Ti nose, to agi

 Nyt onkin useampi viikko putkeen tiistaisin nosetreenejä. Tällä viikolla oli mun ryhmän treenit Ruslaniassa. 

3-lk ajoneuvoetsintä, lähtö kuvassa vasemmalta, 5 autoa ja 1 kätkö laventelia viimeisen auton saumassa ajatuksena, että kaikkiin autoihin tulee siirtymähajua. Oli tarkoitus harjoitella ajankäyttöä ja etenemistä, vaikka koirat olisivatkin kiinnostuneita siirtymähajun takia. Ohjaajan hermopeli oli myös kyseessä, kun ei löydy kätkö reaktioista huolimatta.

2-luokan ulkoetsintä tavarataivas osa III, 2 kätköä, aikaa taisin antaa 3,5 min. Lähtö vasemmalta. Eka kätkö Saaran toiveesta tosi matala jalustan alla, laakeria. Toka kätkö ihan takarajalla Postin sinisten laatikoiden pinossa n. 50 cm korkeudella vähän saavuttamaton.

Chili oli ihan tykki, aikaa meni vissiin yhteensä vähän yli minuutti 🤩 Samoin Nala alkupään koirista oli tosi näppärä.

Loppuillasta hajut oli levinneet jo vähän enemmän. Jalustakätkö oli edelleen helpohko mutta sinisillä laatikoilla tuli vähän kohdennushaasteita. 

Sisäetsinnässä 5 tilaa, jokaisessa 1 kätkö 1-luokan säännöillä. Tehtävänanto päästää koira itsenäisesti etsimään ohjaajan jäädessä kynnykselle. Täytyy kyllä sanoa, että oli silmiäavaava harjoitus useamman koiran kohdalla 😳 

Aulan 1. tilassa oli kaikille helpohko kätkö. Harmillisesti 2. tilaan osui taas kiintiöhuonokäytöksinen kätkö, joten siinä ei saatu koirille vahvistettua haluttua asiaa.  Aattelin, et tässä on kiva vähän korkeampi (n. 95 cm) kätkö, jossa matto alla ja tukeva pohja nousta vasten, varmaan tulee ilmavirran mukana koirille haju nenään suoraan toiselle puolelle huonetta. No eipä toiminut näin. Haju oli levinnyt ihan koko tilaan ja etenkin kaikkiin pahvilaatikoihin. Se ei myöskään juurikaan tullut alas eikä edes Chili tai Alma nostaneet nenää siinä kohtaa. Hienosti koirat kyllä kävi tilan läpi itsenäisesti, mutta oishan se ollut kiva palkita ne löydöllä 🙈

3. tilan modeemipistorasia kätkö toimi ihan kivasti. 4. tilan kätkö patterissa eucaa. Taas aattelin, että ikkunasta tulevan ilmavirran myötä haju tulis kivasti suoraan nenään mutta se olikin levinnyt pahveihin. 

Tää oli todella hämmentävä alue siitä, että paimenkoirat teki paremmin kuin luppikset! Ringa ja Alma siis oli ihan hakoja tällä alueella. Koikkerit jumitti siirtymähajuja aika pahasti. Valtokin kävi hajupilvessä monta kertaa ja aina onnistui kääntymään väärään suuntaan 🙈

Viimeinen kätkö oli käytävässä ja kerrankin "viimeinen helppo" myös toimi viimeisenä helppona.

Huomiot tästä treenistä:

-Ainakin Alma ja Ringa teki ekaa kertaa vapaana etsintää muualla kuin kotona.  Ehdottomasti jatkoon!

-Koirien reaktioita näkee paremmin, kun katsoo kauempaa eikä yläpuolelta. Monella koiralla on kuitenkin "optimietäisyys", jota pidemmällä sitten esim. ilmaisu kärsii 

-Todella hienosti koirat kävivät itsenäisesti tilaa läpi. 2. tilassa, josta kätköä ei paikallistettu, koirat lähtivät tekemään tarkempaa ja tarkempaa työtä ja tarkistivat jopa kulman ohjaajan takana!!

-Ohjaajan katseen suunnan vaikutus: kerran kävi jopa niin, että kun ohjaaja heitti katseensa toiselle puolelle huonetta, koira lähti sinne!!

Torstain agitreeneissä oli niin Jokun rata, ai että, mitä mannaa! Päästiin kunnolla luukuttamaan vahvuuksilla 😍 Irtoaminen 3-putkeen ja keppien leijeröinti meni joka kerta yhtä varmasti, ehdin ihan helposti vaihtamaan puolta 5-putken jälkeen. Puomi oli ok radan osana ja valssit 14-16 meni sujuvasti. Lopun irtoaminen hallin päästä päähän meni kuin tyhjää vaan 😍  Endorfiinit oli ihan tapissa tän treenin jälkeen!

Kompa harjoitteli tästä 2-3, 4-6 ja 15-17. Hienosti pikkuinenkin irtosi putkeen 10 metrin päästä! Tehtiin sekä fokusoimalla että yhteislähdöllä. Oon huomannut jo aiemmin ja nyt puhuttiin Hannan kanssa, että pitää kiinnittää huomiota liikehäiriön treenaamiseen eteenmenoissa. Yhteislähdössä nimittäin Kompa vähän vilkaisi mua, kun lähdin juoksemaan ja saman teki myös mökillä, kun tehtiin pihalla lelulle juoksemista. 

Kutosella treenattiin ekaa kertaa takaaleikkausta, joka itsessään meni ihan hyvin, mutta Kompis latasi suoralta sellaisen vauhdin, että kropanhallinta ei oikein pysynyt mukana käännöksessä. Otettiin sitten pelkkää leikkausta yhdellä hypyllä, niin vauhti ei kasvanut hallitsemattomaksi. Tässä oli muuten hauska efekti, kun lelu oli Hannan jalkojen vieressä, niin Kompa ei huomannut sitä! Se ei siis todella erottunut Hannan lenkkareista. Puhuttiin treenin jälkeen, että jatkossa voitais ottaa pieni briiffi ennen joka harjoitusta, jossa sovitaan, mistä palkka tulee, miten se tulee ja mikä palkkasana. Lopuksi vielä 15-17. Palkka oli valmiina 17 takana. Yhden kerran Kompa oikaisi hypyn 15 ja viuh vaan oli jo maalissa. Sitten uusi yritys ja nyt meni käsikirjoituksen mukaan.

Just oli myös mukana, joten agin jälkeen Just Pikaiset nosetreenit. Olin laittanut 4 ulkopiiloa Padelhallin seinään. Yhtään ei tuullut, joten hajut ei juurikaan liikkuneet. Eka piilo syöksytorvessa, toka betonimöhkäleen lukossa, kolmas autonlatauspisteen sähköjohdossa ja kolmas betoniporsaassa. Just hölkkäsi ensin kaikkien ohi, sitten löysi lukon edestä oksennusta, joten hyvin alkoi 😂 Mutta loput kolme piiloa löytyi sitten vähän tarkemmalla etsinnällä.

Agi + Kompan "keikka"

 Torstaina 9.7. mentiin vanhalla ratapohjalla, koska sellainen oli halliin rakennettu. Jokun kanssa tehtiin punaisia numeroita kepeille asti ja vihreät numerot. Lisäksi otettiin jatkona erottelu putki-takaakierto. Kokonaisuutena meni hyvin, erottelussa oli vähän enemmän tekemistä. Ja punaisten numeroiden 1-3 oli vaikea muistaa 😂

Hanna ehdotti, että Kompa ois ottanut ensimmäiset maistiaiset esteen ohituksesta. Mä ensin vähän mutristelin, mutta halusin sitten kuitenkin ottaa punaiset 6-7-2, mistä Hanna nauroi, että esteen ohitus tuli tässä kuitenkin. 😂 Tästä on videokin. Ekalla toistolla turbobuusti vei pikkujalat ohi viimeisen hypyn, sen sijaan Kompa jatkoi eteenpäin ja oli ihan varma, että lelu toimitetaan sinne! Ei huono ajatus! Tokalle toistolle heitin lelun 2-hypyn taakse mutta lelun sijainti oli liian lähellä ja palkkasana väärä. Kolmannelle toistolle tsemppasin ja nyt meni täydellisesti! 

