lauantai 19. tammikuuta 2013

Valmennus ja hyppytreenit

Viime sunnuntaina oli tammikuinen valmennus. Tehtiin ihan mediesteillä ja ihan pikkupätkiä, 2-7 estettä. Hyvä niin, koska oon itte vielä niin pihalla tauon jälkeen, etten ois muistanutkaan mitään pidempää ;-) Vähän on palkkatreeni näköjään unohtunut Lyytiltä, koska haki Ninaa kohti useammassakin kohdassa, vaikkakin tuli sitten takaisin ohjaukseen aina. Täytyy nyt siis jatkaa tota palkkatreeniä, koska se lähti toimimaan niin lupaavasti syksyllä. Kepit oli seinää päin ja ekalla kerralla Lyyti lopetti kesken. Muut kerrat loppuun asti mutta hidastuen. Puhuttiin Ninan kanssa, että noin 1/3 keppitreenistä vois olla kuudella kepillä ja ne treenit vois olla noita vaikeita juttuja. Kulmat ja puolenvaihdothan sujuu jo aika kivasti mutta toi seinää päin meneminen on vaikeeta, koska meitä molempia vähän ahistaa ahtaat paikat.

Lyyti oli periaatteessa ihan innokas ja jaksoi loppuun asti hyvin mutta liikkuminen ei ollut yhtään etenevää, vaikka rimat oli matalat. Henkisten syiden lisäksi musta on näyttänyt ihan lenkilläkin, että se ois jotenkin jumissa/jäykkä takaa. Juostessaan ei venytä takajalkoja niin taakse kuin voisi. Jos tarkkaan mietin, niin luulen, että toi alkoi uudenvuoden jääkeleistä. Toivottavasti saan fyssariajan mahd. pian!

Eilen käytiin Hannan kanssa treenailemassa. Mietittiin, tehdäänkö pieniä ohjauskuvioita vai hyppytekniikkaa ja päädyttiin jälkimmäiseen. Otettiin taipumista ja etäisyyden arviointia. Taipuminen oli ihan ok ekaa toistoa lukuunottamatta. Etäisyyden arvioinnissa laitoin viimeisen hypyn 35 senttiin ja etäisyydet oli 9-12-15-11 ft. No, sehän sitten osoittautui liian vaikeeksi tässä vaiheessa. Lyyti otti askelta jopa 12 ja 11 väleihin, vaikka on joskus mennyt 15:kin ilman askelta! Ois vaan pitänyt ottaa eka kerta tota matalilla, niin ois saanut koiran itseluottamuksen kohilleen. Vitsit kun hyppytekniikassa Lyytillä kaikki muu menee eteenpäin tosi hienosti mutta toi korkeus on ikuinen ongelma. Heti lähtee tekniikka pettämään, kun este nousee. Ja korkeet hypyt on kuitenkin aika iso osa tätä lajia...

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Treenaamassa!

Lauantaina oli Santerin temppukurssi ja kyllä on niin innostava kurssi, että oksat pois! :-) Mentiin taas Miisun ja Sofien kyydillä, joten koiravanhusten kanssa oltiin liikenteessä. Tällä kertaa oli neljä uutta temppua. Ekana tassun nostaminen ja pitäminen ilmassa. Tän Sunny hoksas nopeesti, kun ensin ymmärsi, että kuuluu seistä ja kun olin itse sen verran kaukana, ettei se päässyt "antamaan tassua" mulle käteen asti. Lähdettiin tästä sitten soveltamaan niin, että se kävelisi nostaen vuorotellen etutassujaan tollee korkeelle, niin kuin hevonen menee espanjalaista käyntiä. Katotaan, mitä tulee! Toka temppu oli jalkojen välistä pujottelu niin, että koira peruuttaa ja se olikin hemmetin vaikee. Täytyy vahvistaa peruuttamista pelkästä käskystä ja saada pelkkä jalkojen välistä peruuttaminen ensin toimimaan. Siihen kohtaan päästiin, että Sunny peruutti mun takaa eteen, kun siirsin namikädet etupuolelle.

Kolmas temppu oli sellainen, että koiran piti maatessaan laittaa etutassut ristiin. Lähdettiin tekemään tassun annolla maassa. Sunny yritti kovasti tarjota istumaannousua mutta sitten rupesi tassua tulemaan maastakin. Siirsin kättäni pikkuhiljaa toisen tassun päälle ja lopulta sen ulkopuolelle, niin ettei Sunny ylettynyt enää siihen ja tadaa - tassut oli ristissä! Miisu sai kuvankin tästä, toivottavasti saan sen tänne jossain vaiheessa. Neljäntenä koira ja ohjaaja olivat vastakkain ja menivät sivuaskelia. Tässä takapään mukaanotto oli vaikeeta, joten otettiin rima avuksi ja palkkasin aina, kun takajalat liikkuivat. Rimaa tosin Santeri yritti kovasti tökkiä tassulla, kun sitä temppua tehtiin viimeksi. Kotiin tullessa vanha hauva oli aivan poikki eikä illalla olis millään halunnut mennä Kumpulaan ;-)

Tempuista innostuneena totesin, ettei Lyyti osaa edes tassua antaa, mistä mummi jaksaa valittaa aina meillä ollessaan. No, otin koiran ja namit ja viiden minuutin päästä se antoi tassua. Toimi istualtaan, seisoaltaan, sisällä, ulkona ja treenihallissa. Olipas taas iso juttu. Täytyy senkin kanssa nyt temputella enemmän, ettei sen elämä olis yhtä ainaista kurretemppua ;-)

Sunnuntai-iltana käytiin treenaamassa nuorisoa, mukana Hanna & Sysi sekä Miisun & keskimmäiset villikset. Sysi ja Lyyti teki hyppytekniikkaa: perussarjaa ja kasvavaa sarjaa. Lyyti hyppäsi tosi vauhdikkaasti ja jäntevänä, paitsi sillä kerralla, kun varasti ennen kuin olin päässyt edes kyykkyyn asti. Ei mulla eikä Lyytillä ollut jälkeäkään viime kerran masentelusta, vaan molemmilla hyvä fiilis, suunnitellut treenit, sopiva vaikeustaso jne. Näin sen pitäisi mennä!

