Onko vauvoja? -Ei ole.

Olen viimeiset viikot kysynyt Lyytiltä vähän väliä, "onko vauvoja". Se on vastannutkin muutaman kerran. Eilen kuitenkin eläinlääkäri sanoi, että ei ole. Ei nimittäin näkynyt ultrassa yhtään mitään :-( Meillä on varmuuden vuoksi uusi aika ensi viikolle, mutta kyllä niiden olisi pitänyt jo tällä viikolla näkyä. Aika surkeet on tunnelmat.

Kaipa se on sitten seuraavasta juoksusta uusi yritys. Koulutettavani Marin sanoin: Jos tää ois helppoa, kaikki tekis tätä...

Vuoden viimeiset treenit - valmennuksia sporttiksella

Torstaina saatiin peruutuspaikka Ulla Kaukosen hyppytekniikkayksärille. Tässä vaiheessa en ollut vielä huomannut Lyytin aloittaneen juoksuja, joten mentiin ihan normaalisti. Lyyti oli vähän matalammassa vireessä kuin yleensä mutta hyvin kuitenkin jaksoi tuon puolituntisen, vaikkei kunnon taukojakaan tullut, kun ainoina oltiin. Ensin otettiin ihan vain paria hyppyä (60-65 cm), jotta Ulla vähän näkisi Lyytin tyyliä. Sanoi, että vaihtelee ihan todella paljon, välillä jää kauas, välillä tulee tosi lähelle jne, epätasaista menoa. Laitettiin sille sitten alastuloharjoitus eli speed bump - 6ft - okseri (rimat 20-25/30, väliä puoli jalkaa) - 9 ft - hyppy 25/30 cm. 25 cm rimoilla meni ihan hyvin mutta kolmessakympissä lähti jo hakemaan. Palattiin sitten lopuksi vielä 25:een ja se meni taas hyvin.

Toiseksi sarjaksi laitettiin etäisyyden ja korkeuden arvioinnin yhdistelmä eli viimeinen hyppy siirtyili ja korkeutta siinä oli 40 cm. Tässä nähtiin vähän kaikenlaista säätöä, välillä Lyyti katsoi liian ylös, 45 sentissä tekniikka lähti pettämään, pelkälle lelulle mennessä se lähti liian löysästi jne. Yritettiin sitten tehdä hihnasta ja lelusta "viehettä" mutta se oli Lyytin mielestä aivan epäilyttävä juttu eikä se suostunut leikkimään sellaisella ollenkaan! :D Otettiin sitten naru pois ja Lyyti jatkoi leikkimistä.

Ulla puki sanoiksi sen, mitä olin uumoillutkin eli Lyyti arvioi etäisyyttä hyvin mutta kun mukaan tulee korkeus, niin sille iskee sen verran jännitys, että tekniikka lähtee pettämään. Näin ollen radalla on usein tosi epämääräisiä ponnistuspaikkoja, joskus aivan liian läheltä. Samoin pää lähtee nousemaan liian ylös ja selkä menee kaarelle. Nopea painonsiirto on haastavaa. Näin ollen voitaisiin tehdä noita sarjoja eli alastuloa ja korkeus-/etäisyyssarjaa sekä pitkiä perussarjoja (7-8 hyppyä). Ja ehdottomasti videokamera mukaan!!! Enhän mä näe yhtään mitään jos katson livenä edestä tai takaa, parhaiten näkyy sivusta hidastuksella.

Eilen oli vielä aluevalmennus, sekin sporttiksella. Koska siellä saa juoksunarttu treenata pöksyt jalassa, niin ajattelin nyt kuitenkin mennä, koska nää oli viimeiset treenit moneen kuukauteen. Olisi pitänyt vain uskoa oman koiran tuntemusta - eihän Lyyti tee pöksyt jalassa mitään :D Varsinkaan kun noi ei oo kovin erkonoomiset mallit - tuntui kiristävän polvesta eikä Lyyti pystynyt laukkaamaan normaalisti. Aina se innostui lähdöstä, meni 2-3 estettä hyvin ja sitten pysähtyi repimään noita ihan kriisissä :D Vieläpä katsoi ryhmän toista juoksunarttua Tracea ihan järkyttyneenä, että kuinka Trace pystyy treenaamaan pöksyt jalassa!!! No, ei sitten tehty juuri mitään, koska se olisi ollut ihan turhaa, kukaan ei olis oppinut mitään. En tiedä, pitäiskö mun olla pettynyt siihen, ettei mun koira pysty treenaamaan juoksuisena, mutta en ole. Parempi vaan pitää taukoa, kun on juoksut. Naisia pitää ymmärtää.

Lisätääs tähän vielä Sunnyn eiliset treenit! Tokoiltiin ihan tossa Savelan yhdellä kentällä Maijan ja Humun kanssa, mukana myös Sohvi-cavalieri omistajineen. Santerin kanssa aloitettiin seuraamisella betonitolppien ympäri. Se oli ensin haastavaa, mutta kun Sunny sai hommasta kiinni, niin ei ongelmia. Maijalla oli kaikki tokokamppeet mukana, joten saatiin tehtyä ruutua vierailla merkeillä ja noutoa vierailla kapuloilla. Ruudussa Sunny meni joka kerta kerrasta sisään mutta ei läpännyt kosketusalustaa ja pari kertaa meni ilman käskyä maahan. Otettiin sit vielä eri suunnasta ilman alustaa - kaksi toistoa oikein. Ei yhtään dementiaa siis! Noudot sekä puulla että metallilla menivät vauhdikkaasti, loppuasento ehkä vähän leväperäinen mutta meillä ei lasketa. Lopuksi otettiin vielä vähän oikealla puolella seuraamista ja sivulletuloa. Tota pitäis varmaan Sunnyn kanssa tehdä enemmänkin, kun se on niin vahvasti liimautunut vasemmalle puolelle. Sen kanssa on kyllä niin ihanaa treenata <3 varsinkin ulkona, kun möykkää on vähemmän... ;-)

Lyyti aloitti juoksut

Torstaina ne alkoi, kerrankin odotetut juoksut ;-) Soittelin Haltin omistajalle Hermannille eilen ja sovittiin, että yritetään astutusta ensimmäisen kerran ensi viikon lauantaina. Jos kaikki onnistuisi, niin pentue syntyisi tammikuun puolessa välissä ja olisi luovutuksessa maaliskuun alussa.

Tänään on vielä aluevalmennus sporttiksella (siellä saa treenata juoksuisen kanssa), sitten on vuoden agitreenit treenailtu. Viime viikolla treenattiin vielä torstaina koulutettavien jälkeen muistaakseni keppejä ja kontakteja. Puomilla taisi tulla kaksi loikkaa mutta korjaukset oli hyvät ja muut jutut meni hienosti. Kepeillä kai avokulma. Vielä treenattiin su-iltana Mian ja Iineksen kanssa. Santeri oli mukana ja sen kanssa tehtiin seuraamista, sitten se sai mennä häkkiin syömään luuta. Lyytin kanssa otettiin palkkausta, Mia hiippaili aina eri paikkaan ja joitain kertoja saatiin Lyyti yllätettyä ihan kunnolla. Kepeillä tuli vähän sekoilua ja pöytä heilui, joten niissä kohtaa aina vähän vire laski, muuten ihan jees.