Sitten yritettiin sinisten numeroiden 1-3. Lähtö meni ihan häslingiksi, kun Kompa lähti kiertoradalle. Hanna ohjasi meitä ottamaan pieni rauhottuminen ja muuttamaan lähtöpaikkaa. Näin saatiin onnistumaan. Viimeisenä juttuna lisää keinua ja sieltä 100 % onnistumiset.

Lauantaina ajeltiin Kompan kanssa Merville. Mervi oli laittanut faceen, että tarvitsisi hyvin motivoitavan demokoiran, jolle opettaa uusi haju ja jolle purkkirata ei ole ennestään tuttu. No Kompishan osui hyvin tuohon kategoriaan. Hajuksi otettiin laakeri. Tällaisilla purkeilla pelattiin, ensin yhdellä, sitten kahdella, sitten kolmella. 

Kokonaisuutena meni ihan hienosti. Oli hauska, kun ollaan pari kertaa treenattu kosketusalustaa, niin Kompalla oli selkeästi ajatusta, että pitää läpätä tassulla tuohon valkoiseen jalustaan! Kolmella purkilla alkoi vauhtia olla jo melkoisesti ja haistelu meinasi mennä pyyhkäisyksi. 

Todettiin Mervin kanssa, että nyt taisi meillä kaikilla lähteä vähän lapasesta. Treeniaikaa tuli nimittäin yhteensä lähes puoli tuntia!!! Toki tauot pidettiin settien välissä mutta onhan tuo nyt silti tosi pitkä aika mille tahansa koiralle, saatika pennulle. Kompa siis purki aivohikeään juoksemalla. Ens kerralla siis lyhyemmät treenit. 

Sen sijaan oli aika söpöä, kun mä istuin alas juttelemaan Mervin kanssa vielä treenin jälkeen, niin Kompa käpertyi nukkumaan pöydän alle 💖 Tais olla aika rankkaa!

Lomatreenit

 Torstaina ajeltiin mökiltä kotiin ja illalla ehdittiin vielä agitreeneihin. Oli tarkoitus ottaa pelkästään Joku, mutta koska ryhmässä olikin peruutuspaikka, niin otin sitten Kompankin. Ajattelin alun perin, että se ei ehkä jaksa matkapäivän jälkeen, kun ei nuku autossa ja on saanut pahoinvointilääkkeen, joskin huomattavasti pienempää vahvuutta kuin aiemmin. Mutta jaksoikin tosi hienosti!

Kuvasta poiketen A oli seinän vieressä, keinu sen perään ja kepit keskemmällä hallia. Numeroitu möllipätkä meni kuitenkin noin. Kompan kanssa tehtiin tuo ympyrä molempiin suuntiin. 5 estettä peräkkäin onkin Kompan ennätys!! Yhteensä taisi tulla vain yksi hypyn ohitus, muuten Kompa eteni ihan loistavasti.

Toisena juttuna keinun pamauttelua toista kertaa, kaksi toistoa kumpaakin puolta. Helppoohelppoo!

Viimeisenä lähtöä. Näytin Hannalle, miten oltiin tehty mökillä namipallon kanssa. Toimi hienosti. Hanna muistutti mua, että en kääntäisi kroppaa palloa heittääkseni, ennen kuin olen sanonut palkkasanan. Juu-u, voi olla, että joku muukin on joskus muistuttanut samasta asiasta 😂 Tosi vaikeeta! Otettiin ehkä kolme toistoa eri puolilta palkaten, sitten yksi toisto kutsuen ja sitten vielä yksi palkaten. Ja viimeisellä tulikin jo varaslähtö! Ei muuta kuin takaisin alkuun ja nyt Kompa istui kuin tatti. Loppuun vielä pitkän matkan eteenmeno.

Joku teki ensin ton numeroidun radan. Ekalla toistolla ohjasin 9-11 oikealta puolelta, tokalla leikkasin vasemmalle. Ei ongelmia. Sitten keinua muutama toisto, nääkin meni hyvin. Viimeisenä puomia, joissa muistaakseni yksi loikka, yksi ihan ok ja yksi täydellinen osuma.

Lauantaina Pätkikset kyytiin ja auton nokka kohti Heinolaan nosettamaan Mariannen kanssa. Aloitettiin siitä, mistä Motivaatiolla jäätiin. Kompa sai ensin ilmaista myös lämppärataa ekaa kertaa. Sillee meni hyvin, että otin ensin purkin käteeni ja sitten laitoin sen telineeseen. Sitten lähdettiin tekemään magneettipurkin ilmaisua salaisen agentin kanssa. Jotenkin tuntui, että ei saatu edistystä ollenkaan. Kompa tiesi, että ollaan etsimässä ja teki hienon ilmaisun löytäessään, mutta noita kahta palaa yhdistävä linkki oli hukassa. Vaikka Marianne kuinka länttäsi purkin teatraalisesti näkyville, Kompa ei mennyt siihen vaan lähti etsimään ties mitä. 

Toisella kierroksella tehtiin samaa pienissä sisätiloissa. Tässä koomisin hetki oli se, kun Marianne oli laittanut kätköpurkin vasemmanpuoleiseen huoneeseen ja laskenut toisen purkin käsistään tuohon terassintuolille, niin Kompa ei suinkaan ilmaissut näkyvästi jääkaapinoveen läntättyä purkkia vaan tuli ulos huoneesta ja etsi + ilmaisi tuolin päällä olevan toisen purkin 😂 

Sitten oikeanpuoleiseen huoneeseen, jossa kävi lähimmillään 10 cm päässä kätköstä mutta ei "löytänyt". Sitten tenkkapoo, mistä tässä nyt kiikastaa. Ensimmäisenä tuli mieleen, että kohdehaju ei oo sille vielä tarpeeksi vahva. Se olisi loogisin selitys, koska vasta kolme kertaa treenannut. Mutta kun yritettiin tehdä niin idioottihelppo, että varmasti tulisi onnistumisia, niin ei tullut. Mulle tuli sit mieleen, että mitä jos mä tekisin itse salaisen agentin. Kokeiltiin niin, että Marianne piti Kompaa terassilla, mä kävin viemässä magneettipurkin vasemmanpuoleisen huoneen tuolin alle. Ja tähän tuli aivan täydellinen suoritus! Viestiteltiin Mariannen kanssa vielä jälkikäteen ja tällaisia ajatuksia tuli:

• Pari kertaa niin, että mä käyn tekemässä salaisen agentin.
• Myös niin, että joku muu käy viemässä kätkön ja mä teen sit orientoinnin. 
• Hajukuvaongelman varalta nyt erityistarkkuutta hajun käsittelyssä eli kumihanskat käteen, ettei purkkiin tule mun hajua.
• Purkin ilmaisua apparin kädestä ja käsi siinä kohteella. Tähän myös paljon välimatkaa minuun.
• Ja sit ne Ellin uudelleenkohdennusvinkit käyttöön.

Ja sitten sunnuntaiaamuna kokeiltiin sitä Ellin nakkisadevinkkiä mutta muokkasin tapani mukaan oman version: 

Kompan tutun palkkapurkin kyljessä magneettipurkissa haju. Ekalla kahdella toistolla purkissa valmiiksi ruokaa. Muilla purkki on tyhjä ja täytän sen ilmaisusta. 4. toistolla Kompa jää odottamaan lähtölupaa, siksi kestää niin kauan. Mutta odotin vain sanomatta mitään, että pysyisi tarjoamisena.

5. toistolla Kompa kokeili itsepalvelua 😂 joten saatiin  resettikin kokeiltua. Tää onnistui kivasti! Ja koska iltapäivällä ei ollut muuta tekemistä kuin siivota, käytiin päivälenkillä ihan tossa lähikentällä treenaamassa kosketusalustan tarjoamista namikädestä poispäin, niin sekin on nyt tehty.

Just sai Heinolassa "näyttää, miten nää hommat tehdään" ja huvittavaa kyllä siinä kävi Just niin! 

Just teki sokkoina kahden kätkön ulkoetsinnän, 3 ajoneuvokätköä ja lisäksi mun tekemät etsinnät noissa pikkuhuoneissa. Niissä oli roikkuvat kohteet, jotka Manulle ja Elsalle oli kiipeiltäviä, Justille laskin niitä niin, että ylettyi maasta käsin. Ja olihan se vaan pätevä!