Tänään livistin töistä sen verran aikaisemmin, että ehdittiin Lyytin kanssa kahdestaan tekemään pikatreenit ennen vakivuoroja. Aloitettiin kepeistä, jotka tehtiin putkelta 90 asteen kulmista takaaleikaten. Avokulma meni kerrasta oikein. Umpikulmassa olin itse ensin väärinpäin ja sohasin ties minne - ja Lyyti tietysti väärin sisään. Sitten skarppasin ja olin oikein päin, päästin koiran pujottelemaan ja siirryin toiselle puolelle - ei ongelmia. Pujotteluvauhti oli riittävä. Lyyti selvästi on oppinut logiikan noihin tilanteihin, joten mun homma olis pitää siitä logiikasta kiinni. Kontaktit ok, keinu oli ekalla kerralla tosi hidas mutta jo tokasta toistosta nopeutui, joten eiköhän ole vain treeninpuutetta. A ja puomi oli tosi varmoja, mutta puomin alastulo-osuudella tuli vähän raviaskeleita. Hengailtiin hallissa vielä sen verran, että otettiin hyllyltä vati ja tehtiin vatitemppua, jota harjoiteltiin Sunnyn temppukurssin 1. kerralla. Sunnylle kaikkien tassujen laittaminen noinkin pieneen tilaan on varmaan liian vaikeeta fyysisesti, mutta Lyyti onnistui siinä aika nopeesti, oiskohan mennyt muutama minuutti. Tollasissa asioissa sen kropanhallinta on aika jees!

lauantai 5. tammikuuta 2013

Vuodenvaihde

Kuten arvata saattaa, toisessa ultrassakaan ei näkynyt vauvoja. Ultran oli vähän sellainen nollapiste, kun koko kevään suunnitelmat meni uusiksi. Mielessä kävi kaikenlaista, kuten että tuleeko tästä ikinä mitään ja onko tässä nyt jokin syvempi tarkoitus. Sitten vähän rauhoituin ja sovittiin Haltin isännän Hermannin kanssa, että kokeillaan vielä kevään juoksusta astutusta. Jos se onnistuu, meille tulee kesäpennut ja kaikki on hyvin. Jos se ei onnistu, niin sitten totean Lyytin olevan uranainen ja jätetään lisääntyminen muille.

Pennuton masu tietysti mahdollistaa treenaamisen, joka aloitettiin 25.12. Silloin otettiin vain ihan pikkutreenit, lähinnä kontakteja. Samaan aikaan treenaamassa olivat Irene & Wii ja Jenni & Jerry. A ja puomi menivät kivasti, keinu oli vähän hidas. Kepit tehtiin kerran avokulmasta, ihan ok.

Toisen kerran treenattiin 28.12. perjantaina Hannan & Sysin sekä Marin & Sagan kanssa, ja ne oli kyllä kaikin puolin epäonnistuneet treenit. Tuli kiire lähteä töistä, olin hermostunut ja nälkäinen, minkäänlaista suunnitelmaa ei ollut valmiina jne. En myöskään ottanut huomioon, että Lyyti on nyt enemmän valeraskaana kuin yleensä. Jäähkälenkillä oli sellainen fiilis, että pidetään hemmetti taukoa vielä toiset 6 viikkoa mutta onneksi kaverit potkivat persuksille ja vähän siinä rauhoituin. Puhuttiin siinä sitten Hannan kanssa, että nyt suunnitelmia kehiin ja tehdään ihan perusjuttuja vaikka vain kerran viikossa, kunnes Lyytin valeraskaus menee ohi. Hyppytekniikkaa, kontakteja ja yksittäisiä ohjauskuvioita sekä helppoja vauhtipätkiä. Ihan turha tehdä nyt mitään vaikeampaa, kun fiilis ei ole kohdallaan.

Koska otsikkona oli vuodenvaihde, täytyy kai mainita uudestavuodesta jotain. Oltiin perinteisellä lenkillä Haltialassa Lauran & Johkan kanssa ja koirat möykkäsivät niin paljon, etteivät varmaan kuulleet koko raketteja ;-) Aamulla oli aikainen lähtö tallille, joten olin porukoilla yötä. Illan koirat nukkuivat paukkeesta välittämättä ja klo 24 vedeltiin Lyytin kanssa unta palloon jo täyttä häkää.

Santeri oli pakkasten ajan superhyvässä kunnossa, iloinen ja pirteä. Ja voi sitä metelin määrää. Vesikelit kun iskivät, sen liikkuminen meni huonommaksi. Kosteus on selvästi pahempi kuin pakkanen. Enpä ole muuten muistanut laittaa sen verikokeiden tuloksia marraskuulta. Kaikki viitearvoissa eikä edes rajoilla! :-)