tarvittiin toiset käskyt: arvosanaksi 5. Sitten odoteltiin hetki, kun liikkuri kävi nostamassa estettä ja sitten haki mun vierestä kaukotaulun. Olin tehnyt ennen kehää lämppänä peruutusta, ja se tuntui olevan Justilla päällimmäisenä mielessä, kun aloitettiin kaukot. Nyt meni maahan ekalla käskyllä ja eka seisominen hyvä. Sitten ei istunut, vaikka tuo vaihto on sen bravuuri. Maahan-käskystä istui ja alkoi myös vinkua aika paljon epävarmuuden merkiksi. Loppujen lopuksi vaihtoja tuli tehtyä niin vähän, että liike meni nollille. 

Ekan kehän viimeinen liike oli kiertohässäkkä. Kun katsoin hyppyihin päin, ne näytti tosi korkeilta!! Varovasti sitten kysyin tuomarilta, saisiko niitä vähän laskettua ja hän onneksi suostui. Joten taas oltiin tilanteessa, että me ollaan aloituspaikalla, kun liikkuri säätää hyppyjä. Mutta mepä oltiinkin tehotreenattu tuota Justiinsa ja nyt Just ei mennyt lankaan vaan lähti upeasti juoksemaan kohti kiertotötsää hyppyjen ohi! ... kunnes noin kolme metriä ennen hyppyjä kaarsikin oikealle ja jatkoi tötsien ohi. Parin metrin jälkeen tajusin huutaa "stop", jota Just onneksi kuunteli. Ihmeen kaupalla sain sen myös ohjattua tötsien toiselle puolelle ja sieltä kutsuttua, joten teoriassa kiertäminen tuli suoritettua. Onneksi sattui vasemmanpuolimmainen este, kun Justin linja oli niin sivussa. Loppuosa menikin muuten hyvin paitsi että loppuperusasentoon tarvittiin taas lisäkäsky. Liike meni kuitenkin nollille, koska Just kiersi niin kaukaa eikä oikeastaan ollut kiertämässä. Paremmin tää toki meni kuin edelliskerroilla, jolloin Just jäi hypyille!

Kokeen aikataulu oli vähän myöhässä ja ekaan kehään mennessä liikkuri oli sanonut, että olkaa sitten valmiita. Tokaan kehään mennessä kävi sellainen sählinki, että kun katsoin edellisen koiran poistuneen ja tuomarin olevan valmiina ja koiran hyvällä fiiliksellä, menin kehään huomaamatta, että liikkuri oli vielä istumassa toimitsijoiden pöydässä. Sitten liikkuri säikähti, että me tultiin jo, ja siinä sitten kaikki kolme sählättiin ennen kuin oltiin aloituspaikassa oikeaan suuntaan kääntyneenä. Ollaan me tällaistakin treenattu mutta olen aina palkannut Justin tyyliin ekasta liikkeellelähdöstä, ei sen jälkeen ole tarvinnut neljää liikettä suorittaa.

Olin ajatellut, että seuraaminen kehän ekana liikkeenä oli tosi hyvä, mutta tuntui todella raskaalta. Kaavio oli meille ihan katastrofaalinen: käännöstä käännöksen perään ja tosi pitkät osuudet juosten ja hitaasti. Laskin, että kaavion keskellä tehtiin 7 käännöstä puoleen minuuttiin! Ei me tollaista olla treenattu! Meille kun sopisi pitemmät välisuorat, joissa päästään rentoon kävelyyn. Sellaista onneksi päästiin tekemään alussa ja lopussa. Perusasentoja jäi ottamatta yhtä paljon kuin tuli otettua. Jotain mä teen noissa omituista! Yritän "auttaa" koiraa mutta se vaan sekottaa. Ehkä se on mun polven liike, vaikka oon yrittänyt kouluttaa Justia pois siitä. Arvosanaksi kutonen. 

Seuraavana L, jossa erityisen meille sopivat asennot istu ja seiso. Lähdin tietoisesti kävelemään "jääväkävelyä" ja tein vielä ison vartaloavun, mutta silti Just jäi seisomaan. Taisi myös itse tajuta, että pieleen meni, kun ei lähtenyt heti jatkamaan seuraamista. Seisominen meni hienosti, mutta loppuperusasento jäi taas ottamatta. Kutonen tästäkin.

Ruutuun Just meni yhtä varmasti kuin aina. Kutsunkin lähti mukavasti ja tuli seuraamaankin mutta taas jäi seisomaan lopussa. Kasi tästä. Viimeisenä liikkeenä ohjattu, vasen puoli. Appari vei kapulat, oikean ensin - onneksi oltiin treenattu tätäkin. Voi mikä tsemppaus Justilta 😍 Seuraamaan lähti nihkeästi mutta yritti kuitenkin vielä ekan suoran. Täyskäännöksen jälkeen lässähti kokonaan ja jäi hiippailemaan. Sain sen kuitenkin vielä mukaan ja siitä pysäytettyä. Vii-tuo käskystä Just kääntyi oikeaan suuntaan, bongasi kapulan, haki sen mennen tullen laukalla ja muisti jopa istua perusasentoon! Ysi tästä - olipa ihana päätös kokeelle! Kokonaisvaikutus 8,5, yhteispisteet 193 ja III-tulos.

Heti kokeen jälkeen ja pari päivää sen jälkeenkin oli aika lannistuneet fiilikset. Tuntui, että mikään, mikä oltiin hinkattu, ei kantanut kehään. No eihän se nyt ollut totta. Kiertohässäkkään lähtöä ja ohjattua on tehotreenattu eniten ja nehän onnistui. Harmitti kuitenkin, kun varmoista liikkeistä tuli niin huonot pisteet. Kaukoista, luoksarista ja ällästä olisi kyllä pitänyt ainakin seiskat saada. Myös seuraaminen tuntui taas tosi pahalta, kun se edistyi kesällä ja syksyllä niin hienosti. Perusasentojen puute turhautti myös tosi paljon, kun ei sellaista ikinä tapahdu treeneissä. Ja kun tokassa kehässä oli kaikki liikkeet, jotka sisältää seuraamista, tuntui koko kehä rämpimiseltä.

Videolta kun katsoin kiertohässäkän, tajusin, että ihan sama ilmiö kävi vuosi sitten meidän viimeisessä avoimen kokeessa. Molemmissa oli yksi yhdistävä tekijä: kierto tehtiin suoraan kohti yleisöä. Sehän on tunnetusti Justille vaikeaa. Siellä Taisteluoravan treeneissähän harjoittelin samaa asiaa eikä se silloinkaan onnistunut ekalla yrityksellä, vaikka korjauksesta onnistuikin... eikä kierron korjauksiakaan olla kovin paljon treenattu. 

Kyllä tää voittajaluokka alkaa tuntua liian haastavalta ja raskaalta meille. Vaatisi treeniä tosi paljon enemmän, kuin mitä mä olisin valmis satsaamaan. Ja koko ajan pelottaa, ettei Justin kroppa enää kestä sellaista treenimäärää. Tällä treenimäärällä ollaan päästy perustasolle, että on mahdollisuudet onnistua, jos kaikki menee putkeen, mutta jos tulee muuttujia, niin homma kosahtaa. 

Oli meillä hetkittäin ihan kivaakin kehässä, mutta päällimmäinen fiilis tällä hetkellä on se, että ahdistaa ajatuskin mennä kokeeseen. Toko ei koskaan ole tuntunut omalta lajilta mutta mukana se on roikkunut koko ajan. Mutta koska ei tarvii tehdä sellaista, mikä ei tunnu tarpeeksi hyvältä etenkään seniori-ikäisen koiran kanssa, voi olla, että tää oli tässä. Harmittaa toki jättää huonon fiiliksen kokeeseen, mutta jospa vaikka tulisi vielä oman seuran koe, johon voisi mennä vaikka avoimeen 💖 Ja tokon treenaamista kyllä jatketaan, koska se on kivaa, mutta painotukset toki vähän muuttuu, kun ei ole koe tulossa.

Nosetreenit x 3

Toko on kovin aikaavievä harrastus. Tuntuu, ettei marraskuussa muuta tehtykään mutta kuun lopussa oli kuitenkin parit nosetreenit. Maanantaina 25.11. mun ryhmä treenasi työpaikalla. Oltiin viimeistä kertaa tällä kaudella katutasossa, joten ohjelmassa oli laatikkoalue pikkuhuoneissa, ohjaajahäiriötreeni pöytäryhmällä pihalla, korkeat kätköt pihalla sekä etsiminen ohjaajan kasvojen tasolla lastauslaiturilla (ohjaaja maan tasossa). Kaksi harjoitusta tehtiin mun kanssa, loput itsenäisesti.

Ohjaajahäiriöissä painotin, että yksi häiriö kerrallaan ja kerroin esimerkin Justin treenistä Kuopiossa. Jostain syystä tuolikätkö oli muutamalle koiralle vaikea ilmaista. Lisäksi tuolit olisivat ideaalisti voineet olla kauempana seinästä mutta sitten taas ei oltais oltu katoksen alla. 

Laatikoilla oli yhteensä 6 kätköä: ekalla käytävällä lähikätkö kenkälaatikossa, eka huone oikealla oli tyhjä, Nasu-huoneessa oli laatikot sikinsokin ja kätkö keskellä isossa pahvilaatikossa, välikäytävässä oli kätköt kahdessa vierekkäisessä muovilaatikossa, ja taimmaisessa tilassa oli oikeassa nurkassa kätkö Postin laatikossa ja vasemmassa nurkassa pahvilaatikossa. Olin asettanut lähikätkön kenkälaatikkoon niin, että laatikossa oli kätkö pohjalla ja laatikossa matala reikä lähtöön päin. Mutta kukaan ei saanut lähdöstä hajua! Eikä mun mielestä ollut kyse siitä, etteikö koirat olisi haistelleet lähdössä. Ilmeisesti siis ilmavirta kulki väärään suuntaan. Tää myös ohitettiin helposti, kun oli kahden huoneen välisen oviaukon kohdalla.

Vierekkäisissä laatikoissa mulla kävi sellainen moka, että toinen laatikoista (laakeri) oli kiinni kahdella kahvalla ja ensimmäinen vain yhdellä (euca). Näin ollen siis ensimmäisestä tuli vahvempi haju. Koirat meinasivat jäädä vähän tilttaamaan siihen, ja kun ohjaajat painostivat jatkamaan, mentiin toisesta laatikosta ohi, vaikka koirat reagoivat siihen kyllä. Muutama ohjaaja osasi kyllä hienosti lukea koiransa eestaas-reaktion. Taimmaisen käytävän Postin laatikko löytyi hyvin, mutta toisen päädyn tiiviisti teipattua pahvilaatikkoa piti oikeasti haistella, ennen kuin siihen maltettiin jäädä.

Oli siis varsinainen källialue. Olin tyytyväinen siihen, etten vielä ole niin ilmiselvä, ettenkö onnistuisi järjestämään edes jonkinlaisia jekkuja koulutettavilleni. Ihan hauskaa harjoitella laatikoita tuollaisissa ahtaissa tiloissa!

Justin kanssa tehtiin laatikoiden lisäksi ohjaajahäiriönä sellaista, että kävelin pöytäryhmän ympäri hidastamatta koiran etsiessä ja tarkentaessa. Korkeiden kätköjen kanssa kävi köpelösti, kun tuuli oli avannut lämpötolpan kannen, jossa kätkö oli, ja heittänyt kätkön ties minne. Ihmettelin, kun nollakoira Just ei reagoinut millään tavalla, ei nenä värähtänytkään tolpan kohdalla, vaikka tultiin vastatuuleen. No ei ihme, ettei reagoi, kun kätkö ei ole siellä! Jouduin siis rakentamaan korkeiden kätköjen alueen uudelleen enkä päässyt testaamaan sitä. 