Ajoneuvoja oli iso kuorma-auto sekä traktori. Kuorma-auton ekasta kätköstä meni ohi, vaikka olin kuulemma ohjannutkin siihen, mutta ilmaisi sitten toisesta suunnasta. Toisen haju oli levinnyt viereisiin metalliröykkiöihin, jonne nenä vei. Käänsin siitä takas autolle ja melkein heti tuli tarkennus ja ilmaisu. Traktorikätkö oli renkaan mutterissa ja tää aiheutti Justille hieman päänvaivaa. Irtosikin siitä kerran ja sitten palasin ilmaisemaan. Eläkeläisen hinnastossa tietysti joka kätköstä saa palkkaa, paitsi mun tekemät sisäkätköt otettiin pelkkä sosiaalinen välissä. 
 

Vikat treenit ennen lomaa

 Juhannusta edeltävällä viikolla oli vielä mun ryhmän nosetreenit sekä torstain agitreenit. 

Laatikkoetsintä, n. 28 kohdetta, 3 kätköä jLaatikkoetsintä, n. 28 kohdetta, 3 kätköä ja 3 Jokun kaneli-ilmaisua. Chiliä ajatellen kätköt oli matalissa kohteissa korkeiden kohteiden välissä: eväsrasiassa, hygieniapussukassa ja lättänässä pahvikuoressa. Valto treenasi tässä jatkamista ilman välipalkkaa. Sille oli myös matalat kohteet hyvä harjoitus, koska oletti saavansa kätköt juoksemalla mutta joutuikin keskittymään ja tarkentamaan löytääkseen!

Ajoneuvoetsintä, 2 kätköä, 4 autoa. Kerroin kätköjen määrän ja missä autoissa ne on. Tehtävänanto: hillota tyhjiä autoja ympäri ja ympäri, kunnes koiraa alkaa kyllästyttää ja se itse näyttää haluavansa seuraavalle autolle. Tuuli kuvassa oikealta eli tyhjät oli siirtymähajuisia mutta ilmavirran mukana pitäisi tulla haju. Katrille tein sellaisen jekun 2. kätkölle, että itse jäin seisomaan toisen auton taakse ja löytö-ilmoitukseen vastasin: "Kerrotko missä?" 😃 

Eli tarkennuspyyntö tilanteessa, jossa tuomari ei ehdi mukaan.

2-lk ulkoetsintä, 2 kätköä, 1 tila. "Tavarataivas, osa 2". Seinät ja portti kuului. (Kuvat kahdesta suunnasta). Yksi kätkö pyöräkypärässä, vähän saavuttamaton; tää oli kaikille helpohko.

Toinen kätkö portissa, ehkä n. 90 cm korkeudella, Eenikin ylettyi maasta. Tää oli aika vaikea.

Kolmessa kohdassa oli kaneli-ilmaisuja mutta juuri kukaan ei reagoinut niihin. Ilmeisesti pelkkä yhden koiran ilmaisuhaju haihtuu tuulen mukana.

Tässä ei ollut aikaa, koska tarkoituksena oli vain tutkia koirien reaktioita siirtymähajuun ja toisaalta sitä, pystyykö ohjaajat käsittelemään siirtymää. Hiton vaikeaahan se on!! Esim. kypäräkätköstä oli levinnyt haju betoniseinään ja sitä teki mieli jäädä hilloamaan. Eeni vähän lepuutti leukaansa siniseen laatikkoon ja Helvi teki jekkuilmaisun punaiseen kassiin. 

Eenin tekemisessä näkyi aika selvästi se, että viime aikoina on kokeissa tullut kätkönjättöjä ja Katrin oli vaikea jättää siirtymähajut. Tämä on asia, joka pitää ottaa huomioon jo alueeseen tutustuessa, että noin kova tuuli portista aiheuttaa varmasti siirtymähajua alueen etuosaan, jos takaosassa on kätkö. Tarkistetaan tavarat ja tarkistetaan seinä ja jos sieltä ei tule suuntaa etsinnälle, niin sitten on pakko mennä eteenpäin. Eeni rupesi ainakin näyttämään jo hieman tylsistyneeltä kyseisessä kulmassa pyörimiseen.

Porttikätkö oli levinnyt vielä enemmän, ihan odotetusti. Tässä etenkin pienillä koirilla näkyi ilmiö, jonka olen oppinut Justin kanssa: jos koira alkaa pyöriä ympäri tai edestakaisin maata / matalia kohteita haistellen löytämättä kätköä, kannattaa tsekata yläpuolella olevat korkeat kohteet. Tää näkyi tosi hyvin ed. perjantain vikan alueen lukkopesäkätköllä. Sillloin koira tarvitsee vinkkausta ylempää haistelemiseen. 

Kaiken kaikkiaan melko onnistuneet treenit ja hyvin saatiin treenikohteita työstettyä.

Torstaina agitreeneissä tällaisia kuvioita. Joku teki 6-17 + keinu. Meni ihan ok, ei varsinaisia vaikeuksia, mutta Joku ei pääse täyteen vauhtiin noin pienessä tilassa. 

Kompa teki ensin takaakiertokahdeksikkoa 10 ja 11 -hypyillä. Sitten piti mennä putkeen mutta Kompis meni tietysti takaakierron, koska näin kuului mennä. Otettiin sit uudestaan ja nyt irtosi hienosti. Toisena juttuna 9-11. Hyvin lähti putkeen ja haki hypyn palkalle ja ilman. Viimeisenä lähtötreenin alkeita takapalkalla. Ehkä kuitenkin tykkään enemmän heitetystä namipallosta palkkana tästä. 

Tuplasunnuntai

14.6. pitkästä aikaa ison kentän treenit Ojangossa. Jokulla oli paikka ja Kompis pääsi 5 minuutiksi leikkimään.

Joku teki tätä versiota 1-23 mutta keppien tilalla meni putkeen ja wrapit 7, 12 ja 19 skipattiin. 

Rata meni oikeastaan aika loistavasti! Ekalla kierroksella tein leikkauksilla ja leijeröin kepit, kun Joku meni putkeen esteenä nro 21. Leikkaukset toimi hyvin, mutta leijeröinti oli huono vaihtoehto, koska jouduin odottamaan keppien alussa, että Joku irtosi. Näin ollen jäin aivan 6-0 putki-putki -kohdassa eikä mitään mahiksia ehtiä ohjaamaan takaakiertoa 23. Kokeiltiin sitten erikseen pätkä 13-23 ilman leijeröintiä ja tällä kierroksella ehdin takaakiertoon ihan helposti.

Toiselle yritykselle juomatauko väliin, palkan vaihto ja pari ohjausta vaihtui persjättöihin. Ja tää oli oikeestaan aika makee veto! Juoksin ihan saakelin lujaa ja ehdin joka paikkaan ja koirahan kulkee kuin unelma. Ainoastaan ihan viimeisellä takaakierrolla Joku ehti pikkuisen kysäistä mutta eihän sitä liian täydellinen saa olla 😁

Kompakuoriainen sai Jokun ajasta muutaman minuutin halliin tutustumiseen. Ensin meinasi vähän lähteä juoksemisen puolelle, kun samaan aikaan Pii poistui toisesta portista mutta onneksi Kompa tulee aina kutsusta! Kompa oli kyllä tosi innoissaan leikkimisestä eikä vierastanut uutta paikkaa ja esteitä. Homma meni ihan putkeen, mutta kun piti mennä putkesta putkeen, niin siinä iski Kompastuttaja. Meinasi jo olla vähän sekoilun makua, kunnes tajuttiin, että eihän eka putki syötä tokaan putkeen vaan kepeille! Ei Kompa parin treenikertansa jälkeen vielä niin hyvin osaa lukea rataa, että osaisi itse suunnistaa seuraavaan putkeen, joka on kaukana eikä linjalla. Takaperinketjutustoisto väliin ja sitten ekan putken alkuun, pieni keskittyminen, fokus etupalkkaan ja sit meni jo kivasti. Ja muistin jopa uuden palkkasanan!!

Ojangosta ajeltiin Agitokolandiaan, jossa Kompan tokotreenit. Pari koirakkoa oli poissa, joten aikaa oli vaikka hurumycket; tehtiin siis kahdessa setissä. Veera ehdotti, että ilakoitais aluksi ilman palkkaa ihan hetki yhteistyössä. Tää oli mun mielestä hyvä idea, josta voisi jalostaa tokoon virittelyn ajatuksella: virittely mallintaa suoritusta.

