Lomaviikot

 Juhannuslauantaina pakattiin koirat autoon ja heppa traikkuun ja muutettiin 1,5 viikoksi mökille. Olikin vähän enemmän säpinää kuin tavallisilla mökkireissuilla. Veljeni Andreaksen perheellä on lisämökki rakenteilla ja sitä pykäämässä ramppasi milloin mitäkin äijiä. Andreaksen koko perhe ja koira oli myös ensimmäiset 5 päivää siellä. Toisella viikolla taas vanhin veljeni Mikael tuli lapsineen mukaan lomailemaan. Ihan ei mennyt kuin Strömsössä; Andreaksen cockeri Perro ei vieläkään tykkää Kompasta ja Kompa taas mörköili Mikaelin lapsia, mitä Joku yllyttää. Että kovin rentouttavaa ei ollut. Pitää nyt ottaa Kompan kanssa asiakseen treffailla koiraystävällisiä lapsia, että saatais vähän parempia kokemuksia. Mä kyllä osasin arvata tän ja yritin ehdottaa heille eri ajankohtaa, mutta mun ennakointeja ei tällä kertaa kuunneltu. 

Muutama treeniaihe oli mielessä ja onnistuttiinkin treenaamaan kunkin lajin läksyjä n. kerran. Agilityn suhteen treenattiin eteenmenoa sekä odottamista. Niistä sain aika lailla täydelliset setit.

Rallysta ja tokosta treenattiin ohjaajankiertoja, käsikosketusta, maahanmenoja ja sivulletuloa. Sain nyt ensimmäiset 2 maahanmenoa, joihin olin tyytyväinen! Muuten ei mitään isoa edistystä. Sosiaalista palkkaa ei muistettu taaskaan treenata. Samoin takajalkatargetti unohtui, vaikka rakennusjätteistä löytyi sopivia palasiakin.

Isoin juttu oli nosen ilmaisu, koska perjantaina oli Ellin valkku ja pitihän sitä ennen treenata. Yritin ensin keskiviikkona, mutta silloin tuli liikaa porukkaa säätämässä ympärillä. Torstaina oli rauhallinen hetki ja saatiin treenattua hajulle hakeutumista ja ilmaisua. Tein ensin niin, että ruokarasian päällä oli siirrännäinen. Tykkäsin Kompan mielentilassa tässä systeemissä, mutta ongelmaksi tuli se, että Kompa kaivoi tassulla rasian kohteen alta ja sitten vasta istui 🙈 Tehtiin sitten vielä ihan magneettipurkilla hajulle hakeutumista ilman istumiskriteeriä. Tässä tuli haasteeksi hajupilveen ilmaisu. Viimeinen toisto oli makee: Kätkö oli kottikärryn päädyssä. Kompa ilmaisi kärryn sivuun. En reagoinut. Kompa vähän mietti, teki muutaman metrin kierroksen, tuli uudelleen, kohdensi tarkkaan paikkaan ja istui 😍 Tähän superpalkka ja lopetettiin siihen.

Perjantaina sitten Ellin kimppayksäri lappalaisporukalla Motivaatiolla. Muusa teki ensin tokoa, sitten Kompa & Snöa ilmaisua, sitten Manu & Elsa & Mai oikeaa nosea. Kyllä vain tällaista seteistä saa paljon enemmän kuin pelkästä omasta yksäristä - niin hyviä juttuja tuli ilmi kaikilta.

Kompan kanssa lämmiteltiin ensin ruokarasian ilmaisulla. Sitten Elli teippadi magneettipurkin sen kanteen ja lähti salaisen agentin kautta piilottamaan sitä. No eka toisto meni ihan pipariksi, kun Kompa mörköili keinuheppaa hallin nurkassa. Todettiin kaveri ihan kiltiksi hepaksi ja päästiin jatkamaan. Huomasi, että salainen agentti oli Kompalle ihan uusi konsepti, koska se ei todellakaan etsinyt siitä, mistä Elli näytti vaan koko seinustalta.

Tauon jälkeen uusi yritys. Lämmittelynä ilmaisua kädessä olevaan magneettipurkkiin. Sitten Elli näytti suoraan, mihin purkin vei, että saatiin nopeampia toistoja itse ilmaisulle. Tää meni jo hienosti. Videolla kaksi tällaista ja kolmas, jossa ruokarasia + magneetti. Tossa patterikätkössä Kompa oli etsinyt ihan koko seinustaa jo aika pitkään ja Elli oli vinkannutkin jo pari kertaa. Eli vaikka etsii avonaista ruokapurkkia hienosti ylhäältä, eucaa ei tajunnut vielä tsekata ylempää. 

Tauon jälkeen vielä yhtaikaa Snöan kanssa uudelleenkohdennuksia. Tästä Kompa ei tajunnut yhtään mitään ja alkoi olla myös aivokapasiteettinsa äärirajoilla eli ei pystynyt enää tarjoamaan omia ratkaisuja. Mutta kokonaisuutena toki ihan hirveän hieno treeni: täysin vieraassa paikassa uudessa tilanteessa tehdään uutta asiaa ja pikkuinen on innokas, motivoitunut ja keskittynyt. Sitten vielä sellainen yksityiskohta, että meillä oli mökillä vain laventelia eli tein ekan treenin sillä ja valkussa oli eucaa!

Tässä vielä kooste jatkovinkeistä ilmaisuun:

Kosketusalustapeli olisi Kompalle hyödyllinen leikki. Ideana se, että se tarjoaa namikädestä poispäin. Nyt se nimittäin tulee kyllä istumaan nätisti mun luo mutta ei lähtenyt tarjoamaan poispäin tapahtuvia käytöksiä, jos namit oli mulla.

Jos uudelleenkohdennus on koiran mielestä tyhmää ja epäilyttävää: Namipurkille "nakkisade":  korissa kätkö, appari syöttää koriin nakkia. Ohjaaja vie kauemmas ja sitten päästää taas.  

Esim. Snöan hinnastossa uudelleenkohdennus on kallista!!  

Huomioi hajukuvahaaste tässä harjoituksessa eli tätä tehdään vain kerran-kaksi, että idea aukeaa koiralle

Snöa oli tosi hyvä odottelemaan mutta siitä lähteminen oli vähän epäselvää. Siispä selkeä aloitusmerkki odottelun jälkeen, odottelu vihjeen alle ja Snöan hinnastossa odottelu on tosi halpaa

Palkka tarpeeksi lähellä kätköä 

Salainen agentti

Koiran päähän ajatusmalli: Jos kohtaat ongelman, yritä lisää.

Oma ajatus: Nyt kun Kompa tekee montaa lajia, sillä kannattaisi olla erilaiset virittelyt eri lajeihin. Esim. nyt otin sen kentälle ja tehtiin kieppejä, kontaktia yms sellaista, jolla lämppäisin tokoon tai rallyyn. Tavallaan saatiin tässä monta kärpästä yhden hinnalla, kun saatiin taas uusi hallikokemus ja Motivaatiolla järkätään monen lajin kisojakin, että Kompa sai kenttätreenitkin samalla. Mutta varmaan sille toisi selkeyttä erilaiset virittelyt omassa hallissa, jossa tehdään neljää lajia. Ehkä homma ei sit menisi aina ihan putkeen?!

Laitoin vielä seuraavana aamuna Ellille viestiä, jossa kysyin, millä välineillä nyt jatkaa. Hän lähetti mulle ratkiriemukkaan ääniviestin, josta irrotettuna yksi lause: "Kun tää ilmaisu on nyt niin kun tavallaan valmis..." 😂 No niin, johan sitä kolme kertaa treenattiin 😂 No joka tapauksessa Ellin mielipide oli, että nyt tehtäis suoraan kohdehajulla eikä kannata enää sekoittaa ruoanetsintää mukaan. Siispä nosessa oli kyllä aika iso edistysaskel! 

Tuplasunnuntai

14.6. pitkästä aikaa ison kentän treenit Ojangossa. Jokulla oli paikka ja Kompis pääsi 5 minuutiksi leikkimään.

Joku teki tätä versiota 1-23 mutta keppien tilalla meni putkeen ja wrapit 7, 12 ja 19 skipattiin. 

Rata meni oikeastaan aika loistavasti! Ekalla kierroksella tein leikkauksilla ja leijeröin kepit, kun Joku meni putkeen esteenä nro 21. Leikkaukset toimi hyvin, mutta leijeröinti oli huono vaihtoehto, koska jouduin odottamaan keppien alussa, että Joku irtosi. Näin ollen jäin aivan 6-0 putki-putki -kohdassa eikä mitään mahiksia ehtiä ohjaamaan takaakiertoa 23. Kokeiltiin sitten erikseen pätkä 13-23 ilman leijeröintiä ja tällä kierroksella ehdin takaakiertoon ihan helposti.

Toiselle yritykselle juomatauko väliin, palkan vaihto ja pari ohjausta vaihtui persjättöihin. Ja tää oli oikeestaan aika makee veto! Juoksin ihan saakelin lujaa ja ehdin joka paikkaan ja koirahan kulkee kuin unelma. Ainoastaan ihan viimeisellä takaakierrolla Joku ehti pikkuisen kysäistä mutta eihän sitä liian täydellinen saa olla 😁

Kompakuoriainen sai Jokun ajasta muutaman minuutin halliin tutustumiseen. Ensin meinasi vähän lähteä juoksemisen puolelle, kun samaan aikaan Pii poistui toisesta portista mutta onneksi Kompa tulee aina kutsusta! Kompa oli kyllä tosi innoissaan leikkimisestä eikä vierastanut uutta paikkaa ja esteitä. Homma meni ihan putkeen, mutta kun piti mennä putkesta putkeen, niin siinä iski Kompastuttaja. Meinasi jo olla vähän sekoilun makua, kunnes tajuttiin, että eihän eka putki syötä tokaan putkeen vaan kepeille! Ei Kompa parin treenikertansa jälkeen vielä niin hyvin osaa lukea rataa, että osaisi itse suunnistaa seuraavaan putkeen, joka on kaukana eikä linjalla. Takaperinketjutustoisto väliin ja sitten ekan putken alkuun, pieni keskittyminen, fokus etupalkkaan ja sit meni jo kivasti. Ja muistin jopa uuden palkkasanan!!