29.11. kauden ekat Mervin treenit. Kolmosen sisäetsintää oli toivottu, ja sellainen meille järjestyi. 4 tilaa, aikaa 11 min. Jatkettiin samoja teemoja kuin viimeksi eli "pääseekö lähemmäksi". Just oli ollut 3 päivää levossa fyssarin jälkeen ja viretila oli sen mukainen. Saatiin siis loistava treeni siihen, mitä voin tehdä ennen etsintää, jos vire näyttää olevan liian korkea. Ja onnistuinkin hyvin: 6/7 ilmaisuista puhtaita!

 Tää meni kyllä aika hyvin ja olin ihan tyytyväinen omaan ohjaukseeni. Ekasta tilasta löydettiin 2 kätköä. Tokassa tilassa oli tuollainen viritys, jossa agilitysiivekkeet olivat rinnakkain. Just meni pöydän alle ja hillosi matalaa, siivekkeiden alareunaa ja pöydän jalkoja ja muutenkin huoneen puolta. Tässä kohtaa ajattelinkin, että lähellä on matala kätkö, olisikohan seinän puolella. Kokeessa olisin lähettänyt seinälle, mutta treeneissä annoin koiran itse ratkaista ja sehän ratkaisi! Tosi hienosti kääntyi ympäri ja nappasi kätkön lattialistasta seinältä. Tilasta löydettiin toinenkin kätkö, eri pöydän alapinnalta. Tähän tuli katsomisilmaisu, josta pyysin näyttämään uudelleen.

Sitten siirryttiin eteenpäin. 3. tila oli tyhjä, minkä Just näytti siltä, että pyrki sieltä hyvin vahvasti pois, kohti laatikkoaluetta. 

4. tila oli vessa. Just nappasi sieltä ensin wc-paperitelineestä kätkön. Palkkauksen jälkeen meinasin jatkaa eteenpäin mutta sitten mulla välähti, että hetkinen, voisihan siellä olla toinenkin kätkö! Ohjasin takaisin ja Just nappasi vielä vasemmasta reunasta lämpöputkesta toisen kätkön! Ai että mä onnittelin tästä itseäni. 

Kuusi kätköä löydetty ja tässä kohtaa kysyin Merviltä, onko kaikki. Ei ollut eli yksi jäljellä. Käytin sitten hetken miettiäkseni. Vessa valmis, 3. tila tyhjä, 1. tilasta oli löytynyt kaksi, mutta hei 2. tilasta meillä oli kyllä yksi sivusta käymättä (kuvan vasen seinusta). Ihan oikein osasin siis tehdä poissulkupäättelyn. Mentiin sinne ja Just kyllä reagoi, vahvastikin, mutta ei meinannut millään paikantaa kätköä. Hillosi varmaan 2 minuuttia jostain syystä seinustan vasenta reunaa ja ylhäältä, kun kätkö oli oikeassa nurkassa vihreän pyykkikortin takana lattianrajassa. Sitten kun lopulta tarkka kohta löytyi, Justia jo turhautti sen verran, että piti raapaista kätköä.  Eli ehkä olisi kannattanut jättää siihen kuudenteen kätköön 😂 Vähän mulla meinaa olla haasteita siinä, että siirtyisin eteenpäin mutta ei jäisi kokonaisia seinustoja etsimättä. Ei tehty enää laatikkoaluetta, kun tokokoe seuraavana päivänä.

2.12. Mervillä oli extrakerta laatikkoetsintää, johon meidän tiimi osti 3-luokan tunnin. Tehtiin kolme etsintää, joista kahdesta on kuvat. Justilla meni kyllä oikeastaan tosi hyvin. 

Kaikki kätköt löytyivät ajan sisällä eikä yhtään ylimääräistä. Kerran kävi niin, että kätköt olivat viereisissä laatikoissa. Ekan löydön jälkeen jatkettiin toiseen suuntaan ja siksi toiselle kätkölle tultiin vasta ihan lopuksi. 

Huomionarvoista oli se, että löydettyään ekalta alueelta molemmat kätköt, Just pyrki hyvin voimakkaasti sermien taakse, jossa oli varalaatikot! Eli ihan sama ilmiö kuin perjantain treenin tyhjällä alueella. "Poistutaan, täällä ei ole mitään nähtävää." Täytyykin ruveta kiinnittämään huomiota, onko aina poistumassa tilasta, jos haistaa muualla kätköjä.

Viimeisenä tehtiin etsintä, jossa oli kolme kätköä. Just löysi ne ajassa 1:27 eli erittäin tehokasta työtä! Tässä oli myös kätkö isossa matkalaukussa, mutta sen kahvassa eli ulkopinnalla, ei laukun sisällä. 

Jossain vaiheessa treeniä oli kätkö muovilaatikossa, jonka kantta Just raotti nenällään. Tuota pitää seurailla, ettei muodostu ongelmaksi.

Tokoviimeistelyt

 Vieraan hallin treenejä osa 2. 19.11. käytiin Ojangossa aamutreeneissä Annikan ja Katin kanssa. Aloitettiin paikkiksella, joka sujui Justilta ihan hyvin. Sitten tehtiin ohjattu, Kati vei kapulat ja Annika liikkuroi. Muistaakseni tää meni myös hyvin. Sitten tehtiin kiertohässäkkä niin, että ensin oli pelkät kiertotötsät ja lähetin pitkästä matkasta. Meni hienosti ja palkkasin suoraan vauhdista. Sitten kaverit laittoivat hypyt paikoilleen ja Just jäi ihan kiinni vasemmanpuoliseen hyppyyn. Meinasi jo hermo mennä. Otin kerran kierron hyppyjen tasolta, minkä jälkeen menin Annikan vinkistä vähän eri lähetyspaikkaan. Nyt saatiin kierto onnistumaan ja loppuosa myös. Kolmantena liikkeenä ruutu koko kentän pituudelta namipallolle, ja viimeisenä seuraamista kohti oviaukkoa, jonka takana toinen koira / ihminen. Tästä sitten loppupalkka.