Jatkettiin  käsikosketuksen kertauksella, josta aivan äärimmäisen tärkeä ja mielenkiintoinen huomio. Tehtävänanto oli pyytää käsikosketusta Kompan pään yläpuolelta koiran istuessa. Kompa istui ja istui eikä todellakaan hypännyt käteen. Teki kyllä käsikosketuksen eri suunnasta ja vauhdista mutta ei istumasta. Sitten jossain vaiheessa sillä meni hermot ja se kävi kokeilemassa, pääsiskö lähimpään putkeen. Ei päässyt. Meinattiin jo, että nyt on liian vaikee, se on oppinut koskemaan vain vauhdista tai tietyssä kontekstissa. Kunnes Veera sai neronleimauksen ja kysyi, mikä mun käsimerkki odottamiseen on!!! No tietysti juuri tuo sama 🙈 Pentuparka siis luuli suorittavansa aivan oikeaa tehtävää "istu ja odota", ja mää häsläsin käteni kanssa koskemista 🙈  Kyllä oli taas vuoden koiranohjaaja -fiilis. Mutta olipahan havainnoillistava tapaus, kuinka Kompa varmasti yrittää parhaansa, jos vain ymmärtää, mitä siltä halutaan. Selkeys on jopa tärkeämpää kuin sopiva vaikeustaso!

Tässä vaiheessa Heidi ja Rin tulivat odottelualueelle, ja me siirryttiin vähän kauemmas. Veera keksi ehdottaa lelupalkkaa käsikosketuksesta. Se toimi aika kivasti! Vähän Kompalla tuntui tässä vaiheessa keskittyminen rakoilla enemmän kuin viime kerralla. Se oli aika korkeassa vireessä; varmaan agilitytreeneissä käyminen vähän pyöri vielä päässä. Mutta taas: selkeät tehtävät ja ohjaaja, joka tietää mitä tekee, auttavat koiran fokusta. Esim. nyt meinasin vähän unohtaa merkata spontaanit kontaktin käännöt häiriökoirakosta minuun päin.

Kolmantena juttuna ruutua valmiille lelulle. Tää meni ihan täydellisesti. Kompa juoksee kyl tosi hienosti ja varmasti kuolleelle lelulle ja osaa myös hyvin fokusoida. Veera muistutti, että virittely ei kuulostaisi vahingossakaan lähetyskäskyltä. Eli esim. "missä uutu" - "rrrruuuutuuun!"

Tauon jälkeen Veera näytti tällaisen leikin, että ensin jätetään yksi lelu taakse, sitten toinen lelu eteen ja sitten käännetään koira ja lähetetään sille ensimmäiselle. Tulee harjoiteltua lelun jättämistä, fokusointia ja kuuntelua. Vaikutti kivalta leikiltä! Viimeisenä juttuna tehtiin tokoluoksetulon esiastetta. Pyysin Kompan istumaan, Veera piti kevyesti valjaista. Kävelin matkan päähän ja tarkoituksena oli seistä tokoasennossa, kutsua ja matkan jälkeen jessata ja kaivaa lelu taskusta. Muuten meni täydellisesti paitsi että kuulemma mun käsi oli menossa taskulle ennen palkkasanaa 🙈 Eli tuohon pitää kiinnittää huomiota. Veera sanoi, että Kompa ei yhtään nykinyt tai ollut muuten lähdössä ennen lupaa vaan istui nakotti superkiltisti, vaikka Veera piti tyyliin yhdellä sormella. Kaarin mainitsi agitreeneissä starttien treenaamisen ja sama tuli ilmi tokotreeneissä. Eli nyt sitten odottaminen treenilistalle, kun Kompa näköjään luonnostaankin sitä tekee! 

Kivat treenit, mutta onhan tuplatreenit vielä vähän liikaa pennulle 😅

Agi + nose

 3.6. isoilla koirilla oli jäsenkorjaaja, joten 4.6. otin Kompan yksin agitreeneihin. 

Hieman hatarat muistikuvat, mutta tehtiin ainakin kahdeksikkoa valsseilla hypyillä 3 ja 10. Oiskohan mennyt peräti puhtaalla sarjalla! Sitten tehtiin etenemistä pätkällä 9-11. Tässä todettiin, että Kompa tarvitsee erillisen palkkasanan, kun palkka tulee apparilta. Nyt se kääntyi aina muhun päin, kun huikkasin "jes". Mikä on täysin ymmärrettävää, kun se luuli palkan tulevan multa.

Viimeisenä juttuna tehtiin persjättöä hypyllä 7. Lähtö naminheitolla poispäin, kutsu, persjättö ja nami kädestä uudelta ohjauspuolelta. Tää meni niin hienosti, että yhdistettiin siihen vielä hyppy 8 ja vaihdettiin palkka palloon. Ekalla yrityksellä myöhästyin pallonheiton kanssa, kun Kompa tuli odotettua kovempaa. Hanna mietti, oisko pitänyt jo muuttaa jotain, mutta mä sanoin, että mä heitän pallon nopeammin ens kerralla. Niin tein ja Kompishan suoritti ihan täydellisesti, joten tähän lopetettiin.

5.6. Justilla viimeiset Mervin treenit. Oltiin toivottu ulkokakkosta ja laatikkokolmosta ja sitä saatiin. Treeneissä oli kuitenkin myös dramatiikkaa mukana, koska Kompa oli törmännyt Justiin aamulla ja selkeästi Justilla oli kropassa jotain häikkää, kun ei halunnut yhtään nousta seiniä vasten. Lisäksi kun onnistuin heittämään pallon alamäkeen, Just vingahti syöksyessään sen perään. Tämä kyllä vahvisti mun ajatusta siitä, että nyt on oikea jäädä eläkkeelle. Jos mä en päätöstä tekis, niin kohta joku tekis sen mun puolesta.

Ulkoalueista ei tullut kuvia, mutta molemmilla Just nappasi määrätietoisesti ja itsenäisesti ekan kätkön. Toinen oli korkea ja koska Just ei tosiaan halunnut nousta, pääsin harjoittelemaan arvaamista. Tehtiin sitten niin, että heti kun Just vähän pointtasi ylöspäin, ilmoitin löydön ja jessasin välittömästi. Hyvä, että tuli tätä harjoiteltua, niin voin valmistautua samanlaiseen suorituksen seuraavan viikon koetta varten.

Laatikkoalue oli hauska: kaksi vierekkäistä kätköä, joiden vieressä Mervi istui. Just löysi ekan pahvilaatikosta aika nopsaan, mutta sosiaalisen palkan aikana liikuttiin takaisin alkuun, koska halusin tarkistaa pylvään taakse jääneen laatikon. Sitten käytiin aika lailla muu alue läpi, kunnes Just ilmaisi M&M-repun. Siitä ilmaisusta kysyin heti Merviltä, oliko viimeinen ja Mervin vahvistuksesta ilmoitin valmiin. Kaikki oli käyty 👌

Noseryhmän treenit 19.5.

 Nyt on niin paljon treenejä, ettei blogi meinaa mitenkään pysyä mukana 😂 19.5. oli mun noseryhmän treenit Ruslanian pihalla.

Laatikoilla 3-luokan sääntöjen mukainen alue, n. 45 kohdetta. Lähtö kuvan vasemmasta alareunasta ja eka kätkö heti tokana, litteä pahvilaatikko. Toinen kätkö ei ihan näy kuvassa, sinikantinen eväsrasia. Viimeinen alueen toisella reunalla namivyö. Pahvilaatikossa laakeri, eväsrasiassa euca ja vyössä muistaakseni laventeli. Laukkuja oli neljästä eri taloudesta, mikä mun mielestä oli hyödyllinen treeni. Ainakin Katrin reppujakkara oli mielenkiintoinen.

Autoilla 5 autoa, 3 kätköä: Iidan autossa rengaskätkö laakeria, Saaran autossa saumakätkö heti lokarin takana laventelia ja Heidin autossa rekkarikätkö laventelia.

Ulkoetsinnässä jatkamistreeni kuudella kätköllä: kolmosille Ellin vinkkaama kasvava sarja, Chilille ja Miimille palkkaa parin kätkön välein ja Ringan kanssa kokeiltiin uutta ajatusta pallon viemisestä kätkölle ilmaisun aikana. 

Eka kätkö laakeria, tää oli helppo kaikille. Toka laventelia sähköjohdon kiinnikkeessä. Tän ohi moni porhalsi mutta myös hienoja reaktioita ja reitin etsimisiä nähtiin. 