Ojangosta ajeltiin Agitokolandiaan, jossa Kompan tokotreenit. Pari koirakkoa oli poissa, joten aikaa oli vaikka hurumycket; tehtiin siis kahdessa setissä. Veera ehdotti, että ilakoitais aluksi ilman palkkaa ihan hetki yhteistyössä. Tää oli mun mielestä hyvä idea, josta voisi jalostaa tokoon virittelyn ajatuksella: virittely mallintaa suoritusta.

Jatkettiin  käsikosketuksen kertauksella, josta aivan äärimmäisen tärkeä ja mielenkiintoinen huomio. Tehtävänanto oli pyytää käsikosketusta Kompan pään yläpuolelta koiran istuessa. Kompa istui ja istui eikä todellakaan hypännyt käteen. Teki kyllä käsikosketuksen eri suunnasta ja vauhdista mutta ei istumasta. Sitten jossain vaiheessa sillä meni hermot ja se kävi kokeilemassa, pääsiskö lähimpään putkeen. Ei päässyt. Meinattiin jo, että nyt on liian vaikee, se on oppinut koskemaan vain vauhdista tai tietyssä kontekstissa. Kunnes Veera sai neronleimauksen ja kysyi, mikä mun käsimerkki odottamiseen on!!! No tietysti juuri tuo sama 🙈 Pentuparka siis luuli suorittavansa aivan oikeaa tehtävää "istu ja odota", ja mää häsläsin käteni kanssa koskemista 🙈  Kyllä oli taas vuoden koiranohjaaja -fiilis. Mutta olipahan havainnoillistava tapaus, kuinka Kompa varmasti yrittää parhaansa, jos vain ymmärtää, mitä siltä halutaan. Selkeys on jopa tärkeämpää kuin sopiva vaikeustaso!

Tässä vaiheessa Heidi ja Rin tulivat odottelualueelle, ja me siirryttiin vähän kauemmas. Veera keksi ehdottaa lelupalkkaa käsikosketuksesta. Se toimi aika kivasti! Vähän Kompalla tuntui tässä vaiheessa keskittyminen rakoilla enemmän kuin viime kerralla. Se oli aika korkeassa vireessä; varmaan agilitytreeneissä käyminen vähän pyöri vielä päässä. Mutta taas: selkeät tehtävät ja ohjaaja, joka tietää mitä tekee, auttavat koiran fokusta. Esim. nyt meinasin vähän unohtaa merkata spontaanit kontaktin käännöt häiriökoirakosta minuun päin.

Kolmantena juttuna ruutua valmiille lelulle. Tää meni ihan täydellisesti. Kompa juoksee kyl tosi hienosti ja varmasti kuolleelle lelulle ja osaa myös hyvin fokusoida. Veera muistutti, että virittely ei kuulostaisi vahingossakaan lähetyskäskyltä. Eli esim. "missä uutu" - "rrrruuuutuuun!"

Tauon jälkeen Veera näytti tällaisen leikin, että ensin jätetään yksi lelu taakse, sitten toinen lelu eteen ja sitten käännetään koira ja lähetetään sille ensimmäiselle. Tulee harjoiteltua lelun jättämistä, fokusointia ja kuuntelua. Vaikutti kivalta leikiltä! Viimeisenä juttuna tehtiin tokoluoksetulon esiastetta. Pyysin Kompan istumaan, Veera piti kevyesti valjaista. Kävelin matkan päähän ja tarkoituksena oli seistä tokoasennossa, kutsua ja matkan jälkeen jessata ja kaivaa lelu taskusta. Muuten meni täydellisesti paitsi että kuulemma mun käsi oli menossa taskulle ennen palkkasanaa 🙈 Eli tuohon pitää kiinnittää huomiota. Veera sanoi, että Kompa ei yhtään nykinyt tai ollut muuten lähdössä ennen lupaa vaan istui nakotti superkiltisti, vaikka Veera piti tyyliin yhdellä sormella. Kaarin mainitsi agitreeneissä starttien treenaamisen ja sama tuli ilmi tokotreeneissä. Eli nyt sitten odottaminen treenilistalle, kun Kompa näköjään luonnostaankin sitä tekee! 

Kivat treenit, mutta onhan tuplatreenit vielä vähän liikaa pennulle 😅

Uusi tokoryhmä!

 Viikolla 20 olin lomalla ja vietettiinkin ti-la mökillä. Yhdet pikkunoset otettiin; Justin kanssa vahvistettiin korkeita kätköjä ja Joku sai tehdä helpommat Justin kätköistä. Kompa treenasi ohjaajahäiriötä videolle. Lisäksi Kompan kanssa todettiin dilemma, että se keksi tarjota istumista liian herkästi, koska sillähän palkan saa. Siispä otetaan nyt askel taaksepäin ja tehdään kuuri kiipeiltäviä ja vaikeasti tavoiteltavia ruokakätköjä, ennen kuin jatketaan ilmaisun kanssa. 

Sunnuntaina 17.5. viikon ainoat varsinaiset treenit: Kompan ekat tokotreenit Pihalla. Just oli myös mukana, ja sen kanssa käytiin odotellessa treenaamassa rallyn käännöksiä juosten ja hitaassa käynnissä. 

Uuden tokoryhmän kouluttaja on Korhosen Veera, joka on mulle tuttu aiempien koirien kanssa. Olin laittanut koko kauden toiveeksi sosiaaliseen palkkaukseen panostamisen, kun mä niin helposti sorrun pelaamaan palkkojen kanssa koko ajan. Ja sit toki pitää löytää myös tasapaino sos palkan riehakkuuteen, ettei ala tulla haukkua, kuten sen kerran, kun olen asiaa treenannut. Toinen yhtä tärkeä toive on koiran aktiivisuus ohjaajaa kohtaan - ei toisinpäin - ja lisäksi olisi kiva saada Kompa paremmin tarjoamaan sivullehakeutumista kuin mun aiemmat koirat 🥰

Veera pysyi kadehdittavan hienosti treeniaiheissa kiinni. Aloitettiin heti sosiaalisella palkalla. Kompa oli aika vauhdikkaalla tuulella ja ensimmäisestä "näytä, miten te ootte tehny" -kerrasta ei meinannut tulla mitään. Sitten Veera antoi mulle selkeät ohjeet, että nyt tee näin ja näin, ja sitten se onnistui ihan täydellisesti 😍 Eli siis mä omaa epävarmuuttani olin sählännyt, mutta heti, kun mulla oli selvät sävelet, pystyi pentukin toteuttamaan pyydetyt tehtävät. Ihme juttu. 

Olin sanonut muille ryhmäläisille, että meidän vuoron aikana saa mieluusti tulla muitakin koiria reunalle odottamaan. Koska oltiin sovittu, että ryhmätreeniosuus on meidän vuoron jälkeen, tuli kentän reunalle aidan taakse peräti neljä koiraa! Kompa aina kääntyi katsomaan, kun portti kävi, mutta sitten taas jatkoi yhteistyötä. Veera vinkkasi, että kun pyydän Kompan vaikka sivulle, suuntaisin sen poispäin katsomosta eli että ei istuisi mun vieressä suoraan kohti muita koiria, koska silloin huomio herkemmin herpaantuu. No selvähän se, mutta ei taas siinä touhutessa tullut mieleen.

Seuraaminen molemmin puolin näyttää hämmästyttävän hyvältä ottaen huomioon, että ollaan treenattu sitä n. 2 kertaa. Sen palkkaamisessa Veera kuitenkin huomasi, että Kompa herkästi kääntyy vähän vinoon. Siispä korjailtiin vähän mun käden asentoa, mikä suoristi koiran heti. Lisäksi harjoiteltiin sitä, että hidastan ennen pysähdystä, että Kompa saa jalkansa järjestykseen ennen perusasentoon istumista. Hämmentävin hetki oli kuitenkin se, että Veera ehdotti sivuaskeleiden kokeilemista - ja Kompa toteutti ne 😍 Kuka sille on sellaista opettanut?! 

Tässä vaiheessa Kompis alkoi olla jo aika väsynyt, silmät seisoi päässä. Todettiin, että nyt katotaan jotain temppujuttuja namin kanssa, ei tarvii enää keskittyä niin paljon. Olin valittanut Veeralle, etten oo saanut Kompalta yhtään maahanmenoa, johon oisin tyytyväinen: se ei "putoa" maahan vaan menee "hissillä". Siihen saatiin tukitaitotreeniksi käsikosketukseen hyppäämisen.

Yhteistreenin aikana Kompa enimmäkseen vain leikki, koska se ei käytännössä katko leikkiä ollenkaan, vaikka muut koirat tekisi mitä. Paikkisriviin kuitenkin laitoin sen vain tutustumismielessä ja hienosti meni! Ens kerralla sitten Kompalle kunnon tauko yhteistreenin ja oman vuoron välillä. Veera muistutti, että kun se jaksaa niin käsittämättömän pitkään keskittyä, niin on varmasti iso kiusaus tehdä liian pitkään ihan vahingossa. Pitää olla tarkkana tän asian kanssa.

Torstain agitreeneissä mulla oli pelkkä Joku mukana. Oltiin muutettu viikkorataa tosi paljon ja vielä paikan päällä muutettiin lisää, kun 7- ja 14-hypyt vaihdettiin suoritettavaksi edestä. Jokun versiossa mentiin A:n vieressä oleva putki keppien ja A:n asemesta. Koska tällä kertaa tehtiin viimeisenä, tehtiin sellainen radikaali veto, että poistettiin kepit kokonaan radalta. Tuli kummasti lisää tilaa ja esim. 11-12-väli oli mahdollinen. Kokeiltiin sitä veto+takaaleikkaus -vaihtoehdolla sekä persjätöllä. Kumpikaan ei ollut mitenkään erityisen paljon toista parempi. Rata oli loppujen lopuksi aika vaikea, ja treenien jälkeen mietittiin Hannan kanssa, että pitää ruveta laittamaan johonkin kohtaan rataa helpompi osuus, että möllikoiratkin voivat tehdä pidempää pätkää.