Torstaina 21.11. ollaan tehty liikkeestä istumista, ruudusta kutsua ja stoppeja putkelta. Lisäksi kahden apparin kanssa ihmishäiriötä kiertohässäkässä. Huomasin nimittäin Ojangossa, että kun avustaja siirtää estettä tai muuttaa korkeutta, Just jää esteeseen kiinni. Näinhän kävi myös rotumestiksissä. Nyt treenattiin sitten sitä, että kun me oltiin jo aloituspaikassa, Hanna ja Annika laittoivat vasta silloin esteet paikoilleen. Tästä kierto ja vauhtipalkkaus. Toinen toisto niin, että mentiin taas aloituspaikkaan ja kaverit vaihtoivat esteiden paikkoja. Just ei mennyt lankaan vaan kiersi upeasti. Otettiin myös loppuosa ja ihan nappiin meni.

Lauantaina 23.11. saatiin vihdoin ja viimein sovittua kimppatreenit Ninan kanssa, myös kaimani oli mukana Riimin kanssa. Nää oli meidän viimeiset kunnolliset treenit ennen koetta, joten kävivät viimeistelystä. Otettiin ensin L:n alku istumisella, suoraan asennosta palkkaus. Ohjatussa Anna vei kapulan ja Nina liikkuroi, noudettiin vasen. Tää oli superhyvä. Hässäkässä taas ihmishäiriö, nyt sujui jo varmasti. Lopuksi vielä kaukot + luoksetulo, jotka muuten hyvät, mutta luoksarissa matka oli vahingossa liian lyhyt, niin vauhtia ei oikein tullut. Treenin jälkeen mietin, kävikö tämä nyt laisinkaan viimeistelytreenistä, kun ei tehty siirtymiä ja kehääntuloja. No sitten tajusin, että mehän otettiin kehääntulo joka liikkeeseen ja siirtymä joka väliin eli integroitiin ne treeniin. Sehän on vielä paljon parempi kuin treenata niitä erikseen! 

Sunnuntaina oli vielä tarkoitus ottaa "viimeistelyn viimeistely" eli kaukalolla luoksari ja tunnari. No luoksari meni täydellisesti ja tunnari oli ihan katastrofi. Johtui varmaan lumihangesta; Justia hämäsi, kun kapulat hautautuivat lumeen. Tiistaina koirilla oli fyssari, joten Justilla meni seuraavat päivät huilatessa. Yksi tunnari oli kuitenkin pakko vielä ottaa keskiviikkona ja se meni aivan täydellisesti, joten näillä fiiliksillä oli hyvä lähteä kokeeseen.

Ja vielä päivitys Jokun agitreeneistä. 21.11. oli tällainen ratatreeni. Me oikaistiin kolmoselta kutoselle, muuten ihan numeroitua rataa. Tää meni muistaakseni tosi näppärästi ja päästiin kokeilemaan useampia eri ohjauksia. 10-14 oli erityisesti sellainen pätkä, johon oli paljon vaihtoehtoja ja Joku nollakoirahan niitä kokeili!

28.11. oli taas kerran leijeröintiä. Lähes kaikille ryhmän koirille tuotti haasteita 2-3 ja 5-6 - ollaan niin monta kertaa tehty tuollaista putki-putki -kuviota puomin alla. Jokun kanssa ennakoitiin ongelmat ja otettiin heti etupalkka 1-3 -pätkälle. No sehän meni hienosti mutta sitten vitoselta Joku ei todellakaan jatkanut kutoselle vaan homma meni ihan putkeen. Muut kuviot meni aikalailla sujuvasti.

Ellin & Selinan valmennusviikonloppu - sunnuntai

Sunnuntaina molemmat valkut vetivät sisäetsintää, ja me aloitettiin Selinan kanssa. Päivä alkoi kuitenkin Ellin saarnalla 😂 tai siis kävi läpi lauantaina nousseita teemoja:

• Priorisointi: jos on jotain isompia ongelmia, annetaan jonkin toisen jutun olla tai tehdään se tarpeeksi hyvin.
• Esim. Justilla fokus on nyt ilmaisussa. Jatkaminen ei ole niin hyvä kuin se voisi olla, mutta autetaan siinä sen verran, että turhauma ei nouse eikä vaikuta ilmaisuun.
• Vihjesanojen käyttö:
• Elli havainnoillisti tosi hienosti, että jos koira ei ymmärrä vihjesanaansa, niin se on kuin sulle hoettaisiin: "Tee se juttu. Tee se juttu nyt. No se juttu. Joo joo, tee vaan se juttu." Jos et tiedä, mikä juttu se on, niin hermohan siinä menee.
• Tähän oli sellainen harjoitus, että koiralta pyydettiin pari temppua ja sitten lähetettiin etsimään ilman käsivihjettä, esim. istu, maahan, pyöri, etsi. Tää meni kyllä monelta koirakolta tosi hienosti!

Me aloitettiin Selinan kanssa vaikeasti tavoiteltavia kätköjä. Ekalle kätkölle pöydän alle tunkeutui aika kivasti parikymmentä sekuntia reittiä etsittyään. Sen sijaan toinen kätkö pöydän takimmaisen tukijalan alla meinasi ärsyttää, ja Just keksi Selinan mukaan muita hyviä ideoita, kuten esim. uuninluukun, jossa edellisenä päivänä oli ollut kätkö. Näitä siis lisää ja lisää ja lisää.

Seuraavana saavuttamaton vai saavutettava -peli. Tää meni yllättävän huonosti! Ensin Just ilmaisi sählymaalin sisällä olevaa pönttöä saavuttamattomana, vaikka kätkö olisi ollut saavutettava maalin toiselta reunalta. 

