2xtorstaitreenit

 Torstaina 16.10. oli estetreenit. Nyt ei auton varashälyttimet soineet tai korva kutissut ja Jokulla oli tosi hyvä päivä. Se suoritti kaikki tehtävät, joita me keksittiin ja jopa puomiosumat oli hienot. Erikoishypyistä oli mukana pituus ja sille treenattiin käännöksiä. Lisäksi hiottiin kaukaa lähetettyjä takaakiertoja sekä leijeröintilähetyksiä.

Just oli mukana ja sillä oli kaksiosaiset treenit korkeita kätköjä: ensin työpaikalla ja sitten Uraputkessa. Teen sen korkeiden projektista sitten oman julkaisun.

Tänä torstaina oli ratatreeni. Joku oikaisi kepit suoraan neloselle ja keinulta hyppy japanilaisella 10:n sijaan. Oon nyt tsempannut takaakiertojen suhteen, että en lupaukseni mukaisesti mene enää ikinä halaamaan siivekkeitä, niin pidin siitä nytkin kiinni. Kutoselle tuli yksi virhe mutta se johtui mun liikesuunnasta. Kun korjasin omaa sijoittumistani putken jälkeen, Joku irtosi kiertoon upeasti. Loppuradan 15 takaa ja sen jälkeen inni oli mua kovasti mietityttänyt mutta suureksi hämmästyksekseni Joku suoritti sen oikein joka kerta, myös ekalla yrityksellä, kun mä unohdin vihjesanan!

Oman ryhmän treenit

 14.10. mun ryhmän nosetreenit Uraputkessa ja hallin parkkiksella. Ulkoa ei  nyt tullut kuvaa mutta Padelhallin päätyseinusta oli 2-luokan alue. Siellä oli korkea kätkö seinäpellin saumassa, jonka alla oli uudet päällystetyt kuormalavat, joille kiipeämällä kätkölle pääsi. Lavamatto kiinnosti koiria todella paljon; ehkä siihen oli tarttunut hajua tai sitten siinä oli muuta mielenkiintoista, kun matto oli ensin ollut joitain viikkoja ulkona ja sitten pari viikkoa Uraputkessa. Toinen kätkö oli betoniporsaan reiässä vähän saavuttamaton (kuonon suippoudesta riippuen). Se oli jännästi levinnyt nurkalle, vaikka tuulta ei ollut juurikaan.

Autoilla kävi sellainen juttu, että padelinpelaajat olivat parkkeeranneet niin lähekkäin meidän autoja, että ei meinannut väliin mahtua. Eli jatkossa tarvittaessa siirretään autoja, jos näin käy. Kätköjä oli 3, kaikki saumoissa (tai no yksi lokarinraossa). Saaran auton pystysaumakätköön auton helmassa ei Just eikä Alma reagoineet. Tää pitää toistaa joskus ja testata uudestaan, oliko kätkössä vikaa vai paikka niin vaikea, kun oli varsinaisen sauman alapuolella.

"Puuhanurkka" oli Ringalle ilmaisutreeniä (helpommilla versioilla). Eenille ja Helville tehtiin herkkuhäiriötä eli mä istuin keskellä lattiaa namien kanssa mutta namia heltisi vain löytöjen jälkeen. Upeasti kumpikin koira tajusi homman jujun ja työskenteli palkalta poispäin. Keskusteltiin myös "jätä"-käskystä.

Laatikoilla oli kätkömäärä tiedossa: 5 kätköä: keskirivin tokana Jymy-jätskirasia, vasemmassa takakulmassa muoviämpäri, ison matkalaukun vieressä littana olkalaukku, oikealla seinustalla iso M&M-pahvilaatikko sekä harmaa-sininen urheilukassi. Tää oli vähän hämmentävä, kun Helvi ilmaisi kaikki tosi nopeasti mutta muut ei. Tosin Helvi teki pari "ähäkutti"-valetta myös, kun oli niin siistii 😂 M&M-laatikko oli jostain syystä erityisen hankala lukita, vaikka se oli raollaan ja kätkö pinnassa, heti läpän alla. Matalan olkalaukun kätkö oli levinnyt viereiseen matkalaukkuun odotetusti, sitä hinkattiin. Pienet matalat laukut on varmaan koirille vähän vaikea hahmottaa mammuttien vierestä. Tää oli myös levinnyt seinälle, joka oli ainoa kohta, jossa Strega irtosi laatikoilta. Tän sai ilmaistua vain lähimpänä matkalaukkua olevasta kulmasta, johon koirat ei hevillä osuneet (paitsi Helvi). Sama näkyi myös muoviämpärissä, jätskirasiassa ja urheilukassissa, että koirat saivat ilmaistua vasta, kun osuivat ilmaraon kohdalle. (niin no paitsi Helvi 😅)

Ja sitten oli vielä itsenäisenä tehtävä herkkuhäiriöharjoitus, keskellä kätkö.

Meidän viimeinen KEK3

 ATD:n ensimmäinen ja samalla meidän viimeinen KEK3 järjestettiin 11.10. Pitäjänmäen peruskoululla, tuomarina Taina Korhonen. Kokeen piti olla piirinmestaruus, mutta koska ei päästy piirin kanssa yhteisymmärrykseen osallistumisoikeudesta, sääntöjä ei hyväksytty.

Sää oli aurinkoinen ja sopivan viileä, mutta tuuli oli navakkaa. Yllättävän hyvin ulkokätköt kuitenkin toimi tuulesta huolimatta. Etsinnät tehtiin 1+1+2 ja meidän lähtönumero oli kolmas.

Ulkoetsinnässä 2 tilaa, aikaa 7 min. Lähtö oli punaisten tötsien välistä ensimmäiseen, pieneen tilaan. Heti ikkunalautaan saatiin mulkaisuilmaisu  Käytiin muu tila läpi ja palattiin asiaan toisesta suunnasta, nyt tuli kunnollinen ilmaisu. Kyllä tää rupee näyttämään siltä, että Just tekee noita mulkaisuja silloin, kun löytää ekan kätkön liian helposti. Tähän ehkä liittyi vielä se, että metallinkoloa ois ollut kiva nuolaista mutta itsehillintä muistui vielä tässä vaiheessa koetta mieleen.

Toista tilaa alettiin käydä läpi seinää pitkin. Ovensuusta ei löytynyt mitään, joten jatkettiin vasemmalle seinustaa, kunnes toiselta ovelta löytyi kätkö roikkuvasta lätkäkypärästä. Just teki tähän todella huolellisen tarkennuksen ja hyvän istumisilmaisun. Oltiin päädytty alueen rajalle, joten ohjasin kuvassa näkyvälle punaiselle pumpulle, sitten tolpille, ei reaktioita, kunnes tultiin roskikselle. Siitä tuli reaktioita mutta ei ilmaisuja, vaikka ohjasin molemmin puolin. Mietin jo, että nostan käden ja arvaan, mutta sitten totesin, että me ei olla vielä ehditty treenata uutta projektia, en voi lähteä arvailemaan tässä vaiheessa. No onneksi en - siellä ei ollut kätköä!! Sitten tsekattiin vielä tilan keskellä olevat lelut, joista onneksi löytyi vielä yksi kätkö, josta ilmoitin löydön ja valmiin eli päästiin lopettamaan löytöön, jee! Kuvassa näkyvässä punaisessa pyöränpumpussa oli kuitenkin kätkö, mutta se oli ilmeisen pistemäinen, koska löytyi vain, jos koira haisteli kahvan oikeaa reunaa. Me käytiin vasemmassa reunassa ilman mitään reaktioita, joten tää meni "ei voi mitään" -kategoriaan. Täydet pisteet vain kahdelle koiralle.

Ajoneuvoetsintä, 5 kohdetta, aikaa 5min45sek?! Oli kivan monipuolista: yksi henkilöauto, yksi paku, kaksi peräkärryä ja päältä ajettava ruohonleikkuri. Justin vire ei ollut ihan niin hyvä kuin ulkoetsintään, ja aluksi homma tuntui menevän vähän sekoiluksi, mikä todennäköisesti johtui pyörivästä tuulesta; kaikkialla haisi. No sitten me aloitettiin kuomullisesta kärrystä, josta siirryttiin ruohonleikkuriin. Reaktioita oli aika paljonkin, mutta kun oltiin käyty kone tosi tarkasti läpi, oli pakko mennä eteenpäin. Siirtymähajua, kuten olin ajatellutkin. Peräkärryltä siirryttiin pakulle, jonka lokarista eka löytö hyvällä ilmaisulla. Siitä sitten toiselle peräkärrylle, jossa oli kätkö pienessä ontossa putkessa. Just ilmaisi työntämällä kielensä niin syvälle, että näin sen putken toisesta päästä 😂 Tämä oli tuomarinkin pakko nähdä eli 1 vp tästä. Henkilöautosta löytyi vielä takarenkaan takaa kätkö, jossa myös ilmaisu seisten ja suunkäyttö comme ci comme ca. En halunnut palkata siitä, niin mentiin vielä hilloamaan peräkärry kerran läpi ja kun Justin vire tasaantui ja se nuuski keskittyneesti, ilmoitin valmiin ajassa 4:44 eli juuri ennen minuutin varoitusta. Puolet koirakoista sai täydet pisteet tästä.

Sisäetsintä, 4 tilaa, aikaa 8 min. Ei kuvia, koska koulussa ei saa kuvata. Tässä kuitenkin mun taiteellinen esitys alueesta. Saara sanoi hyvin, että osaan kuitenkin hienosti piirtää pömpelin 😂 Tilat olivat vähän hassut, kun joka luokasta kuului vain pieni siivu ja muut oli rajattu tuoleilla pois. Meillähän on treenilistalla "toi kuuluu, toi ei" -treeni, mutta ei ole vielä ehditty sitä treenaamaan. Nollakoirakolta kuulin, että alue oli ensin paljon isompi ja sitä rajattiin, joten se selittää. 

Aloitettiin oikeanpuoleisesta luokasta. Pyörittiin siellä ehkä minuutin verran ilman että mitään löytyi. No se olikin tyhjä. Olisi mielenkiintoista tietää, johtuiko sisäetsinnän hyvät ilmaisut siitä, että eka kätkö ei löytynyt liian helposti - nimittäin tällä alueella Just teki varmat maahanmenot ihan joka kätköllä!

Vasemmalta luokasta löytyi ensin matala kätkö käsipaperitelineen vierestä! Keskellä oli kolme pulpettia, joiden ympärillä me pyörittiin (ahtaan tilan haaste), kunnes Just ilmaisi keskimmäisen tuolin alle. No niin, kaksi löydetty. Sitten taidettiin mennä kolmanteen luokkaan, jossa heti ovensuussa roikkui essu, johon Just teki hienon ilmaisun. Tämäkin oli käsipaperitelineen vieressä 😂  Kahdesta tilasta 3 löytynyt.

Sitten käytävälle. Käytiin oikeanpuoleinen naulakko, jossa roikkui tosi paljon kivoja vaatteita mutta Justia ei kiinnostanut. Vähän kiinnostusta herätti vasemmalla seinustalla oleva penkki, joten ehdotin Justille siihen hyppäämistä. Se oli periaatteessa ihan turvallinen mutta sen verran isot raot siinä oli, että ei ollut mukava tassuille. Etsiminen siis katkesi kyllä siinä, kun Justin piti keskittyä kävelyyn. Totesin, että tuu sitten alas, kun ei oo kivaa, mutta siinä kohdassa Justilta tuli pieni reaktio. Ohjasin sit penkin alle, mutta ei sieltä mitään löytynyt. Sen sijaan alueen takarajalta roskiksen takaa löytyi syvä kätkö, johon myös varma ilmaisu. Täytyy sanoa, että nää kaikki ilmaisut oli sellaisia, ettei mun yhtään tarvinnut miettiä - nostin käden välittömästi Justin kyynärpäiden osuessa lattiaan.

Pari minuuttia oli vielä aikaa, 4 kätköä löytynyt kolmesta tilasta eli minimit ainakin oli plakkarissa. Rupesin katselemaan ympärilleni, että mitähän me oltais voitu missata, koska sellainen fiilis oli, että jotain jäi. Menin ihan sekaisin, mitä oli missäkin, joten käytiin sitten vielä jokaisessa luokassa kurkistamassa, että joo tää me käytiin ja tääkin me käytiin ja kun essukätkön luokasta oli vielä tarkistettu liitutaulun reuna, ilmoitin valmiin. Oikeassa olin, että jotain jäi: naulakossa penkin reunan yläpuolella oli sateenvarjokätkö, ehkä 120 cm korkea. Just oli siis reagoinut siinä mutta koska olin ohjannut penkille, se ajatus unohtui. Ja penkin toisen reunan reaktion olin arvellut roskiskätkön siirtymähajuksi. Ilmeisesti tää kätkö ei tullut kovin hyvin alas, koska sen löysi vain isot koirat, labbis ja dalmis, joista labbikselle ainoat täydet pisteet.

Laatikkoetsintä, aikaa 4 min, 40 kohdetta. Etsintä oli tällaisessa aulatilassa. Kohteina oli Nutrolin-laatikoita, muovisia jätskikioskin laareja, matkalaukkuja ja kovia salkkuja. Ihan lähdön vieressä oli tämän näköinen lentolaukku, johon Just työnsi päänsä. Porvoon kokeesta viisastuneena arvelin, että siellä on kätkö. Just veti päänsä pois ja jatkoi matkaa. Ohjasin uudelleen, ei mitään. No, etsittiin sitten muu alue ja sieltä löytyi Nutrolin-laatikosta kätkö, kun laatikkoa oikein työnsi nenällä (1 vp). Ehkä puolet ajasta oli kulunut ja alettiin olla käyty koko alue, joten palasin sinne matkalaukulle. NELJÄNNELLÄ ohjauksella Hänen Korkeutensa vihdoin suvaitsi ilmaista tämän 🙈 En ikinä antaisi mun koulutettavien ohjata neljää kertaa samalle laukulle... mutta mitä vaihtoehtoja mulla oli? Antaa sen olla, ilmoittaa löytö ilman minkäänlaista ilmaisua tai painostaa? No, onneksi se tosiaan oli oikea kätkö.

Aikaa oli vielä pikkuisen jäljellä, ja mulla oli mielessä kova salkku, johon Just oli reagoinut. Koska me ei olla harjoiteltu sellaista kohdetta, niin päätin ohjata sinne vielä kerran. Taas Just nuuski sen saumoja tosi kiinnostuneena mutta ei tullut ilmaisua. No ei siinä ollut kätköä ja kuulemma kaikki oli siitä kiinnostuneet - viimeiset koirakot ottivat siihen jo väärät löydöt. Mä ilmoitin valmiin ajassa 3:55 ja aiheutin ajanottajalle sydämentykytyksiä! Kuudelle koirakolle täydet pisteet täältä. 

Meidän lopputulos siis ei varmasti ketään yllättänyt: 81/6 kahdella missauksella, sijoitus neljäs. 

Ensi vuonna kekkikauden alkaessa Just on jo lähes 13 vuotta, joten on epätodennäköistä, että silloin enää päästään starttaamaan.

Satanen KEK3:sta jäi sitten saavuttamatta, mutta sen sijaan tehtiin lähes joka kerta "1-3 kätköä missattiin" -tulos. Ihan kiva 8½!