Kotinoset ja torstaitreenit

 Viikko sitten sunnuntaina toteutin pitkään suunnittelemani iltalenkin yhdistettynä noseiluun. Olin käynyt ensin pyörällä laittamassa kätköt ja sitten iltalenkillä käytiin etsimässä ne. Ensimmäinen rasti oli rannalla oleva laituri, johon oli tarkoitus nostaa Just. No se hyppäsikin sinne itse 🙈 Siinä oli haastava kätkö puunraossa, oli levinnyt ihan koko laituriin. Pelastusrenkaassa joenrannalla oleva kätkö oli helpompi. Toinen rasti nuorisokahvilan takaseinä, johon laitoin ensin kulmaan saavuttamattoman, sitten lähekkäiset kätköt. Kulmakätkön Just ilmaisi ihan superhienosti ja myös tarttui siihen lähikätkönä. Takaseinän piiloista eka oli ihan täydellinen mutta kun tein sosiaalisen palkan poispäin, niin jatkaminen ekan kätkön ohittaen oli haastavaa. Eli näissä pitää muistaa, että jatkaminen tulisi aina eri suuntaan, niin turhauma ei nousisi. 

Lenkin jälkeen vielä pyörävajoille. Toinen vaja oli tyhjä, leikkivälinevarastossa oli yksi kätkö ja toisessa vajassa kolme kätköä. Tein ensin "haluutko mennä tonne vai tonne" -alustuksen tyhjän tilan ja leluvaraston ovilla. Just halusi mennä molempiin, joten käytiin ensin tyhjä. Leluvarastossa oli roikkuva kätkö heti ovelta vasemmalle. Just kävi ensin koko tilan ympäri vastapäivään, roikkuvan kohteen ilmaisu meni superhienosti.

Toisessa pyörävajassa oli 140 cm korkea kätkö, tunkeuduttava kätkö seinän ja pyörän välissä sekä kätkö, jonka olisi pitänyt olla ihan yksinkertainen kätkö pyörän lukossa, mutta huopatassu oli tippunut maahan pyörien väliin, joten siitä tuli vahingossa saavuttamaton. Tämä jälkimmäinen ja korkea olivat aika lähekkäin. Just sai kiinni molemmista hajupilvistä mutta ei lähtenyt hyppimään seinille vielä ekoista nenännostoista. Koetilanteessa mun olisi kuulunut tossa lähteä ohjaamaan seinälle, mutta treeneissä annan Justin itse ratkoa. Just otti ensimmäisenä pyörien välissä olevan kätkön yritettyään änkeä sinne joka puolelta.

Otin tähän sosiaalisen palkan ja jatkettiin toiselle puolelle vajaa, josta video alkaa. Tunkeuduttavan kätkön paikannus ja ilmaisu sujui erinomaisesti. Tästä myös sosiaalinen palkka, jonka jälkeen Just lähti tarkentamaan korkeaa piiloa. Selvästi kyllä tiesi, missä se oli. Sen ilmaisusta tuli sitten superpalkka. 

Torstaina agissa ohjaustreenit, joiden teemana innit ja poikkarit. Tehtiin kolmessa pätkässä, joista jokaisessa oli kaksi erityistä tarkkuutta vaativaa kohtaa. Olin ihan tyytyväinen tähän ratasuunnitelmaan ja numerointiin. Innit olivat tarpeeksi helpoissa kulmissa, että kaikki saivat niille onnistumisia sujuvasti kovasta vauhdista. Poikkarikohdissa päästiin oikeasti treenaamaan ajoitusta ja kaarretta. Todella hienoa settiä tuli kaikilta koirakoilta ja ohjaajilta tuli hyvää palautetta radasta.

Just treenasi kouluttamisen jälkeen vähän tokoa. Tehtiin seuraamista erilaisia pätkiä vaihdellen palkkauskohtaa. Toisena skarppina pysymistä luoksarin alussa eli jätin koiran ja vapautin yhtäkkiä namipallolle tai kutsuin jo kävellessäni pois. Käytin tässä myös peiliä apuna eikä Just kyllä yhtään haistellut tai tehnyt muuta sijaistoimintaa odottaessaan. Lopuksi tehtiin kokonainen luoksari ja nopeasti oli oppi mennyt perille, kun Just ei enää malttanut odottaa käskyä 😂 Samaa tehtiin myös kaukojen alussa, eli jätin koiran kävelin pari askelta ja pyysin istumaan tosi nopeasti. Lopuksi kokonainen liike pidemmällä käskyvälillä, ja tässä Just kuunteli hienosti.

Kotinoset + agi

Viime viikolla ei ollut muita treenejä kuin torstaitreenit, joten tiistaina tein Justin kanssa porukoilla kotinosea. Edellisen kerran oli ollut totaalisen paskat treenit, niin nyt yritin oikein maksimoida mahdollisuudet onnistua: olin ottanut erityisen voimakkaan Aromazonen laventelin kotoa ja laitoin kätköt sellaisiin paikkoihin, joista tiesin, että haju leviää. 

Ekana oli labyrintti olohuoneessa. Tässä mokasin itse, kun olin laittanut kätkön takimmaisen tuolin oikean jalan yläkulmaan mutta kääntänyt tuolin niin, että se olikin minusta katsottuna vasen jalka. Just joutui pari kertaa ilmaisemaan, ennen kuin tajusin, että onhan se oikeassa kohdassa.

Kellarin isossa tilassa oli kaksi kätköä: ensimmäinen saavuttamaton kaapissa ja toinen lämpöputkessa n. 130 cm korkea. Lämpöputkella tuli ihan omituinen ilmiö, kun Just ilmaisi satavarmana kolmesti 40 cm liian alas. Eli ilmeisesti putken eristekangas haisi niin voimakkaasti, että Just oli mielestään tarpeeksi lähellä. Kolmannelta ilmaisulta en enää keksinyt muuta kuin että tein pienen sosiaalisen palkan ja jatkettiin.

Kaappikätköllä sen sijaan Just teki aivan upean kohdennuksen käyden kaapin ritiläoven erittäin tarkasti läpi, kunnes löysi tismalleen lähimmän kohdan ilmaista ja tästä olikin hyvä palkata.

Nyt toteutin sen, mitä viimeksi yritin, että ensin yhdessä tilassa saavuttamaton kaappikätkö, sitten toisessa tilassa kaapissa häiriö ja kätkö jossain muualla. Saunaneteisessä oli kaapissa avattu fetajuustopurkki, ja kätkö oli kiivettävä lämpöputkessa. Tässä oli erityisen upeaa se, kuinka hienosti Just selvitti reitin penkin päälle, kun oli ensin saanut hajun penkin alta. Sitten se vielä siirtyi sivusuunnassa kahdella jalalla ikkunalta putkelle, mitä ei yleensä kovin herkästi tee. Joten sen kunniaksi video!

Viimeiset tilat pesuhuone + sauna: kätköt suihkun viemärissä ja saunan ylälauteen yläpuolella lampussa maksimikorkea. Jee, sain tehtyä onnistuneen miinusmatalan kätkön! Oli hienon näköistä, kuinka Just surffaili matalalla olevia kohteita ja sitten itsekin ihan hölmistyneenä bongasi kätkön viemäristä ja ilmaisi kysymysmerkit pään päällä. 

Saunaetsinnöissä se on aiemmin esittänyt sellaisia kamikadzekiipeilyjä lauteilla, että olen pitkään laittanut kätköjä, jotka saa lattiantasosta. Nyt olin kuitenkin laittanut penkit niin, että niille olisi turvallista kiivetä, mutta Just hinkkasi kuitenkin penkkien alla minuutin verran löytäen kuitenkin hajupilven vasemmasta takanurkasta. Sitten totesin, että paras ohjata se hyppäämään lauteille turvallisesti ja ohjasin tarkasti. Ylälauteelta bongasi kätkön hienosti, mutta sitten tuli haaste, kun päätuki oli sellaisessa paikassa, että haittasi ilmaisua. Kolme kertaa Just kävi kohdentamassa, ennen kuin sai tassunsa aseteltua sellaiseen ilmaisuun, että käänsi katseensa muhun.

 Jos kokeessa olisi ollut aika loppumassa, niin olisin ostanut tuon ekan, mutta koska oltiin treenaamassa, niin annoin sen itse päättää, koska lukitsee vastauksen.

Torstaina toivetreenit. Hallissa oli mahdollisuus tehdä koko hallin kiertävä baana, jolla kaikki erikoishypyt. Tehtiin sitä ensin kerran ympäri, sitten toisella kertaa tehtävänä kääntyä päätyhypyltä keskelle. Oli tarkoitus tehdä ihan peruskäännös, mutta siihen oli niin luonteva tehdä vastakäännös, että sellainen lipsahti. Joku kääntyi tosi tiukasti. Otettiin sitten vielä uudestaan niin, että tein peruskäännöksen ja Joku kääntyi yhtä varmasti mutta loivemmin. Hanna oikein hykerteli, kuinka oppikirjasta oli Jokun vastaukset ohjauksiin 😍

Toisena juttuna innejä. Ensin oikealla kädellä keskellä hallia olevilla hypyillä. Nää onnistui molemmat ekalla yrityksellä. Sitten kuvassa näkyvällä asetelmalla putki-hyppy-in. Tässä tuli haasteita mun liikkeen kanssa. Otettiin sitten kerran kutsu käteen namille, sitten inniohjaus paikallaan ja sitten sellainen versio, että lähdin liikkeelle, kun Joku oli varmasti lukinnut puolen. Tää oli mahtava treeni, koska opin itse säätelemään liikkeeni ajoitusta ja suuntaa. Jokulle on hirveän tärkeää, että se lukitsee innipuolen jo ennen edellistä estettä, koska tekee päätöksen siellä. Koska päivän termi oli "tulevat vahvuudet", niin todettiin, että innit on menneet paljon eteenpäin, nyt pitää vain vakiinnuttaa ajoitus ja vahvistaa liikehäiriön sietoa.

Just teki vapaavuorolla samalla asetelmalla kuin sunnuntaina Ninan treeneissä paitsi että aloitin kierrolla. Ensin Just meinasi mennä putkeen, sitten ruutuun. Sitten sanoin sille "nyt riittää" ja sen jälkeen löytyi kierto 😂 Palkaksi kiertämisestä sai mennä mun takana olevaan putkeen. Saatiin useampi ihan tosi hieno toisto ja vähän eri variaatioilla. Välissä otettiin yksi ruutu ja sitten vielä kierto ja löytyihän se kiertämisen riemukin sieltä.