Sitten tunkeutui joogamattojen läpi pöydän alle, johon jäätiin vähän jumittamaan. Sieltä kun päästiin jatkamaan, Just nappasi näyttämörappusista toisen kätkön, joka oli saavutettava. Siitä olikin vaikea jatkaa, kun edellisen päivän kätköpaikka oli lähellä. Sen jälkeen hillottiinkin sohvaa, jonka alla oli kätkö. Just muun muassa meni sohvalle makaamaan nenä siinä, missä eilen oli ollut kätkö, jota me ei oltu napattu! Ei kuitenkaan ollut varsinainen ilmaisu; Just ei itsekään ollut tyytyväinen. Tää kätkö oli huopatassu lattiassa sohvan alla keskellä ja se oli muillekin vaikea lukita, joten laitetaan sekin treenilistalle. Lopputulema siis: ensin ilmaisi saavuttamattoman liian kaukaa, sitten ei ollenkaan 🙈

Jälkkäriksi otettiin pikkualue keittiössä. Tässäkin oli kaikenlaista säätöä: Just hyppäsi tiskipöytää vasten haistelemaan eväskassia, minkä kyllä tulkitsinkin oikein häiriöreaktioksi, ja sitten häiriintyi Selinan yskimisestä. Saatiin kätkökin loppujen lopuksi, mutta todettiin yhdessä, että taisi aivot vähän ylikuormittua ja nyt on tauon paikka.

Elli veti vihje-erottelua, mutta tällä kertaa olin sen verran hereillä, että pyysin uudelleenkohdennuspeliä. Ilmaisu - palkkaus - passivoituminen - ilmaisu - palkkaus - passivoituminen - ilmaisu - odotus - uudelleenkohdennus - palkka. Just kestää tyhmää ohjaajaa aika huonosti, ja tää olikin pala, joka meiltä oikeastaan puuttuu. Tätä pitää siis tehdä nyt tarpeeksi usein, että Just ymmärtää uudelleenkohdennuksen olevan ihan ok juttu. Seisoin ensin n 3 metrin päässä kätköstä ajatellen, että on kiva, että Just saa juosta hakemaan palkkaa ja juosta takaisin ilmaisemaan. Elli kuitenkin neuvoi, että tässä olisi hyvä olla lähempänä, että toistot saadaan mahdollisimman nopeasti, vaikka motivaation kannalta eestaas juokseminen olisikin hyvä.

Viimeisenä oli kolmosen sisäetsintä, joka meni ihan mukavasti. Vähän toki käytiin jo molemmat hitaalla. Tajusin tästä treenistä yhden todella hämmentävän asian. Kolmosen sisäetsintä voi olla koiralle kevyempi kuin pieni täsmätreeni. Samaa voisi peilata agilityyn - radan juokseminen voi olla kevyempää kuin pikkutreeni.

Tästä treenistä muutama huomio ja treeni-idea:

• Kätkö kankaalla verhotun pöydän alla - koira joutuu tunkeutumaan kankaan läpi ja kankaaseen kerääntyy paljon hajua
• Pistemäinen kätkö lattialistassa oli tarttunut stepperiin, jota ollaan ennenkin samassa paikassa hillottu
• Missattiin yksi kätkö sillä, että kahdesti jäin sähläämään liinan kanssa. Treenilistalle siis liinahäiriö - ei vain vetopaine vaan myös se, että ohjaaja esim. pudottaa liinan tai sählää muuten
• Viimeinen kätkö oli hauska, sähköjohtokelan töpselipäässä. Just oli jo mennyt siitä ohi kelalle ja sitten yhtäkkiä haistoi alaspäin, että häh, tossahan se oli. Eipä oo tollaistakaan kätköä koskaan ollut.
• Etenkin saavuttamattomien treeneissä Justia vähän häiritsi verhojen takaa tulleet iloiset löytö-ilmoitukset ja jessit

Ellin & Selinan valmennusviikonloppu - lauantai

Just löysi parkkikselta kauppalistan!

 Kun ei valmennusringin leireistä muuten saada tarpeeksemme, niin ostin sitten vielä paikan Heiluvan Hännän Ellin & Selinan valmennusviikonloppuun 16.-17.11. Olin edellisellä viikolla laitellut Ellin kanssa viestiä etäyksärin muodossa meidän ilmaisuasiasta, joten läpi viikonlopun oltiin valmiita ostamaan myös katsomisilmaisut.

Me aloitettiin launtaina  Ellin ulkoetsinnästä. Olikin aika erikoinen alue: maa täynnä Ellin autosta löytyneitä pikkuesineitä. Tuntui, että kun astuin askeleen taakse, kompastuin koko ajan johonkin 😂 Just keskittyi kuitenkin hienosti kohdehajun etsintään eikä yhtään harhautunut muihin hajuihin. Sää oli kostea ja tuulinen. 