Vielä syksyn kisojen yhteenveto (suluissa kevään kisat)

• Kaikki startit kolmosluokassa (2 ykkösissä ja muut kakkosissa)
• Yhteensä 7 kisaa ja 14 starttia. (5 kisaa ja 11 starttia)
• Näistä 5 hyllyä – hyllyprosentti 35,71 (4 hyllyä – hyllyprosentti 36,4)
• 4 nollaa – nollaprosentti 28,57 (5 nollaa – nollaprosentti 63,6)
• Ei keppivirheitä (1)
• Kontaktivirheitä 1 (0)
• Rengasvirheitä 0 (0)
• Kieltovirheitä/esteiden ohituksia neljällä radalla (3)
• 5 yliaikaista tulosta (0)
• paras etenemä 3,45 m/s (3,98 m/s)

  Vielä voisin mainita, että kaikki neljä nollaa tulivat 7 viimeisestä startista eli nousujohteista menoa!

Kun nyt päivittelemään ruvettiin

niin laitetaan nyt sit tää viikko saman tien. Tässä ensin Kotkan rata http://www.youtube.com/watch?v=LuSM7LypFzI

Tällä viikolla treenattiin kahdesti. Eka kerta perjantaina Marikan & Ronjan kanssa hyppytekniikkaa. Tehtiin kaksi vaikeeta sarjaa eli etäisyys renkaalla ja korkeus. Rengassarjalla aloitettiin ottamalla ensin pelkkä rengas ja sitten lähdettiin tekemään koko sarjaa. Kaikki toistot onnistuivat hienosti! Tää on meidän ikuinen murheenkryynisarja ja nyt rupee näyttämään siltä, että Lyyti on hokannut, miten siinä pitää jalat laittaa. Välit vikalta hypyltä renkaalle oli 10-12-15-11 ft. Korkeutta tehtiin taas niin, että sarjan päässä oli suora putki ja Marika palkkasi sen jälkeen. Ajatuksena siis saada Lyyti ajattelemaan sujahtamista, josko se ei hyppäis niin korkeelle. Ei taaskaan ollut videokameraa mukana, joten en osaa sanoa hypyn korkeudesta mutta ainakin ihan tasapainoisilta näytti kaikki toistot. Korkeudet oli 45-55-65-50.

Tänään käytiin Helin, Eilan, Anna T:n ja Marin kanssa niiden vuorolla Malmin hallilla. Tarkoituksena tehdä sitä palkkaamista kahdella avustajalla. Eka setti ihan hyvä, saatiin kivasti Lyyti yllätettyä. Toka setti taas oli aika onneton. Kepit hitaat, yksi puomin kontaktivirhe, muuten tahmaista menoa. Plääh. Hallissa oli Lyytille tosi kuuma, se ei lopettanut läähättämistä ekan setin jälkeen ollenkaan, mikä on todella harvinaista Lyytille. Hallissa oli myös aika hektinen tunnelma, joka vaikutti ainakin muhun ;-) Ihan kivaa oli, mutta jatkossa treenaillaan varmaan vaan tuolla omalla hallilla, vaikka sinne onkin vaikeampi mennä.

Viime viikon puuhat

Viime viikko on jäänyt päivittämättä, joten aloitetaan siitä. Keskiviikkona taas Helin ja Jymyn kanssa hyppyjä Kumpulassa. Tehtiin lyhenevää sarjaa (8-7-6) ja taipumista. Lyyti oli tosi paljon epätasaisempi kuin yleensä, paljon enemmän huonoja toistoja. Toivottavasti vika oli olosuhteissa eli pimeässä (katulamppujen ja pihalamppujen valoilla mentiin) ja pohja huononi kerta kerralla.

Perjantaina oli aluevalmennus ja kyllä oli taas kivaa :-) Rata näytti suunnilleen tältä (oma piirros ;-))

Rata: Nina Manner

Tarkoitus oli ottaa ensin omasta mielestä radan vaikein kohta ja sitten vasta tehdä rataa alusta loppuun. Mä valitsin lopun eli 19-24. Se meni kuitenkin ihan hyvin, joten jatkettiin itse rataan. Ensin pätkä 1-9, jonka jälkeen Nina palkkasi. Olin suunnitellut ottaa 7-8 esteet ulkokautta, sitten saksalainen 8-9-väliin. 1-4 meni hyvin, vitoselle tökkäsin huonosti mutta Lyyti paikkasi, sitten unohdin suunnitelmani ja vaihdoin kutosen jälkeen puolta, joten loppu oli vähän sähläystä, vaikka oikein menikin. Kepit nopeat. Toisella yrityksellä kasille asti hienosti mutta taas tein vähän liian leveesti saksalaisen kasilla ja nyt kepit oli hitaammat.

Ongelmaksi muodostui esteet 12-13 - Lyyti meni kaksi kertaa puomille, kun yritin vetää vastaisella sen mukaani ja sitten tehdä persjätön. Ratkaisu oli olla käyttämättä vastaista ollenkaan ja ottaa se persjätöllä oikealla kädellä yli kolmentoista. Loppuun tuli persjättöä persjätön perään (13-14, 14-15) ja jopa kokeiltiin persjättöä renkaan jälkeen, koska vetämällä päädyin puoleenväliin parkkista kuvan vasemmassa reunassa. Lyyti toimi tosi hienosti koko treenin ajan. Lopuksi juteltiin vielä Ninan kanssa palkkauksesta ja siitä, että maalia kohti Lyyti menee kovempaa ;-) Nyt sitten pitäisi päästä treenaamaan sillee, että palkkaajia on kaksi, toinen "maalissa" ja toinen toisessa päädyssä kenttää yllärinä. Ja sitten jos on vain yksi palkkaaja maalissa, niin voidaan tehdä ihan lyhyttäkin pätkää, tyyliin 2-3 estettä poispäin ja sitten maaliin. Nyt vaan pitäis päästä treenaamaan kavereiden kanssa...

Sunnuntaina oli vuoden viimeiset kisat Kotkassa. Kolme starttia, tuomarina Pertti Siimes. Tuloksena yliaikanolla 1,62; hylly ja nolla. Ekalla radalla oli hitaat kepit ja puomi. Hyppäri meni alusta asti pipariks, kun jätin ohjaamatta kakkoshypyn. Sen jälkeen puoli rataa meni säätäen mutta viimeiset 5-6 estettä meni lisävaihteella ;-) Nollaradallakin kepit oli hitaat mutta puomi oli vähän parempi. Lähtö oli tosi makee, sain jätettyä kauas ja otettua kunnon hiipivän lähdön. Aika meni tiukille mutta oikealle puolelle ihanneaikaa jäätiin yksi kymmenys oli tulos oli -0,10 :D Neljäs SM-nolla siis plakkarissa. Oon ihan tyytyväinen homman kulkemiseen ja Lyytin etenemiseen mutta noi hitaat kepit ja kontaktit toi taas ihan liikaa sekunteja lopputulokseen. Hienoa oli kuitenkin se, että Lyytin vauhti ei yhtään hiipunut vikalle radalle, joten kolme starttia päivässä on jo ihan ok!

Hyppytreenit, kontaktitreenit ja kisat

Viime maanantaina treenattiin Helin ja Jymyn kanssa Kumpulassa hyppytekniikkaa. Tehtiin perussarjaa sekä suoraan että takaakiertoina, ihan ok. Sitten korkeudenarviointia mutta vain 55 cm asti, koska Kumpulan pohja on, mitä on. Viimeinen kerta oli huippu! Torstaina koulutuksen jälkeen otettiin vielä kontakti- ja keppitreeniä. Aivan loistavia suorituksia kaikki. Eka pujottelu ja muutama putkeenmeno oli sellaisia, että oikeen kylmät väreet meni, kun sitä vauhtia katsoi. Ja kaikki kontaktisuoritukset tosi varmoja.