Mervi ja Nina

 Viime viikon perjantaina Mervin treenit. Mä olin toivonut monitilaista sisäetsintää, jossa pitäisi kertoa valkulle, mitä näkee ja sen mukaan sitten päätellä, onko tila tyhjä vai ei. Sellainen etsintä saatiinkin, mutta itse tehtävä meni aika pieleen. Ekassa tilassa oli nimittäin kätkö tiiliseinänreiässä, ja haju kyllä levisi, mutta pyöri ilmeisesti ilmastoinnin takia niin, että se ei vahvistunut kätkölle. Just nimittäin selkeästi seurasi hajua aina ja sitten kadotti sen. Viisi minuuttia meni ja mun piti ohjata hyppäämään seinää vasten, ennen kuin löysi tarkan kolon. 🙈 

Sitten mentiin seuraavaan kahteen tilaan. Eka reaktio tuli vessaan, sitten Just haistoi toisen tilan ja palasi vielä haistelemaan tarkemmin vessaa. Arvasin, että siellä ois kätkö, mutta olikin tyhjä. Jatkettiin sitten vielä yhteen tilaan, jonka ovenkarmilla Just teki äkkikäännöksen. Siitä sanoin suoraan, että tuolla on kätkö ja sitten Just käytännössä jo oli ilmaisemassa. Etsittiin vielä hetki tyhjää, kunnes ilmoitin valmiin.

Toisella kierroksella tehtiin saavuttamattomia tietämättä, että tilassa on pelkkiä sellaisia. Ensimmäisestä ilmoitin heti Justin eleistä, että tuolla on saavuttamaton. Toinen oli kevythäkissä käytävän päässä ja koiran piti mennä sinne ihan päätyyn asti, koska hajupurkki häkin sisällä oli auki nurkkaan päin. Kolmas oli taas kelassa ja siinä kävi niin, että Just oli saanut sermin toiselta puolelta hajun häkkikätköstä, sitten ohjasin sitä tuoleille, joissa ei ollut kätköä ja se turhautui ja rupesi valittamaan mulle. Tässä kohtaa seisoin osittain kätkön edessä, joten on mahdollista, että Just valitti mulle sitä, että ohjaan sitä tyhjille kohteille. Haisteltiin sitten lipastopöytä, minkä jälkeen mentiin ständinurkkaan, jossa ei oltu vielä käyty. Siellä ei ollut mitään, joten palattiin vastakkaiseen nurkkaan, josta Just löysi hyvin. Oli Justilla oli ihan kivat treenit, vaikka mä en saanut treenattua, mitä halusin.

Sunnuntaina Ninan tokon tokavika kerta. Olikin reilusti treeniaikaa, kun meitä oli vain 2 paikalla. Mulla oli suunnitelmissa tehdä ruudun ja kierron erottelua sekä kisamainen. Aloitettiin erottelusta. Kerroin ensin, että tää on asia, jonka treenaaminen aina päättyy siihen, että meillä menee hermot, joten valmistin Ninaa siihen, että rauhoittelee mua ja muuttaa treeniä tarpeeksi nopeasti, jos siltä näyttää. Nina ensimmäisenä suorapuheisuuttaan kysyi, onko tämä sellainen asia, jota todella tarvitsen kokeessa, olenko varmasti halukas vääntämään koiran kanssa kättä asiasta. Tämä oli erittäin validi kysymys ja laitettiinkin sellainen asetelma, kuin kokeessa on näkynyt.

Nina mietti, onko kyse motivaatiosta vai bongauksesta ja kysyi multa, miten oon opettanut bongaukset. Tuijotin hetken hölmistyneenä, että pitäisikö mun muistaa 11 vuotta sitten tapahtuneita asioita 😂 Nina pyöritteli silmiään ja kokeiltiin sitten ensin niin, että ruutu oli hallin etupäädyssä ja kierto takapäädyssä. Nää meni tosi hienosti. Sitten laitettiin kierto tehtäväksi poikkisuuntaan ja tästä alkoivat ongelmat. Just vaan kääntyi sivulta 90 astetta ja ois mennyt ruutuun. Lähettiin muokkaamaan lähestymistä, että kohti kierron lähetyspaikkaa kävellessä jo kysyn "missä kierto", en vasta perusasennossa. Nina heitti myös, että mites se namikuppi, jolla saatiin Just alunperin juoksemaan esteiden ohi kiertohässäkässä. En oo tainnut itse keksiä käyttää sitä pelkän kierron treenaamiseen! Eka toisto ei onnistunut mutta sitten lähti sujumaan. Välissä otettiin ruutu, jossa Just ei mennyt tarpeeksi pitkälle. Tän perusteella oon siis ollut ihan oikeassa siinä, että en ole treenannut tätä asiaa. Tulee vaan huonoa mielentilaa. Ruutu ainakin menee aina parhaiten, kun sitä treenaa vain sen kerran ja pitkästä matkasta.

Kisamainen otettiin eri setissä ja siinä tehtiin liikkeestä maahan, hyppynouto ja kaukojen eka vaihto. Nää meni kyllä aika kivasti. Kaukoissa Just näytti vähän siltä, että jäisi jumittamaan, mutta päätti sitten kuitenkin nousta istumaan, mikä olikin hyvä, kun pääsin palkkaamaan suoraan siitä. Oli tarkoitus tehdä 4-5 liikettä mutta vähän huoletti Justin ja oma mielentila kiertotreenin jälkeen, niin kutistin sarjan tuohon 2,5 liikkeeseen. Ehkä ihan hyvä valinta, koska jäi tosi hyvä fiilis. 

Paikkaistuminen tehtiin vielä loppuun ja se meni oikein mukavasti.

Maanantai ja torstai

 Maanantaina mun ryhmän nosetreenit Uraputkessa. Oli kolme teemaa: labyrintit, korkeat kätköt ja tuomarihäiriö. Labyrintit tehtiin itsenäisesti ovipäädyssä, kuvassa villein niistä. Kätkö taas kerran klaffituolissa. Oli myös ohjeena, että jos uudelleenkohdennus on koiralle ok, voi appari palkkaamisen aikana vaihtaa joidenkin kohteiden paikkaa, että koira joutuu etsimään uuden reitin. 

Yksi kätkö oli pöydänjalan yläreunassa, ja pöytä oli peitetty lakanalla. Haju oli siis tarttunut lakanaan aika voimakkaasti, ja koiran piti ensinnäkin tajuta, missä haju on vahvin ja lisäksi tunkeutua lakanan alle. 

Lisäksi "katsomotreeni" uusittiin, kätkö oli jälleen seinässä matalalla, mutta tällä kertaa tuolit olivat kiinni toisissaan eli koiran piti joko ryömiä tuolin alta tai änkeä kahden tuolin välistä. Kira oli ehdottanut yli hyppäämistäkin, mutta ohjaajansa onneksi torppasi idean. Ohjeeksi annoin, että antakaa koirien hinkata tuoleja ihan vapaasti ja itse keksiä, että vahvin haju ei olekaan tuolissa. Upeasti yksikään koira ei tehnyt ilmaisua tuoleihin hilloamisesta huolimatta! 😍

Korkeita kätkö treenattiin seinällä näkyvillä henkareilla, joilla korkeutta 130-135 cm. Ensin meinasin tehdä kardinaalimunauksen, kun laitoin kätkön patterin yläpuolella olevaan henkariin. Hajuhan lähti kattoon ja vilkutteli sieltä! Onneksi otin Justin nollakoirana, vaikka treenien oikeastaan olisi pitänyt jo alkaa. Just kyllä haisteli ylöspäin mutta ei ilmaissut ohjauksistakaan huolimatta, ja lopulta alkoi ihan selkeästi valittaa mulle, että paska kätkö!!! Siinä vaiheessa laitoin käden patterin yläpuolelle ja tajusin virheeni. Oispa ollut maailman epäreiluin korkeiden treeni! 

Mut pelasti Justin lisäksi se, että kätköt oli kohteissa, joita oli helppo siirtää. Vaihdoin siis kätköt keskimmäisiin hengareihin, ja sitten ne pelitti aivan loistavasti. Ja siis mun ryhmän koirat ilmaisivat näitä niin upeasti, etten edes tiennyt, kuinka hienosti kokemattomimmatkin osaavat ilmaista noin korkeat!! Ohjaajille oli tässä tehtävänä sanoa ääneen heti, kun näkevät koirassa reaktiota. Justiltahan tulee yleensä pieni piip ylöspäin, jos tarvii ohjausta korkealle. Ryhmän koirista suurin osa teki nopeita käännöksiä tullessaan hajupilveen. Ja labbiksesta toki kuuli, kun nuuskutus alkoi 😍

Vielä oli korkea kätkö kaapelikelassa. Tässä oli mahdollisuus tehdä penkin kanssa kiipeilytehtävänä tai ilman penkkiä kurotus- tai nostotehtävänä. Useimpien kanssa tehtiin molemmat variaatiot ohjaajan toivomassa järjestyksessä. 

Tuomarihäiriötreenissä ekalla kätköllä tein ilkeän källin ja vastasin löytö-ilmoitukseen: "Öö... väärin... eiku sittenkin oikein!" En ajatellut kovin montaa kertaa tuollaista tehdä, mutta koska yhdelle meidän seuralaiselle oli käynyt noin kokeessa laatikoilla, niin kerran hyvä tehdä treeneissä. Toisella kätköllä kysyin "tarkentaisitko" ja harjoiteltiin koreografiaa. Tarkennuspyyntö pitäisi kyllä ottaa ihan järjestään mukaan treeneihin, että ohjaajat eivät sitten hermostuisi, jos näin käy kokeessa. Joillekin koirille tämä aiheutti epävarmuutta, ja niiden kanssa sitten harjoiteltiin kertomaan kätkön paikka kehuäänellä: "Hieno tyttö, olitpa taitava, kätkö on mustassa kassalippaassa, superisti meni" jne. Tosi kivat treenit oli kaiken kaikkiaan, ja ihmeellisintä oli, että lopetettiin ajoissa, vaikka kaikki oli paikalla - oltiin oikeasti etuajassa valmiita! Niin ihanaa, kun on tällainen ryhmä, joka ymmärtää, että joskus treenit menee yliajalle ja joskus ollaan valmiita aiemmin.

Torstaina olin yksin kouluttamassa Hannan lomaillessa. Tällaista rataa tehtiin, mutta täytyy myöntää, että Jokun kanssa meni melkoiseksi soveltamiseksi ilman keppejä ja A:ta. Vähän sekava olo siis jäi itselle. Jokulla oli kuitenkin mahtavaa, kun radassa oli vauhtia ja mentiin putkesta putkeen aika monta kertaa.

Just teki vapaavuorolla tokoa, nyt kun tassu on varmasti parantunut.  Tehtiin ensin kiertoa niin, että taustalla oli ufomerkkejä. Just ei oo varmaan ikinä kiertänyt noin hienolla vauhdilla ja motivaatiolla!! Tehtiin kolme toistoa eri kulmista ja kaikilla yhtä hyvä fiilis. Lisäksi tehtiin jäävät läpi ja vähän seuraamista ahtaissa paikoissa sekä yksi hyppynouto.

Tiistain aamutreenit ja torstain iltatreenit

 Tiistaina 28.1. aamutreenit Annikan kanssa. Just teki kisamaisen avoimen, koska halusin vain kokeilla, miltä se tuntuu. No hyvältä! Tehtiin kahdessa osassa. Ensin ruutu voittajan versiona, mutta kutsu tuli ajoissa eikä seinää päin. Sitten liikkeestä istuminen, jossa tein ison avun tarkoituksella. Hyppynouto meni aivan suvereenisti. Kaukoissa välipalkkasin ekasta istumaannoususta. Ekan setin viimeisenä kierto kohti penkkiä, jolla oli kasseja, ja putkikin tyrkyllä. Onnistui ekalla yrityksellä, joten tästä palkkaus. 

Juomatauon jälkeen uusi kehääntulo, josta luoksetulo + seuraaminen. Seuruusta purkkipalkka, kun oltiin tehty jo aika pitkään ja Just oli edelleen hyvällä fiiliksellä liikenteessä. Tuntui kyllä rentouttavalta ja varmalta ja kivalta ja mitä näitä on.

Joku teki pitkästä aikaa poiskutsuja apparin kanssa. Taisi tulla yksi stiplu. Tärkeintä oli, että Joku oli ihan normaali ja rento edellislauantain gamblers-ahdistuksen jälkeen.

Torstaina agitreeneissä tällaista rataa. Jokun versio aloitettiin 15 - keinu nro 3 ja siitä eteenpäin, kasina tehtiin uudelleen putki, mistä oli haasteena kääntää koira hypylle. Nro 16 olisi ollut liian tiukka pyöritys, joten otettiin 15 saksalaisena ja jatkettiin siltä suoraan 17:lle.

Tää oli taas sellainen "kaikki onnistuu" -treeni! Kun viimeksi ei lähtenyt millään, niin nyt kaikki vain sujui! 9-12 kokeiltiin kolmella eri ohjauksella ja kaikki osattiin. Saksalaisessa ei oo enää tullut moneen viikkoon yhtään virhettä. Erityisesti tää treeni lämmitti sydäntä siksi, että Joku oli ihan täysin oma itsensä. Jo rataantutustumisen jälkeen se hyppi häkissä etujalkoja, että mun vuoro mun vuoro. Ei mitään ongelmaa leikkimisessä eikä missään muussakaan. Siispä pilli bannataan Jokun treeneistä ja toivotaan, että se oli siitä.

Koska viikolla oli jo kahdet tokotreenit, otettiinkin kouluttamisen jälkeen nosea. Janina oli tehnyt kätköt Uraputkeen. Ekana oli tuolipinot, joissa syvät kätköt. Tää oli kyllä aika erikoinen suoritus, kun Just teki ilmaisun myös siihen pinoon, jossa ei ollut kätköä!? Jatkoi kyllä siitä matkaa. Viimeiselle tuolille teki aivan oppikirjamaisen pyrkimisen ja ilmaisun. Toisena oli myös syviä kätköjä putkenpainojen sisällä. Siihen tuli hyvä etsintä kaikin puolin. Tuolipinot pitää siis toistaa vielä.

Myös labyrinttia oli toivottu ja tällaisen kivan Janina oli tehnyt, paitsi kuvasta poiketen siivekkeitä oli vielä neljä enemmän. Kätkö oli klaffituolissa. Just meni kätkölle kolmea eri reittiä eli tää meni aivan upeasti!

Sitten hallin perällä oli seinäkätkö, jossa treenasin kätkön edessä seisomista. Ensin Just ei voinut tulla ollenkaan kätkölle, koska blokkasin sen. Kun sitten lähti tarjoamaan kohti jyräämistä, mä astuin askeleen taaksepäin ja Just pääsi kätkölle. Tässä näytti ihan lamppu syttyvän! Otettiin vielä uudelleenkohdennus tähän ja nyt Just lähti jo vähän rohkeammin päin. Tää treeni pitää pian toistaa, että Just oppisi siirtämään mua.

Uudelleenkohdennuksia tuli muutamalla alueella tällä kertaa ja ne on alkaneet sujua jo tosi paljon paremmin kuin ennen. Just ei enää hermostu siitä, että käyn hitaalla vaan näyttää kätkön uudelleen ilman lisäkäskyä tai roskakäytöksiä. Olipas motivoivat pikkutreenit! 

Ninan toko + gamblers

 Sunnuntaina 19.1. Ninan toko. Oltiin tällä kertaa Uraputkessa. Ostin Chilin paikan Jokulle. Koska olin maininnut kaipaavani ihmishäiriötä, Hanna oli ottanut poikansa mukaan, mikä oli ihan mahtavaa, kun häiriöihminen "ei kuulunut ryhmään". Jokuhan on tosi tarkka siitä, kuka kuuluu meidän ryhmään ja lähtökohtaisesti haukkuu kaikki muut. Nyt päästiin harjoittelemaan sitä, että me oltiin jo valmiiksi hallissa, kun muut tuli sisään, ja sain Jokun pysymään 100 % treenifokuksessa, yhtään ei lipsahtanut vahtiminen päälle! Seuraavaksi me treenattiin väkijoukossa kulkemista eli muut hiihtelivät hallissa ympäriinsä ja me tehtiin Jokun kanssa "tässä-seuraamista" namin kanssa. Tää oli kanssa ihan mahtava harjoitus, koska aluksi Jokun häntä nousi pari kertaa hetkellisesti, kun se bongasi ihmisten joukosta Hannan pojan, mutta sen isompia reaktioita ei tullut. Koko ajan pysyi seuraamisessa ja iloisena tekemässä. 😍  eikä lopuksi enää reagoinut, vaikka mitä olisi tapahtunut.

Sen jälkeen Joku sai vielä tehdä tokohommia ilman häiriöitä. Tehtiin ainakin alo-hyppy, ruutu+kutsu, luoksari ja nouto. Ruudusta kutsu olikin uusi temppu. Huomionarvoista luoksarissa ja hypyssä oli se, että luoksarissa autoin Jokun sivulle ihan namilla, hypyssä vain ihan minimaalisella käsiavulla. Ei se tarvii namikättä tuossa!! Ihan hienosti tulee sivulle vain pienellä ohjauksella.

Just teki ensin kiertoa ihmishäiriöllä. Tehtiin kohti väliaitaa ihmisten roikkuessa siinä aidalla ihan kuin kokeessakin. Eka toisto oli todella mielenkiintoinen: Just lähti epämääräisesti kiemurrellen ja aattelin jo, että se vaihtaa johonkin muuhun aktiviteettiin, esim. tiiliseinälle. Mutta ei! Lopulta se kuitenkin sisuuntui ja kävi kiertämässä, mistä tietysti välittömästi jessasin ja palkkasin vauhdikkaasti. Otettiin vielä 2 toistoa aina ihmisten paikkaa sekä lähetyspaikkaa vaihdellen ja nää Just teki todella itsevarmasti ja määrätietoisesti 😍 

Toisena juttuna hyppynoutoa. Oltiin välitauolla Hannan kanssa harjoiteltu kapulan heittämistä, mikä oli onnistunut vaihtelevalla menestyksellä. Nina myös kehotti kiinnittämään huomiota, miten päin koira ottaa kapulan suuhun ja kumpaan suuntaan kääntyy. Tuon perusteella sitten pitäisi katsoa, mihin kohtaan estettä asettuu lähtöpaikalle ja mihin kohtaan tähtää kapulan. Mä en ole asiaan kiinnittänyt huomiota, mutta kun heitin kapulan, se lensi luontevasti sellaiseen paikkaan, että kun Just nappasi sen oikealle kääntyen, oli suoralla linjalla esteeseen nähden. Eli olen alitajuisesti kuitenkin tiedostanut tämän!

 Viimeisenä käskyjen ottamista ilman kontaktia eli jos Just sattumoisin pudottaa kontaktin juuri, kun olen sanomassa käskysanaa, niin se suorittaisi tehtävän kuitenkin. Tehtiin maahan-menolla ja seuraamaan lähtemisellä. Hanna ramppasi ovesta ulos ja sisään, Nina liikkuroi. Onnistumisprosentti taisi olla 100 😍  Toistojen myötä Just myös lakkasi reagoimasta ovihäiriöön eikä vahingossakaan pudottanut kontaktia. Ai että, tällaista sen kanssa olisi pitänyt treenata viimeiset 10 vuotta!! Aivan loistavat treenit molemmille koirille!

Lauantaina 25.1. seuran järjestämä gamblers-koulutus Jokun kanssa. Maija oli tosi hienosti rakentanut illan ohjelman. Ensin oli teoriaosuus Uraputkessa. Joku sai olla mun vieressä häkissä. Ihan mukavasti ymmärsin gamblersin säännöt ja kuviot. Sitten päästiin Agitokolaan treenaamaan. Radassa piti olla kohdassa B putki, mutta yksi putki olikin käyttökiellossa, joten vaihdettiin siihen rengas, mikä aiheutti vähän hankaluuksia ratasuunnittelussa.

Teoriaosuudella jokaisen piti listata koiransa supervoimat. Mä laitoin estelukitukset, yhdessä kiihdytykset ja eteenpäin irtoamisen. Näiden perusteella suunnittelin Jokulle radan, jossa päästäisiin mahdollisimman paljon kiihdyttelemään. 68 pistettä oltaisiin haalittu tällä radalla.

No, sitten alkoi vastoinkäymiset. Tehtiin tokana, Joku odotti lenkin jälkeen hallin isossa häkissä ihan niin kuin aina ennenkin. Otin sen sieltä ulos ja tehtiin häkkialueella lämppätemppuja. En ole ihan varma, missä kohtaa tarkalleen, mutta yhtäkkiä Joku hiippaili ulko-ovelle ahdistuneen näköisenä. Mä tietysti säikähdin, kun viimeksi tällaista on käynyt n. 4 vuotta sitten. Yhtenä muuttujana oli pilli, jota meidän treeneissä ei ole yleensä käytetty, ja rupesin epäilemään, pelkäsikö Joku sitä ääntä. Siispä me poistuttiin pihalle ja jatkettiin temppuilua siellä. Jokulla oli ihan pakoreaktio päällä, se ois jatkanut saman tien matkaa metsään. Jäin kuitenkin siihen parkkikselle pelaamaan sen kanssa ja sainkin sitä paremmalle mielelle.

Kun meidän vuoro tuli, sanoin, että ei käytetä pilliä varmuuden vuoksi. Joku tuli halliin nihkeästi mutta kentän puolelle sitten paremmalla ilmeellä. Ei halunnut leikkiä sukkapallolla, mutta namit ja namipallo kelpasi. Juoksutin sitä ensin vähän, että rentoutui ja sitten tehtiin rataa mahdollisimman vauhdikkaasti ja iloisesti. Ihan ei ollut sellainen raketti kuin yleensä ekalla vedolla, mutta ihan ok kuitenkin liikkui. Rata meni muuten ihan hyvin, mutta minigamble ei onnistunut millään yrityksellä, kun Joku tuli mustien neliöiden kolmosen joka kerta inninä viivan takaa ohjattuna. Mikä on sinänsä mielenkiintoista, kun innithän ei oo sille mitenkään vahva ohjaus. Jokeri saatiin ja loppugamble viivan takaa onnistui.

Sitten tauko, joka vietettiin taas pihalla. Toisella kierroksella Joku oli vähän enemmän oma itsensä ja leikki hyvin Justin Suomi-pallolla. Totesin, että ei yritetäkään minigamblea vaan juostaan vaan vauhdikasta rataa, että Jokulla olisi mahdollisimman hyvä ja rento mieli. Onnistuttiinkin siinä hyvin. Onneksi oltiin Hannan kyydillä ja saatiin paluumatkalla ruotia Jokun ja Hulan paskoja treenejä ja mahdollisia syitä niihin. 

Pillin äänen pelkääminenkin on yksi mahdollisuus. Vaikka Joku ei yleensä pelkää mitään ääniä, kuten raketteja tai paukkuja, on mahdollista, että pillin ääni jotenkin sattuu sitä korviin (kynnet liitutauluun -efekti). Mähän jossain vaiheessa yritin opettaa sille luoksetuloa pillillä mutta en saanut sille palkkaamisesta huolimatta mitään positiivista mielleyhtymää pilliin, lähinnä päinvastoin. Mietittiin myös sitä, olisiko pasmat voineet mennä niin pahasti sekaisin, kun ei ollut meidän turvalliset torstaitreenit rutiineineen, ja ohjaajilla oli niin paljon uuden oppimista ja muistamista.

Eniten tietysti ahdisti se, että Joku olisi ollut kipeä ja saanut huonoja fiiliksiä halliin ja treeneihin. Näin viikkoa myöhemmin voin onneksi todeta, että ei tullut mitään pahaa muistoa, vaan Joku oli ihan normaali taas seuraavan viikon treeneissä. Jos kyseessä olisi ollut kuka tahansa muu koira, olisin sanonut, että tänään ei treenata, nyt on ongelma. Mutta koska meidän Joku on kaikista omituisista otuksista kaikkein omituisin, se yleensä "paranee", kun pääsee juoksemaan. Joten niin raskaalta ja pelottavalta kuin se tuntuikin, treenaaminen tuossa tilanteessa oli ehkä kuitenkin oikea vaihtoehto.

Viikko 4

 Keskiviikkona 22.1. "pikaiset" kotinoset Kumpulassa. Eipä oo pitkään aikaan ollut noin surkeita treenejä. Pari kätköä ei levinnyt yhtään mihinkään ja Just etsi varmaan 20 minuuttia löytämättä mitään. Eka kätkö sohvan alta löytyi onneksi 7 sekunnissa. Sitten mulla oli laatikostossa kätkö, joka ei ollut saturoinut laatikosta ulos ollenkaan puolessa tunnissa. Just haisteli kyseisen seinustan mutta nenäkään ei värähtänyt. Tein sitten niin, että vein Justin odottamaan ja laitoin laatikon raolleen. Ei vieläkään mitään reaktiota!! Sitten totesin, että nyt ei voi mitään, täysin epäonnistunut kätkö, mennään seuraavaan tilaan.

Saunaneteisessä oli skenaario, jossa kaapissa häiriöhaju (jauhelihaa avoimessa paketissa), kätkö huoneen toisella puolella penkin alla olevassa letkukasassa. Tää onnistui puolittain: Just haisteli kaapin tarkasti mutta jatkoi hienosti matkaa. Sen sijaan kätkö ei levinnyt kumista 🙈 Pesuhuoneessa oli mun mielestä kiva kätkö puunkolossa mutta se käyttäytyi ihan ihmeellisesti. En ois ikinä arvannut, että se putoaa noin vahvasti lattiantasoon puolessa tunnissa. Olin ajatellut, että Just olisi ilmaissut sen nenänkorkeudelta yläkautta, mutta se ilmaisikin ensin penkin alta, sitten penkin päältä mutta välipuun alta. Näytti jo vähän vaaralliselta. Lisäksi oli saunassa kätkö kumimatossa. Justin nenä meni sentin päästä kätköstä eikä mitään reaktiota. Enpä enää kolmatta kertaa kokeile liukuestemattoa kätköpaikaksi. Melko masentuneena kokeilin vielä, oisko Just ottanut saunaneteisen letkukätkön ja nyt otti. Ehkä se oli levinnyt paremmin tai sitten Just osui pistemäiseen kohtaan. Jäi kyllä tosi huono fiilis ja harmitti Justin puolesta paskat kätköt. Toivottavasti osaan ens kerralla tehdä paremmat asetelmat!

Torstaina agitreeneissä ei ensin meinannut lähteä millään. Oltiin käyty töiden ja treenien välissä katsomassa yhtä potentiaalista koepaikkaa ja pää oli vähän ylikuormittunut. Rytmi oli hukassa ja koira unohtui milloin minnekin. Sitten noin puolivälissä treeniä mä sisuunnuin ja lähdin tekemään enemmän tosissaan ja a vot! Kummasti koirakin tsemppasi, kun ohjaaja oli henkisesti mukana. Viimeiset vedot olikin jo tosi hienot. 

Just sai vähän tokoilla kouluttamisen jälkeen. Tein kiertoa niin, että kartiot oli vaikeaa taustaa vasten. Ensin hallin poikkisuunnassa häkkialuetta kohti. Helpotuksena vein kartiot Justin nähden. Tää onnistui hienosti. Sitten vaihdettiin suuntaa, ei ongelmia. Viimeiseksi pyysin Annikan & Selman kierron viereen temppuilemaan. Tääkin meni ihan superhyvin, joten superpalkat ja se oli siinä.

Muuten tehtiin vain jotain pientä, oiskohan ollut seuraamista ja jääviä. 

Perjantaina Mervin nosevalkku. Oltiin kaikki toivottu sisäetsintää ja todennäköisiä onnistumisia. Justin kanssa halusin nollata edellisen yskähäiriötreenin ja lisäksi itse harjoitella ajankäyttöä ja tilan läpikäymistä. Onnistuinkin siinä ja myös kommunikaatio Mervin kanssa oli aivan erinomaista tällä kertaa. Sovittiin ennen aloittamista, että sanon ääneen, kun joku sektori on käyty tai käymättä. Esim. tässä lähdössä kävi niin, että Just reagoi siihen malliin, että näin, että täällä on varmaan lähikätkö, mutta sitten se sai hajun kuvan oikeasta reunasta vähän eteenpäin ja kipittikin sinne. Sanoin "etukulma jäi käymättä", muistin ekan löydön palkkauksen jälkeen palata sinne ja sieltä löytyikin kätkö eli ihan oikein olin lukenut.

Tässä kuvassa näkyy Justin ekana löytämä kätkö, kynttelikön tietämiltä. Toka kätkö oli roll-upin vasemmassa reunassa mutta Just sai hajun oikealta ja koska ollaan treenattu labyrinttejä, sehän änki sinne eikä kuulemma ollut edes ainoa 😂 Tässä kohtaa kysyin Merviltä, että jos Just ilmaisee, niin ostanko. Mervi vastasi, että älä vielä, kohde pitäis kiertää. Niin siinä kävikin, että Just teki turhautuneen maahanmenon, mutta kun en heti reagoinut, se tajusi itse hienosti tulla etukautta ympäri ja löysi tarkan paikan helpommalta puolelta. Tässä tilassa oli yhteensä neljä kätköä, tiesin määrän. Just etsi tosi tehokkaasti ja määrätietoisesti ja mä pysyin aika hyvin kärryillä, mitä on käyty ja mikä jäi. 

Tässä kohtaa pidettiin tauko, jonka jälkeen toimistohuoneesta yksi kätkö, joka oli ihan nurkassa tunkeuduttava. Just selvitti tän itsenäisesti. Viimeisenä tehtävänä kolmosen laukkualue, jossa kätkö vasemmassa etunurkassa käsilaukussa. Just löysi sen hienosti mutta halusi tunkeutua laukkuun sisään. Makasi jo maassa, kun rupesi tonkimaan 🙈 Mä olin odottanut, että katse kääntyisi minuun mutta kun sen sijaan laukku sai tassusta, niin sanoin jo "nätisti!" Tästä vain sosiaalinen palkka ja jatkettiin. Just rupesi jo tässä vaiheessa (!) näyttää tylsistyneeltä - enempää kätköjä ei ollut! Mä pyysin kuitenkin tarkistamaan muutaman kohteen, jotka oli mun mielestä skipattu ja yhden, johon oli tullut reaktio, mutta niihin ei tullut sen kummempaa kiinnostusta, joten ilmoitin valmiin. Olipas kivat treenit ja todellakin saatiin, mitä oltiin toivottu!