Toiset 2 valotolpan kivijalassa ja sähköpistokkeen tuen alla.

Viimeiset kaksi vierekkäisissä pistokesuojissa, 112 cm korkeutta. Viimeinen tolppa oli rajattu pois kontaminaation takia. Eenille ja Helville kokeiltiin mun ideaa siitä, että pistokesuojan läpän alla oli muovinen suljettu palkkapurkki. Kun koira ilmaisi (sylistä tai maasta), mä hiippailin paikalle ja taioin purkin läpän alta. Kummallakin koiralla silmät pyöri päässä tästä 😵‍💫😵‍💫

Mietittiin sit, uhka vai mahdollisuus. Ehkä kuitenkin enemmän uhka - Eeni ainakin tilttasi ihan kunnolla tolppaan. Eli ei ainakaan kovin usein jatkossa tehdä noin, josko vaik kerran-pari vuodessa?

28.5. olin yksin kouluttamassa agiryhmää. Tällä kertaa oltiin tehty erillinen numerointi radalle ilman kontakteja ja keppejä; kepit oli poistettu kokonaan Jokun ja Yeron vuorojen ajaksi. 

Rata meni "ihan hyvin" eli ei parasta suorittamista mutta ei huonokaan. Tuollainen pienessä tilassa pyöriminen ei oo kyllä yhtään meidän vahvuus. Kyllä Joku tekee mutta vauhti kärsii, kun ei päästä juoksemaan yhdessä. Tuollaiset on ihan ok tekniikkapätkiksi mutta ratatreeniin sit jatkossa yritetään välttää kieppumista.

Uusi tokoryhmä!

 Viikolla 20 olin lomalla ja vietettiinkin ti-la mökillä. Yhdet pikkunoset otettiin; Justin kanssa vahvistettiin korkeita kätköjä ja Joku sai tehdä helpommat Justin kätköistä. Kompa treenasi ohjaajahäiriötä videolle. Lisäksi Kompan kanssa todettiin dilemma, että se keksi tarjota istumista liian herkästi, koska sillähän palkan saa. Siispä otetaan nyt askel taaksepäin ja tehdään kuuri kiipeiltäviä ja vaikeasti tavoiteltavia ruokakätköjä, ennen kuin jatketaan ilmaisun kanssa. 

Sunnuntaina 17.5. viikon ainoat varsinaiset treenit: Kompan ekat tokotreenit Pihalla. Just oli myös mukana, ja sen kanssa käytiin odotellessa treenaamassa rallyn käännöksiä juosten ja hitaassa käynnissä. 

Uuden tokoryhmän kouluttaja on Korhosen Veera, joka on mulle tuttu aiempien koirien kanssa. Olin laittanut koko kauden toiveeksi sosiaaliseen palkkaukseen panostamisen, kun mä niin helposti sorrun pelaamaan palkkojen kanssa koko ajan. Ja sit toki pitää löytää myös tasapaino sos palkan riehakkuuteen, ettei ala tulla haukkua, kuten sen kerran, kun olen asiaa treenannut. Toinen yhtä tärkeä toive on koiran aktiivisuus ohjaajaa kohtaan - ei toisinpäin - ja lisäksi olisi kiva saada Kompa paremmin tarjoamaan sivullehakeutumista kuin mun aiemmat koirat 🥰

Veera pysyi kadehdittavan hienosti treeniaiheissa kiinni. Aloitettiin heti sosiaalisella palkalla. Kompa oli aika vauhdikkaalla tuulella ja ensimmäisestä "näytä, miten te ootte tehny" -kerrasta ei meinannut tulla mitään. Sitten Veera antoi mulle selkeät ohjeet, että nyt tee näin ja näin, ja sitten se onnistui ihan täydellisesti 😍 Eli siis mä omaa epävarmuuttani olin sählännyt, mutta heti, kun mulla oli selvät sävelet, pystyi pentukin toteuttamaan pyydetyt tehtävät. Ihme juttu. 

Olin sanonut muille ryhmäläisille, että meidän vuoron aikana saa mieluusti tulla muitakin koiria reunalle odottamaan. Koska oltiin sovittu, että ryhmätreeniosuus on meidän vuoron jälkeen, tuli kentän reunalle aidan taakse peräti neljä koiraa! Kompa aina kääntyi katsomaan, kun portti kävi, mutta sitten taas jatkoi yhteistyötä. Veera vinkkasi, että kun pyydän Kompan vaikka sivulle, suuntaisin sen poispäin katsomosta eli että ei istuisi mun vieressä suoraan kohti muita koiria, koska silloin huomio herkemmin herpaantuu. No selvähän se, mutta ei taas siinä touhutessa tullut mieleen.

Seuraaminen molemmin puolin näyttää hämmästyttävän hyvältä ottaen huomioon, että ollaan treenattu sitä n. 2 kertaa. Sen palkkaamisessa Veera kuitenkin huomasi, että Kompa herkästi kääntyy vähän vinoon. Siispä korjailtiin vähän mun käden asentoa, mikä suoristi koiran heti. Lisäksi harjoiteltiin sitä, että hidastan ennen pysähdystä, että Kompa saa jalkansa järjestykseen ennen perusasentoon istumista. Hämmentävin hetki oli kuitenkin se, että Veera ehdotti sivuaskeleiden kokeilemista - ja Kompa toteutti ne 😍 Kuka sille on sellaista opettanut?! 

Tässä vaiheessa Kompis alkoi olla jo aika väsynyt, silmät seisoi päässä. Todettiin, että nyt katotaan jotain temppujuttuja namin kanssa, ei tarvii enää keskittyä niin paljon. Olin valittanut Veeralle, etten oo saanut Kompalta yhtään maahanmenoa, johon oisin tyytyväinen: se ei "putoa" maahan vaan menee "hissillä". Siihen saatiin tukitaitotreeniksi käsikosketukseen hyppäämisen.

Yhteistreenin aikana Kompa enimmäkseen vain leikki, koska se ei käytännössä katko leikkiä ollenkaan, vaikka muut koirat tekisi mitä. Paikkisriviin kuitenkin laitoin sen vain tutustumismielessä ja hienosti meni! Ens kerralla sitten Kompalle kunnon tauko yhteistreenin ja oman vuoron välillä. Veera muistutti, että kun se jaksaa niin käsittämättömän pitkään keskittyä, niin on varmasti iso kiusaus tehdä liian pitkään ihan vahingossa. Pitää olla tarkkana tän asian kanssa.

Torstain agitreeneissä mulla oli pelkkä Joku mukana. Oltiin muutettu viikkorataa tosi paljon ja vielä paikan päällä muutettiin lisää, kun 7- ja 14-hypyt vaihdettiin suoritettavaksi edestä. Jokun versiossa mentiin A:n vieressä oleva putki keppien ja A:n asemesta. Koska tällä kertaa tehtiin viimeisenä, tehtiin sellainen radikaali veto, että poistettiin kepit kokonaan radalta. Tuli kummasti lisää tilaa ja esim. 11-12-väli oli mahdollinen. Kokeiltiin sitä veto+takaaleikkaus -vaihtoehdolla sekä persjätöllä. Kumpikaan ei ollut mitenkään erityisen paljon toista parempi. Rata oli loppujen lopuksi aika vaikea, ja treenien jälkeen mietittiin Hannan kanssa, että pitää ruveta laittamaan johonkin kohtaan rataa helpompi osuus, että möllikoiratkin voivat tehdä pidempää pätkää.

Agivalkku + uusi rallyryhmä

 Sunnuntaina 10.5. ajeltiin Espooseen, jossa Lappalaiskoirien järjestämä Maria Martinin agilityvalmennus Kompan kanssa. Olin heittänyt toiveeksi katsoa ihan vain perusjuttuja, mitä mahdollisesti en itse muistaisi / tulisi ajatelleeksi pentutreeneihin. 

Rataan tutustuttiin supertarkasti ja sieltä tulikin yksi isompi oivallus liittyen kauemmas lähettämisiin. Meidän halli on sen verran kapea, että tällaiset ei niinkään tule siellä esiin. "Tukilinja" eli koira irtoaa kauempana olevalle linjalle, kun ohjaaja liikkuu sisempänä samaa linjaa vaikka kuinka kaukana. Tämä joskus vaatii, että ohjaaja menee edellisessä kohdassa saattamaan tosi pitkälle, että pääsee sitten irrotuskohdassa liikkumaan tätä tukilinjaa. Sinänsä ihan tuttua logiikkaa mutta korostui esim. tummien numeroiden pätkällä 1-6, jossa ohjaajan kannatti saattaa kolmoselle, että koira irtosi vitoselle.

