Lyytikäinen on nyt sitten saavuttanut toisen loppuelämän tavoitteensa eli RTK4:n. Toinen haave on ollut TK3, mutta jotenkin rohkenen epäillä, ettei siihen koskaan päästä.
Meillä oli tän päivän tuplakisoihin varasijat, ja yhteen starttiin aukesikin kaksi viikkoa sitten paikka. Se rata oli ekana; tuomarina jo tuttu Pia Heikkinen. Radalla ei ollut meille mitään mahdottomia tehtäviä, mutta kiepin paikka todella ahtaassa välissä sekä käytösruutu seisten jännitti. Lyyti oli tosi iloisella mielellä, mutta ääntä lähti tänään enemmän kuin edellisissä kokeissa. Radan alku sopi meille hyvin, koska liikkeestä seisominen on varma ja spiraalissa pääsin kävelemään reippaasti. Tässä Lyytillä olikin hyvä asenne seuraamisessa. Seuraavalta eteentulokyltiltä tuli -1 vino. Eteentuloperuutus uusittiin, koska Lyyti kävi maassa ekalla yrityksellä. Tokalla kuitenkin onnistuttiin, mutta tässä vaiheessa alkoi haukkuja päästä. Sitten oli se haastavassa paikassa tehtävä pyörähdys oikealla, josta ei saatu virheitä! MUTTA videolta katsottuna hidastan siinä vauhtia, mistä viime kokeessa saatiin -3... Seuraava tehtävä oli 270 oikealle oikealla puolella, missä meinasi tulla väärinymmärrys, kun käsimerkki on niin lähellä kiepin käsimerkkiä. Lyyti siis meinasi lähteä kieppiin, mutta viime hetkellä pysyikin siinä sivulla. Tästä -1 kontr. Pujottelussa edestakaisin juosten oikealla puolella haukkuja tuli aika paljon, mutta ei saatu haukkuvirhettä. Sen sijaan saatiin normaali vauhti -kyltiltä -1 tvä... Peruutusaskeleista sivulla tuli vielä -3 tempo, oiskohan koiran askellus ollut epätasaista. Lisäksi saatiin ääntelystä kokonaisvaikutelmassa -5. Käytösruutu edessä seisten meni loistavasti! Hyvin toimii valmisteleva ele + hyvään asentoon jättäminen. Tuomarinkommentti: "Koira haukkuu ajoittain, hyvää yhteistyötä." Yhteispisteet 86 ja meidän toinen tulos. Kummasti radalta jäi mieleen vain ne kohdat, joissa Lyyti ei ollut kontaktissa, haukkui tai haahuili, mutta videolta katsottuna sillähän on suurimmaksi osaksi oikein hyvä kontakti, ja pitkät pätkät tehdään sitä meidän hienoa seuraamista!
Toiselle radalle saatiin paikka ihan viime hetkellä. Tässä oli tuomarina Iiris Harju, ja tämäkin rata näytti sopivalta vaikeustasoltaan. Rata alkoi taas hyvin: kontaktissa liikkeellelähtö ja peruutusaskeleista tuomari oli kirjoittanut erikoismaininnan "Hieno!" Sitten kolmelta peräkkäiseltä kyltiltä -1: tulppaanista tvä, liikkeestä seisomisesta as ja 2 x oikea täyskäännös tvä. Tässä kohtaa meni vähän kalasteluksi, mutta pujottelussa oli hetkittäin parempi kontakti. Tämän jälkeen vähän tuntui, että Lyyti otti häiriötä käytösruudun koirasta, kun vähän katteli muualle, vaikka tehtävät suorittikin. Vasemmalla puolella seuraaminen taas parani, ja istu -käännös vasempaan - istukin onnistui, joskin Lyyti ajatteli maahanmenoa. Puolenvaihdossa edessä en ihan kestänyt paikallani, mutta tästä ei tullut virhettä. Oikealla puolella taas huonompaa seuraamista, haukahdus pääsi ja liikkeestä maahanmeno epäonnistui. Uudella yrityksellä (-3) vielä -1 as. En tiedä, oliko Lyyti vain niin väsynyt, vai oliko kyseli hitaista kylttiväleistä oikealla puolella, mutta viimeiset 3 kylttiä oli melkoista tervanjuontia. Istu-täyskäännös oikeaan -istu oikealla -kyltistä tuli -1 vino ja tvä, sitten vielä viimeisestä askelkyltistä -1 vino. Käytösruutu oikealla istuen meni tosi hienosti, vain muutama vieno piip pääsi kolmen minuutin aikana. -4 ääntelystä. Tuomarinkommentti: "Vähennykset: häiritsevä ääntely radalla. Mukavan näköistä yhteistyötä." Yhteispisteet taas 86 ja se ois sit RTK4-koulari!
Olen tosi onnellinen, että saatiin koulari vain kuukauden sisällä ekasta mestarin kokeesta! Paljon hienoja juttuja: onnistuneet pyörähdys, käytösruudut ja peruskäännökset. Selvästi myös huomasi, mihin pitää nyt kiinnittää paljon huomiota: kontakti etenkin oikealla puolella hitaammassa vauhdissa. Kun kylttivälit on tiukat, niin etenkään pysäyttävien kylttien välillä ei ehditä "päästä vauhtiin". Hidas kävely oikealla puolella ei todellakaan suju; Lyyti menee epävarmaksi ja mä alan kalastella. Nyt kun tulospaineita ei ole (valiotuloksista ei pelkoa), täytyy vahvistaa oikean puolen seuraamista - ei vain harppomisvauhdissa. Balanssi innokkuuden ja ääntelyn välillä oli taas hukassa. Nämä temput sinällään ei sen sijaan tuntuneet enää vaikeilta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti