Maanantaina viimeiset Päivin treenit + kimppatreenit. Just aloitti luoksarilla, jonka lopussa päätyi ruutuun... Tajusi itsekin, että nyt meni pieleen ja tuli sitten sivulle. Otettiin sitten toiseen suuntaan ja nyt onnistui. Sitten lähdettiin hinkuttamaan ohjatun vasenta puolta. Tehtiin kokonaisena liikkeenä ja kahteen suuntaan hallissa ja kumpikin onnistui. Marika oli ihana, kun sanoi katsomosta, että Just oli oikein katsonut toista kapulaa, että toi on tuolla mutta mä haen tän. Eli todella ajatuksen kanssa valitsi! Päivin ehdotuksesta ei tehty enempää, ja se oli varmasti oikea päätös.
Seuraavaksi ällää liikkuroituna. Just lähti tosi hyvällä asenteella seuraamaan mutta otti väärän asennon - seisoi, kun olisi pitänyt istua. Sama toistui pari kertaa ja totesin, että jotain mä teen erilailla. Sitten aikalisä ja asentopeli väliin. Nyt löytyi kaikki asennot ja mäkin muistin, millä äänellä "istu" pitää sanoa. Uudella yrityksellä molemmat asennot istu ja seiso onnistui ja väliseuraamiset oli tosi hyvällä ja innokkaalla ilmeellä. Tässä vaiheessa aika oli loppumassa, niin otettiin vielä toisesta suunnasta yksi maahanmeno ja kun se onnistui ekalla yrityksellä, niin lopetettiin siihen.
Kimpparyhmässä aloitettiin paikkiksilla. Joku teki alokkaan paikkamakuun. Kokeilin tällä kertaa ilman etupalkkaa mutta olin itse lähempänä, ehkä 5 m päässä. Joku makasi tosi varmasti ja rauhallisesti. Just teki voittajan makuun, joka meni ihan nappiin. Täytin säästöpossun piilossa ja näytin sen Justille palatessani kehään. Paikkiksen lopussa vapautin Justin sinne ja nyt se löysikin oikeaan osoitteeseen.
Joku teki yleisiä häiriöjuttuja. Tällä kertaa tehtiin enemmän tokomaista kuin arkitottista. Joku ei juurikaan reagoinut ryhmän äänekkäisiin ja rajuihin koiriin enää. Erityisen makee juttu oli ruutu. Jokullahan on tähän asti aina ollut ruudussa targetti. Nyt kokeilin näyttöruudulla ja se meni ihan täydellisesti! Joku loikki ihan innoissaan ruutuun ja putosi käskystä maahan.
Just teki ainakin kaukoja sekä alustalla että ilman. Alustalla liikkuroituna sujui hyvin. Ilman meni vähän vaihtelevasti - hetkittäin tuli reippaasti eteenpäin (nämä toki korjasin) mutta sitten taas teki tosi hienoja vaihtoja. Kaikkein hämmentävin huomio oli kuitenkin se, että mun koiran häntä heiluu kaukoissa! Kaukot on olleet Justille aina kaikkein tylsin liike. Eniten vauhtia siihen sai, kun teki kaukoja peruutuksen kautta. Mutta nyt se heiluttaa häntää ihan vain tehdessään kaukoja!!
Seuraavassa setissä otin yhden ruudusta kutsun. Nyt oli motivaatiota - nimittäin Just repäisi mun paidan hihasta suikaleen käydessään namiin kiinni! Sitten otin vähän seuraamisen peruutusta ja heti astuin Justin varpaille 🙈 Mä luulen, että vaihdan siihen kuitenkin nyt peruutuskäskyn sivu-vihjeen tilalle, kun Just ajattelee sivulletulossa liikaa peruutusta ja se on huono homma. Lopuksi vielä väsyneellä koiralla seuraamisen valmistelut ja seuraamisen alku superpalkalla.
Päivi oli tehnyt yhden nosekätkön pihalle. Käytiin nostamassa se ja otettiin vielä ihan viimeiseksi yksi tunnari. Sehän onnistui! Ollaan nyt siinä vaiheessa, että hallilla oli väärät nipuissa esillä ja oma piilossa, kotona kaikki esillä.
Rallyinnostuksessani olin ilmoittautunut vielä 13.4. I-HAHin rallykisoihin Vantaalle. Tuomarina oli Anna Klingenberg, jonka radoilla olen ollut vain kerran aiemmin ja silloinkin Lyytin kanssa.
Radalla oli kaikki meille haastavat asiat: kutsu+kieppi, molemmat tuplasaksalaiset, ohjaajan ympäri vastapäivään jne. En antanut tämän häiritä, keskityin vain opettelemaan radan mahdollisimman pitkälle ulkoa, että pystyisin keskittymään koiraan. Tää on kyllä niin toimiva asia! Ollaan ihan erilailla kuplassa kuin ennen, kun mun ei tarvii jatkuvasti vilkuilla kylttejä.
Ennen rataa latasin paljon arvoa kutsu + kieppi -yhdistelmään ja se onnistuikin!! Just istui heti ekasta käskystä, tuli laukalla sivulle, josta lähetinkin välittömästi kieppiin, niin ehdittiin tehdä se ajoissa. Kehuin tästä niin vuolaasti, että Just taisi jopa odottaa palkkaa ja paikallakäännöskyltillä piti vähän tasata 😂
Sitten jatkettiin oikein sujuvasti ja kaikki kieputusyhdistelmät onnistui mun mielestä, ainakin Just lähti käännöksiin kohtuullisen itsevarmasti eikä tullut mitään väärinymmärryksiä. Erityisesti mieltä lämmitti ohjaajan ympäri vastapäivään + 2xoikea täyskäännös -yhdistelmän onnistuminen. Ainoastaan tulppaanissa tuli pieni katkos. Se on musta niin helppo kyltti, että onpa jäänyt sen treenaaminen vähiin, mikä heti kostautui. Tästä arvelin, että ehkä tuli virhe ja totta, -10 tuli. Houkutuksessa oli noutokapula ja vati, Just ohitti ne hienosti. Väliseuraamiset oli läpi koko radan iloisia 😍 Istu-seiso-istu -kylttiä en muista, koska viimeksi oltaisiin treenattu, mutta se onnistui ihan kivasti. Muistan suunnilleen tässä ihmetelleeni, joko me ollaan tulossa maaliin. Justin vire oli niin hyvä, että oltaisiin ihan kevyesti voitu jatkaa vielä vaikka toinen rata putkeen - yhtään ei tuntunut pitkältä tai raskaalta!
Radan jälkeen laatuaikametsälenkille. Tää on kyllä ehdottomasti parasta rentoutusta Justille. Tyytyväisyys oikein huokui 💖 Hallille palattuani kävin katsomassa pistelistaa. Myönnän, että vähän yllätyin, kun näin meidän pisteet: 70. Vielä hämmentävämpää oli nähdä arvostelulappu. Saatiin koko radalta vain kolme virhettä, mutta ne oli kaikki kymppejä! Eipä olla ennen tuollaistakaan lappua saatu. Tuomarinkommenttia ei ollut. Tulppaanin lisäksi kympit napsahtivat kummastakin tuplasaksalaisesta eriaikaisuuden takia. Tää tuomari oli siis erityisen tarkka ja tiukka eriaikaisuuksista, ja vaikka musta tuplasaksalaiset tuntui sujuvilta, niin ei sitten olleet tarpeeksi hyvät kuitenkaan.
No, onneksi meillä on vain fiilistavoitteita ja ne kyllä täyttyi. Jotenkin tuntuu vain paranevan rata radalta yhteinen kupla. Pääsinpähän kerrankin sanomaan, että mieluummin otan huonot pisteet hyvällä fiiliksellä kuin toisinpäin! Yleensä nää asiat menee meillä käsi kädessä eli jos fiilis on huono, niin pisteetkin on huonot.
Viime tiistaina Sannan kanssa taas Riitan valkku. Viime kerrasta viisastuneena ENSIN kerroin Riitalle treeniaiheet ja sitten vasta otin koiran viriteltäväksi enkä yrittänyt sählätä näitä asioita yhtaikaa. Ensiksi lesosin, että nyt on sopiva koe tähtäimessä ja aika pistää homma pakettiin. Riitta kysyi, olenko miettinyt, mitkä on eniten huomiota vaativimmat liikkeidenosat ja vastasin, että joo, koko viikon olen miettinyt 😂 Olin ajatellut treenata treenilistan kohtaa "seuraamisen kesto" mutta kun mietin, miten asian muotoilisin Riitalle, tajusin, että ongelma ei olekaan itse seuraamisen kesto vaan se, jos kyseinen liike on loppupäässä kehää ja Just alkaa olla jo vähän väsynyt. Olipa mielenkiintoista tajuta jokin asia miettimällä, miten selittäisi sen valmentajalle!
Aloitettiin ruudulla kokonaisena liikkeenä. Ai että mitä mannaa! Laukalla ihan keskelle, nopeat stop ja maahan ja säihkysilmäinen koira seuraamaan tullessa 😍 On se kyllä mahtavaa, että on edes yksi liike, josta voi aina olla varma. Seuraavaksi jatkettiin ohjatun parissa. Otettiin ilman alkuosaa. Kun oli tarkoitus noutaa vasen, Just kääntyi kyllä vasemman kautta ympäri mutta jatkoi käännöstä vähän yli ja meinasi noutaa silti oikean! Lähdettiin sitten tästä pohtimaan, mistä kiikastaa. Riitan ensimmäinen kysymys oli, onko vasen puoli Justille vaikeampi vai oliko kyse siitä, että vasen kapula oli nurkassa ja oikea keskemmällä kenttää? Jäin ihan miettimään, onko sillä puolieroa ja todettiin, että tarkistan muistiinpanoista. Löysin, että kerran on tehnyt tällaisen samanlaisen suorituksen mutta ei selvää kuviota. Sitten mietin, että Justillahan on oikea laukka vahvempi, mutta olen ajatellut, että sen takia vasemman kapulan nouto olisi helpompi. Mutta nyt tajusin, että sehän kun lähtee kääntymään oikeassa laukassa, niin vauhtiin päästyään jatkaa vain matkaa... Riitta sanoi, että voisin myös pysäyttää Justin ja tehdä korjausohjauksen. Sanoin, että se toimii kohtuullisen hyvin, mutta haluaisin, että homma menisi alusta asti oikein, kun Just on niin hyvä ketjuttamaan. Riitta nyökytteli, että oikein ajateltu, kunhan korjaus on työkalupakissa.
Sitten ruvettiin miettimään, miten auttaa Justia treenatessa. Vasen kapula voisi olla lähempänä eli Just "törmää" siihen heti, kun kääntyy oikeaan suuntaan. Omassa kapeassa hallissa voisi olla molemmat kapulat nurkassa. Lisäksi lähdettiin ajamaan sisään katseapua. Just vastasi siihen tosi hyvin, mutta mulla oli haasteita ajoituksessa. Tarkoitus oli vapauttaa kapulalle, kun koiran ajatus kääntyy sinne, mutta mä kehuin ja sitten Justin fokus kääntyikin aina minuun. Kun ajoitus saatiin kohdalleen, tuli myös hyviä toistoja. Palkkasin vaihtelevasti vauhtinoutona ja sivulletulosta mutta ennen kapulan ottamista Just ei kestänyt kehua. Paluuvauhtia voisi myös vielä vähän nopeuttaa, mutta siihen ei nyt puututtu, koska ei voi änkeä kaikkea samaan treeniin.
Tässä vaiheessa oltiin treenattu n. 20 min, joten todettiin, että olisi sopiva aika ottaa seuraamista. Just lähti seuraamaan iloisena ja siitä näki, että tsemppasi kovasti. Mutta olihan se myös sen näköinen, että huh huh, aika rankkaa. Tää oikeastaan ilahdutti mua, koska olin analysoinut asian ytimen oikein ja toisaalta koira kuitenkin oli edelleen yritteliäs, vaikka väsytti. Väsyminen on kuitenkin ihan luonnollista. Riitta jäi pohtimaan, saisiko jollain välivalmisteluilla ja virittelyillä Justin virettä boostattua niin, että jaksaisi. Ensimmäisenä ehdotin, josko edellisessä liikkeenvälissä pyytäisin Justia pomppimaan mun käteen. Kokeiltiin ja ensimmäisestä käsi-vihjeestä Just vain katsoi mua, että ootko ihan tosissas. Toisesta pomppasi ja kolmannesta innostui. Eli selvästi fyysinen aktiivisuus nosti henkistä aktiivisuutta. No, seuraavaksi Riitta kiinnitti huomiota siihen, että mun virittelysana seuraamiseen on vain "nyt sivulla", joka tekee Justista keskittyneen mutta ei nosta virettä. Riitta ehdotti, että ottaisin tähän uuden virittelysanan ja lähtisin lataamaan siihen arvoa, minkä tuloksena toivottavasti olisi henkisen jaksamisen boostaus sen verran, että Just jaksaisi tsempata koko pitkän seuraamisen. Siispä nyt lähdetään ajamaan näitä sisään, sitten tehdään seuraamista treenin loppupuolella (ajatuksella "tsemppaa vielä vähän, superpalkka tulossa") ja lisäksi tehdään virkeällä koiralla ja superpalkalla itse kestoa eli pidempää seuraamista.
Vielä oli muutama minuutti aikaa, niin katsottiin kaukojen tilanne. Kerroin, että pari kertaa on tullut s-i-vaihdossa väärä asento ja s-m-vaihdossa Just liikkuu ehkä 5 cm. Nyt onnistui kaikki s-i-vaihdot aivan täydellisesti! 😍 Palkkasin ne. Liikkumisesta Riitta muistutti mulle, että itse olen sitä hokenut, että riittävän hyvä riittää ja täydellistä tekniikkaa tärkeämpää on koiran hyvä asenne. Jos Just liikkuu kokonaisuudessaan 5 cm mutta tekee hyvällä ilmeellä, niin hyvä on. Ai että tuli jotenkin hyvä mieli tästä! Kun tietää, että Riitalla itsellään ja suurimmalla osalla hänen muita valmennettaviaan on vähän toiset tavoitteet ja kriteerit, niin on aina yhtä lohdullista kuulla, että meidän tavoitteisiin nähden tämä suoritustapa on tarpeeksi hyvä. Arvostan sitä, että Riitta ymmärtää erilaisten koirien ja tavoitteiden päälle ja osaa suhteuttaa priorisoitavat asiat niiden mukaan.
Kuvia treenistä ei tullut, joten laitan videon meidän tunnariprojektin etenemisestä. Näyttää aika hyvältä, eikös vain?!
Viikko sitten löysin Virkusta vihdoin meille sopivan koepäivän, joten meillä on nyt 23.5. Vantaan tokokoe tähtäimessä. Treenimotivaatio nousi välittömästi pilviin 😂 Rupesin tekemään prioriteettilistaa, mikä liike kaipaa mitäkin erityishuomiota ja tällainen tuli. Ja ei kun tuumasta toimeen. Sunnuntaina Ninan treeneihin otin aiheiksi
ohjatun, luoksarin lopun ja ruudun kutsun. Aluksi oli paikkis, joka tehtiin nyt ihan kisamaisena ilman välipalkkoja ja säästöpossuja. Meni kyllä ihan moitteetta.
Iida oli tehnyt pari ajoneuvokätköä hallin parkkikselle, joten käytiin nuuskimassa ne omaa vuoroa odotellessa. Eka auto oli tyhjä, jonka totesin, kun oltiin käyty se läpi kumpaankin suuntaan. Tokasta autosta löytyi hyvin. Kolmas oli valtava säiliövaunu tai jokin sellainen, jossa kätköpaikkoja oli oikeastaan vain aisassa ja renkaissa. Just aloitti aisasta mutta ei heti saanut hajusta kiinni - ehkä liittyi tuuleen. Mulle jäi kuitenkin fiilis, että kannattaa palata sinne. Käytiin muu auto ympäri eikä tullut mitään reaktioita. Nyt toisesta suunnasta lähestyessä Just nappasi kätkön aisan sähköpistokkeesta ja teki maahanmenoilmaisun lätäköstä huolimatta!!! 👌
Kuten aina, Ninan treeneissä saa seuraava koirakko treenata reunalla edellisen vuorolla. Mä tein sitten tunnarin suoraan nosen jälkeen. Yhden kerran Just harkitsi väärää mutta korjasi ja etsi hienosti oikean. Toisena juttuna odotusalueella tehtiin kaukot liikkuroituna n. 7 metristä. Yksi virhe tuli asennoissa (seisomisesta istumisessa Just meni maahan) ja s-m-vaihdossa Just liikkui n. 5 cm. Veera antoi mulle erinomaisen vinkin maahanmenon käsimerkistä luopumiskätenä - täytyy kokeilla!
Justin kanssa oli tarkoitus aloittaa kutsuilla, mutta koska edellinen koirakko oli tehnyt kiertohässäkkää, mäkin päätin ottaa sitä pari toistoa. Ensin tehtiin koko liike. Just kiersi ihan superhienosti mutta yllättäen maahan-käskystä pysähtyikin seisomaan ja selvästi hämmentyneen näköisenä. Todettiin, että se taisi odottaa liikaa vapautusta lelulle kierrosta! Eli nyt täytynee vähän enemmän vaihdella toistojen järjestystä, että esim. ensin ottaisi koko liikkeen, sitten palkkaisi kierrosta / stopista / lopusta eikä ensin palasina, sitten kokonaan. Kokeessahan se on vain kokonaisena!
Sitten kutsuja. Nina neuvoi sellaisen, että ohjaaja ottaa ison lelun kainaloon ja kun liike päättyy koiran tultua sivulle ohjaaja tekeekin jännitteen ja sitten lähtee juoksemaan vapauttaen koiran lelulle. Olin valmistautunut tähän treeniin ottamalla 4 parasta lelua mukaan 😂 Yksi käytettiin kiertohässäkässä, loput kullakin toistolla kutsuissa. Ensin kerroin Ninalle mun ajatuksesta vaihtaa käsky ruudusta kutsuun rallytokosta tuttuun "nopee"-vihjesanaan. Tää toimi ihan uskomattoman hyvin!!! Just lähti juoksemaan kuin tykinsuusta ja vaikka toki hidasti sivulletullessaan, mun näkökenttään ilmestyi säihkyvät silmät 😍 Tästä ilahduin niin kovasti, että unohdin koko jännitteen. Jatkossa nyt sitten ladataan tähän arvoa, niin toivottavasti ongelma on tällä ratkaistu.
Seuraavana tehtävänä luoksarin loppu. Selostin, että Just on nyt kahdesti tullut mun oikealle sivulle ja harkitsen, pitäisikö se kuitenkin vaihtaa tulemaan etukautta sivulle nimenomaan luoksarissa. Kokeiltiin suoraa luoksaria, ja kyllä, taas koira ilmestyi mun oikealle puolelle. Toinen yritys "sivulle"-kutsulla ja nyt tuli tosi hyvällä ilmeellä vasemmalle sivulle, josta jännite, liikkeelle ja leikkimään. Eli Just päätti haluavansa tulla etukautta, joten tätä ruvetaan vahvistamaan.
Ohjattu otettiin ensin kerran kumpaankin suuntaan namipalloille. Sen jälkeen mä harjoittelin sylkkäriohjausta lähetykseen. Siinä oli vielä vähän tekemistä... 🙈 Ainakin se pitää muistaa, etten jätä käsimerkkiä päälle liian pitkäksi aikaa ja että Justin pitää katsoa mun kättä ennen kuin lähden tekemään ohjausta. Annoin Justin nyt katsoa kapuloiden viennin ja kyllä se siitä jonkin verran kuumuu, vinkumista ja levottomuutta tuli huomattavasti enemmän. Jollain kerralla jäi myös katsomaan liikkuria. Tähän Nina sanoi, että pitää muistaa treenata myös sitä, että liikkuri kävelee ohjaajan tasolta asti koko kierroksen tai että liikkuri jatkaa kävelemistä vielä, kun koirakko lähtee seuraamaan.
Jokulla oli myös oma vuoro. Se sai tehdä paikkaistumisen Siri-tervun ja Chili-labbiksen kanssa. Jokullahan on joku henkinen ongelma labbisten kanssa - varmaan ne on sen mielestä liian iloisia 🙈 Olin Justin kanssa kentällä, kun Chili tuli sisään, niin en ehtinyt ennakoida ja Joku alkoi haukkua sille häkistä. Oli kuitenkin hienoa nähdä, että välittömästi kun ruvettiin hommiin, ei ollut mitään vaikeuksia olla vaikka parin metrin päässä Chilistä eikä paikkiksessa ollut mitään pälyilyä.
Jokun vuorolla tehtiin ensin suuntakäskyjä poispäin ohjaajasta eli kuten lenkillä, että osaisi käskystä kääntyä / kaartaa oikeaan suuntaan. Oon käyttänyt näitä kyllä lenkkeillessä, mutta koska Joku ei ole vastannut pelkästään tähän kovin hyvin, ajattelin tehdä näitä temppuna. Vähän aikaa Ninan kanssa pohdittiin, miten tän toteuttaisi ja päädyttiin sellaiseen, että lähetän Jokun jalkojeni välistä tai vähän mun edestä left / right hakemaan apparilta namia. Jatkettiin tätä vielä niin, että heitin ensin namin vähän eteen ja siitä sitten annoin suuntakäskyn. Onnistumisprosentti oli aika hyvä mutta ei 100. Tässä vaiheessa todettiin, että ei palkkaa, jos Joku menee ensin väärään suuntaan, koska silloinhan se ei ole kuunnellut vaan päättelee. En tiedä, kuvittelenko, mutta mun mielestä Joku on tän treenin jälkeen tehnyt ainakin vasemmalle käännöksiä paremmin...
Toisena treeninä Jokun kanssa poiskutsut. Kerroin Ninalle, että ollaan tehty luoksaripelinä apparin kanssa ja pallonheitosta yksin. Aloitettiin luoksaripelillä. Aika huonosti toimi aluksi! Mutta ekan onnistumisen ja palkkauksen jälkeen onnistumisprosentti nousi niin paljon, että Nina ehdotti houkuttimen vaihtamista enemmän pupumaiseksi. Otettiin sitten Ninalle kiva karvalelu käteen ja päästin Jokun leikkimään. Se innostuikin tosi kivasti Ninan kanssa leikkimisestä! Sitten otettiin poiskutsuja. Jostain ekasta se ei kääntynyt, mutta nyt en muista, oliko se eka toisto vai eka käsky. No, kuitenkin todettiin, että "jätä"-käsky on vahvempi kuin "tule", joten viimeisellä kerralla huusin "JÄTÄ!" ja sain vielä ääneeni oikein aitoa paniikinpoikasta, joka tositilanteessa on myös siellä. Ja tadaa - Joku kääntyi ja tuli! 💖 Ei tehty enempää, mutta Ninalla oli erinomaisia ideoita seuraaviksi vaiheiksi. Nythän hän käveli lelun kanssa poispäin. Seuraavaksi appari voisi juosta lelun kanssa tai lähteä jostain piilosta. Sitten viimeinen vaihe olisi: "Hanna e-K menee puskaan piiloon ja sinkoaa sieltä lelun kanssa juoksemaan." 😂 Tässä vaiheessa pitää Jokun kyllä olla liinassa siltä varalta, että Hanna nostaa sieltä ihan oikeankin pupun liikkeelle 😂 Mutta sikahyviä ajatuksia Ninalla on kyllä hallinnankin rakentamisesta. Nyt on taas Jokulle hyvä treenilista! Arvostan tosi paljon, että voin tulla tokotreeneihin ja olla treenaamatta varsinaisia tokoliikkeitä, ja silti saan tasavertaisen panostuksen kouluttajalta!
Torstaina agilityssa toivetreenit. Pyysin Hannaa toivomaan mun puolesta 😂 Tehtiinkin Jokun kanssa sellaista hyppytekniikkatreeniä, jota ei ennen olla tehty: laukanvaihtoharjoitusta. Ensin meni pari toistoa, että Joku ymmärsi, mistä kuuluu mennä. Mutta sitten kun tajusi reitin, oli aivan super! Oli tosi makeen näköinen, kun lähti oikein kiihdyttämään lähtöluvasta ja kääntyili kuin musta pantteri. Lisäksi tehtiin ainakin keinua mutta en kyllä kuollaksenikaan muista enää, tehtiinkö vielä jotain.
Just oli tällä kertaa mukana. Sen kanssa treenattiin hallissa, koska talvi oli palannut. Ensin Annika liikkuroi meille kaukot 10 metristä targetilla ja näyttötaulun kanssa. Menee huomattavasti paremmin, kun tiedän vaihtojen järjestyksen enkä joudu katsomaan näyttötaulua, riittää, kun näen sivusilmällä vaihdon. Muuten meni hyvin, mutta seisomasta istumisessa Just meni maahan. Lisäksi tehtiin kiertohässäkkää 3 toistoa. Tässä muistaakseni myös yksi stiplu hypyn ohituksesta. Kiertoon lähtö on kyllä lyönyt läpi, se alkaa olla tosi varma. Kolmantena juttuna tunnari, josta yksi tärkeä huomio: se sujuu paremmin nosetreenien yhteydessä kuin tokotreenien. Eli nosemoodi tuntuu Justilla olevan avain hyvään haisteluun (yllätys yllätys).
Perjantaina Mervin treenit. Janinan & Kiran kolmosiin nousun ja lumimyrskyn kunniaksi tehtiin kolmosluokan sisäetsintää. Eka alue 1 tila eli max 3 kätköä, aikaa 2,5 min. Tässä oltiin vielä molemmat vähän unessa. Just aloitti etsinnän jotenkin tosi nihkeästi ja kulutettiin tärkeitä sekunteja siihen, että mä yritin saada Justin aloittamaan haistelun edes jostain ja Just halusi surffailla alueen rajoilla. No, seinäkoukusta löytyi eka kätkö, n. 110 cm korkea melko pian tehokkaan haistelun aloittamisen jälkeen. Toinen kätkö oli pöydällä punaisessa radiossa ja tää me missattiin ajan puitteissa. Luulin, että oltiin käyty koko alue läpi mutta näköjään ei. Sanoin "valmis" kuitenkin ajassa 2:29, joten jonkinlainen saavutus sekin!
Tokalle kierrokselle oltiin paremmin hereillä. 2 tilaa eli max 3+3 kätköä, aikaa 5 min. Just sai etsiä vapaana ja aloitti tästä toimistohuoneesta. Vasemmalla olevan valkoisen hyllykön alta löytyi ensimmäinen kätkö mukavasti. Ohjasin sitten Justin haistelemaan oviaukon kaappia ja olisin jatkanut siitä toiselle puolelle huonetta, kun Just häipyi ja jätti mut haistelemaan ihan yksinäni!!!
Yritin vielä pari kertaa naksauttaa kieltäni, kunnes totesin, että kai Justilla on haju, kun se noin päättäväisesti jyräsi ohjauksen yli ja lähdin perään. Tämähän oikeastaan oli sitä, mitä olen kaivannutkin!
Toisesta tilasta löytyi nopeasti myös n. 100-110 cm korkea kätkö reikätiilestä ikkunalaudalta. Siitä jatkettiin ja Just alkoi välittömästi reagoida puiseen kelaan - siellä oli saavuttamaton kätkö! Just teki hienot pyrkimykset ja vinkui lisäksi.
Toinen saavuttamaton löytyi hyppysiivekkeistä rakennetun häkkyrän sisältä. Taas tuli pyrkimykset ja vinkumista. Maksimimäärä per tila oli löydetty, joten palattiin pikkuhuoneeseen. Aikaa oli mennyt n. 3 minuuttia. Nyt Just kävi vähän kiipeilemässä nojatuolilla ja haisteli pöydän päällä olevia kohteita ja sen sellaista, kunnes pari kertaa katsoi mua ja vinkui.
Tässä kohtaa aloin epäillä, että nyt alkaa olla kaikki löydetty. Tämä ajatus ei liikkunut kuitenkaan toiminnan tasolla tarpeeksi nopeasti, joten Just katsoi mua vielä kerran ja sitten oikein teatraalisesti ravisteli. Eipä voi koira enää selkeämmin kommunikoida! Nyt minäkin ymmärsin ja totesin "jaahas, valmis" ja sehän oli ihan oikein!
Tiedostan kyllä tyhjän ilmaisemisen riskit, mutta ai että, miten makeeta oli tuo Justin tiedonvälitys! En ole esim. noita ravistuksia nähnyt ikiaikoihin eli siis en ole hinkuttanut liian pitkään.
Merviä huvitti, kuinka erilaiset vinkuäänet Justilla on, kun pyrkii saavuttamattomalle vrt. kun tila on tyhjä / etsitty. Saavuttamattomaan liittyy vinkumisen lisäksi pyrkimys kohti jotain, tyhjän ilmaisuun Just kääntyy katsomaan mua vinkuessaan. Olipahan taas makeeta!!! Kyllä nää kolmosen alueet vain sytyttää mut kerta toisensa jälkeen!
Viikko sitten oli kovin keväistä, joten korkattiin ulkokausi. Ensin sunnuntaina tokoiltiin Annikan kanssa Sirkuskentällä, sieltä nosekimppaan hallin pihalle ja maanantaina sitten nosetreenit mun työpaikan sisäpihalla.
Jokun kanssa tehtiin luoksaripeliä sekä kokeiltiin samaa juttua stopeilla. Luoksaripeli menee jo tosi sujuvasti - todella korkea onnistumisprosentti. Vaikeinta on, jos Joku ehtii jo melkein Annikalle asti eli vaikeusastetta on helppo säädellä. Tuntui myös huomattavasti helpommalta treenata tätä isolla ulkokentällä. Stopeilla tehtiin niin, että melko lyhyellä välimatkalla päästin Jokun hakemaan Annikalta namia, sitten palkkasin heittonamilla poispäin ja vapautin. Tästä kun Joku lähti kohti Annikaa, huusinkin "stop!" ja sitten menin Jokun luokse palkkaamaan. Ottaen huomioon, että tehtiin ekaa kertaa, nää sujui ihan uskomattoman hyvin! Kerran Joku tosin tarjosi maahanmenoa 😂
Just aloitti ruudun osilla. Ensin kutsuja, joissa mulla oli "ässä hihassa" eli ekalla toistolla lelu, muilla isompi nami. Just lähti kyllä todella hyvällä vauhdilla ruudusta, mutta jokin mua tossa vieläkin hämää - ehkä asenne, jolla Just tulee seuraamispaikkaan. Pitää miettiä, voisinko vaihtaa tohon vihjesanan. Muuten ruudun osat meni erinomaisesti. Ekalla kerralla Just jäi vähän ruudun eteen, kun hämääntyi sivussa olevista ohjatun kapuloista. Maltoin (!) mieleni kuitenkin ja odotin ja Just ihan itse korjasi paikkansa ruudun keskelle! Seuraavalla toistolla juoksi tosi itsevarmasti ja päämäärätietoisesti täydelliseen geometriseen keskipisteeseen 💪 Täytyy nyt olla tarkkana tuosta matkasta, ettei tule epähuomiossa treenattua liian lyhyeltä matkalta. Avoimen ja voittajan ruuduissa on kuitenkin selkeä ero mitassa.
Toisena juttuna kokeiltiin ohjattua niin, että siellä oli namipallon lisäksi myös kapulat. Musta 90 astetta sivulla oli ruutu toisella puolella ja toisella tötsiä sekä kamera. Eipä tästä oikein tullut mitään 😂 Ekat toistot namipalloille onnistui täydellisesti. No, sitten kun oli tarkoitus, että Just söisi namipallosta namin ja sitten nappaisi kapulan paluumatkalla, eihän se muistanut koko kapulaa. Kerran jopa toi namipallon - no enhän mä ollut tarkentanut, että tuo kapula, vaikka Annika oikein tyrkytti sille kapulaa 😂 Olin siis pyytänyt Annikaa auttamaan Justia, että muistaisi ottaa kapulan. Sitten kokeiltiin sellaista, että namin syömisen jälkeen Annika nappasi namipallon pois. Mutta nyt taas mä olin liian hidas käskyssäni ja Just ehti jo lähteä takaisin ilman kapulaa. Seuraavaksi kokeiltiin laittaa namipallo selvästi taemmas kuin kapula, että kapula olisi paluumatkan varrella. Tämäkään ei sellaisenaan riittänyt mutta nyt Annika ehti väliin auttamaan Justia kapulan nappaamisessa. Jee, ensimmäinen onnistuminen!
Sitten otettiin namipallot pois (Annikan taskuun) ja tehtiin koko liikkeenä, että alkuosa tukisi tehtävää. No eipä tääkään mennyt kuin Römssöössä. Just lähti kyllä oikeaan suuntaan mutta jäi etsimään namipalloa 🙈 Sanoin muutaman kerran: "Tuo se kapula, Just, tuo se kapula" ja sitten saatiin kapula mulle. Viimeisellä toistolla (samaan suuntaan) Just lähtikin jo väärässä kulmassa, kohti kameraa ja muita siellä olevia kohteita mutta sain pysäytyksen ja uuden käskyn kautta sen noutamaan. Jep jep, ei ihan palvellut tarkoitustaan tää treeni. Ei kun seuraavaa toimintasuunnitelmaa tekemään!
Vielä tehtiin L tötsillä ja kaikilla asennoilla, jonka pyysin myös videolle, että näkisin, mistä Justilla tulee epävarmuus. No, tällä kertaa ei epävarmuus tullutkaan esille! Just teki tosi itsevarmasti ja reippaasti ja kaikki asennot oikein! 💪 Ainoa virhe tuli istumisessa, kun Just kääntyi mukaan. Uskon, että tämä johtui siitä, että kehuin, eli ohjaajalle suu kiinni, niin koira ei hämäänny välissä. Mä tarvitsen kyllä itse aika paljon rutiinia tähän, että osaan kävellä luontevasti eikä mee puolta tuntia, että hahmotan linjan. Oon kyllä ruvennut palkkaamaan koiraa siitä, että oma huomio harhaantuu ja Just pysyy aktiivisena, kuten tämänkin videon alussa näkyy.
Sitten käppäiltiin hallille. Oli kolme ajoneuvokätköä, yksi jokaisessa. Nää meni aivan superhyvin, keskimäärin 10 sekunnin löytöjä jokainen. Aika makeeta ottaen huomioon, että ajoneuvoja ei oo treenattu moneen kuukauteen.
Toinen etsintä ulkoalue: Padelhallin koko päätyseinä sekä kulmaus. Tein tän kolmosen etsintänä eli maksimimäärä 4 kätköä. Kulmauksesta aloitettiin, Just haisteli kyllä hyvin mutta ei tiukkoja reaktioita, joten jatkettiin eteenpäin. Tämä oli oikea ratkaisu: kulmaus oli tyhjä. Sitten heti kulman jälkeen päätyseinän oikeasta reunasta löytyi kätkö, jota Just puraisi. Pyysin ilmaisemaan vähän nätimmin, minkä Just myös toteuttikin, joten jatkettiin. Just kipitti melko lailla koko keskiosan seinästä ohi. Nosto-oven edustan haisteli vähän tarkempaan ja sitten tultiin kuvassa näkyvälle alueelle. Vasemmasta reunasta löytyi hienosti korkeahko kätkö, ehkä 100-110 cm.
Sitten hillottiin muuta seinää läpi loppuaika. Yksi kohta alueesta oli jäänyt haistelematta ja sinne jäi myös kätkö 🙈 Kävin sitten suullisesti poissulkumenetelmää, mitä olin nähnyt koiran reaktioista ja kaverit sanoi, että 3/4 ajatusta oli oikein. Mietin vähän lisää ja keksin palata kuvassa betoniporsaiden vasemmalla puolella olevalle mustalle korintapaiselle, jonka vasemmasta etukulmasta Just löysi kolmannen kätkön. Jälkikäteen käytiin läpi muidenkin koirien reaktioita kyseisessä kohdassa ja kätkön sai tosiaan vain lähestymällä häkkyrää tietystä kulmasta. Just oli ekalla kiekalla haistellut häkkyrän seinän puolelta oikean kautta, niin ei ollut saanut hajupilvestä kiinni.
Joku sai tehdä muut kätköt paitsi korkean. Ajoneuvot meni siltäkin ihan loistavasti ja ulkokätköt löytyi myös. Onnistuin kohtuullisen hyvin leikki - etsintä - leikki -pelissä, vaikka toki asfaltilla ei olekaan niin hyvä leikkiä kuin hallissa.
Maanantaina sitten mun ryhmän nosetreenit Ruslanian sisäpihalla. Aiheena oli "ratkaisu on selkäsi takana" + ajoneuvoetsintä. Ihan ei kätköt käyttäytyneet, kuten mä halusin. Johtui ehkä siitä, että ne ehtivät vanhentua aika kauan - nimittäin Justin nollakoiraillessa homma vielä toimi. Olin räplännyt tosi vahvat ihmishajut esim kuvassa näkyvän lastauslaiturin rappuralliin sekä vasemmalla näkyvään oveen. Kätkö oli kuitenkin heti sisäänkäynnillä, n. metrin korkeudessa betonin isommassa reiässä (punaisen portin vas. puolella). Ideana oli siis, että koira jäisi joksikin aikaa hilloamaan häiriöhajuja, ja sitten itse älyäisi lähteä laajentamaan kohti ilmavirtaa. Tämä kuvassa näkyvä kätkö löytyi hyvin mutta lastauslaiturin toinen ei - sille oli tapahtunut jotain, koska Just löysi hyvin mutta muut kahden tunnin päästä ei. Jatkossa vastaavassa tilanteessa sitten uusin kätkön,
Just sai tehdä myös yhden extrakorkean kätkön. Se oli kuvan keskellä näkyvän metalliputken takana, n 145 cm korkea eli korkeampi kuin koskaan ennen (johon ei pääse kiipeämällä). Oletin, että haju olisi kulkenut hyvin putkea pitkin mutta eipä juuri. Totesin myös illan aikana, että on aika ostaa uudet hajupullot, kun hajupilvet ovat sen verran heikentyneitä. Justia selvästi harmitti, kun se ei omasta mielestään päässyt tarpeeksi lähelle, ennen kuin lukitsi vastauksen. Pitää nyt siis muistaa lisätä korkeutta tarpeeksi pikkuhiljaa eli ei 130:stä 160:een vaan 3-5 cm kerrallaan. Tämä toimi hyvin ykkösluokan korkeudesta kakkosluokkaan siirtyessä, nyt täytyy vain toteuttaa sama.
Ajoneuvot meni ihan ok. Yksi kätkö kahden auton alueella oli etupuskurin repsottavassa helmassa eturenkaan vieressä, toinen kätkö oli lämpöpistokkeessa kolmen auton alueen viimeisessä autossa. Nää meni ihan ok, mutta lämpöpistokkeesta ei myöskään haju levinnyt laajalle eli oli aika pistemäinen kätkö ja sen sai vain yhdestä suunnasta.
Pitkäperjantaina ajeltiin Janakkalaan rallyn MES-tuplakisoihin. Äiti meni ystävänsä luo Hämeenlinnaan muiden koirien kanssa ja jätti mut & Justin Janakkalaan. Oltiin ekaa kertaa kyseisessä hallissa kisaamassa ja oli kyllä kiva paikka ja sujuvat kisat. Tuomarina oli Hannele Pirttimaa. Olin laittanut Justin häkin hallin toiseen päätyyn, jossa ei ollut ketään, joten se sai olla ihan rauhassa. Tehtiin myös ekat lämpät siellä, kun oli hyvin tilaa.
Rata alkoi merkillä, jonka tausta ei ollut kovin vaikea. Just bongasi tötsän heti ja lähetys onnistui. Kutsun tuli kuitenkin ravilla, mikä aiheutti haasteita seuraavalla kyltillä eli pyörähdyksessä. Tuo onkin meille haastava kylttiyhdistelmä. Selvittiin kuitenkin -1 ov:llä. Suoran päässä oleva persjättökäännös meni erinomaisesti!
Samoin seuraavalla suoralla haasteita aiheutti yhdistelmä pyörähdys oikealla + puolenvaihto edessä putkensuun vieressä. Oletin, että oltais saatu jotain virheitä mutta lappu näyttää puhdasta. Päätysuora meni oikein hienosti ja rennolla fiiliksellä. Houkutuksessa oli märkäruokaa ja Ikea-rotta. Ajattelin, että märkäruoan haju olisi saattanut tunkeutua Justin aivoihin mutta yllättäen se jäi tuijottamaan rottaa! "Nopeenopeenopee"-hokemalla sain sen kuitenkin jatkamaan seuraamista ja toinen puolisko houkutuksesta meni kauniisti. Seuraava eteentulo meni ihan ok, vaikka Just kyllä takaani kiertäessään vilkaisi houkutusta. Sitten tulikin radan sekoilukohta. Ensin persjättökäännöksessä Just päätyi jotenkin mun väärälle puolelle ja mä hukkasin koiran. Kun huomasin tämän, oli jo liian myöhäistä uusia, joten vaihdoin sen vain toiselle puolelle ja jatkettiin matkaa. Tästä saatiin -3 tvä käännöksestä, -3 ov pysähtymisestä ja -10 tvä (koira väärällä puolella) eli yhteensä 16 virhepistettä! Loppurata meni taas virheittä ja iloisesti, joskin istu-seiso-kierrä koira sanoin "odota" ennen kuin sanoin "ylös" eli annoin vähän harhaajohtavia ohjeita mutta onneksi Just ei hämmentynyt. Yhteistulos siis 83 pistettä, tuomarinkommentti: "Hyvä iloinen rata!" Voisi sanoa, että 3/4 radasta meni unelmafiiliksellä! 😍
Olin ajatellut käydä harjulla lenkillä mutta se oli niin järkyttävän liukas, että käveltiin vain tietä pitkin taukolenkki. Sitten Just sai huilia häkissä ja taas pari koiraa ennen otin sen taas ensin lämppäämään isossa tilassa ja sitten mentiin vasta lähtöalueelle. Just ei varsinaisesti vaikuttanut väsyneeltä, mutta nostatin silti ankkafileellä vähäsen juuri ennen kehäänmenoa.
B-radalla päästiin lähestulkoon siihen matkasta nauttimiseen, jonka viimeksi pohdin olevan ehkä mahdotonta. Olin oppinut radan niin hyvin ulkoa, ettei tarvinnut edes lukea jokaista kylttiä, ja pystyin keskittymään koiraan täysin. Tää oli oikeestaan aika makeeta ja tähän pitää pyrkiä jatkossakin.
Tällä radalla saatiin lähes kaikki virheet heti kahdelta ekalta kyltiltä. Ensin 270 vasempaan -kyltiltä -1 vino, sitten liikkeestä istumisesta -1 tvä ja -3 ov, kun Just ei istunut ekasta käskystä ja jouduin antamaan toisen yläkroppa kääntyneenä koiraan päin. Ennen rataa olin hinkannut kutsu + puolenvaihto edestä -yhdistelmää ja se sujui aika hyvin: Just tuli laukalla seuraamaan ja jatkoi sujuvasti linjaa etukautta toiselle puolelle! Annoin Justin mennä sarjahypyn ottamatta välissä seuraamaan ja se sujui ihan nätisti. 270 vasempaan koira oikealla piti vähän lisätä napakkuutta vihjesanaan, kun Justin huomio meinasi herpaantua mutta sitten jatkettiin hyvin. Puolenvaihto takaa Just teki hauskasti peruuttaen! Eteentulo meni vähän hassusti, kun Just päätyi istumaan varmaan metrin mun eteen: -1 tvä. Liikkeestä maahanmenossa musta vähän näytti, että Just meni epävarmasti maahan, joten annoin toisen käskyn, mutta se oli kuitenkin jo menossa. Seuraamaan lähtö meni hyvin. Sen sijaan istu-seiso-maahan onnistui ihan täydellisen suorassa. Enempää virheitä ei tullut, joten lopputulos 94 pistettä! Tuomarinkommentti: "Upea rata. Taitavaa yhteistyötä!"
Tällä kertaa kummaltakaan radalta ei tullut virheitä ääntelystä. Just oli kyllä hiljaisempi kuin Haminassa. Suurin osa seuraamisesta oli meidän hyvää seuraamista, iloista ja rentoa. Kontakti rakoili vain hetkittäin eikä varsinaisia jumituksia tullut. Oli kyllä ihanaa päästä Justin kanssa taas baanalle 😍
Viime keskiviikkona oli oman seuran sisä2-nosekoe Joensuun tilalla Sipoossa. Tätä oli odotettu! Vähän toki aina jännitti, miten kaikki järjestelyt sujuu ja tuleeko katastrofeja.
No, itse kokeessa ei tullut mutta sen sijaan iltapäivä ennen koetta oli katastrofi. Ensin tulee tallilta soitto, että hammaslääkäri löysi Viskiltä lohjenneen hampaan, joka piti poistaa, ettei tulehdus leviäisi. 10 min päästä tulee kotoa soitto, että Lyytin toinen takajalka pettää alta eikä se hetkeen pystynyt kävelemään. No ilmeisesti Lyyti oli vain nukkunut jalan päällä niin sikeästi, että jalka oli puutunut, koska hetken päästä oli jo ihan ok. Samaan aikaan teen päivän viimeisiä töitä ja seurailen kokeen järkkäreiden whatsappia, että kaikki koepaikalla on hallinnassa. Tällaisessa tilassa 🤯 sitten ajelin koepaikalle ja siinä jonkin aikaa meni, että rauhoituin. Onneksi koepaikan vierestä lähti Levon polku, jossa oli aiheeseen sopiva taulu.
1. alue, 1 kätkö, aikaa 2 min. Kätkö oli tuolla oikealla seinustalla olevassa uuniluukussa saavuttamaton. Just oli ihan mahtava: suoraan lähdöstä porhalsi oikeaan paikkaan, sitten tarkkaan analysoi uuniluukun joka puolelta, kunnes lukitsi vastauksen ajassa 0:20.7, joka oli toiseksi nopein aika. Kaikki löysivät tämän.
2. alue, 2 kätköä, aikaa 2,5 min. Ensimmäinen kätkö oli kuvassa oikealla näkyvän pöydän jalan alla. Taas Just lähti suoraan oikeille huudeille ja paikansikin kätkön tosi nopeasti, mutta teki siihen katsomisilmaisun. Koska ei ollut mitään syytä, miksi se ei olisi voinut mennä maahan, jäin odottamaan ja sit Justille iski epävarmuus. Kuulemma tein myös hihnalla jotain tyhmää vahingossa, niin Just meinasi lähteä kätköltä pois. Koska olin nähnyt sen tarkennuksen, jäin siihen ja ohjasin Justin toiselta puolelta haistelemaan. Nyt teki kokonaan uuden kohdennuksen ja kunnon ilmaisun, josta löytö. Sitten jatkettiin. Just halusi mennä takaseinustalle, josta sai myös nopeasti hajupilvestä kiinni ja tarkennuksen jälkeen bongasi kätkön. Toinen löytö ajassa 1:08, joka oli toiseksi hitain aika! Kaikki löysivät myös tämän.
3. alue, 2 kätköä, 2 tilaa, aikaa 3 min. Lähdöstä vasemmalla oli tämä hotellihuone, jonne Just halusi ensin mennä. Olin ajatellut käyttää tähän max minuutin mutta Just alkoi jo puolen minuutin jälkeen olla sitä mieltä, että täällä ei ole mitään nuuskuteltavaa. Tarkisti kuitenkin vielä etukulmauksen ja haisteli vähän korkeammalta, joten melko varmana uskalsin jatkaa toiseen huoneeseen, mikä oli oikea ratkaisu, koska tämä tila oli tyhjä.
3. alueen toinen tila. Kierrettiin aluetta jonkin aikaa, ennen kuin Just sai ekasta hajupilvestä kiinni ja paikansi kätkön takana oikealla näkyvän tuolin alle. Taas tuli katsomisilmaisu! Nyt ajan säästämiseksi pyysin näyttämään uudestaan ja tuli kunnon maahanmeno. Todennäköisesti nyt ollaan siinä vaiheessa, että ihan odotetustikin Justilla on pieni epävarmuus ilmaisun kanssa, ettei vaan tulisi kieltä, että maahanmeno unohtuu. Tai siis toivon asian johtuvan tästä eikä esim. jostain fyysisestä...
Ekan löydön jälkeen jatkettiin ja käytiin muu huone ympäri. Pieni reaktio tuli tuohon keittiön pöytälevyyn mutta en hoksannut ohjata sitä pitkin. Keskellä oleva pöytä oli vielä etsimättä kokonaan, niin ohjasin siihen. Sitten Just haisteli takaseinää, tarkasti nurkat ja oven, kunnes aika loppui. Kysyin Lasselta, oliko se kuitenkin tuolla hotellihuoneessa mutta ei, oltiin ihan kahden metrin päässä: huoneesta jäi tämä yksi syvennys etsimättä ja siellähän se kätkö tietysti oli!
Tämän alueen molemmat kätköt löysi 3 ekaa koirakkoa, mutta Justin jälkeen ei enää kukaan löytänyt! 😃
4. alue, ("Nobel-sali"), 2 kätköä, aikaa 3 min. Tää oli aika erikoinen suoritus... Just hölkkäsi ensin kaksi kierrosta salia ympäri ja sitten nappasi molemmat kätköt ajassa 1:02, joka oli alueen nopein aika... Ohjaajan näkökulmasta tuollainen juokseminen on aika ärsyttävää, mutta ei auta valittaa, kun Justin strategia oli eittämättä tehokas. Ensimmäinen kätkö löytyi lipastosta alueen takareunasta ja toinen oli kuvanottopaikan takana tuolissa, jonka olisi voinut napata vaikka suoraan lähdöstä, jos koira olisi vähän malttanut.
Lopputulos siis 85/0 pistettä, kokonaisaika oli toiseksi nopein eli tehokasta työtä Just teki, vaikka yhdellä alueella tuli enimmäisaika täyteen. Solidaarisesti ATD:läinen tiimikaveri sai samat pisteet ja valkun tiimikaveri mokasi saman alueen 😂 Kiva ilta kokonaisuudessaan katastrofaalisesta päivästä huolimatta.