Kompa ei oo ennen treenannut agilitya muualla kuin omassa hallissa, joten aloitettiin ihan vain leikkimällä. No ei tuntunut olevan ongelmaa ja putkeenkin ehti. Aloitettiin sitten sellaisella, jota ei juurikaan ole tehty ainakaan tietoisesti eli kieputuslämmittelyillä. Tehtiin namilla sylkkäreitä ja poikkareita. Sylkkärissä Maria korjasi mun polvea, joka meinasi lähteä liikkeelle koiraa päin liian aikaisin. Jossain kohtaa menin ihan sekaisin ja ohjaajan piti ottaa keskittymishetki 😂 Lopuksi tehtiin sellaista, että heitin namin kauemmas, kutsuin Kompaa ja sitten tein sylkkärikäännöksen vauhdista.

Tän jälkeen vaihdettiin leluun ja tehtiin hypyn tarjoamista eestä ja takaa. Nää meni ihan kivasti, johan me oltiin niitä kerran aiemmin treenattu  😂 Maria muistutti mua, että lähtisin aina samoin päin koiran kanssa eli jos Kompa kääntyy mua vasten, niin ei ole syytä kiirehtiä tai hätäillä lähettämään uudelleen, vaan ihan rauhassa käännytään ensin molemmat menosuuntaan ja sitten uusi yritys. Näin oon tehnyt luontaisesti, mutta oli hyvä muistutus jatkoon. Oli kivat treenit, vaikka vähän lyhyeksi jäikin (muille oli 2 treeniä); ihan sopivan pituinen setti pennulle ja kun Kompalla oli vielä pentutreffit Pandan kanssa.

Espoon keikan jälkeen Kumpulaan vaihtamaan koiria, ja illalla sitten rallytreenit uudessa ryhmässä. Paikka on Kompan mutta otin ekalle kerralle Justin, ettei Kompalle ois toisia treenejä samana päivänä. Kouluttajana ryhmässä on Ulla Peltonen, joka oli tehnyt ekalle kerralle avo/mes-tasoisen radan. Me tehtiin ensin ratana vähän vaihdellen, kumpia kylttejä tehtiin. Viistoaskel koiran suuntaan ei ollut hyvä treenaamatta 🙈 Kutsuhyppy meni hienosti, mutta pyörähdykseen Just ei lähtenyt ekalla yrityksellä. Oikea rivi edestakaisin sujui erinomaisesti, mutta päädyn kolme pysäyttävää käännöstä peräkkäin alkoi vähän kypsyttää Justia. Onneksi mitään näistä ei oo sennuluokassa!  😂 Viimeisenä oli kartionkierto ja houkutus oikealla, ne meni tosi nätisti ja siitä oli hyvä antaa loppupalkka. Jostain erityisen hyvin menneestä jutusta olin kyllä välipalkannut. 

Loppuaika tehtiin uusia kylttejä yksittäin. Oli tosi kivaa ja piristävää! Ulla myös selitti ryhmälle juurta jaksaen uudet tehtävät ja muuttuneita juttuja, kuten että kartionkierron jälkeen koira ja ohjaaja voivat mennä kyltin eri puolelta tai että joitain kylttejä voi ohittaa oikealta tai että jo alossa voi olla 360 astetta vasemmalle juosten 🤯 Justille kokeeseen mennessä erityishuomiota pitää kiinnittää vasemmalle käännöksiin. Se ei enää ole niin näppärä niissä, niin pitää muistaa tehdä tarpeeksi hitaasti, että takapää pysyy mukana. Lisäksi mulle oli uusi tieto, että silmukka suoritetaan myös paikallaan; olin jostain syystä luullut, että ohjaajakin tekee silmukan.

Joku oli mulla myös mukana ja sai juosta Pihalla. Tehtiin pitkästä aikaa poiskutsuja ja onnistumisprosentti oli 100: jopa suoraan lentävästä pallosta kääntyi takaisin! 👌Lisäksi tehtiin paikallaistumista ja -makuuta niin, että mä kävelin edes takas ohi. Se on Jokulle vaikeaa mutta hyvin kesti ja sain palkattua.

Kevätkauden ekat

 Torstaina 7.5. alkoi kevätkauden agitreenit. Sama päivä, sama aika, sama konsepti ja lähes sama ryhmäkin. Nyt ekalla kerralla meillä oli estetreenit. Kompakin pääsi mukaan tuurauspaikalta. Tällä kertaa treenattiin putkea vihjesanan kanssa, takaakiertoja ja rengasta. Kierroissa vastapäivään meni superhienosti, myötäpäivään tuli muutama häslinki. Mikä toisaalta oli ihan hyvä, koska päästiin harjoittelemaan "pientä keskittymistä" ja sitten onnistui. Tää on kyl paljon parempi lelulla kuin namilla. Rengas tehtiin sit namilla ja hyvin Kompa osti tänkin treenin idean. Ei nyt ihan 100-prosenttista onnistumista mutta ehkä 90. Olin taas pyytänyt häiriköitä kentän laidalle, tällä kertaa oli Selman lisäksi Sulmu-labbis. Vinkulelun vinguttaminen sai aikaan katseen käännön, muuten Kompa keskittyi kyllä ihan kybällä.

Joku teki ensin putki-keinu-rengas-muuri -suoran. Sit tehtiin sama mutta muuri (matala) takaakiertona. Ekalla yrityksellä en irronnut keinulta tarpeeksi, joten meni vähän kilpajuoksuksi. Tokalla yrityksellä sujui hienosti. Sen jälkeen siirryttiin tekemään puomia. Ensin kaksi komeaa loikkaa. Sitten mietittiin, mitä voitais muuttaa, ja keksin pyytää Hannaa kyykkyyn. Ja sitten saatiin kaksi hienoa osumaa!! Oltiin molemmat ihan hämmentyneitä, että saatiin omalla toiminnallamme jotain eroa Jokun suorituksiin ja että miksi ei olla aiemmin käytetty tota. Jokun kriteerihän on "turvallinen suoritus" ja jos siihen tarvii apparin palkkaamaan kyykyssä, niin sitten tarvii. Ihan sikakivat treenit oli koko ryhmällä ja niin hyvä fiilis!!

Lauantaina ajelin Kärkölään, jossa vedin toisen treenipäivän Löytö ry:lle. Oli jo helpompi mennä, kun suurin osa porukasta oli tuttua. Just oli mukana ja sai testata muutaman alueen sekä demonstroida ohjaajahäiriötä. On kyllä kivaa hommaa, vaikka en jaksaisikaan työkseni tuota tehdä!

Kauden päättäjäiset

 23.4. kauden viimeiset agitreenit. Mulla oli molemmille pikkukoirille vuoro. Optiona oli tehdä hyppytekniikkaa ja mehän tartuttiin tähän. Joku teki edistyneempien alastuloharjoitusta ja lisäksi kolmen hypyn perussarjaa kahden putken välissä sekä takaakiertona. Olipa hauskaa!

Kompa teki kolme toistoa perussarjaa. Muistaakseni eka oli hyvä, tokalla haparointia, kolmannella korjasi. Lisäksi tehtiin putkia, joita Kompa juoksi jo ihan innoissaan; nyt sujui fokuksen siirtäminenkin ja kaksi putkea peräkkäin. Kolmantena juttuna hypyn tarjoamista edestä ja siinä Kompa oli tosi hyvä monesta kulmasta. Mutta takaakierron yrittäminen vähän sekoitti ajatuksia, niin päätettiin jättää se ens kertaan. Otettiin sitten vielä ahnehtimisena hypyn tarjoaminen + putki ja kyllä, ahnehtimista oli. Meni "ihan hyvin" ja Kompalla oli kivaa, mutta odotti palkkaa hypyn jälkeen kehusta ja sitten meni kyllä putkeen mutta vähän sillee häkeltyneenä. Mietin sitten, että olin ehkä turhankin varovasti ottanut putkea tarjoamalla enkä ollenkaan liittänyt vihjesanaa. Ens kerralla siis vihjesana mukaan, niin Kompallakin on mahdollisuus tietää, mihin ollaan menossa.