Perjantaina sitten auton nokka kohti Korpilahtea ja vuoden viimeistä mökkiviikonloppua. Lauantaina ajeltiin aamusta Jyväskylään kisoihin, tarjolla 2 agirataa, tuomarina Henri Luomala. Videot:
http://www.youtube.com/watch?v=CRqPFQwTQA4 
Eka rata oli aika epätasainen, mukana tosi hyviä pätkiä ja sitten töksähdyksiä, ilman virheitä kuitenkin selvittiin ja tulokseksi tuli -0,35, etenemä 3,45 m/s ja sij. 6/41. Toisella radalla saatiin pitkästä aikaa alku toimimaan (varsinkin Maalahdella ratojen alut tökki) ja sitten puomilla kulki todella hyvin - ja niin hyvin että loikkasi komeasti kontaktin! Mun kiltti pikkukoira! Mä keskityin niin paljon tsemppaamiseen, että unohdin kontaktikäskyn enkä sitten tajunnut myöskään lopettaa siihen. No, sitten koiran pujotellessa mulle iski totaalinen black out, pitikö valssata vai ei ja sillä aikaa Lyyti ehti käydä hyppäämässä yhden ylimääräisen esteen. Loppurata meni taas ihan kivasti ja oltais päästy aikaan ton ylimääräisen esteenkin kanssa!

Pikkuhiljaa alkaa kulkea paremmin ja paremmin. Lyytissä on todella yritystä mennä eteenpäin, harmi vaan, että mä seison sen edessä monessa kohdassa, esim. saksalaisissa väistän siivekettä niin leveästi, että Lyyti joutuu suorastaan kiertämään mut. Kontaktien suoritusajat alkoi jo olla hyvät mutta sitten taas puomilla tuli yksi virhe ja toinenkin puomi oli ihan hilkulla. Eli nyt pitää alkaa olla tarkempana noissa kontaktisuorituksissa.

Rotumestaruudet

Viime viikolla treenattiin maanantaina ja torstaina. Ma Iidan kanssa hallilla erilaisia kiemuroita avustajapalkalla. Lyyti toimi tosi näpsäkästi. Yksi renkaan sivusta meno, yksi väärä keppien sisäänmeno ja kerran hukkasin koiran, muuten kaikki pätkät just eikä melkein. Torstaina koulutettavieni jälkeen vedettiin kontaktit läpi, puomilla yksi loikka, muuten ok.

Lauantaina matkattiin Maalahdelle rotumestaruuksiin. Kaksi agirataa, tuomarina Salme Mujunen. Videot:
http://www.youtube.com/watch?v=X_6xiC1rv6o  Hallissa ei oikein ois avustajan käyttö onnistunut, joten jätin lelun maaliin. Alkurata lähti vähän haparoiden liikkeelle molemmilla, en oikeen saanut käännöstä tehtyä kunnolla. Kepit meni taas aika hitaasti. Sitten sujui ihan mukavasti, joskin putkesta putkeen vedin ihan liikaa, ois pitäny vaan antaa mennä. Keinu hidas, loppu ok. Tulos -1,36, sij. 7/23 ja etenemä 3,11 m/s.

Tokalla radalla aika samat jutut, alku tuntui vaikeelta, kepit ja keinu aika hitaat mutta A:n jälkeen lähti!!! A:lta putkeen tuntui oikein, kuin Lyyti ois työntänyt mua pois tieltä :D Loppuradalla koiran toiminta oli kympin arvoista, mä vähän varmistelin liikaa. Tulos -3,79, sij. 5/23 ja etenemä 3,28 m/s. Tuplanolla siis! Rotumestaruuksissa tämä yhteistulos riittä kolmanteen sijaan :-)

Aika hikiset etenemät kyllä, ei ois useimmilla tuomareilla riittänyt ihanneaikaan. Profiilitkaan ei kyllä olleet kovin vauhdikkaat. En kyllä yhtään valita siitä tuplanollasta ;) Ja olihan nää meidän ekat kolmosluokan nollat, täytyy ottaa asia kerrallaan. Melko samoilla sekuntiluvuilla mentiin muiden lappalaisten kanssa. Kepit vaan ei tunnu kisoissa toimivan, vaikka treeneissä menee tosi vikkelään. Keinulla luulen olevan vain toistojen puutetta, ollaan sitä tosi vähän tehty viime viikkoina. Oma ohjaus tuntuu aika haparoinnilta tällä hetkellä, siitä puuttuu kaikki selkeys.

Päivän sana: "myöhässä"

Nyt on hallinkunnostusviikko, joten on treenattu ulkona. Maanantaina vedettiin naapurin Annan & Gemman kanssa hyppytreenit Kumpulassa porukoilla juuri viimestellyillä esteillä :-) Hyvin toimi ja tilaakin oli just riittävästi normisarjoihin. Lyytin kanssa aloitettiin kolmen hypyn taipumisella, jota ei ollakaan tehty moneen kuukauteen. Lyyti vähän ajautui ulkokaarelle mutta hyvin selvisi kuitenkin pompuilla ilman turhaa säätöä /askeleita. Toisena treeninä tehtiin etäisyyden arviointi niin, että viimeiselle hypylle väli oli 9-12-15-18-13. Yllättäen Lyyti meni jopa 15 jalan välin ilman askelta! Vain 18 jalan väliin otti askeleen. Mikään väleistä ei näyttänyt vaikeelta, vaan kaikki meni yhtä kevyesti ja itsevarmasti. Edistystä, jee!

Rata: Nina Manner

Tänään oli aluevalmennus, mutta Nina oli kipeänä, joten meillä oli kahden tunnin omatoimitreenit, jotka videoitiin. Tehtiin ensin yo. rataa. Alma oli palkkaajana ja yritettiin jakaa järkeviin pätkiin. Video: http://www.youtube.com/watch?v=hD14mAjbxLs
Ensin 1-3 valssilla. Vähän meni pitkäks, kuten kaikilla muillakin ;-) Sitten 1-6 niin, että siirsin valssia vähän eri paikkaan - tulos suunnilleen sama. Kutosella en ohjannut yhtään ja Lyyti livahti takaa. Otettiin sitten kerran sama paitsi että vaihdettiin alku tehtäväksi vekillä ja vedolla. Tää ehkä näyttää sujuvammalta mutta valssi oli sittenkin nopeampi! Kutosella kävi taas sama juttu. Sit jatkettiin 3-9 ja nyt vedin kunnolla ennen kutosta ja saatinhan se oikeinpäin, vaikkakin myöhässä taas, aina ja ikuisesti... Pituuden toiselle puolelle ei saanut mennä ja mähän en osaa himmata ajoissa, joten säntäsin pituudelle asti ja pysähdyin siihen, jolloin koirakin kääntyi kysymään lisäohjeita. Ja kun ohje oli vaan että "putkeen", niin sehän löysi väärän pään. Vähän nauratti kyllä :D Sitten 6-13, nyt menin putkelle askeleen pidemmälle ja Lyyti meni hyvin. Sen sijaan persjättö 11-12-väliin oli kuitenkin myöhässä ja Lyyti teki ihmepelastuksen, jolla kaatoi esteen.

Seuraava pätkä oli 6-15, loppuun tarkoitus tehdä tiukkaleikkaus. Nyt persjättö oli oikeassa ajassa mutta leikkaus ei ollut tiukkaa nähnytkään. Käytiin sitten vähän aikaa keskustelua siitä, että Lyytille vois olla jokin toinen ohjaus tohon parempi. Sehän on selvää, vaan kun mä halusin treenata tiukkaa leikkausta. Aika alkoi olla lopussa, joten yritettiin vielä tehdä loppurata, mutta mua alkoi sattua reiteen niin paljon, etten pystynyt enää juoksemaan, joten jätettiin siihen. Taisi jokin lihas venähtää eilen, kun oltiin aika vauhdikkaalla juoksulenkillä ja jäätävässä alamäessä Lyyti lähti kiskomaan, kun näki koiria. Mutta treeniin palatakseni avustajapalkka toimi taas tosi hienosti. Tää oli eka kerta, kun näin videolta tällaista treeniä ja kyllä - se  menee enemmän eteen- kuin ylöspäin, ei ota viittä laukka-askelta joka väliin ja jaksaa yhtä innokkaasti paljon pidemmät treenit. Vielä toimimaan kisoihin niin a vot!