KEK3 Laukaassa 5.10.

Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna oltiin ekaa kertaa mökillä ilman Lyytiä. Oli aika raskasta, kun Lyytin romahdushan tapahtui siellä, ja jotenkin kuulin koko ajan korvissani, miten sen jalka väpätti lattiaa vasten. Toisaalta on kuitenkin helpottunut olo, ettei enää tarvitse miettiä, koska aika on. Kun pahin on tapahtunut, ei tarvii pelätä pahinta.

Sunnuntaina ajeltiin Justin kanssa Laukaaseen toiseksiviimeiseen KEK3:seen. Koe oli valtava, 16 koirakkoa yhdellä tuomarilla jaettuna kahteen ryhmään. Oltiin aamuryhmässä ja piti herätä "keskellä yötä" (klo 7). Just jatkoi autossa nukkumista ja mä sain kisa-adrenaliinit sen verran ylös, etten nukahtanut rattiin tai koepaikalle. Mutta ei olla kyllä parhaimmillamme tohon aikaan aamusta...

Aika monta juttua tapahtui ekaa kertaa. Etsinnät tehtiin 1-2-1. Sisältä ei löydetty minimeitä; 2 tilaa jäi tyhjäksi. Juuri ennen laatikkoetsintää tuli yllättävä viivästys ja sain miettiä, miten toimia, ettei koiran vire heitä suuntaan tai toiseen. Tuomari vastasi laatikkoetsinnässä viimeisen kätkön löydettyä mun löytö-ilmoitukseen vahingossa "valmis" ja sen sellaista. 

Meidän lähtönumero oli neljäs. Aloitettiin sisäetsinnästä, jossa oli 4 tilaa, aikaa 7 min. Sai tehdä vapaana. Ensin tuntui taas vähän sekoilulta, kun mentiin huoneesta toiseen - no sehän johtui risteävistä hajupilvistä. Loppujen lopuksi löydettiin vasemmalta perähuoneesta suihkukaapista kätkö ja sit Just nosti hienosti ovenkarmista matalan kätkön. Toisessa suihkutilassa oli saavuttamaton kätkö hoitopöydän alla. Just pyrki sinne hienosti joka puolelta ja loppujen lopuksi lukitsi ilmaisun kiivettyään etujalan pottatason päälle. Lisäksi Just ilmaisi taas suihkukaapin. Tässä kohtaa mulle iski epäilys ja pyysin vielä näyttämään uudestaan, mikä oli tosi tyhmästi tehty. Just hinkkasi suihkun jokaisen sauman tarkinta kohtaa etsiessään ja siihen kului varmaan puoli minuuttia 🙈 Siis aivan turhaa ajanhukkaa, koska kätkö oli saavuttamaton ja löytö ois hyväksytty mistä vain. 

Käytävätila oli tyhjä, vaikka mä kovasti olisin halunnut, että roikkuvissa pelastusliiveissä olisi ollut kätkö. Höh.

Vessassa olikin sitten hankalin kätkö. Just reagoi pesukoneen reunoille, kuin olisi saavuttamaton koneen takana, mutta ei ilmaissut. Multa tyhmästi tehty se, että jäin liikaa kiinni ajatukseen, että pitäisi nostaa koira pesukoneen päälle, kun siihen on mattokin laitettu. Ei tarvitse nostaa! Olisi riittänyt, että Just olisi haistellut ylöspäin ja olisin ilmoittanut löydön korkeaksi. Tää oli eka kerta, kun meillä päättyy etsintä siihen, ettei olla löydetty minimeitä. En siis sanonut valmista.  No, munhan olisi kannattanut riskillä arvata ja ilmoittaa löytö vaikka pesukoneesta. Mutta kun yritin kerätä rohkeutta lottoamiseen, aika loppui. Mullahan ei ollut mitään hävittävää tossa kohtaa, kun ei voi olla kahta tyhjää tilaa. 🙈 Katri kertoi, että Eeni oli ilmaissut pesukoneen yläreunaan maasta käsin ja se oli hyväksytty. Puolet koirista sai täydet pisteet täältä.

Ulkoetsintä, 2 tilaa, aikaa 5 min. Lähtö tän kuvan vasemmalta puolelta. Just halusi heti mennä tuonne rampille ja haistoi tuon tonkkakätkön rampin päältä mutta ei suostunut ilmaisemaan ylhäältä vaan itsenäisesti kipitti rampin alas ja ilmaisi maasta käsin! 😮 Onneks ollaan treenattu näitä kahdessa tasossa olevia kätköjä. Tässä mä olin myös tyhmä, kun pyysin näyttämään uudestaan, vaikka olin nähnyt reaktion rampin päältä ja sitten vielä sama alhaalta käsin. Ehkä tässä tuli se, että Just ei tehnyt maasta tarkennusta, vaikka ylettyikin tonkkaan, niin minuun iski epävarmuus.

Käytiin vielä seinusta läpi toiseen suuntaan, kun Just kurtisti kulmiaan. Tulkitsin sen tyhjän merkitsi ja avasin tien toiseen tilaan. Sinnehän Just kipitti tyytyväisenä ja reagoi vasemmanpuoleiselle penkille. Katsoin, että siinäpä on kivat kulmaraudat, oiskohan niissä kätkö, ja nostin Justin siihen penkille. Just tarkisti raudat, ei ilmaisua. Sen sijaan kääntyi vasemmalle ja haistoi metrin päässä olevan pöydän päältä silitysraudasta kätkön, hyppäsi alas ja ilmaisi sen tosi hienosti hyppäämällä pöytää vasten! Sitten jatkettiin. Just halusi kovasti mennä alueen oikealta sivurajalta ulos, minkä tulkitsin ihan oikein siirtymähajuksi. Kun lopulta sain sen alueen puolelle, se ilmaisi tuon oikeanpuoleisen kätkön ja siihen sanoin valmiin. 

Alueella ois ollut neljäskin kätkö lähtöseinustalla n. 70 cm korkeudessa rännin kiinnikkeessä. En kyllä muista nähneeni mitään reaktiota tästä, ellei se Justin kulmien kurtistus ennen 2. tilaan siirtymistä ollut hajupilven reuna. Tästä myös 8 koirakolle täydet.

Ajoneuvoetsintä, 4 kohdetta, aikaa 4 min.

Nyt oli erikoisia ajoneuvoja - ei yhtään tavallista henkilöautoa!  Just halusi aloittaa peräkärrystä ja löysikin sieltä heti kätkön: teki ensin mulkaisuilmaisun, mutta kun kierrettiin toiselle puolelle, ilmaisi kunnolla. 

Sitten siirryttiin kauhatraktorille, jonka kauhassa oli kätkö maan tasalla. Just jäi sille jäi ihan superhienosti, vaikka mä ohjasin jo eteenpäin! Mönkkärillä käytiin peräkärryltä tullessa ja uudestaan kauhatraktorilta tullessa, mutta molemmilla kerroilla Just näytti, että ei kiinnosta.

Sitten oli vielä tällainen vanha traktori, joka olikin vaikea tarkennettava - pyörittiin sitä ympäri pari kierrosta ennen kuin Just keksi kätkön olevan renkaan alla. Tuollaisia kätköjä me ollaan treenattu tosi vähän ja sen kyllä huomasi koiran toiminnassa - odotusarvot eivät olleet maan tasalla. Ilmoitin valmiin ajassa 2:44, joten tää alue meni kyllä tosi hienosti. Täydet pisteet 13 koirakolle täältä.