Perjantaina mun noseryhmän treenit Ruslaniassa (korvauskerta Kompan yskäkaranteenin jälkeen). Oli vaihteeksi taas pidemmät treenit mutta saatiin mun mielestä hyviä juttuja vahvistettua. Ennen ryhmän aloittamista Kompakuoriainen sai tehdä ruoanetsintää ihmishäiriöllä. Vähän saattoi mennä överiksikin äänihäiriöt mutta toisaalta suorapalkalla on helppo tehdä överivaikeeta. Ehkä ens kerralla kuitenkin mentäis täydellä hiljaisuudella, jonka yhtäkkiä rikkoisi esim. koiran haukkuminen. Kätköjä oli 2 sisällä ja 1 ulkona. Ulkokätköllä oli hauska, kun Kompa oli jo löytänyt kätkön, ennen kuin häiriöihmiset ehtivät paikalle 😂

Ulkoalue, 2 tilaa, 4 kätköä eli maksimimäärä. Lähtö ovisyvennykseen, jossa maanrajassa kätkö rampin alla, laakeria. Tää oli aika mielenkiintoinen - jotkut koirat saivat jotain aavistusta hajusta mutta haistelivat nenänkorkeudelta ja ylempää, jolloin ihan matala meni ohi. Alma oli hauska, kun se lähti jo hölkkäämään aluetta eteenpäin, kunnes tuli "hetkinen!" -fiilis ja kääntyi takaisin. Eeni sai myös tästä hajun takaisinpäin tullessaan. Kira ja Ringa työstivät hienosti kerralla loppuun! 

Toinen kätkö 136 cm korkea eli kakkosluokan ylärajalla, muistaakseni laventelia. Tämä rajattiin muutamalta pois. Tässä hienoin, täysin itsenäinen kohdennus Almalta 🤩 Eenillä tähän myös hieno nosto. Kira hyppäsi muutaman kerran vasten ja lopulta ilmaisi kuitenkin maantasosta istuen, mikä tietysti ostettiin 😍

Toisessa tilassa myös 2 kätköä. Mulla oli uusia mustia huopatassuja ja ne oli ihan paskoja - käytännössä kaikki huonosti haisseet piilot oli niitä. Valto joutui vähän kärsimään tästä, koska etsi peräti 5 minuuttia ennen lukitsi ilmaisun. Toisaalta haluttiin treenata Valtolle pitkää etsintää, niin sellaista saatiin. Kun kävin vaihtamassa siirrännäisen, niin lopuille koirille kätkö oli helpompi. Tää oli eucaa.

Toinen kätkö kivetyksen rakosessa laventelia. Tää oli aika hauska kätkö. Jos koira nousi kivetyksen päälle, sen oli vaikea löytää, koska seisoi kätkön päällä 😃 Esim. Ringalla kävi näin. Oli hauska katsoa, kun se lähti kysymysmerkit pään päällä laskemaan nenäänsä, kunnes tajusi, että kätkö on tassujen alla 😂 Kira teki tässä uroteon ottamalla hajun suoraan lennosta tilaa vaihtaessaan ja pysähtymällä päättäväisesti poikittain Janinan eteen ilmaisemaan 😍

Sisäetsintä, kaikki pikkuhuoneet, vain 1 kätkö, laventelia. Eeni teki ekana, sen kohdalla kätkö oli varmaan 3,5 tuntia vanha, oli levinnyt tosi kauas eikä hirveesti vahvistunut kätkölle päin. Tätä mä tarkoitin, kun sanoin, että oon harvoin saanut kovin onnistuneita treenejä tosi vanhoilla kätköillä. Haastetta teki myös se, että kätkö oli kahden oven välisessä lattialistassa. Ainakin Eenillä iski vauhtisokeus, kun näki edessään huoneen ja meni sinne. Tuollainen ärsyttävä 20 cm pätkä jäi kyllä missattua. 

Tavoitteena oli, että yhden kätkön arvo nousisi koiran silmissä, kun sille joutuu tekemään paljon töitä ja neljä huonetta on tyhjää. Ennen Valtoa uusin kätkön, koska se oli siinä vaiheessa jo 4,5 tuntia vanha. Illan viimeisille koirille alue toimi erinomaisesti.

Autoilta huono kuva, mutta 5 autoa ja 2 kätköä, Janinan auton vasemmassa eturenkaassa euca ja Heidin auton kuskin saumassa laventeli. 

Laatikoilta ei tullut kuvaa. 2 kätköä, laitettu klo 17 eli 3-4 tuntia vanhat. Eka frisbeelaatikossa vessan oven edessä, laakeria. Tämä toimi ilmeisen hyvin koko illan.

Toinen kätkö oli mun työpistetn vieressä isossa laatikossa eucaa. Tää toimi aika huonosti - oli taas niitä mustia huopatassuja. Jo Just ilmaisi sen vähän puolivillaisesti, Miimin kohdalla haju oli tarttunut voimakkaasti viereiseen kylmälaukkuun mutta oikea laatikko oli heikko. Illan viimeisillä ei ilmeisesti tullut enää edes reaktioita. Mä olin ajatellut, että haju olisi ehtinyt tuntien aikana saturoida pahvin läpikin ulos mutta ilmeisesti ei. Uusin sitten kätkön niin viimeisillä koirilla oli mahiksia. Mustat huopatassut lähtee roskiin ja seuraava erä sit ens kerralla käyttöön.

Agia, nosea ja rallya

 Torstaina 16.4. mulla oli agitreeneissä koko lauma mukana. Kompa ja Joku sai ensin juosta rataantutustumisen ajan, sitten Kompa sai leikkiä Enjan kanssa, Joku treenata agilitya ja Just rallya. Kiva ilta! 

Jokun agilitytreenit vähän kärsivät siitä, että paukkuja oli käytetty riehumiseen. Täytyy jatkossa päästää ne juoksemaan vain, jos "pakko". Joku teki ehkä puolet ajasta hyvin, sitten alkoi tassu painaa. Jouduttiin sitten vähän soveltamaan ja vaihtelemaan useammin palkkaa. 

Radassa oli useampi haastava kohta: 7-takaakierto, 10-käännös, leijeröinti 12:lla. Seiskalle oli vaikea ehtiä ja kulma oli hankala, kymppi oli lähellä aitaa ja 12 oli koirille "optinen harha" (samoin kuin kepit). Aika lyhyissä pätkissä siis tehtiin muutenkin. Jokulla onnistui seiska hyvin, kymppi saatiin sujumaan parin palkkauksen jälkeen. 12 tarvitsi etupalkan, sen jälkeen sujui kivasti.

Agin jälkeen Justille ja Pikalle rallya, avoimen tasoinen rata. Nyt otin välipalkan puolessavälissä eikä Justin vire muuttunut siitä. Keskityin myös vähän enemmän ennakointiin ohjaajankierroissa ja nekin sujui hyvin. Nää oli taas sellaiset treenit, että kaikki vaan soljui omalla painollaan 💖

Perjantaina Justille laatuaikaa nosetreenien merkeissä. Me valittiin ulko- ja ajoneuvoetsintä. Ajoneuvoilla Just halusi aloittaa autosta, josta oli todella kiinnostunut. Kun oltiin nuohottu se todella tarkkaan molempiin suuntiin, totesin, että taitaa olla siirtymähajua ja kykenin luopumaan siitä. Sehän palkittiin, koska heti seuraavan kärryn perästä saatiin löytö. Isoimman kärryn pikkurenkaalla tuli sammakonkieli - siellä oli herkkuhäiriö. Tästä luovuttuaan ei halunnut enää mennä lähellekään. Jatkettiin viimeiselle, jossa kolme aisaa laskettu yhdeksi ajoneuvoksi eikä löydetty mitään. 

Olin jo valmis lopettamaan, mutta Mervi sanoi, että täällä on vielä yksi. Lopulta Just ilmaisi pikkurengasta. Mä olin jo ihan et äh, se oli se häiriö - mutta se olikin viereinen kärry!!! 🤯Eli siis taas mä sekosin samanlaisilla kohteilla! Niin tyypillistä mulle!

Ulkoetsinnän eka tila meni tosi hienosti. Just eteni itsenäisesti, mä pystyin toteamaan kohteita tyhjiksi ja kätköt Just ilmaisi varmasti kohdalle osuttuaan. Toinen kätkö oli ihan seinän reiässä, joten sekin hyvä onnistuminen - noi on olleet meille vaikeita.