Just kävi autolla aika kuumana, mutta sain vireen hyvin tasattua, ja mielentila oli Just passeli lähdössä. Se palkittiin: Just lähti heti lähdöstä oikeaan suuntaan ja nappasi ekan löydön 18 sekuntiin. Olipahan oikea Ellin kätkö, kun se oli penkillä olevassa juomatölkissä. Eipä oo itellä tullut tehtyä tuollaisia kätköjä. Sitten käytiin muutama seuraava kohde ja vähän seinää, kunnes Joku bongasi seuraavan hajun kahvapannasta ajassa 1:07. Ekan löydön palkkasin, tästä pelkkä sosiaalinen. Seuraavaksi käytiin seinusta läpi takaisin lähtöön päin, lipputanko ja muita kohteita, kunnes ohjasin Justin tassutossulle kämmen avoimena, ja sehän nappasi tossun suuhun eikä suostunut irrottamaan, ennen kuin otin sen käteen 😂 Eli jatkossa en ohjaa pienille kohteille samalla tavalla kuin pyydän Justia nostamaan mulle esineitä. Neljän minuutin kohdalla alkoi tuntua, että nyt ollaan käyty kaikki kohteet läpi ja ohjasin vielä kahdelle viimeiselle ajatellen, että ihan kohta sanon valmiin. Just ei tullutkaan mun tokaan ohjaukseen vaan juurtui ensimmäisen (pikkuinen radiopuhelin) kohdalle mun hiihdellessä jo liinan toisessa päässä ja pamautti ilmaisun siihen. Hieman hämmentyneenä ilmoitin löydön ja valmiin. Tää oli niin upea kätkölle jääminen ohjaushäiriössä, että Elli pyysi tämän luentomateriaaliksi 😍 Että ohjausten pitää olla niin kevyitä, että kun ohjaaja sanoo: "Tule nyt katsomaan täältä", niin koira vastaa "En tule". Tää oli kyllä kaikin puolin hyvä etsintä. Treenilistalle etenkin pikkuesineet ja ohjaushäiriöön vahvistusta.

Toinen tehtävä ulkona oli simppeli jatkamistreeni. Tässä olisi meidän ehkä kannattanut tehdä jotain muuta, koska on jo todettu, ettei Just jatka kovin hyvin pelkästä sanallisesta vihjeestä, kun hajupilvet on ihan vierekkäin. No, saatiin kuitenkin muita tärkeitä asioita esille ja niihin ohjeet. Lähdössä Just vinkui ja oli selvästi huonommassa mielentilassa kuin ekalle alueelle mennessä. Mä en myöskään pyytänyt sitä "käy siihen" vaan annoin vaan mennä. Tämä kostautui jo heti ekalla rykelmällä. Tai no, ensin pudotin vahingossa liinan enkä saanut sitä napattua uudestaan käteen, joten jouduin juoksemaan sen perässä 😂 Tässä vaiheessa Just olikin jo kohdentamassa ja nyt tuli kohdennus + katse -ilmaisun. Parin sekunnin viiveellä jessasin siitä. Palkkauksen jälkeen jatkamisvihjeestä Just meinasi mennä vielä samalle tuolille mutta muistutuksesta kääntyi pois piipaten ja sitten meni toiselle tuolille, josta bongasi välittömästi kätkön ja SLURPS! Nuolaisi sitä oikein sammakonkielityyliin. 10 sekunnin jäähyn jälkeen päästin uudelleen kohdentamaan ja nyt ilmaisi nätisti. 

Tästä pieni palkkaus. Välissä naurettiin Ellin kanssa, että näinköhän yksi seisomisen osto räjäyttää roskakäytökset, jos Just meinaa, että tänään kelpaa kaikki 😂 Justilla meinasi kuitenkin aika selkeästi mennä hermo meidän palaverin aikana, koska seuraavalle kätkölle mennessä nuoli taas oikein selvästi. Tästä 15 sekunnin jäähy ja uusi yritys. Tästä taas nätti ilmaisu, kevyt kehu "hyvä" ja jatketaan. Tän rykelmän toiselle kätkölle tulikin hieno ilmaisu, mistä bileet. Oikein silminnähden Just keskittyi, että vetäytyi ilmaisussa.

Kolmosrykelmässä olikin enemmän ongelmia. En viitsi edes laittaa tästä videota, kun on niin tuskallista katsottavaa. Kätkö oli ehkä jotenkin oudosti valunut sateen mukana, kun muutkin koirat etsivät tätä hirveän pitkään, mikä ei ollut tarkoitus. Eka kätkö löytyi hyvin, mutta sitten Justilla räjähti pää ihan totaalisesti. Ei voi mennä samalle penkille, josta on jo löytynyt kätkö 🤯 Kävi jopa ilmaisemassa saman kätkön, sitten parista muistutuksesta siirtyi eteenpäin tokan kätkön läheisyyteen mutta roiskaisi niin kauas tarkasta kohdasta, ettei todellakaan hyväksytty. Just meinasi esittää sinnikästä ja makasi varmaan 20 sekuntia vinkuen paikallaan, kunnes sai paremman idean ja meni etsimään metrin päässä olevaa namia. Sen estin ihan selkeästi ja lähetin uudestaan. Nyt tuli roiskaisu eri kohtaan 🤯 Tässä vaiheessa Elli sanoi, että voisi ottaa miniresetin ja uuden lähetyksen. Näin tehtiin ja nyt Just lähti taas vähän keskittyneemmin etsimään ja kumma juttu tarkka kätkökohtakin löytyi.

Tähän ohjeet:

• Vaikka tiedän kätköt, kannattaa pitää pieni viive ilmaisun ja palkkavihjeen välillä eli ei jessata ihan heti maahanmenosta. Käytännössä sama viive, joka menee löydön sanomiseen eli löydön ilmoittaminen käy tähän hyvin.
• Just vastaa aika huonosti siihen, että jään vain odottamaan. Ei ehkä oo sille kovin selkeää.
• Justin vire laski aivan totaalisesti resetistä. Se pitäisi siis tehdä tosi paljon nopeammin eli "oijoijoi, tuu pois - näytä". Että koiralle tulisi fiilis, että ai niin, näin ei pitänyt tehdä, mutta vire ei laskisi niin alas, koska oli ihan tyhmää.
• Ellin mielestä Just katsoi jo lähdössä, että jaahas jotain tuolitreenejä, ja lähti ihan eri fiiliksellä kuin ulkoetsintäalueelle. Sitten kun ei edes saanut syödä kätköjä, ei huvittanut enää yhtään. 
• Ellin loppupalaute oli ihan paras: "Mä luulen, että jos ois ollut kivempi pelikenttä, niin ois jatkanut resetistä paremmin, mutta kun se kattoi jo lähdöstä, et hei kaks tuolii! Palkathan sil toimii, se tietää, et palkka tulee kyl joskus, mut se ois halunnut viel kivan pelikentän! Se antaa meille kyl palautetta: tehkää parempia alueita!" 😂😂😂
• Tästä tuli mieleen ajatus, että voikohan ajoneuvoetsintä olla Justin mielestä tylsä pelikenttä?
• Mainitsemisen arvoista on myös se, että jatkaminen toimi etsintäalueilla paljon paremmin kuin jatkamistreenissä. Voikohan tarpeeksi haastava tehtävänasettelu toimia eduksi tässäkin?