Laatikoille mennessä kävikin yllättävä juttu. Edellinen koirakko oli tullut ajat sitten ulos, mutta meitä ei kutsuttu sisään eikä ovella ollut talkoolaista. Lopulta menin kysymään ovenraosta, saako tulla, ei saanut. Sitten tuli talkoolainen sanomaan, että täällä on tilanne, tauko 15 min. Selvä homma, mentiin sitten istumaan suolammen rannalle laiturille. No ei mennyt 15 minuuttia, ehkä 7, kun meidät tultiin kutsumaan sisään. 

Laatikoilla aikaa 3,5 min. Just haistoi tuota etualan lätkäkassia jo heti alussa mutta ei kelvannut. Sitten hölkkäsi ties missä eikä todellakaan kuunnellut mitään ohjausta 😃Eka löysi vasemmalla ikkunan alla olevan reppukätkön. Sitten kiinnitin huomiota siihen, että Just oli kiertänyt takasyvennyksen kumpaankin suuntaan mutta ei haistellut keskellä olevia littanoita laukkuja. Ohjasin sitten sinne ja se palkittiin löydöllä. Kummallekin alueen takaosan laukulle tuli katsomisilmaisu, ihan selkeä sellainen kyllä. 

Sit palattiin vielä lähtöön, taas reaktio kassiin mutta ei ilmaisua. Itse näin, että kassissa olisi vetskari 5 cm auki, joten päätin vielä sinnikkäästi ohjata Justin haistamaan ilmarakoa. Siitä Just riemastui ja pamahti maahan niin että jysähti! Aika hämmentävää, että viimeiselle kätkölle tuli sitten maahanmenoilmaisu, vaikka muilla seisoi. Tippaleipäaivo 🤷‍♀️

Eipä me kyllä juurikaan noin isoja kassejakaan olla treenattu, onneksi matkalaukkuja kyllä ja niiltä on oppinut strategiaksi ohjata ilmaraon kohdalle. Laitetaan siis lätkäkassit treenilistalle ja samoin littanat laukut isojen laatikoiden välissä!

Tässä kävi tosiaan hauskasti, kun ilmoitin kolmannen löydön ajassa 2:44, niin tuomari vastasi: "Valmis!" Sitten kaikki repesivät nauramaan; minä, tuomari ja talkoolaiset. Sieltä naurun lomasta sit Emmi sanoi "eiku oikein" ja mä sanoin "joo joo valmis" 😂 Oli kyllä hauska tilanne. Täältä täydet pisteet vain kuudelle koirakolle. Kuriositeettina Just oli ensimmäinen kaikki kätköt löytänyt suorittaja. Noh, jos olisi suostunut ilmaisemaan kassin heti alussa, niin aika ois ollut varmaan minuutin parempi.

Lopputulos oli meidän perinteinen "2 kätköä missattiin" 84/2. Meinasin jäädä sisäetsinnän epäonnistumiseen kiinni, mutta onneksi Janina viestitteli mun kanssa, että heti nyt katse eteenpäin seuraaviin alueisiin. Siihen oon supertyytyväinen, että lopetin peräti kolme aluetta löytöön. Ulkoetsinnän missaus meni "voi voi" -kategoriaan mutta sisäetsinnän korkea kätkö oli sen verran katastrofi, että tosiaan totesin, että nyt pitää noille korkeille tehdä jotain. Nythän vein Justin pois kätköltä, se jäi "pää räjähtää" -mielentilaan ja mä palkkasin siihen. 

Kauden ekat nosetreenit ja pohdintaa korkeista kätköistä

Sain mun noseryhmälle tälle kaudelle valmennusryhmän statuksen ja käytin sitä heti hyväkseni sanoen: "Odotan jokaiselta sitä ja tätä ja tuota" 😂 Ryhmäläiset osasivatkin upeasti analysoida omaa tekemistään, haasteitaan ja vahvuuksiaan. Yhtään "ihan sama" -vastausta en saanut toiveita kysyessäni!

Eka kerta oli heti 30.9. Ruslaniassa. Innostuin niin paljon toiveista, että olin kulkenut ympäri työpaikkaa alueita suunnitellen edellisellä viikolla 😂 Loppujen lopuksi jokainen sai tehdä yhden ulko- ja yhden sisäetsinnän ohjatusti sekä toisen samanmoisen itsenäisesti.

Ulkotiloissa oli kummassakin 1 kätkö. Vissiin kukaan kolmosena tekevistä ohjaajista ei uskonut, että kaikki löytyi. Tämä oli tarkoituskin 😃 että ohjaajat saisivat luottoa siihen, että jos minimit löytyy, niin uskallatte bilettää alueen jälkeen ja kuvitella, että kaikki löytyi. Ykkösluokkalaiset tekivät yhden kätkön alueena ja ilman ohjausta eli koirat saivat tehdä itsenäistä työtä. Siitä tuli mukavasti hajujälkiä seuraaville koirille.

Lähtö oli kolmosluokkalaisille päädyssä lähempänä kätköä ja ykkösluokkalaisille päinvastoin kauemmassa päädyssä. 

Sivuoven alueen (alempi kuva) kätkö oli toisinto meidän SM:issa missaamasta ovensuusta heti lähdön vieressä.

Sivuoven alueen sisäetsintä, 3 tilaa, 5 kätköä; tämä oli koirakoille uusi paikka. 1. tilassa 2 kätköä: kaapin alareunassa ihan matala ja ovenraossa vähän saavuttamaton seinässä saranan takana. Matala meni aika vaikeaksi vanhennuttuaan.

Tilassa 2 oli kaksi piiloa: korkea seinällä (kuvasta puuttuu matot) laventelia ja kulman takana laakeria. Ohjaajien teki mieli hillota päätyä ja koirat olisivat halunneet, että kätkö on lukkopesässä. Muistisääntö "haju painuu nurkkiin" näkyi tässä.

2. tilan toinen kätkö seinän saumassa laakeria ja 3. tilan ainoa kätkö lattianraossa myös laakeria. Hämmentävästi moni koira juoksi suoraan tuonne rappukätkölle. Tää oli mulle iso yllätys, että haju tuli sieltä niin hyvin katutasolle. Olisin kuvitellut, että se olisi päinvastoin hävinnyt ilmanvaihdon kautta yläkertaan.

Pikkuhuoneiden sisäetsintä uuden sääntöehdotuksen mukainen: 5 tilaa, joista 2 voi olla tyhjiä, kätköjä 3-5.  Kätköjä oli 1 per tila eli taas minimit. 2 tilaa oli tyhjiä ja ne oli rajattu ykkösluokkalaisilta pois, koska he harjoittelivat taas itsenäistä työtä eli ohjaaja oli vain statistina. 

Ekassa huoneessa laakerikätkö patterin putken kolossa. Tässä tuli ilmavirta aika selkeästi seinustaa pitkin, kun ainakin pari koiraa kiersi laatikkopinon ja seinän välistä suoraan kätkölle.

2. tilassa kätkö YLLÄTYYYS! Käsipaperitelineessä 😂 Jätin videolla näyttämättä vessan sisälle, mutta kaikki bongasi maton ja telineen. Haju (laventeli) oli levinnyt todella voimakkaasti kaikkiin alla oleviin kohteisiin pienessä tilassa. Oli kyllä vaikea kohdennettava, koska ahdas tila eikä koirat mielellään laittaneet tassuja lavuaaria vasten.

Käytännössä kaikki koirat tarvitsi tähän vähän apua ja sehän on ihan ok! Justin suorituksen perusteella totesin, että oli oikea päätös jättää hinkkaamatta SM:issa kirjaston nurkkaa, johon tuo kätkö jäi.

Viimeisessä tilassa kätkö lattialistan raossa, laakeria. Näitähän meillä ei kovin usein ollut mutta hienosti koirat löysivät sen. Tää oli etenkin Almalle hyvä, kun joutui tekemään tarkkuutta vaativaa työtä ihan ite eikä kätkö ollut missään "usual suspectissa".