Sitten siirryttiinkin toiseen tilaan lastauslaiturille. Siellä VIHDOIN luotin itseeni ja bongattuani kivan kohteen ohjasin sille. Just oli käynyt jo aika lailla koko tilan läpi, oli kyllä sen näköinen, että jossain haisee mutta ei osannut itsenäisesti lähteä nousemaan tuossa. Ohjasin sit ylimalkaisesti tuohon seinänpätkälle ja annoin tilaa. Just oli sen näköinen, että ai joo, tuoltahan se haju tulee! Hienosti lähti nousemaan ja ilmaisi epäröimättä saatuaan tarkan kohdan. Palkatessani sanoin Merville, että ei taida olla enempää kätköjä, hän vahvisti, niin sanoin valmiin. Tästä alueesta jäi kyllä ihan huippufiilis! 

Lopussa oli vielä vähän aikaa, niin saatiin ottaa yksi laatikkokätkö. Tällä alueella oli kaksi samanlaista käsilaukkua, joista toisessa herkku ja toisessa oikea kätkö. Just tuli ensin kätkölaukulle mutta tunki nenänsä sinne, joten epäilin häiriöksi. Ehdin kysyä tätä Merviltä, kun Just katsoi muhun murhaavasti ja jatkoi matkaa. Ihan selkeästi siis mun epävarmuus tarttui ja sen takia ilmaisu jäi puuttumaan. Kun tultiin uudestaan samaan kohtaan, Just analysoi herkkulaukun, siirtyi kätkölaukulle ja ilmaisi varmasti, joten päästiin lopettamaan hienoon onnistumiseen. Tarkkana saa kyllä olla noissa omissa tunnereaktioissa!

Sunnuntaina ajelin Kärkölään valmentamaan. Just oli mukana mun apuopena ja oikeana kätenä. Sai tehdä laatikkoalueen, pöydän alta ilmaistavat kätköt ja testata, tuleeko korkeasta kätköstä haju alas (ei tullut). Lisäksi näytettiin Justin kanssa käsi-ilmaisu useampaankin kertaan. 

Lounaalla kävi ilmaisemassa pari kätköäkin. Ei oo kyllä mitenkään optimaalista hengailla koiran kanssa tilassa, jossa on kätköjä... mutta ei sillä enää tässä vaiheessa uraa niin väliä. Parempi ois toki tehdä nollakoirana, mutta ihan ei ehditty tällä kertaa.

 

Treenit Sannalla + agi

 Pääsiäisenä mökiltä tullessa vaihdettiin Lahdessa meidän autosta Mariannen kyytiin ja ajeltiin Sannalle Pennalaan kaveritreffien ja nosetusten merkeissä. Sanna oli tehnyt ison ulkoalueen, joka sisälsi myös huvimajan ja huussin sisäosat, mä tein kolmen matalan kätkön alueen ulkorakennuksiin ja Marianne laittoi kaksi korkeaa kätköä autotalliin. Just teki ensin ulkoalueen, jossa ekat 2 kätköä nousi erittäin hyvin. Sitten siirryttiin seuraavaan lohkoon, jossa Just otti huvimajan ovelta lähikätkön!!! Sitten mentiin ulkoseinustalle, jossa Just nappasi yhdestä kulmasta kätkön, joka oli kuitenkin laitettu sisäkautta! Palkkasin toki ja mentiin ottamaan se sisäpuolelta, mutta Justin mielestä se oli vahvempi ulkona! Tämä sekoitti sen verran mun ajatuksia, että muut osat majasta jäi etsimättä. Ulkokalusteista löytyi kätkö välittömästi. 

Sitten Sanna pyysi meitä odottamaan hetken sen aikaa, kun kävi avaamassa huussin oven. Ja sithän me hillottiin sitä oikein antaumuksella. Varmaan se kiinnosti, kun ovi avattiin meidän nähden ja olihan siellä paljon herkullisia kätkönpaikkoja. Oli todella vaikea luopua siitä, mutta tyhjähän se oli. Meidän jälkeen tuli Marianne ja Manu ja tekivät aivan samanlaisen suorituksen 😂 Joten nyt meillä on case kaljakorien lisäksi muisteltavana case huussi!!!

Mun tekemät matalat Just otti hienosti. Korkeiden treenissä sen sijaan oli haasteita tarkennuksessa - Just lukitsi jo liiankin kevyesti. Huomaa kyllä eron syksyyn, jolloin treenattiin niitä projektina.

Kompa teki nyt ekaa kertaa ruoanetsintää "sokkona" eli Sanna kävi piilottamassa ruokarasiat. Toki oli myös ihan uusi paikka. Mielentila ei ollut mitenkään ideaali, koska takana oli mökkiviikonloppu, matka Korpilahdelta, autopahoinvointilääke ja kolmeen uuteen kaveriin tutustuminen. Toivoin myös ihmishäiriötä, eli kaikenlaista huutelua etsinnän aikana. 

Toiveideni mukaan ekana oli lähikätkö, ja Kompa otti sen suoraan ovelta. Tokana oli tunkeuduttava kätkö multapussin takana. Kompa reagoi hajupilveen tosi vahvasti eikä lähtenyt kyseisestä kulmasta mihinkään mutta hetken aikaa pyöri, ennen kuin tajusi kiertää. Kolmannessa huoneessa oli korkeampi kätkö sivupöydällä. Ensin se oli liian korkea - Sanna ei ollut hahmottanut Kompan rajoitettua ulottuvuutta - mutta sain sen siirrettyä alemmas Kompan huomaamatta. Tää oli kuitenkin aivan hulvaton, kun Kompa pomppi pirtinpöydälle useampaan kertaan, vaikka sinne ei ollut mitenkään helppo hypätä! Ilmeisesti siis haistoi, että kätkö on ylhäällä ja hyppäsi ensimmäiselle tasolle, jonka bongasi. No löytyi se sivupöytäkin sieltä lopulta.

Neljäs tila oli huvimaja. Nyt kun Kompa varmasti tiesi, mitä täällä ollaan tekemässä, niin lisättiin häiriön määrää. Sanna ja Marianne laittoivat näyttelijänlahjansa töihin ja huutelivat kaikenlaista 😅 Lisäksi Kompa kieppui sen verran tuolien ympäri, että tuli lisäksi liinahäiriötreeni. Mutta Kompa ei kyllä harhautunut mistään! Taas nähtiin pöydälle kiipeämistä, kun haju tuli ylempää. Kivasti on ostanut tuon ajatuksen! 
Paluumatka tehtiin junalla ja Kompa sammui junan lattialle välittömästi. Oli vielä seuraavana aamunakin väsynyt. Tiesin, että toi tulee olemaan liian rankkaa, mutta kerrankos sitä.

Tiistaina isoilla koirilla oli jäsenkorjaaja, joten ne huilivat pari päivää. Torstaina Joku pääsi agitreeneihin ja sillä oli ihan turbobuusti päällä - veti kolme kierrosta yhtä vauhdikkaasti kuin yleensä ekan vedon!!

Ainoastaan 8-9 vs. 15-16 -erottelut vaati vähän enemmän miettimistä mutta nekin sujui jo toisella yrityksellä. 

Lopuksi otettiin vähän innejä. Eka oli liian helppo, toka liian vaikee. Että nyt tiedetään, missä kulkee osaamisen raja.

Kompalle pyysin ihmishäiriötä myös agitreeniin eli ohjaajat istuivat kentän puolella penkillä ja lisäksi Annikalla oli Selma siinä hengailemassa. Ei häirinnyt yhtään! Aloitettiin putkesta. Nyt Kompa meni sitä jo tosi innokkaasti ja vauhdikkaasti. Ainoastaan piti miettiä, kun odotin sen tarjoavan ja se odotti multa lähtölupaa. Tossa pitää olla jatkossa selkeämpi. Tän jälkeen lampaankarvalelu näytti olevan teurastamon jäljiltä, joten tehtiin seuraava harjoitus namipallolla.

Toisena juttuna siivekkeen kiertoa / hypyn tarjoamista. Ihan kuin Kompa ois ostanut tän idean sen yhden mökillä tehdyn puunkiertotreenin ansiosta! Joka toisto onnistui. Viimeisenä eteenmenoa kahden esteen yli. Eka toisto onnistui mutta tokalla tuli ajatuskatkos keskellä. Otettiin sit uusi hetsaus ja nyt Kompis juoksi taas täysii. Tää rupes näyttää jo ihan järkevältä!