Tauon jälkeen Selinan alueet sisällä. Ensimmäisenä oli 3-luokan sisäetsintä salissa ja näyttämöllä. Käytettiin 2,5 minuuttia saliin, joka oli tyhjä. Sitten Just päätti mennä näyttämön puolelta, missä välittömästi alkoikin kohdentaa makuupussista, josta otettiin eka löytö. Sitten parin minuutin päästä Just bongasi toisen kätkön tuolien välistä ja teki supersöpön istumisilmaisun portaille 😍 Tän jälkeen palattiin vielä salin puolelle, kun mua oli jäänyt vaivaamaan yksi pöydänkulma, johon Just oli heilauttanut häntää. Varmistin Selinalta, että sinne ei jäänyt kätköä ja voin ilmoittaa valmiin.

Meiltä jäi yksi kätkö ja typerimmästä mahdollisesta syystä. Olin unohtanut kuivata Justin tassut sisääntullessa ja niistä jäi kamalat kuraiset tassunjäljet lattiaan, niin en kehdannut pyytää sitä hyppäämään sohvalle 🙈 Siellä oli sellainen kätkö, josta Just ei ollenkaan saanut hajua ohi haistellessaan. Kätkö oli selkänojan ja sohvatyynyjen välissä, eli sohvalle olisi pitänyt hypätä. Siispä jatkossa kuraisella säällä muista tassupyyhe!!

Lauantain viimeinen tehtävä oli ohjaajan aivojenräjäytyspeli eli numeropeli 🤯 10 numeroa, neljässä kätkö. Tätähän ollaan tehty kerran aikaisemmin, joten homma oli tuttu ja olin valmistautunut kestämään väärät vastaukset. Aloitus oli ihan paras. Just käveli suoraan kätkölle, mutta koska siellä oli avoinainen aukko, jotka aina kiinnostaa koiria, luulin Justin olevan siitä muuten vain kiinnostunut. Siispä sanoin "ykkönen kätkö" jo Justin kohdentaessa 🙈 Kakkonen oli tyhjä, samoin kolmonen. Sieltä Just hyppäsi seiskanumerolle, josta ilmoitin kätkön. Kyllä näin oli mutta sen paikantamisessa oli haasteita. Haju oli pudonnut ja tarttunut metallitelineisiin, joita Just hillosi oikein urakalla. Selina ystävällisesti huomautti mulle, että kyseisessä nurkassa on muutakin etsittävää, mistä tajusin, että ooh, tuossahan on seinäkin! Ohjasin siihen ja Just ilmaisi suoraan siihen, mihin olin ohjannut ja se oli oikein 😂 

Tästä palkkasin namipallolla. Jatkettiin ja arvasin, että kutosessakin olisi kätkö mutta ei ollut - se oli  samaa hajupilveä. Vitosessa sen sijana oli kätkö. Kasin kohdalla menin samaan lankaan kuin kutosen eli edelleen oltiin samassa hajupilvessä. Ysi oli tyhjä, ja kympinkin sanoin tyhjäksi, mutta Just pyöräyttikin nenää siinä kohdalla eli siinä oli kätkö. Olin siis seonnut myös laskuissa tai siis en laskenut ollenkaan, kun keskityin tarkkailemaan koiran reaktioita. Huomattavasti paremmin meni kuin viimeksi - puoleenväliin päästiin oikeilla vastauksilla! Ja vääriin vastauksiinkin osasin heti paikalla löytää syyn. 

Selina kiinnitti huomiota siihen, että namipallon jälkeen Justin työvire muuttui. Todettiin siinä, että välipalkkana toimii paremmin nopeahko nami. Mutta selvästi Just meinasi, että hommat loppuu pallopeleihin ja sen jälkeen oli huolimattomampi. Joskus oon antanut pienen purkkipalkankin keskellä etsintää ja sekin on ollut ihan ok. 

Viisi treeniä yhteen iltaan

 12.11. Mervin ryhmän keskusteluilta, jonka aikataulu kosahti sen verran, että aikomani treenit jäi tekemättä ja muuttuivat koirien pikaviihdytykseksi.

14.11. viisiosaiset treenit 😂 Aloitettiin klo 19 paikkiksella Uraputkessa. Tällä kertaa oli neljä koiraa: Justin lisäksi Sulmu-labbis, Elsi-cockeri ja Swiiti-belgi (ylempi kuva). Jätettiin koirat tällä kertaa hallin pitkälle sivulle ja mentiin piiloon väliaidan tokoesteen taakse, kun ei muutakaan keksitty. Jokun mielestä oli todella hauska juttu, että me tultiin pötköttelemään sen eteen ja hetken päästä sekin päätti osallistua ohjaajien kanssa paikkamakuuseen vaikkakin väliaidan toiselta puolelta 😂 (alempi kuva)

Sitten agilityn pariin. Jokun ryhmällä oli toivetreenit. Mä olin toivonut innejä, joista ei ensin meinannut tulla yhtään mitään. Yhtäkkiä tuli mieleen, että pitäisiköhän kokeilla namipallopalkalla ja tadaa! Sen jälkeen rupesikin onnistumisia tulemaan. Oltiin kyllä Hannan kanssa hieman hämmentyneitä tästä - palkastako se oli kiinni?! Ei muuta kuin testailemaan lisää. 