Just teki nollakoirana tietysti ja onneksi sain nuo korkeat kätköt videolle. Oli nimittäin hyvin havainnoillistavat videot. Ei pääse mihinkään - vaikeaa on korkean ilmaisu 😔 Tätä asiaa mietiskelin enemmänkin viime viikolla:

Jossain vaiheessa kevättä totesin, että viimeinen kurotus on jäänyt pois ja ajattelin, että lasken kriteeriä, että riittää nousu seinää vasten ja siitä laskeutuminen ilmaisuun. No Just ei nyt ihan ostanut tätä kriteeriä 🙄 tai ei lukitse vastausta, jos kätkö on ratkaisevat 10 cm liian korkealla eikä Just ole varma, missä kohteessa kätkö on. Esim toukokuussa Selinan treeneissä Leppäveden koululla ja tehtiin kiipeilyseinällä korkeaa kätköä, niin sehän oli ihan katastrofi, kun Just ei suostunut millään ilmaisemaan, kun ei ollut varma, mikä otteista on kätköllinen. Tässä video pikkuhuoneiden löydöistä.

Tän kesän ja syksyn aikana on ollut kolme tapausta, joissa Just on löytänyt kätkön mutta ei oo pystynyt ilmaisemaan sitä kunnolla ja homma on päättynyt ajan loppumiseen tai valmiin sanomiseen turhautuneessa mielentilassa. Tää on kyllä aika paska homma, kun tulen vahvistaneeksi sekä huonoa työskentelyä että huonoa mielentilaa 🙈 Kaikissa näissä on yhteistä se, että kohteen alla on muutakin kamaa, johon haju on levinnyt. Myös se on yhteistä, että kaikki nämä mä olisin voinut arvata mutta en osaa yhtään ottaa riskiä, kun en näköjään uskalla arvata edes silloin, kun ei olisi mitään menetettävää 🙄

Tässä videossa näkyy erinomaisesti, mitä tapahtuu, kun kätkö on ratkaisevat 10 cm liian korkea, että Just voisi ilmaista itsevarmasti. Turhauma nousee, tulee ääntä ja lopulta yksi random-istuminen. Sitten käy ottamassa helpomman, saa siitä sosiaalisen palkan  ja 5 sekunnin päästä ilmaisee korkean. Vähän kuin se kävisi keräämässä rohkeutta. En ole estänyt sitä lähekkäiselle kätkölle menemisestä mutta palkalla arvottanut nämä. Esim. tässä tapauksessa helpommasta kätköstä tuli pelkkä sosiaalinen palkka ja korkeasta tuli superpalkka.

Ajatuksena oli, että treenataan vain niitä, joihin Just ylttää hyvällä pohjalla ja jos kokeessa kätkö jää korkeuden tai liukkauden vuoksi, niin sitten ei harmitella. No lopputulos on se, että max 120 korkeat hyvällä pohjalla Just ilmaisee kokeessakin hienosti, mutta muista menee vain hermot 🤯 Että ihan ei mennyt nappiin mun kaunis ajatus. 🙄

Näiden ajatusten pohjalta tartuin puhelimeen ja laitoin Selina Saimalalle viestiä, saisinko häneltä etäyksärin. Sainkin jo tällä viikolla ja nyt on ohjeet uuteen projektiin. Katsotaan, miten lähtee sujumaan!

Kauden ekat agitreenit

Talvikausi alkoi ratatreenillä, jossa teemana vauhdikkaat takaakierrot. Jokun kanssa otettiin myös hyppy nro 11 takaa ja lopetettiin hyppyyn 19.

Jokulla oli vaikea päivä, kun sillä oli aamulla mennyt hiekkaa tms korvaan kuoppaa kaivaessa ja pitkin päivää piti välillä ravistella korvaa. Lisäksi Hannan autossa oli mennyt jokin väärä asetus päälle ja sen varashälytin huusi varmaan 10 kertaa illan aikana. Jokuhan pelkää palovaroitinta ja muita äärikorkeita ääniä, niin varashälyttimen ulvonta vähän jännitti. Pystyttiin kyllä treenaamaan ja oli ihan kivaa, mutta selvästi näki, että rentoa meno ei ollut.

 Kolmosen rytmitys oli odotetustikin haastava, mutta yhdellä kutsulla ja tarkalla liikesuunnalla onnistui hienosti. 6-putkeen Joku irtosi todella kaukaa, joten seiskalle sijoittuminen ei aiheuttanut kummempaa ongelmaa. Sitä kautta pääsin myös hyvin liikkeelle ja ehdin takaakiertoon 11. 12-16-pyöritystä kokeiltiin useammallakin eri tavalla, mutta en nyt muista, mikä niistä oli paras.

Tällä viikolla teemana oli rytmitykset ja ohjausten erottelut. Oli makee treeni! Joku lähti niin kaukaa takaakiertoihin esteille 4 ja 15, että tein päätöksen, etten enää ikinä mene halailemaan siivekkeitä. Joku ei sitä tarvii, niin ihan turhaa "auttamista".

15-19 kokeiltiin kahdella tavalla: persjättö 16-17-väliin ja takaaleikkaus 18:lle. Hanna mutristeli, että kumpihan noista mahtoi olla nopeampi, pitäis ihan kellottaa. Siihen mä kaivoin sekkarin treeniliivin taskusta ja lykkäsin sen Hannan käteen. Sitten Jokun kanssa palkkaneuvottelut, että saataisiin mahdollisimman tasalaatuiset toistot. Lopputulos: takaakiertoversio oli kolme kymmenystä nopeampi. Se on tavallaan aika paljon, mutta toki pitää huomioida käsikellon virhemarginaali. Mutta kuka ois uskonut, että takaaleikkaus on nopeampi kuin persjättö?!

Ajoneuvokakkonen

 Lauantaina 27.9. ATD järjesti ajoneuvoetsinnän 2-luokan kokeen Konalan Starkilla. Viime vuonna samassa paikassa samassa kokeessa myös viikkoa SM:n jälkeen otettiin 4 virhepistettä - tällä kertaa laitoin tavoitteeksi tehdä vähemmän virheitä. Ja se myös onnistui, saatiin vain 1 vp! Olin kyllä tosi tarkka valmisteluissa: tehtiin paljon käsi-ilmaisuja, nuuskumatto oli käytössä, lähdöissä pyysin Justin aina maahan jne. Oli hyvä nähdä, että mä pystyn kyllä vaikuttamaan krokoiluihin vireenhallinnalla!

1. alue, 2 ajoneuvoa, 1 kätkö, aikaa 2:30. Just haisteli trukin oikean kyljen ja sit jo halusi siirtyä venetrailerille. Haistoi pikkupyörää, mulkaisi ja meinasi jatkaa matkaa. Lähestyttiin asiaa sitten toisesta suunnasta ja nyt tuli kunnon ilmaisu ajassa 0:36, joka oli toiseksi nopein aika. Tämän löysi 12/15 koiraa.

2. alue, 3 henkilönosturia, 2 kätköä, aikaa 3:30. Tuuli voimakkaasti kuvassa oikealta, lähtö vasemmalta. Haisteltiin ensin tarkasti eka nosturi, siinä oli siirtymähajua. Sitten siirryttiin toiselle ja kolmannelle, jolta vihdoin löytö takaosasta. Tähän tuli oikein SLURPS-nuolaisu ja sit Just katsoi mua, että ups. Ilmoitin löydön huokaisten ja jatkettiin ilman sosiaalista palkkaa.