Illan lopuksi kellotettiin vielä A-suoritukset. Lyytin ensimmäinen suoritus meni vähän loikan puolelle, vaikka kaverit sanoi, että etutassut osui kontaktin puolelle. Njoo, muut sijoittautumiset meni ihan hyvin paitsi taaksejääminen ei onnistunut, kun mä en vaan koskaan malta sellaista harjoitella ;-)

Viikonloppumeiningit

Ei oo kyllä tekemisen puutetta tässä taloudessa. Lauantai vietettiin ATD:n toimintapäivässä. Kaikin tavoin onnistunut päivä: uusien lajien kokeilua, paljon kavereita ja hyvää ruokaa :-) Lyytin kanssa osallistuin canicrossiin. Se olikin vähän hurjempaa menoa kuin meidän hölkkäilyt - vauhti oli täyttä vetoa. Lyyti syttyi niin, että jouduin lähdössä pitämään sitä kaksin käsin kiinni kun se oli menossa ja kun ei päässyt, kiljui kuin viimeistä päivää. Ja herranjestas sitä vedon määrää, hyvä että pysyin pystyssä. Oli kyllä tosi hauskaa, mutta eiköhän me jatketa meidän hölkkälenkkejä. En kuitenkaan jaksais tota kyytiä juosta kauan ja toisaalta tykkään lähteä juoksemaan kotiovelta ja sillä metodilla matkalle tulee pari pissataukoa eikä tarvii sillee lämmitellä erikseen jne.

Santeri pääsi kokeilemaan koirakeilausta. Keilan kaataminen oli sille ihan luonnollista, koska se on aina tykännyt lätkiä tassulla (myös ruutumerkkejä ym). Sain sen kaatamaan yhden keilan ihan sieltä täydestä 10 metrin matkasta. Haasteena oli useamman keilan kaataminen, se kun alkoi räkyttää mulle kaadettuaan yhden. Mutta toisaalta tunnin treeniaika oli järjettömän pitkä, varsinkin uuden opetteluun, että kaipa mä hankin jostain keilat ja rupeen ite treenaamaan :-)

Me ei kauan huilattu - Hanna tuli hakemaan meidät su klo 10.30 ja ei kun treenaamaan. Hallissa oli rata, josta sain U:n muotoisen kaaren, jonka keskellä sai tehtyä mutkia. Hyvinhän se menee ja sikanopeasti mutta vähän tuntuu vieläkin olevan kysymysmerkkiä tuo palkkaus. Tehtiin "maali" ja "lähtö" ja Hanna oli palkkaamassa aina maalissa. Palkkaajan ohittaminen ja poispäin olevien esteiden suorittaminen ei oo enää mikään juttu! Lähtö ja maali tietysti palvelee kisatilannetta mutta olisiko silti parempi, että palkkaajan paikkaa vaihdeltais? Eli että se ois välillä maalissa ja välillä keskellä rataa, toisessa päässä ym? Jossain vaiheessa huomattiin, että palkkahan tuli aina loppusuorasta. Onko tää taas paluu vanhaan eli pitäisikö mutkat olla palkkaajan lähellä jne. Yksi sellainen hämyloppusuora tehtiin, että tokavikalta esteeltä piti kääntyä 90 astetta ja mennä hyppy whiskey-leikkauksella ja sitten maaliin, se toimi ihan ongelmitta. Suoran treenaaminen tietysti vahvistaa etenemistä (missä meillä on puutteita) mutta niitä oon vahvistanut ennenkin. Niin kuin kaikessa muussakin, tuntuu että kaiken vahvistaminen oikeassa suhteessa on tosi vaikeeta ellei mahdotonta... Mutta perjantaina on valkkutreenit - josko saatais Ninalta taas hyviä vinkkejä :-)

Fiilis, se fiilis

Viime sunnuntaina oli piirinmestikset Purinalla, tuomarina Heidi Viitaniemi. Olipahan varmaan vaikeimmat radat, jolla me ollaan oltu ja rimat ekaa kertaa meidän uralla 65 cm. Oltiin Hannan kanssa päätetty kokeilla maalipalkkaa ja Hanna ehti just sen tehdäkin ennen omaa vuoroa. Eka oli agirata ja voi luoja mitä säätöä. Jostain syystä mua jännitti ihan hirveesti eikä hommasta tullut mitään. Vaikka koira oli hidas (meni enemmän ylöspäin kuin eteenpäin), mä onnistuin silti olemaan myöhässä ja väärässä paikassa väärään aikaan. Töksähtelyillä ja pelasteluilla onnistuttiin kuitenkin pääsemään vähän yli puolenvälin, jonka jälkeen sekosin askeleissa ja Lyyti meni puomille. HYL siis eikä kovin paljon hyvää voi tosta keksiä.Hyppäri oli vähän samantyylistä menoa mutta vähän lievemmin ja siellä oli jo joku sujuvakin pätkä. Yhdellä esteellä oli niin pal väärässä paikassa, että Lyyti ohitti sen, tulokseksi siis 5 + yliaikaa.

Vikana oli joukkuerata (agi) ulkokentällä. Oltiin ankkureina lähdössä, joukkueella alla 5 + 5 + HYL eli pakkotulos oli tehtävänä. Tämä tieto ei mua kuitenkaan yhtään hermostuttanut, päinvastoin oli oikein hyvä ja semmonen iloinen fiilis. Ja johan koirakin kulki paremmin - tuloksena nolla :-) Jonkin verran oli tainnut molempia ahdistaa noi ekat radat, koska joukkueradan jälkeen oltiin molemmat kovin vapautuneita, leikittiin varmaan 10 minuuttia. <3 No, kotiin tultua näin tulokset ja meidän aika oli peräti 15 sekuntia huonompi kuin nopeimman eli hidas rata siis oli. Se vain tuntui niin hyvältä surkeiden ekojen ratojen jälkeen. Positiivista oli ainakin se, että päivän kolmas rata oli paras - aikaisemmin toka on voinut olla paras mutta kolmannella on ollut jo jotain säätöä.

Ekoilla radoilla Lyyti ei oikeen hokannut maalipalkkaa, vikalla vähän paremmin. Ois ollut ihme, jos homma olis nyt jo toiminut, näin vähillä toistomäärillä. No, tämän jälkeen Hanna ylipuhui mut lähtemään keskiviikkona epiksiin Ojankoon. Osallistuttiin mölliradalle, joka oli hyppäri ja otettiin kaksi rundia. Hanna ei päässyt palkkaamaan, koska oli Sysin kanssa ihan samaan aikaan kisaavien radalla mutta sain Marin ja Katjan värvätyksi. Eka rata meni aikalailla normivauhtia. Vaan tokalla radalla olin aivan eri koiran kanssa liikenteessä! Se suorastaan hävisi näpeistä. Erityisesti tämä tuntui putkiin irtoamisena - mä olin hädin tuskin saanut valssini tehtyä, kun koira oli jo mennyt mun ohi putkeen. Yhtään ei tarvinnut ootella tai viedä - se eteni ja mä yritin näyttää, minne pitäis. Rataa ei ole videolla, koska satoi ja etenemää en ole vielä nähnyt mutta se tuntui kyllä niiiiin hyvältä, että jos saisin tämän vauhdin virallisiin kisoihin, niin oisin kyllä onnellinen!