Pitkästä aikaa tuplatorstai

 

Justkin pääsi pitkästä aikaa mukaan torstaitreeneihin 9.1. Agiryhmässä oli toivetreenit, joten Joku treenasi innejä. Kuvasta poiketen yläsuoralla oli myös pituus ja vasemman yläkulman hyppy oli muuri. 

Innit meni aika hyvin. Muutama stiplu osui, mutta niissä oli aika selkeät syyt, esim. ajoin itse linjalle tai vihje tuli liian myöhään. Tehtiin vähän enemmän toistoja kuin yleensä, ja Joku jaksoi hyvin. Lopussa vaihdettiin vielä palkka Hannalle ja sillä saatiin viimeinen toisto onnistumaan.

Justin kanssa ajatus tokon avoimesta luokasta testiin. Tehtiin kaukot, hyppynoutoa, seuraamista, luoksari, jäävät ja paikkis eli ruutu ja kierto jäi tekemättä. Just osasi kaiken, mä en osannut heittää kapulaa. Tuntui kyllä tosi rennolta, kun tiedän, että Just ihan varmasti osaa. Ja sit ihan tässä meinaan innostua siitä, että nythän noihin voi treenata haasteita ja häiriöitä, kun perustehtävät on varmasti hallussa.

Hyppynouto oli ainoa, missä oli enemmänkin haasteita. Suurimmaksi osaksi sen takia, että kapula lensi aina ties mihin. Olen ollut ihan kohtuullisen hyvä heittämään, mutta näköjään sekin taito on ruostunut. Lisäksi paluuhyppy kapula suussa on ollut Justille ennenkin haastava, niin ei ollut mitenkään ihmeellisesti korjaantunut tauon aikana. Eli hyppytekniikkaa kapulan kanssa pitäisi treenata.

Lopuksi treenasin vielä sitä, että Just ottaisi käskyt, vaikka ei olisi sillä hetkellä kontaktissa. Kun tiesin, että Hanna tulee kohta halliin Pikan kanssa, menin portin tasolle n. 10 metrin päähän Just perusasennossa. Kun sitten ovi kävi ja Just kääntyi katsomaan, sanoin "maahan". Tää parani selvästi toistojen myötä! Lisäksi saatiin yksi aivan täydellinen spontaani aivastushäiriö, jonka kohdalla Just toteutti maahan-käskyn ja siitä pääsin superpalkkaamaan ja ekstrana Just sai vielä juosta putkeen. Paikkis tehtiin Pikan kanssa, eikä Justilla ollut mitään epäröintejä pysyä istumassa. Oiskohan ollut mulle isompi henkinen ongelma kuin koiralle...

Jouluhommia

 Joulupäivänä olin pari tuntia illalla toimistolla yksin, joten tietysti piti nosettaa. Labyrintit menee villimmiksi ja villimmiksi 😂 Ekana tehtiin pari senttiä saavuttamaton kätkö, jollainen on Justin mielestä usein ollut ärsyttävä ja jota sen on tehnyt mieli purra. Nyt teki todella huolellisen kohdennustyön ja ilmaisikin nätisti.

Toinen videon arvoinen on labyrintti, jossa Just ei viitsinyt enää kiertää vaan hyppäsi yli 😂

Aulassa oli laatikkoetsintä, jossa testasin kiinni olevan muovilaatikon hajun päästämistä ulos. Just ilmaisi n. 3 sekunnin kohdennuksen jälkeen eli ainakin näin 2,5-tuntisena haju tuli tosi hyvin. Lisäksi pikkuhuoneissa oli 130 cm korkea kätkö seinällä olevassa taulussa, saavuttamaton kätkö lipaston laatikossa Andreaksen toimistossa ja vessaharjassa kätkö, johon Justin piti ensin avata itse kuonolla ovi ja sitten tunkeutua roskiksen ja pöntön välistä. Meinasi ensin, ettei pääse, mutta sitten päättikin jyrätä vain! Sitten oli vielä keittiössä labyrintti, jonka suorittaminen meinasi näyttää jo sen verran vaaralliselta, että videokin piti keskeyttää. Kätkö oli matala, ja olin meinannut, että Just menisi sinne pöydän alta. Se päätti kuitenkin hypätä sohvalle ja yritti sieltä kurotella alas. Siinä oli jo kaikki mahdollisuudet satuttaa itsensä, joten stoppasin videon ja pyysin Justin alas sohvalta, minkä jälkeen se löysikin vähän helpomman reitin.

Tapaninpäivänä sitten pitkästä aikaa seuran kisamaiset tokotreenit. Oli jopa ihan oikea liikkurikin!  Voittajaluokkalaiset olivat saaneet valita viisi suoritettavaa liikettä. Mä vähän sekoilin liikejärjestyksen kanssa, kun katsoin väärää paperia, ja opettelin järjestyksen väärin. Se vähän mua häiritsi mutta ei grande catastrophe. Yleisöä oli väliaidan takana 5-6 henkilöä ja lisäksi Nina istui päädyssä penkillä.

Ekana ruutu, joka meni loistavasti! Aloituksessa hässäkkää, kun olin tullut liian pitkälle seinästä mutta korjaus ei yhtään haitannut Justia vaan oli ihan 100 % fokuksessa. Sanoin myös "rruuutuun"-käskyn niin selkeästi, ettei Justin tarvinnut kysyä, kuuliko oikein. Täytyy vaan jatkossa treeneissä olla tarkkana, että teen oikeasti hallin päästä päähän, että 23 metriä täyttyy. Just meni ihan hyvin sisälle ruutuun, ei nyt ihan geometriseen keskipisteeseen mutta tarpeeksi hyvä. Erityisen sydämen Just saa kutsusta 💖 jossa tuli laukalla, seurasi hyvällä ilmeellä monta metriä ja vieläpä muisti istua, vaikka liike päättyi ihan seinän viereen yleisöpäätyyn. Super!! Palkkasin tämän.

Tokana L, asennot istu ja maahan. Annoin tarkoituksella aika ison avun istumiseen, että saatiin se onnistumaan ja kehuin suullisesti oikeasta asennosta. Just lähti istumasta hyvin seuraamaan ja maahanmenokin oli hyvä, mutta maasta ei lähtenytkään seuraamaan ekasta käskystä. Just ei kuitenkaan jämähtänyt tähän vaan lähti toisesta käskystä seuraamaan ihan hyvin ja sitten tsemppasi itsensä jopa vähän eteen istumaan perusasentoon, vaikka oltiin jo ihan seinässä kiinni 💖 Tästä vain sosiaalinen palkka.

Kolmantena ohjattu, jossa annoin välipalkan valmistelevasta seuraamisesta. Se menikin hyvin ja myös stoppi oli terävä, kun annoin käskyn napakasti. Matka oli uusien sääntöjen mukainen 15 metriä. Noudettavana oli vasen kapula, joka oli ihan yleisön edessä. Just kääntyi oikeaan suuntaan mutta sen verran vauhdikkaasti, että bongasikin jo oikean kapulan. Stoppasin ja annoin uuden käskyn mutta nyt Just oli jo päättänyt hakea oikeanpuolimmaisen eikä enää suostunut vaihtamaan tehtävää. Luulen, että yleisö kuitenkin vaikutti siihen, että Just sulki vasemman kapulan mielestään. Ja ehkä pidempi matkakin vaikutti. 

Liikkeen päätyttyä mä mietin, että miten ihmeessä reagoisin tähän. Päätin pyytää Justin oikealle puolelle seuraamaan ja tehdä liikkeenvälin ja seuraavan aloituksen kaukoihin. Just meni ekasta käskystä maahan, joten otin siihen välipalkkauksen namilla. Ehkä olisi voinut ottaa sellaisen sosiaalisen vapauttavan palkan, siitä pyytää takaisin maahan ja jatkaa liikettä. Kaukoissa tuli kaksi ylimääräistä käskyä mutta tekniikka hyvä. 

Tästä pitkä liikkeenväli, kun liikkuri laitteli esteitä paikalleen kiertohässäkkää varten. Just pysyi ihan superhienosti aktiivisena siinä temppuillessa ilman nameja. Mutta itse hässäkkä - voi herranjestas sentään! Tehtiin kohti ovipäätyä eli Justille vaikeampi suunta. Myös tausta oli tosi vaikea - kartioiden takana istui Nina penkillä, jolla oli paljon mielenkiintoisia kasseja. Just ohitti kyllä hypyt ekalla yrityksellä mutta sitten harhautui väärälle törpölle. Ehkä luopui penkillä olevista jutuista liikaa. Sitten menin vähän lähemmäs lähettämään ja nyt sitten Just meni tsekkaamaan Ninan ja kassit 🙈 Ja ei kun alusta. Nyt Just juoksi hienosti kartioille mutta sitten kuitenkin piti varmuuden vuoksi vielä katsoa, mitäs kivaa siellä penkillä oiskaan. Tässä kohtaa käytin jo tule-kutsua, että sain Justin itseäni kohti. Stop oli ok ja vasen hyppy mutta sitten hypyn jälkeen Just ei suinkaan tullut suoraan sivulle vaan meni ruutuun! 😂 Että sellainen "ohita hypyt - juokse päätyyn - ratsaa kassit - luoksetulo - pysähdys - hyppy - ruutu - sivulle": 8-osainen liike 😂 En halunnut palkata tästä enkä varsinkaan superpalkata, joten otettiin vielä yksi siirtymä ja seuraamista yksi suora hallin poikki. Kun Just seurasi reippaasti ja aktiivisesti kohti seinää, niin palkkasin siitä sitten. 

Oli kyllä hyvä treeni ja informatiivinen. Jäähkälenkillä rupesin sitten miettimään enemmän kuin vitsillä, että mitä jos  Justin kanssa palattaisiin avoimeen luokkaan. Mitä enemmän asiaa ajattelin pyhien aikana, sen paremmalta se alkoi kuulostaa. Hyviä puolia oli paljon, huonoja oikeastaan vain se, että tehty työ menis "hukkaan". Mutta eihän sekään ole totta - meillä on ollut tosi kivaa ja mielenkiintoista voittajaa treenatessa ja olen todistanut itselleni, että saan voittajan liikkeet, myös tunnarin, koulutettua Justille.