Mutta mun taito jättää yksi kohta etsimättä alkaa saada jo koomisia piirteitä. Enää ei jaksa edes harmittaa, kun lähinnä vain naurattaa. Olin katsonut tutustuessa, että henkilönostureissa on tuollainen syvennys, siihen laittaisin itse kätkön, se pitää ohjata erityisen tarkasti. Niitä kohtia oli 2 per nosturi eli 6 yhteensä. Mä ohjasin viiteen niistä ja kuudennessa oli kätkö 🙈 

Toinen kätkö jäi meidän lisäksi vain yhdeltä koirakolta.

3. alue, 4 peräkärryä, 2 kätköä, aikaa 4:30. Lähtö vastakkaisesta päädystä. Resposta löytö roiskeläpän alta. Vastaavassa paikassa on kerran ennenkin kokeessa ollut kätkö ja silloinkin Just teki katsomisilmaisun seisten, niin en hämmentynyt. Tokaa kärryä Just nuuhkaisi vain ohimennen ja halusi heti jatkaa kolmannelle, jonka vetonupista löytö ajassa 0:44, toiseksi nopein. Tässä myös 12/15 löytöä.

4. alue, 3 autoa, 2 kätköä, aikaa 3:30. Tuuli tien suunnasta. Ekassa autossa paljon siirtymähajua ihan odotetusti. Sitten käytiin ylimalkaisesti punaista ja siirryttiin taimmaiselle, josta vihdoin löytö saumasta. Tässä oli hyvä ilmaisu, joten railakkaan sosiaalisen palkan kautta takaisin punaiselle, jossa huolellisen työn kautta löytyi lokarikätkö ajassa 2:52. Tähän tuli aivan täydellinen ilmaisu, josta olikin hyvä antaa loppupalkka. Ilmaisut siis parani viimeiselle alueelle! Tästä täydet pisteet 13/15 koirakolle; Justin aika oli näistä hitain.

Oli kiva koepäivä, vaikka toki satanenkin ois ollut ihan kiva. Alkaako pikkuhiljaa tuntua siltä, että koulutettavat menee ohi? 😎 Ryhmälle nimittäin kolme satasta, ja yksi koirakko nousi peräti ajoneuvoilla kolmosluokkaan. A3:ssa ei olekaan kovin monta koirakkoa koko Suomessa!

Tauolla käytiin hallilla askartelemassa kuormalavoista kiipeiltäviä kohteita. Näin ihana assari mulla oli nostamassa työkalua heti, kun sen käsistäni laskin 😍

Talkooviikko: möllien jälkiä nuuskutellen

 SM:in jälkeinen viikko oli seuran talkooviikko, joten ei ollut treenejä. Lauantain ajoneuvokoetta ajatellessani totesin, että pitää nyt kyllä vähän siistiä ilmaisuja. ATD järjesti torstaina möllikokeen, joten heitin Team Höynähtäneille, et voitaisko pitää kimppatreenit möllien jälkeen, kun kaikki muut on paikalla valmiiksi. Idea sai heti tuulta alleen ja saatiinkin ihan loistavat treenit! Koealueillahan oli käynyt 12 koiraa, joista aika monta teki valeilmaisuja - siispä päästiin treenaamaan autenttisia valepaikkoja!

Justin kanssa aloitettiin ulkoalueelta, jossa palkkasin löydön, sitten vielä jatkettiin ja ilmoitin valmiin, kun alue oli käyty läpi; piti Saaralle demonstroida, miten tällainen treenitapa toimii. 

Sitten halliin. Laatikoilla Just oli ihan super! Kiinnostui aina laatikosta, johon oli tullut valeita, kurtisti kulmiaan ja jatkoi matkaa. Jossain viidennen valelaatikon kohdalla sen ilme alkoi olla jo: "Mitä ihmeen tonttuja täällä on käynyt?!" Oikean ilmaisi kuitenkin tosi varmasti.

Sisäetsintä oli pelkkiä tuoleja ja siellä olin sitten tarkkana ilmaisusta metallipinnalla.

Joku sai myös tehdä nää alueet. Se oli laatikoilla ihan mahtava, kun teki oikealla laatikolla pomppasi metrin ilmaan ja lämäsi maahan katse muhun päin. Mä siinä vähän hihitin, että olipa hieno maahanmeno, mut oliko toi sun ilmaisu? Johon Joku totesi "ai niin", pomppasi paikallaan ympäri ja kävi maahan nenä kiinni laatikkoon 😂😂

Myös tuoleilla se teki hyvää työtä ja oli tosi innokas. Sillä näyttäis olevan nosen reunaehto tarpeeksi vauhdikas palkkaus eli käytännössä nami lentää 10 metriä tuonnepäin, 10 metriä tuonnepäin, jne jne. Ihan ei kovin monessa tilassa ole mahdollista 😂

Lopuksi vielä mun tekemä ajoneuvoalue: 4 autoa, 3 kätköä. Yhdelle tuli vähän sellainen ilmaisu, että sanoin Justille. Mutta Katrin auton sähköpistokkeelle puhdas ilmaisu! Janinan auton saumakätkö oli vaikea kaikille. Tästä muistiin, että jos tuntuu, että haju tulee ulos ihan kaikkialta, tyyliin toisen puolen ovenkahvoista, niin kannattaa tarkistaa saumat extratarkasti. Joissain automalleissa saumakätköt leviää ihan mystisesti.

Nosework-SM päivä 2

 Sunnuntaina startattiin numerolla 7 ja aloitettiin sisäetsinnästä, tuomarina Päivi Berg, aikaa 8 min. Olin ihan liekeissä, kun näin sisäalueen: nyt nimittäin oli käytävän lisäksi kirjasto! Ihan kuin työpaikalla treenaisi!

No, ironista oli se, että löydettiin sisäalueelta sellaiset kätköt, joita ollaan treenattu. Kaksi kätköä kuitenkin jäi ja ne oli sellaisia, jotka oli jäänyt treenaamatta. 

Annoin Justin mennä alueelle pitkässä liinassa ja se olikin hienosti nenä auki: suoraan lähdöstä sai hajun kirjaston ovelta ja sieltä löytyi heti ovenpielestä matala kätkö kirjahyllystä. Sitten ajattelin, että kun ollaan käytävän ovella, niin jatketaan takaisin käytävään. 

Käytävän päädyssä Just aloitti armottoman vinkukonsertin, joka olisi saattanut tarkoittaa sitä, että täällä ei ole mitään tai sitä, että täällä haisee, tarvitsen apua. No mä sitten tulkitsin keskustelun jälkimmäiseksi ja ohjasin haistelemaan ovensuita ja palokaappia ja kulmausta. Palokaapilta tuli ensin vähän puolivillainen ilmaisu, sitten Just tarkensi oikeaan alakulmaan ja ilmaisi siihen. Kätkö oli kahvassa, mutta ilmaisut hyväksyttiin onneksi koko kaapista.

Sitten palattiin kirjastoon, jossa Just reagoi molempiin takanurkkiin mutta ei ilmaisuja. Olin edellisenä päivänä ohjannut molemmille käsipaperitelineille mutta tälle en ohjannut, vaikka Just reagoi lehtihyllyllä ylöspäin! Tän missaaminen harmitti aika paljon, kun kyseessä oli noin selkeä kohde. Mutta jälkikäteen ajateltuna taisi olla tekemätön paikka. Mun olisi pitänyt ahtaa Just tonne nurkkaan, josta sen olisi pitänyt hypätä lavuaaria vasten juuri oikeassa kulmassa ja tämä kaikki ilman liukuesteitä. Tää oli nyt sitten sellainen "onneksi ei otettu tätä" -kätkö.