The importance of being Ernest

Maanantaiaamuna avasin silmät ja mietin, että jos en nyt treenaa, niin tulee viikon treenitauko. Siitä sitten vaan ilmoitusta töihin ja hallille ihan kahdestaan. Aloitettiin kepeillä ja nyt tuntuu, että oon ratkaissut vauhtiongelman. Treenattiin nimittäin vaikeita kulmia (90 astetta avo, 90 astetta umpi ja siihen takaaleikkaus) ja kun Lyyti meni oikein sisään, multa pääsi vilpittömän onnellinen kehu ja kannustus. Ja voi luoja, mikä pujotteluvauhti joka kerta! Kyse ei siis ole siitä, että mun pitäisi kimittää kimityksen vuoksi vaan siitä, että mun pitää kehua aidosti ja olla todella onnellinen sen pujottelusta! Juomatauon jälkeen hyppytekniikan kasvavaa sarjaa takaakiertoina, ihan ok, kivan nopeesti pääsi tasapainoon takaakierron jälkeen. Sitten taas vähän pidempi juomatauko, jonka jälkeen kontakteja. Aloitin A:sta, kun se oli viime viikolla vähän niin ja näin. Kun lähdettiin viime talvena siirtymään läpijuoksuun, piti Lyytille sanoa vapautus "jesjes" jo A:n harjalla, että sen sai lähtemään liikkeelle sieltä. Mutta loogisesti ajateltuna mähän vapautan sen jo harjalta, eli periaatteessa se saa sen jälkeen loikata. Nyt sitten käskytin kuten puomilla eli kontaktikäsky "kii" tuli harjalla ja "jes" vasta kontaktilla. Tulos: no problems! :D Jotkut asiat vaan menee niin helposti ton koiran kanssa. Muutkin kontaktit vedettiin läpi, ihan ok kaikki.

Keskiviikkoaamuna Sunnylla oli fyssari, nyt toista kertaa Kirstin käsittelyssä. Eikä kyllä ollut mitään ongelmia, ihan kuin Santeri ois aina Kirstillä käynytkin. Ei yhtään murahdusta eikä hampaiden vilauttelua. Jes. Kirsti sanoi, että se tuntuikin aika hyvältä, varsinkin selässä oli selvästi vähemmän triggereitä kuin yleensä. Päiväksi koirat meni porukoille ja illalla tehtiin sitten vielä pihalla keppejä Lyytin kanssa. Erilaisia kulmia silloinkin ja kyllä ne vaan alkaa sujua. Vain yksi virhe ja sekin tilanteessa, jossa mä ohjasin väärällä kädellä.

Eilen illalla käytiin vielä Hannan kanssa ottamassa kenraalit piirinmestiksiin. Ja kyllä oli taas kivaa - onni on hyvä treenikaveri :-) Ratana oli Hannan torstairyhmän ympyrärata, jossa reunoilla hyppyjä ja keskellä vierekkäin kaksi putkea. Aloitettiin ekalla viidellä eli suoralla hyppy-muuri-pituus, sitten kaksi hyppyä kääntäen Hannasta poispäin ja sitten palkalle. Siitä sitten aina lisättiin rataan pituutta ja Hanna palkkasi aina samasta paikasta. Kivasti meni, vaikka kerran unohdin radan ;) Erityisen makeeta oli se, että alun ekat kolme estettä Lyyti meni samoilla askelmäärillä kuin Sysi! Tauon jälkeen otettiin "kisatreeniä" eli Hanna oli "maalissa" eli sivusuunnassa lähdöstä. Lyytin piti aina kerran ohittaa Hanna, käydä tekemässä vielä yksi kierros ja sitten sai mennä palkalle. Vaikka se alkoi olla jo väsynyt, niin jaksoi ihan mukavasti tsempata. Koska se ei yrittänyt koko treenin aikana karata Hannan luo kertaakaan eikä muutenkaan juurikaan häiriintynyt siitä, päätettiin kokeilla tätä palkkausta sunnuntain kisoissa. Jos se onnistuu, niin upeeta, jos ei, niin sitten ollaan vaan treenattu liian vähän aikaa. Tosi vähän aikaahan me ollaan treenattu, mutta toisaalta Lyyti on omaksunut sen niin varmasti, että pieniä toiveita onnistumisesta on... :-)

Lupaavalta näyttää

Viime päivityksestä viisastuttiin ja tällä viikolla on treenattu tarkasti. Keskiviikkona ei ollut ohjattuja, joten pyysin Hannaa kaveriks treenaamaan. Sysi tarvitsi lepoa, joten Hanna tuli muuten vaan ja Mari + Saga tulivat mukaan. Lyytin kanssa aloitettiin kepeistä. Lähetin aika kaukaa ja yritin malttaa jäädä taakse, mikä oli kyllä tosi haastavaa ;-) Kerran Lyyti jätti kesken, muuten pujotteli loppuun asti. Palkka tuli siis Hannalta. Sitten juomatauko ja sen jälkeen hyppytekniikan saralta tehtiin etäisyyden arviointi renkaalla eli siis murheenkryyni. Palkka taas Hannalla. Ekalla kerralla Lyyti meni renkaan ohi. Otettiin sitten kerran vika hyppy ja rengas, se onnistui. Sitten Hanna vähän vaihtoi paikkaa ja lisäksi annoin rengas-käskyn matkalla ja sen jälkeen onnistui joka toisto, jee! Etäisyydet vikalta hypyltä renkaalle oli 10-12-15-11, 15 jalan väliin Lyyti otti askeleen, muut meni ilman eli about perfect. Tässä vaiheessa Mari ja Saaga tulivat paikalle, joten Lyytin kanssa pidettiin tauko. Sen jälkeen jatkettiin siitä, mihin viime viikolla jäätiin palkkaneuvotteluissa. Tehtiin 1-3 estettä eri kulmista Hannaan nähden, takaakiertoja, poispäinhyppyjä, 3 estettä Hannasta poispäin ja jopa backflap ja kaikki meni yhtä hyvin. Lyyti ei yhtään vilkuillut Hannaa vaan meni keskittyneesti ohjauksen mukaan, kunnes luvasta sinkosi leikkimään ihan onnessaan.

Tänään oli ex tempore -treenit (jo toinen viikko, kun treenataan peräkkäisinä päivinä, pahapaha!!!), kun olin kouluttamassa, koulutettavia oli vain 2 ja Lyyti oli sattumoisin mukana. 80 minuutin jälkeen koulutettavat oli ihan poikki, joten otettiin Lyyti hommiin. Tehtiin 45 cm rimoilla, kun Lyyti oli joutunut oottelemaan. Rata näytti tältä:

 Eihän mulla ollu ees treenikamoja mukana mutta onneks Mia lainasi lelua ja toimi avustajanakin, kiitos! :-) Otettiin ensin ihan vaan 2 hyppyä, jotta Lyyti pääsi kiinni Mian kanssa leikkimiseen. No eipä se yhtään vierastanut. Sitten vaan kylmästi Mia esteen nro 9 taakse ja mentiin esteet 1-9 tarkasti ja ihan nopsasti, ilman oikomisen yrityksiäkään. Sitten 9-12 ja Lyyti tuli kiltisti putken väärään päähän, vaikka Mia seisoi toisessa päässä. Sitten 13-17 ja sieltä tuli varmaan nopein takaakierto ikinä. Sitten 17-21 ja välistävedot meni yhtä hyvällä fiiliksellä. Lopuksi vielä 22-25 ja kylä lähti.

Kahdessa viikossa ollaan siis edetty 1-3 esteestä jopa 9 esteeseen!!! Lyyti on tosi tarkka - oikominen tuntuu olevan kokonaan mennyttä. Koiran ilme on ihan erilainen, se jaksaa paljon pidempään ja mitkä tahansa käännökset mennään yhtä innokkaasti. En ois ikinä uskonut, että näin nopeesti oltais voitu edetä. Jokohan me parin viikon päästä päästään koko rataa :D Ihan pelottaa tää toiveikkuus.