Jäähkälenkin jälkeen tätihommia, kun olin varannut Uraputken veljeni perheelle heidän Perro-cockerin treenaamista varten. Odotellessa treenasin Jokun kanssa poiskutsuja pallolla, taisi olla onnistumisprosentti 100 tällä kertaa. Porukan tullessa sisään saatiin ihan superhyvä treeni, kun oltiin pitkän hallin toisessa päässä ja sieltä lähdettiin tulemaan pikkuhiljaa lähemmäs tavoitteena, ettei Joku sanoisi yhtään vahtihaukkua tai jäisi tuijottamaan. Onnistui! Perron pissatauolla Joku pääsi vielä demonstroimaan poiskutsutreeniä, tällä kertaa Addulla oli namit toisessa päässä. Tääkin meni hyvin. Lopuksi vielä Joku ja Perro saivat leikkiä ja nyt ensimmäistä kertaa Joku latasi ihan täysimittaiset hepulit. Perrosta on siis tullut sen verran iso, että käy Jokulle leikkikaverista 💖

Ninan toko x2

 Joulukuussa oli kahdella peräkkäisellä viikolla Ninan tokotreenit, mikä olikin tosi kivaa, kun päästiin tokalla viikolla jatkamaan siitä, mihin ekalla oli jääty. Aiheiksi otin asiat, joissa kokeessa oli ollut eniten hankaluuksia ja syyt niihin.

15.12. aloitettiin kiertoa ihmishäiriöllä niin, että kierto oli kohti hallin takaseinää ja nosto-ovea eli  tausta oli helppo. Nina ja Iida seisoivat kartioiden molemmin puolin ja Justin juostessa ympäri Nina pudotti hanskansa. Sehän oli Justin mielestä mielenkiintoista ja harhautui linjalta. Toisella toistolla ei enää mennyt lankaan ja kiersi hienosti häiriöstä huolimatta. 

22.12. vaihdettiin asetelmaa niin, että kartiot olivat kohti ovipäätyä ja penkkiä. Nina ja Iida seisoivat ensin suoraan kartioiden takana jutellen mukavia ja toisella toistolla kartioiden molemminpuolin. Just kyllä katsoi heitä ohi juostessaan mutta ei harhautunut. Ihanaa, kun Nina on mun kanssa samaa mieltä siitä, että treenataan todellisia ja mahdollisia häiriöitä, ei mitään sellaisia övereitä, mitä kokeessakaan ei tulisi, esim. että joku houkuttelee koiraa nimellä pois tehtävältä.

Toinen teema oli ruudusta kutsu, jossa etsittiin syytä, miksi Just ei ota loppuperusasentoa. Saatiinkin 15.12. virhe esille, kun mentiin kohti seinää. Mä myös itse huomasin, kuinka muakin jännitti asia ja kävelin vähän oudosti. 22.12. takaperinketjutettiin vaikeustasoa niin, että ensin kutsuin keskeltä hallia ja sitten pidensin kutsu- tai seuraamismatkaa. 22.12. onnistumisprosentti oli 100 ja myös itse pystyin kävelemään varmemmin, niin Justin ei tarvinnut kysellä, onko kaikki ok vai onko tässä jotain hätänä.

Kolmas juttu oli seuraaminen, miksi Just jätti niin monta perusasentoa ottamatta, kun tällaista treeneissä ei tapahdu koskaan. Nina löysi heti yhden jutun, joka oli Justille tosi vaikea: juoksusta pysähtyminen. 15.12. pysähdyin tosi äkillisesti, Just meni seuraamispaikasta yli. Palasi kyllä sivulle istumaan ekaa toistoa lukuunottamatta mutta aivan selvästi oli hämmentynyt. Tällainen hämmennys aiheuttaisi koetilanteessa virheen. 22.12. tehtiin juoksusta pysähtymisiä ihan erikseen tekniikkana ja nyt itse keskityin siihen, että valmistelen pysähdykset huolellisesti ja viestitän koiralle, mitä aion tehdä. Kumma juttu, onnistumisprosentti 100 ja Just oli aivan itsevarma.

Lisäksi 22.12. tehtiin L ja ohjattu, sekä paikkis, jossa useamman kerran hinkattiin vuorotellen käskytyksiä. Ainoat virheet oikeastaan koko treenissä oli yksi ruutu, jossa Just jäi ensin liian eteen, kahdessa seisomisessa hiippaili / kääntyi mukaan ja yhden kerran meni Ninan käskystä maahan paikkiksen alussa. Sanoinkin, että Just oli 300 pisteen koira sillä kertaa 😍 

Seisomiseen Nina näytti tekniikan, jossa koiralle kasvatetaan namipankkia sen odotellessa. Kokeiltiin sitä ihan käytännössäkin, mutta mä näin siinä riskin siihen, että Just menee liian passiiviseksi eikä sitten lähde innolla seuraamaan. Tuo jumahtaminen asentoon L:ssähän on Justille ihan tyypillinen virhe, sen on ollut vaikea ymmärtää, että siitä jatketaan seuraamista, kun kaikki vuodet avoimessa liike päättyi siihen paikkaan.

Yksi juttu tuli vielä esille paikkiksessa. Mä aina odotan, että Just ottaisi kontaktin minuun, ennen kuin annan käskyä. Tämä joskus kokeessa tuottaa ongelmia, jos Just jää jumittamaan esim. liikkuria. Nina sanoi, että kannattaisi treeneissä harjoitella sitä, että antaa käskyn, vaikka koira ei ole kuulolla. Jos käsky menee läpi, pääsee superpalkkaamaan, jos ei, koira huomaa, että sitä ei odotella vaan pitää olla tarkkana. Tämä meiltä puuttuu kyllä, joten korkealle prioriteeteissa tämä!

Tokoviimeistelyt

 Vieraan hallin treenejä osa 2. 19.11. käytiin Ojangossa aamutreeneissä Annikan ja Katin kanssa. Aloitettiin paikkiksella, joka sujui Justilta ihan hyvin. Sitten tehtiin ohjattu, Kati vei kapulat ja Annika liikkuroi. Muistaakseni tää meni myös hyvin. Sitten tehtiin kiertohässäkkä niin, että ensin oli pelkät kiertotötsät ja lähetin pitkästä matkasta. Meni hienosti ja palkkasin suoraan vauhdista. Sitten kaverit laittoivat hypyt paikoilleen ja Just jäi ihan kiinni vasemmanpuoliseen hyppyyn. Meinasi jo hermo mennä. Otin kerran kierron hyppyjen tasolta, minkä jälkeen menin Annikan vinkistä vähän eri lähetyspaikkaan. Nyt saatiin kierto onnistumaan ja loppuosa myös. Kolmantena liikkeenä ruutu koko kentän pituudelta namipallolle, ja viimeisenä seuraamista kohti oviaukkoa, jonka takana toinen koira / ihminen. Tästä sitten loppupalkka.

Torstaina 21.11. ollaan tehty liikkeestä istumista, ruudusta kutsua ja stoppeja putkelta. Lisäksi kahden apparin kanssa ihmishäiriötä kiertohässäkässä. Huomasin nimittäin Ojangossa, että kun avustaja siirtää estettä tai muuttaa korkeutta, Just jää esteeseen kiinni. Näinhän kävi myös rotumestiksissä. Nyt treenattiin sitten sitä, että kun me oltiin jo aloituspaikassa, Hanna ja Annika laittoivat vasta silloin esteet paikoilleen. Tästä kierto ja vauhtipalkkaus. Toinen toisto niin, että mentiin taas aloituspaikkaan ja kaverit vaihtoivat esteiden paikkoja. Just ei mennyt lankaan vaan kiersi upeasti. Otettiin myös loppuosa ja ihan nappiin meni.

Lauantaina 23.11. saatiin vihdoin ja viimein sovittua kimppatreenit Ninan kanssa, myös kaimani oli mukana Riimin kanssa. Nää oli meidän viimeiset kunnolliset treenit ennen koetta, joten kävivät viimeistelystä. Otettiin ensin L:n alku istumisella, suoraan asennosta palkkaus. Ohjatussa Anna vei kapulan ja Nina liikkuroi, noudettiin vasen. Tää oli superhyvä. Hässäkässä taas ihmishäiriö, nyt sujui jo varmasti. Lopuksi vielä kaukot + luoksetulo, jotka muuten hyvät, mutta luoksarissa matka oli vahingossa liian lyhyt, niin vauhtia ei oikein tullut. Treenin jälkeen mietin, kävikö tämä nyt laisinkaan viimeistelytreenistä, kun ei tehty siirtymiä ja kehääntuloja. No sitten tajusin, että mehän otettiin kehääntulo joka liikkeeseen ja siirtymä joka väliin eli integroitiin ne treeniin. Sehän on vielä paljon parempi kuin treenata niitä erikseen! 

Sunnuntaina oli vielä tarkoitus ottaa "viimeistelyn viimeistely" eli kaukalolla luoksari ja tunnari. No luoksari meni täydellisesti ja tunnari oli ihan katastrofi. Johtui varmaan lumihangesta; Justia hämäsi, kun kapulat hautautuivat lumeen. Tiistaina koirilla oli fyssari, joten Justilla meni seuraavat päivät huilatessa. Yksi tunnari oli kuitenkin pakko vielä ottaa keskiviikkona ja se meni aivan täydellisesti, joten näillä fiiliksillä oli hyvä lähteä kokeeseen.

Ja vielä päivitys Jokun agitreeneistä. 21.11. oli tällainen ratatreeni. Me oikaistiin kolmoselta kutoselle, muuten ihan numeroitua rataa. Tää meni muistaakseni tosi näppärästi ja päästiin kokeilemaan useampia eri ohjauksia. 10-14 oli erityisesti sellainen pätkä, johon oli paljon vaihtoehtoja ja Joku nollakoirahan niitä kokeili!

28.11. oli taas kerran leijeröintiä. Lähes kaikille ryhmän koirille tuotti haasteita 2-3 ja 5-6 - ollaan niin monta kertaa tehty tuollaista putki-putki -kuviota puomin alla. Jokun kanssa ennakoitiin ongelmat ja otettiin heti etupalkka 1-3 -pätkälle. No sehän meni hienosti mutta sitten vitoselta Joku ei todellakaan jatkanut kutoselle vaan homma meni ihan putkeen. Muut kuviot meni aikalailla sujuvasti.