Kirjastossa oli myös kirjakärryssä kätkö, jonka Just löysi hienosti. Eli kolme kätköä löydettiin täältä. Käsipaperitelineen kätköltä oli Justin turhaumat nousseet sen verran, että taas alkoi valittaa mulle, minkä tulkitsin tällä kertaa, ettei täällä ole enempää. Pyysin Justin haistelemaan vielä käytävän penkkiä ja siitä ilmoitin valmiin ajassa 6:55. Lähdöstä heti vasemmalla oli ovensuu, joka multa oli jäänyt täysin näkemättä! Olin kyllä kiinnittänyt huomiota käytävän takaosan oviaukkoihin, mutta tämä oli ihan sokea piste. Siinä oli ihan tavallinen saranakätkö, joka olisi varmasti löytynyt, jos oltais käyty siellä. Justhan oli kyllä nenä auki lähdössä, kun löysi kirjaston etuhyllyn kätkön heti. Eli tästä muistiin: "Löytyikö lähikätkö? Jos ei, muista palata vielä lähtöön."

Täydet pisteet sai 13 koiraa.

Laatikkoetsinnässä tuomarina Marika Mäkikyrö, 60 kohdetta ja aikaa 4 min. Tällä kertaa laatikot oli suorissa riveissä, ja mä pysyin paremmin kärryillä, mitä oli käyty ja mitä ei. Just löysi molemmat laatikot hyvin, joskin sovitti torahampaansa lilan laatikon reikään mutta tuomari ei nähnyt. Sitten käytiin vielä kakkosrivi loppuun, kunnes ilmoitin valmiin ajassa 3:28. Oli kuulemma parempi ohjaus tällä kertaa, sanoi Satu 😍 Tästä tuli mieleen, että aikaa voi olla myös liikaa. Ehkä lauantain laatikkoalueella oli liian pitkä enimmäisaika!?

Lounastauolla alkoi sataa. Ulkoetsinnän alkaessa sade oli laantunut tihkuksi, joka ei haitannut juuri yhtään. Just lähti tännekin alueelle hyvällä fiiliksellä mutta etsintä alkoi jotenkin tosi nihkeästi. Just haistoi kyllä ekaa kuntopyörää mutta ei meininkejäkään ilmaista. Seuraavat kohteet ei kiinnostaneet yhtään. Mua alkoi jo kuumottaa, et koetetaan nyt jotain löytää täältä... kunnes Just kiinnostui viidennestä kohteesta ja ilmaisi sen alareunaan katsomisilmaisulla. Jatkettiin toiseen tilaan metallihäkkyrälle, josta löytyi myös matala kätkö, jonka Just ilmaisi nyt oikein hyvällä maahanmenolla. Halusin palkata sen, joten ilmoitin valmiin ajassa 2:10! Ei hillottu ei! Täältä täydet pisteet 24 koirakolle.

Palkkana oli vohveleita ja ilmeisesti Justin päässä kääntyi jokin vipu, kun ajoneuvoilla suoritus oli ihan päinvastainen: melkoinen sirkus! Just lähti hirveellä tohinalla, löysi 4 kätköä alle kahden minuutin ja ilmaisut oli toinen toistaan törkeämpiä. Henkilöauton kätköä Just rouhaisi ja oikein katsoi tuomaria, että näitkö! 

Kun kaikista muista oli löytyneet kätköt, mentiin vielä valkoiselle pakulle. En halunnut tätä aluetta palkata löydöstä, kun ilmaisut oli niin rumia. Se olikin ihan hyvä, koska etsittyään hetken tyhjää valkoisella pakulla Just selkeästi rauhoittui, tasasi virettään ja rupesi keskittymään. Meinasin sanoa valmiin jo kierrosta aiemmin mutta ihan rehellisesti ei tullut sopivaa hetkeä. Aina kun avasin suuni ja olin nostamassa kättä, Just tihensi nuuskutusta tai irtosi autolta. Niin että loppujen lopuksi sanoin valmiin vasta ajassa 3:20 (enimmäisaika 5 min). Täältä täydet sai 20 koirakkoa.

Meidän yhteistulos sunnuntaina oli 80/6. Tasaista työtä siis molempina päivinä! Yhteistuloksissa oltiin sijalla 24, kun sunnuntaina muiden tulostaso oli parempi: satasia tuli peräti 10 kpl!!!

Pysyin suunnitelmassani lopettaa alueet ajoissa, täytettiin tavoitteet löytää joka alueelta vähintään minimit, olla tekemättä yhtään väärää ja lopettaa vähintään yksi alue löytöön.  Just jaksoi tosi hienosti, sunnuntaina aloitti majoituksessa klo 8 tavaroiden kantamisen ja oli viimeisenkin etsinnän jälkeen ihan pirteä. Ei mikään itsestäänselvyys kisojen vanhimmalta koiralta. Vain yksi asia viikonlopussa ärsytti: oma mielentila sunnuntai-iltana. Meillä oli ollut ihan huippuhauskaa, olin pystynyt keskittymään ja toimimaan etsinnöissä, Just oli jaksanut hyvin, tavoitteet oli täytetty ja tää kaikki samalla viikolla, kun oltiin menetetty rakkain mummihauva. 

Ja sitten kokeen päätyttyä mulla vaan pyörii päässä, että hitto kun en ohjannut sinne enkä huomannut tota mulkaisua, miten se yksi oviaukkokin jäi ihan sokeaksi pisteeksi, miksi sitä ja miksi tätä. Tällaista sitten pyörittelin junamatkan ensimmäisen tunnin. Ihan kuin sillä ois minkään valtakunnan väliä, saadaanko me 5 tai 10 pistettä enemmän vai vähemmän. Mutta kun sattui koe, jossa satanenkin olisi ollut ihan tehtävissä, niin meidän suoritus oli sama vanha "1-3 kätköä missattiin". Luulin jo päässeeni eroon tuloskeskeisestä ajattelusta tällä kaudella, kun oon vaan niin onnellinen, että voidaan vielä Justin kanssa harrastaa. Niin miksi sitten juuri sunnuntaina, ihan huipun viikonlopun jälkeen yhtäkkiä tämä ajatus nousi pintaan ja droppasi tunnelman?

Järjellä koko ajan tiesin, että tää on ihan idioottia pyöritellä tällaista. Ehkä se oli vain väsymystä, että tunteet meni vain koko ajan järkevän ajattelun yli. Onneksi sain Janinan puhelimen päähän ja  analyysipuhelun jälkeen tuntui jo paljon paremmalta 🥰

Nosework-SM päivä 1

Lyytin poismenoa surressa meni syyskuun kolmas viikko. Lähdettiin kuitenkin Justin kanssa SM:iin, vaikka valmistautuminen olikin ollut puutteellista ja viimeistelyt jäivät kokonaan väliin. Tavoitteet piti muokata uuteen uskoon, koska oma mieli oli niin maassa ja Justhan on tosi herkkä mun mielialoille. Tietysti myös Justille oli iso elämänmuutos äitinsä kuolema.

Laitoin sitten tavoitteeksi vain osallistua ja sehän täyttyi. No seuraavaksi otin vanhan hyvän tavoitteen "lopettaa löytöön vähintään yhdellä alueella ja sanoa valmis reilusti ennen ajan loppumista, ei vääriä". Kirjoitin muistiinpanojen joka sivulle LOPETA AJOISSA! 

 

Lauantaina meillä oli lähtönumero 28. Koe aloitettiin ulkoetsinnällä: 2 tilaa, aikaa 6 min, tuomarina Päivi Berg. Lähtö oli toisesta päästä kuvaa portaikon kulmalta. Olin ajatellut, että täällä on tosi hyviä paikkoja lähikätkölle ja sellainen sieltä löytyikin portaiden yläpäästä ovensaranasta. Just otti tän niin hienosti! Sitten tsekattiin muut kohteet portaikosta ja siirryttiin kaukalolle, jonka reunasta löytyikin toinen kätkö, jota piti myös maistaa. Tsekattiin vielä kaukalon sisäpuoli, kunnes siirryttiin seinän kautta toiseen tilaan.