Ainoa miinus oli A:n kontakti, joka oli vähän niin ja näin. Otettiin vielä lopuks sitä erikseen, kerran loikkasi, muut ok. Täytyy nyt tehdä totakin avustajan kanssa, jotta Lyyti muistaisi, että vaikka palkka on edessä, niin silti pitää mennä alas asti.

Avustajapalkkatreenin aloitusta

Keskiviikkona Outin treeneissä yritin mukamas heti aloittaa avustajapalkkatreeniä ilman kovin ihmeellistä tulosta. Muutama pätkä meni oikein etenevästi mutta Lyyti väsyi tosi nopeasti ja muutama pätkä meni myös ihan hyytyneesti.

Torstaina jäätiin koulutusryhmiemme jälkeen Hannan kanssa treenailemaan maksien SM-finaalista muokattua rataa:

Mulla oli olevinaan tosi hyvät suunnitelmat, miten Lyytin kanssa treenata, jotta vahvistettaisiin avustajapalkkaa. Aloitettiin pätkällä 1-5, persjättö 2-3 väliin ja takaaleikkaus neloselle. Lyyti lähti liikkeelle hyvällä asenteella ja meni totta kai suoraan Hannan luo putken jälkeen. Pari kertaa saatiin onnistumaan. Sitten otettiin 1-7, persjättö 3-4 väliin ja jäin itse puomin ja putken väliin ja palkka tuli keppien päästä. Pieniä ongelmia oli mutta saatiin kuitenkin leijeröintikin onnistumaan. Tähän väliin tauko ja Sysin vuoro. Sitten 5-15, leijeröin puomin, kutsuin kepeille, 9-12 ohjasin sisäkaarta ja takaaleikkasin 13:lle. Kokeilin myös persjättöä ennen 13:a.

Sitten viiltävää analyysiä Hannan kanssa ja johan lähti loksahtelemaan - KIITOS!!! Mehän ollaan vasta aloitettu tää homma viikko sitten. Siispä sellainen pätkäkin kuin 1-5 on jo liian pitkä, koska koiralle tulee kaksi käännöstä poispäin avustajasta ja jälleen homma menee tylsäksi ja hallintaa korostavaksi, vaikka päinvastoin tarkoitus on antaa koiran mennä. Toinen oivallus oli se, että avustajan pitää todella innostaa Lyytiä, härnätä, hetsata, repiä, kehua jne. eikä vaan niin, että mä annan lelun sille ja sitten se heittää sen Lyytille. Näin tehtiin keskiviikkona, kun en tajunnut Outia ohjeistaa. Repiminenhän se just on Lyytin juttu, ei lelun saaminen itselle. Se on vaan "ihan kivaa". Olisi pitänyt siis aloittaa pätkästä 1-4, jolloin palkka ois tullut ekan käännöksen jälkeen. Tuntuu tyhmältä ottaa noin helppoja juttuja, mutta hei, mehän ollaan opettelemassa uutta! Lopuksi pyöriteltiin Lyytiä 13-15 hypyillä, aina poispäin Hannasta ja sitten palkalle. Vähän alkoi jo väsymys painaa mutta pikkuhiljaa se rupesi tarjoilemaan poispäin hyppäämistä! Viimeiseksi otettiin vielä vauhtipätkä 2-3-10-11-12 ja tadaa - sieltä löytyi vauhti!!!

Lisäyksiä viime viikon listaan

• avustajan pitää todella hetsata ja leikkiä Lyytin kanssa koko sydämellä :D 
• palkan pitää tulla heti ekan käännöksen jälkeen tässä vaiheessa
• vauhtipätkä voi olla pidempikin
• tässä ei voi ahnehtia, koska muuten koko homma on aivan turhaa!!!

Kisat Kivikossa

"Kisapäässä ei ole tilaa tulostavoitteille" kirjoitti Vappu Alatalo jossain agi.fi-lehden numerossa. Viimeksi Porvooseen mennessä odotin ekaa nollaa, vieläpä kun tiesin, että Mujusen ihanneaikoihin pitäisi ehtiä. Eka rata meni etanan vauhtia ja saatiin meidän huonoin etenemä, 2,91 m/s. Mä en ollut tyytyväinen, joten seuraavat radat meni vielä huonommin. Ei oltu ns. yhteisellä radalla, mikä on harvinaista Lyytille.

Tänään kisailtiin Kivikossa 2 starttia. Tavoite oli huomattavasti järkevämpi: mennä paremmin kuin Porvoossa. Ja niinhän se menikin. Molemmilta radoilta puhtaat suoritukset ja vaikka vauhti ei ollut vielä ihan kohdillaan, niin ainakin oltiin yhteisellä matkalla, koira oli iloinen ja meno oli sujuvaa, ei yhtään sellasta tökkimistä kuin Porvoossa. Hyppäri oli aika pyöritystä ja siitä tuli 5,11 yliaikaa (etenemä 3,27 m/s muistaakseni). Radalla tuli vain kaksi nollaa eikä yhtään puhdasta vitosta, joten me sijoituttiin kolmansiksi :D Ja kun kerran rata meni paremmin kuin Porvoossa, olin tyytyväinen yliajasta huolimatta. Siispä agirata meni vielä paremmin. Yliaikaa tuli 0,14 ja etenemä tais olla 3,48 m/s. Sijoitus tais olla seitsemäs. Etenemistreeniä vaan lisää, niin eiköhän tää rupeis sujumaan tää homma :-)

Jos jotain pitäis vielä sanoa radoista, niin hyppärillä keppien vauhti oli ok mutta agiradalla loppu hyytyi (siitähän ois saanut sen 0,14 pois ;-)). Sen sijaan agiradalla oli yksi aivan mielettömän upea A-suoritus, nopein ikinäkoskaanmilloinkaan ja varma neljän tassun juoksukontakti. JES! A oli myös toisen kerran radalla ja sen kontakti oli vain puolen tassun kontakti. Puomilla alastulolla Lyyti vähän ravasi, kontakti oli hyvä.

Valkkutreenit

Tällä viikolla ohjatut jäi väliin, mutta sen sijaan treenailtiin keppejä porukoilla keskiviikkoaamuna. Se meni vähän pieleen, kun Lyytin bestis Tara kuuli Lyytin haukun ja vastaili vastapäisen talon ikkunasta. Taran odottaminen on vähän ylivoimainen häiriö ;) Pari kertaa saatiin kyllä menemään ihan kivasti.

Eilen oli sitten aluevalmennus, tällä kertaa Ojangossa. Ensin oli ohjaajien fysiikkatreeni, sitten rata, sitten sen alku toisella tavalla ohjaten ja lopuksi katsottiin jokaiselta jotain ongelmaa. Rata tais olla 19-20 estettä pitkä ja rimat oli varmaankin 50-60 cm mutta en voi olla varma, koska siivekkeissä ei ollut korkeuksia merkittynä. Me yllätettiin ittemme menemällä rata heti ekasta nollalla läpi :-) Vielä ihan sujuvaa menoa eikä sellasta tökkimistä, kuten Porvoon kisat tai viime valkkutreenit. Kepit oli 2 kertaa, toisella kerralla umpikulmasta pakkovalssilla, toisella kerralla avokulmasta loivalla takaaleikkauksella, molemmat onnistui. Kokeiltiin jälkimmäiseen myös ilman takaaleikkausta, sekin onnistui ja oli nopeempi. Alku (hyppy-takaakierto-takaakierto-hyppy-putki) tehtiin ensin saksalaisella ja twistillä, tokalla kerralla pakkovalssi-valssilla ja twistillä eri kautta kiertäen. Eka oli selvästi nopeempi.