Jäähkälenkillä Sirkuskentällä ensimmiäset kolme liikettä kisamaisena: seuraaminen, ohjattu ja kaukot. Just oli aivan lentoon lähdössä! Ohjattu oli ihan mahtava, kun piti noutaa vasen, Just kääntyi taas yli eli 190 astetta ja lähti hirmuista vauhtia hakemaan oikeanpuoleista kapulaa. Pysäytin ja annoin uuden käskyn, niin Just aivan onnellisena hyökkäsi vasemman kapulan kimppuun ja toi sen edelleen yhtä vauhdikkaasti. Tässä vaiheessa meillä ei Annikan kanssa kummallakaan enää pokka pitänyt. Kaukoissa muistaakseni perusvarma suoritus.

Illan neljäs osuus oli mun koulutusvuoro ja sen jälkeen sitten vielä viidentenä osuutena voittajan loput liikkeet: ruutu, L, luoksari, hässäkkä. Ruutu meni hyvin, ällässä tuli taas väärä asento istumisessa, joten se laitetaan nyt tehotreeniin. Luoksari muistaakseni ihan hyvä ja hässäkkä meni tosi hienosti, joten ihan superonnistunut kokonaisuus. Näin jos se tekisi kokeessa, niin jopa ykkönen olisi mahdollinen.

Tokoviikonloppu

 Lauantaina 9.11. olin kouluttamassa rallya noutajaporukalle Taisteluorava-areenalla. Olin sanonut, että haluan palkaksi omalle koiralle sellaiset treenit kuin tarvitsen ja sen myös sain. Just teki ensin lämppänä vähän rallytemppuja, kun näytin ryhmälle joitain juttuja, joita oli helpompi näyttää kuin selittää. Sitten tehtiin niin, että osa porukasta meni roikkumaan sermille ja kaksi tuli kehään mukaan "liikkuriksi ja tuomariksi". Otin ensin kierron n. 15 metristä yleisön ohi. Tää meni kerrasta purkkiin. Sitten luoksarin diagonaalisesti hallin läpi niin, että loppuasento tuli yleisön väliin. Hienosti Just sulki ihmishäiriön ulkopuolelle ja keskittyi tehtävään. Viimeisenä juttuna liikkeestä maahanmeno + kierto eri sijainnissa. Kuvassa näkyy, kuinka sermillä roikkuvat ihmiset olivat ihan suoraan tötsien takana ja lisäksi vielä oikealla puolella oli pari tyyppiä (vasemmanpuolimmainen ihminen oli kauempana suorituksen aikana).

Tää olikin erinomainen treeni. Liikkeestä maahanmeno oli super, mutta kierrossa Just lähti ensin viistämään oikealle. Sitten tajusi itse, että suunta on väärä ja palasi takaisin keskilinjalle, johon pysäytin. Varmaan ekaa kertaa ikinä onnistui kierron korjaus! Käskystä ja käsimerkistä Just lähti oikeaan suuntaan, kiersi kartion joskin epävarmasti ja sitten lähti tyytyväisenä laukalla takaisin. Otin tähän oikein hyvät kehut mutta en palkannut. Sitten uusi yritys ja nyt oli tosi varma kierto. Sen verran turhauma nousi, että äänitehosteet oli päällä. Otin Justin sivulle asti ja superpalkkasin tämän, koska "oli vähän vaikeeta mutta tein silti" -asenne piti vahvistaa!

Sunnuntaina 10.11. kauden eka Ninan toko. Justille ohjelmassa liikkeiden vs. liikkeenvälien arvottaminen, ohjattu liikkurin + apparin kanssa sekä jäävien valmistelu. Nina siis selitti, että voisin ottaa välikehut ja bileet sosiaalisella palkalla liikkeen keskellä. Esim. "liike alkaa" - "maahan" - bileet. Sitten lennosta pyytää koiran uudestaan maahan ja tehdä loppuosa. Tää oli kyllä mielenkiintoinen ajatus, jota pitää jalostaa eteenpäin. Seuraamisessahan on joskus puhuttukin siitä, että voisi ottaa kesken liikkeen vapautuksen ja sosiaalisen palkkauksen ja sitten jatkaa, mutta en ole tainnut koskaan toteuttaa tätä ajatusta.

Ohjattu tehtiin niin, että Nina liikkuroi ja Iida vei kapulat. Just ei katsonut vasemman kapulan vientiä, ja Iida jäi seisomaan oikeaan reunaan, joten Just tuntui olevan aika vahvasti oikeassa kapulassa kiinni. Seurasi kuitenkin hienosti ja kun pyysin hakemaan vasemman, Just kääntyi vasemmalle tosi varmasti ja toi oikean ilman mitään epäröintejä. 

Jäävissä ensin tuli virhe seisomisessa, jossa Just kääntyi mun mukana. No tämähän korjaantuu vain luopumispalkalla, joten ei siitä sen enempää. Sen sijaan istuminen ei meinannut onnistua ollenkaan! Tää on nyt vähän outo juttu, kun istuminen on ollut Justille vahvin jäävä. Yritin siinä sitten löytää mun vartaloavun, mutta kovasti hukassa oli. Maahanmenot sujui joka kerta.

Yhteistreenissä tehtiin kaukoja vuorotellen käskytettynä, jääviä rinnakkain ja luoksetulo toisten ohi. Kaukot onnistui aika täydellisesti, jäävien istuminen oli edelleen hukassa. Luoksetulo oli selvästi vähän jännä Justille. Onnistui kyllä ihan hyvin mutta näitä pitäisi tehdä lisää. Lopuksi kävi hauska juttu, kun Nina sanoi: "Tee vielä... liikkeelle mars." Nina oli siis sanonut "tee vielä istuminen", mutta mä en ollut kuullut sitä ja lähdin typeränä seuruuttamaan Justia tietämättä, mitä olen tekemässä 😂 Ninaa ja Justia turhautti, mutta Iida onneksi pelasti mut sanomalla, ettei hänkään ollut kuullut "istumista".