Toisessa tilassa oli yksi kätkö, saavuttamaton pullakorin alla. Olin tutustumisessa katsonut, että nyt on hyvät mahikset case kaljakorille mutta nyt ei kyllä hillottu yhtään! Pullakorilöydön jälkeen nuuskittiin vielä seinä, kunnes ilmoitin löydön ajassa 3:40. Täydet pisteet sai 23/30 koiraa ja Justin aika oli neljänneksi nopein.

Ajoneuvoetsinnässä 6 minuuttia, tuomarina Marika Mäkikyrö ja 5 kohdetta: 

henkilöauto, pickup, autonkuljetusperävaunu, harjakone ja päältäajettava ruohonleikkuri. Just aloitti ruohonleikkurilta, jolta siirryttiin perävaunulle, josta Just oli kiinnostunut, mutta kun tultiin aisan kohdalle, se sai hajun harjakoneesta ja mentiin sinne. Harjakoneen astinlaudassa oli kätkö, jonka kohdennuksessa Just oli aavistuksen epävarma, pitäisikö ilmaista vasemmasta vai oikeasta reunasta. Sitten siirryttiin pickupille, joka käytiin ympäri ja oltiin jo siirtymässä eteenpäin, kun bongasin siitä ihan samanlaisen pistorasian kuin leirillä oli asuntovaunussa. Ohjasin sinne ja ping! ilmaisu! 

Siirryttiin vielä henkilöautolle, josta nousi saumakätkö ja siitä olikin hyvä ilmoittaa valmis. Aikaa meni ehkä jotain 4,5 min; ainakaan minuutin varoitusta ei ehtinyt tulla. Perävaunun pikkupyörään jäi kätkö eli sinne olisi pitänyt muistaa palata. 14/30 koiraa sai täydet pisteet täältä.

Parin tunnin tauon jälkeen toinen kierros. Sisäetsinnässä 3 tilaa (2 luokkaa ja käytävä), aikaa 8 min, tuomarina Tarja Ainassaari. Just haisteli jo lähdöstä sen näköisenä, että ois lähikätkö tarjolla ja niinhän se olikin, heti sohvan kulmassa. Just teki tähän mulkaisun ja jatkoi matkaa, mutta kun itse jäin lähtöön, niin Just kääntyi ympäri ja palasi ilmaisemaan. Sain tästä oikein kunnon sosiaaliset palkat tehtyä ja sitten jatkettiin.

Kummassakin luokassa oli kaksi kätköä: identtiset yläkaappikätköt sekä yhdet pulpettikätköt. Toisessa luokassa oli pulpetit yksittäin, toisessa ryhmittäin. Pulpettikätköt Just löysi hienosti eikä ilmaisutkaan olleet kamalia. Sen sijaan molemmat yläkaapit jäi. Just reagoi kyllä alakaappiin toisessa huoneessa, mutta alakaapit oli teipattu kiinni, joten oletin, että reagoi teipin hajuun ja muiden koirien reaktioihin. Ajattelin, että jos alakaapissa olisi ollut saavuttamaton, Just olisi sen ilmaissut.

Toisen luokan pulpettikätkö oli pöydän alla. Just meni sinne pöydän päästä eli en todellakaan nähnyt, mitä se siellä teki. Sitten se tuli mua kohti sen näköisenä, että hei mä löysin kätkön, mihin totesin: "sori kulta, nyt mä en yhtään nähnyt, näytätkö vielä" ja se kuuliaisesti meni tekemään uuden kohdennuksen ja nyt meni myös maahan pöydän alle.

Tässä luokassa Just reagoi tosi paljon yläkuvan yläreunassa näkyvään nurkkaukseen ja tauluun. Siellä oli ilmeisesti muiden koirien hajua ja ainakin yksi ihan tuore valeilmaisu. Molemmissa nurkissa oli myös käsipaperitelineet, joihin vinkkasin Justia mutta ei siellä ollut kätköä. Tota mustaa mankkaakin ehdotin Justille mutta ei se osoittanut mitään kiinnostusta ylöspäin. Ei meillä varmaan koskaan ole ollut kätköä tuollaisessa yläkaapissa, jossa on vielä tyhjä välihylly alla. Treenilistalle! Käytiin vielä ovenkarmit molemmin puolin ja sitten aika oli loppumassa, joten oli pakko ilmoittaa jo valmis.

Täältä täydet pisteet vain kolmelle koirakolle; 11 koirakkoa löysi 4/5 kätköä, samoin 11 koirakkoa me mukaan lukien 3/5. Kuulemma jollekulle ohjaajalle oli käynyt niin, että oli seonnut kaapeissa eikä ilmoittanut toista löytöä!

Viimeisenä laatikkoetsintä, 60 kohdetta, tuomarina Hanna Kinnunen ja aikaa 5 min. Just navigoi hienosti alueella ja ilmaisi kuvassa oikeanpuoleisen kätkön punaisesta matkalaukusta upeasti! 😍 myös vasemmanpuoleinen Nutrolin-laatikko löytyi hienosti. Laatikot oli kivasti ympyröittäin, mutta Just kävi ne niin omaa reittiään läpi, että mä putosin ihan totaalisesti kärryiltä, missä oltiin käyty ja missä ei. Sanoin valmiin vasta 4:30 kohdalla; olisi voinut sanoa jo vaikka minuutin aiemmin. Just alkoi lopussa näyttää aika väsyneeltä tai sellaiselta "plääh, no tarkistetaan noi nyt vielä". Hienosti ei kuitenkaan ilmaissut vääriä, vaikka valeita tuli tällä alueella peräti 14 koiralle, joista 9 oli löytänyt molemmat oikeat!!! Valemagneetti oli musta laukku, ja Just reagoi siihen niin vähän, että mä en juurikaan edes rekisteröinyt sen reaktiota. Mun kaveri Satu oli täällä kellottamassa ja vahvisti, että Just ohitti laukun todella varmasti, mutta mä käytin liikaa aikaa.

Tästä päivästä isoin ajatus oli se, että kun näen päivän ensimmäisissä etsinnöissä, että hajut leviävät tosi hyvin, niin voin todellakin edetä alueella reippaasti aina kun Just näyttää "ei kiinnosta" -naamaa. Kohteista kannattaa kiinnostua vasta, kun Just kiinnostuu. Tällaisina päivinä voi todella lopettaa ajoissa alueet. Laatikoilla jos Just navigoi noin itsevarmasti kätköltä toiselle alueen ympäri, niin siellä voi myös sanoa valmiin aikaisin, jos ei enää mikään näytä kiinnostavan. Toisaalta aina on mahdollista, että jossain on jokin huonosti leviävä laukkukätkö, jolle pitää osua tismalleen, mutta sitten voi myös seistä sen takana, että jos jotain jäi, niin sitten jäi.

Laatikoilla oli molempina päivinä sellainen erikoisuus, että Nutrolin-laatikoihin oli tehty kolikonkokoiset reiät. Hajuhan noista tulee naurettavan helposti ulos, tuo on kuin ekaa kertaa laatikoita tekevän koiran kurkistusaukko. Ilmeisesti reiät kuitenkin jonkin verran provosoivat roskakäytöksiin, koska virhepisteitä tuli ihan tolkuttomasti. Satu kertoi, että jotkut koirat olivat suorastaan hyökänneet laatikon kimppuun - se, että Just sovitteli torahammastaan reikään, oli siis ihan pientä!

Joka tapauksessa tuollaistakin pitää näköjään treenata!