Ilta pimeni eikä valot syttyneet mutta saatiin silti katsottua meidän ongelmaa. Arvaattekin varmaan, mikä se on. Nyt kun ollaan kesällä käytetty paljon avustajaa lelun kanssa, palkka on lähes aina tullut suoran päästä. Näin ollen suorista on tullut koiralle huippukivoja ja kääntyilyistä tylsääääää. Eli siis taas kun oon yrittänyt parantaa jotain, niin oon samalla aiheuttanut hallaa toiselle puolelle ongelmasta. Tähän nyt sitten pureuduttiin Ninan kanssa. Aloitettiin ihan vain yhdellä hypyllä poispäin Ninasta ja siitä 180 astetta käännös takaisinpäin leluun kiinni. Koiralla taas silmät syttyivät. Pari kertaa tätä, sitten kaksi hyppyä Ninan ohi, käännös takasin ja leluun. Viimeiseksi otettiin vielä kahta hyppyä eestaas valssin kautta, jolloin Nina tuli ohitettua 2 kertaa. Sekin meni hienosti ja Lyyti keskittyi tosi hyvin ohjaukseen, vaikka syöksyi sitten Ninan luo leikkimään ihan onnessaan. Kyllä oltiin tyytyväisiä itseemme! Mun mielestä Lyytillä on pikkuhiljaa parantunut toi avustajan luo meno - se ei enää oio kaikkia esteitä - mutta se järjestelmällinen työ tossa on tekemättä.

Nyt siis

• treenataan avustajasta poispäinmenoa ja hänen ohittamista. 
• Muistan antaa selkeän vapautuksessa.
• Palkataan vaihtelevasti suorista ja käännöksistä.
• Joskus palkka tulee vauhtipätkän jälkeisestä käännöksestä, joskus käännöksen jälkeen saa "palkaksi" mennä suoran avustajan luo.
• Saadaan pikkuhiljaa kasvatettua koiran kärsivällisyyttä - kun menee nää kaikki esteet, niin sitten pääsee avustajan luo leikkimään
• Päästään ehkä joskus siihen tilanteeseen, että voin antaa lelun kisoissa avustajalle ja mulla on radalla itsenäisesti etenevä mutta keskittynyt koira :D

Viikon treenit + näytelmä

Keskiviikkona treenattiin Pennin opastuksella. Rimat 50-60 cm ja tehtiin yhdessä osassa. Itellä oli vähän ajatukset muualla jostain syystä, mutta Lyyti esitti juttuja, joita ei oikeestaan oo treenattukaan. Aluksi puomilta käännös mua vastakkaisella puolella olevaan putkeen (Lyyti lähti oikeeseen suuntaan, haki putkea hetken ja sit meni sinne) ja heti perään kepeille n. 90 asteen kulmaan ja siitä takaaleikkaus. Toimi joka kerta ja keppien vauhtikin oli ok. Jes! Radalla oli myös pöytä, jota ei oo treenattu ainakaan vuoteen ja sekin meni hienosti. Loppuradan hyppyhässäkkäkin päästiin läpi, vaikka taaskaan en onnistunut heti näkemään optimaalista ohjauslinjaa.

Torstain Lyyti viettikin kokonaan porukoilla, kun mulla oli päivän ohjelmassa töitä, veljentytön ristiäiset (Adelein Odessa Agopov) ja kahden ryhmän (3 h) koulutus. Perjantaina oli aamutreenit, pitkästä aikaa Marikan ja Aavan kanssa. Oli kiva nähdä taas :-) Tehtiin samaa rataa kuin koulutettavani eli tällaista:
Rimat 50-60 cm. Aloitettiin esteillä 1 ja 3-6, palkka Marikalta. Se meni hyvin, joten siirryttiin pätkään 7-10, esteet 8 ja 9 edestä. Sekin sujui. Seurava pätkä oli 7-11, hypyt 8 ja 9 takaakiertoina ja kepit avokulmasta. Ekalla kerralla tökkäsin Lyytin väärälle puolelle, toka kerta oikein ja vauhti ok. Puomilla ei ongelmaa, vaikka lähetin vähän kulmasta ja alastulolla oli sivuetäisyyttä putken takia. Sitten pureuduttiin tuohon alun valssilla tehtävään välistävetoon, jossa Lyytin vauhti tyssäs täysin Porvoon kisoissa. Kerran Marika palkkasi, muut kerrat Marika vaan kattoi ja yritti löytää kohtaa, missä menee piäleen. Ja kyllä vaan lähti paranemaan! Erityisen hyvä vinkki oli tehdä kunnon vekki kakkoselle, jolloin mun liike pysyi yllä paremmin ja näin koirakin meni sujuvammin. Nää tällaiset kuviot kun saatais motivoitua kunnolla, niin ei pitäis tulla sellaisia töksähtelyjä kuin Porvoossa.

Eilen oli Tuomarinkartanossa näyttely, tuomarina Saara Sampakoski. Tuloksena EH ja tällainen arvostelu: "Erittäin hyvän tyyppinen narttu jolla oikeat nartun mittasuhteet. Hiukan kevyt kuono-osa. Oikea-asentoiset erinomaiset korvat. Erinom. rintakehä. Oikea-asentoiset tasapainoisesti kulmautuneet raajat. Riittävä raajaluusto kokoon nähden. Erinom. hännän kiinnitys. Hyvä turkki. Saisi olla vakaampi ylälinja niin seistessä kuin liikkeessä. Tasapainoiset liikkeet mutta toivoisin voimakkaampaa takapotkua. Rodunomainen miellyttävä luonne."

Tänään käytiin treenaamassa Helin ja Jymyn kanssa Kivikossa hyppytekniikkaa. Lyyti teki power gridin ja steady onen. Power kai ihan ok, ainakin oli aika keskellä joka väliä eikä kolisutellut. Steadyssa ekalla kerralla otti steadysti yhden askeleen joka väliin mutta sitten otti sen verran itsevarmuutta, että tokalla ja kolmannella kerralla 12 jalan välit meni tasapainoisesti ilman askelta. Lopuksi otettiin vielä Kivikon esteitä eli keinua (ok), kepit avokulmasta (eka kerta huonosti keskittyen kakkosväliin, toka kerta oikein ja vauhti ok), ja vielä pari kertaa puomia ja A:ta (ihan ok, vaikka nopeempi on joskus ollut).

Hyviä treenejä ja surkeet kisat

Keskiviikkona päästiin pitkästä aikaa ohjattuihin treeneihin, kouluttamassa Laura. Olikin vähän vauhdikkaampi rata kuin yleensä noissa. Ei jaksettu nostaa kuin pari rimaa, joten korkeudet oli 40-55. Aloitettiin esteillä 1-8, jonka jälkeen lelu Lauralta. Yhdellä hypyllä vedin liian pitkään ja ohjasin sen törkeen myöhässä mutta Lyyti pelasti tilanteen ja järjesti itsensä sen yli. Koiran toiminta oli 110 %, nopea ja tarkka, palkalle juoksi suoran putken ja hypyn monta metriä mun edellä. Sitten sama, mutta kepit vielä perään (tiukka umpikulma). Rata hienosti ja kepeillä kimitin parhaani mukaan ja kylä oli nopeemmat! Sen jälkeen esteet 10-16, joka sekin meni nollalla eikä odotella tarvinnut. Kiemuraisemmalla loppuradalla alkoi hyytyä, joten palkattiin pari kertaa niistosokkarista. Vaan aika oli loppu ja rupes koiralla olee melko lämmin, joten palkatut kieputukset jäi seuraavaan kertaan.

Torstaina illalla käytiin Hannan & Sysin kanssa vielä iltatreeneissä. Tehtiin vähän lisää suoraa ja sitten leijeröintiä. Laitettiin okseri ja pituus tappiin. Okseri putos kerran, toka kerta ok, sitten laskettiinkin normaalimittoihin. Lopuksi vielä vähän puomia sivuetäisyydellä, hyvin meni. Jäähkälenkillä puheltiin, että luoja kun toi koira on niiiiiin nopee, kun avustajalla on palkka. Mä jään parilla esteellä metrikaupalla enkä mäkään oo maailman hitain juoksija. Vaan sama kysymys toistuu vuodesta toiseen: miten sen sais menemään koko radan yhtä kovaa?!

Tänään oli sitten ekat kolmosten kisat ja kyllä meni niin penkin alle kun vaan voi. Oikein sellanen itku pitkästä ilosta. Tuomarina oli Salme Mujunen, rataprofiilit oli mentävät, ihanneajat löysät (vaadittu etenemä 3,0 m/s) vaan ei kun pitää vaan säheltää. Ekalta radalta meidän ensimmäinen yliaikanolla. Kyllä, etenemä meni alle kolmosen. Noin hitaasti ei menty alemmissa luokissakaan! Terve vaan uudet kolmosluokkalaiset. Rata oli yhtä tökkimistä, töks töks töks. Tokalta radalta ensin väärä keppien aloitus, sitten jostain hypystä ohi enkä ruvennut enää korjailemaan. Tässä vaiheessa oli jo paha kriisi ja piti vaihtaa taktiikkaa. Lelu Ainolle ja avustajapalkan testaus kisoissa. Lähdössä Lyyti vilkuili yleisöön päin mutta tuli sitten ihan hyvin. Alkusuorallakaan ei tullut mitään kiihdytystä eikä muussakaan vaiheessa rataa. Sitten Lyyti kävi tarkistamassa, onko lelu tuomarilla ja sen jälkeen rupesi vilkuilemaan yleisöön. Siinä mentiinkin jo esteistä ohi enkä taas ruvennut korjailemaan. Huooooh. Lyyti ei ollut yhtään oma ittensä, näytti siltä, ettei oikein keskittynyt, vaikka yleensä on niin tarkka. Oli kyllä kuuma ja ainahan meillä on tauon jälkeen ekat kisat menneet hitaasti mutta vähän otti kyllä päähän. Millä ihmeellä mä siirrän radalle sen vauhdin, joka Lyytillä on sen juostessa avustajan luo?

Lomareenejä

Kesäleirin jälkeen keskiviikkona Lyytillä oli fyssari, joten ohjatut treenit jäi väliin. Perjantaina käytiin aamulla ottamassa hyppytekniikkaa Hannan & Sysin kanssa. Lyyti aloitti perussarjasta, lelu sarjan päässä ja oiskohan 2 toistoa tehty. Ihan ok kai, ei loikkinut ja näytti jäntevältä. Toisessa setissä tehtiin korkeuden arviointia niin, että sarjan päässä oli suora putki ja Hanna oli lelun kanssa putken toisessa päässä. Oli varmaan onnistunein korkeuden arviointitreeni ikinä. Lyyti sai sata kertaa lisää itseluottamusta tosta, että palkka oli avustajalla. Unohti kokonaan jännittää 65 hyppyä :D Viimeisen hypyn korkeudet oli muistaakseni 50-60-65-45. Lopuksi otettiin vielä puomia muistaakseni 3 toistoa ja aivan upeat suoritukset joka kerta, laukalla loppuun asti ja varma kontakti.

Päivällä lähdettiin mökille ja illalla sitten tokoilemaan Mirvan lauman kanssa. Eipä muistaakseni mitään ihmeellistä, Sunny teki vähän sitä sun tätä, Lyyti leikki vähän (oli kyllä aika väsynyt, kun ei ollut päässyt päiväunille koko päivänä) ja sitten vähän näyttelytreeniä, lähinnä että miten saadaan Lyyti ravaamaan kunnolla.Mökillä oltiin 1,5 viikkoa ja sinä aikana käytiin Mirvan kanssa vielä toisenkin kerran. Santeri teki palkattomuustreenit ja voi sitä metelin määrää! Jotenkin se sekoaa ihan tosta ruokakupista. Onneks ei tarvii enää sen kanssa kisata... Palkattomasti tehtiin jätöt, seuraaminen ja nouto, sitten toisessa setissä Urhon häiriönä vielä luoksetuloa ja jotain. Lyyti teki luoksetuloja ja eteenmenoja. Muuten mökillä lähinnä lenkkeiltiin, uitiin, 3 kertaa käytiin Lyyn kanssa pyörälenkillä (11 km, 5 km ja 7 km), kaks kertaa juoksemassa aika lyhyitä matkoja (n. 3-4 km), yhet jäljet tehtiin mutta ne meni niin tyhmästi, ettei siitä sen enempää. Niin ja iskää etsittiin metsästä työnjaolla Lyyti etsi, Sunny ilmaisi :D

Sunnuntaina tultiin takasin ja sitten heti illalla Helin kanssa treenaamaan. Huh hellettä! Jotenkin tuntui että vielä klo 21 oli ihan yhtä kuuma kuin päivälläkin. Yllättävän hyvin Lyyti kuitenkin teki, juomatauot toki pidettiin. Ekana kasvavaa sarjaa 2 toistoa, tästä se kyllä niin tykkää :-) Toiseks korkeuden arviointia samoin kuin viimeksi mutta okserilla. Ensin korkeudet 40-55, sitten 45-60 ja lopuks 50-65 ja rimojen väliä 50 cm. Helvetinmoinen rakennelma kyllä. Ekalla kerralla Lyyti kiersi okserin. Siirrettiin palkan paikkaa, niin meni ihan hyvin. Täyskokoisen se hyppäsi kyllä mutta sitten oli niin järkyttynyt että kiersi putken :D Palkattiin kuitenkin ihan normaalisti. Viimeisenä vielä helppo 30-45 ja pikkukoira oli aika ylpeä itsestään. No niin, nyt on näytetty sille täyskokoinen okseri. Kivikon kentällä kun oltiin, tehtiin vielä parit puomit ja A:t. Puomilla kerran oli vähän hiinä ja hiinä, seuraavalla kerralla ravas lopun mutta sitten taas hyvä vauhti. A oli hyvä. Oon itse asiassa aika tyytyväinen noihin kontaktisuorituksiin tällä hetkellä, toivottavasti kisoissa menee yhtä hyvin.

Kesäleiri

Sunnuntaista tiistaihin oltiin lappalaiskoirien kesäleirillä Orilammella. Kiitos vielä Maijalle ja Humulle kyydistä ja kämppäseurasta :-)

Lyytin kanssa oli tarkoitus treenata pelkkää agilitya mutta olosuhteet päättivät toisin. Jatkuva sade teki ruohokentän niin litisevän liukkaaksi, etten uskaltanut ottaa esteen estettä. Vaihdettiin sitten ryhmät lennosta maastolajeihin, joita Lyyti ei oo tehnyt n. kolmeen vuoteen! Maanantaina oli aamulla jälkitreenit. Ensin tehtiin namiruudut ja sitten jäljet. Ruudussa Lyyti söi, katteli välillä muuta ja taas palasi ruutuun. Jäljelle (oiskos ollut 40 askelta, nami joka askeleella) lähti vähän pyörien, tai siis meni namin yli ja palasi syömään sen. Onneksi kouluttaja osasi lukea koiraa niin hyvin, että tajusi heti sen tarvitsevan tilaa. Kun olin ensin paikallani ja päästin Lyytin 4-5 metriä edelle, se lähti etenemään hyvin ja meni loppuun asti ihan pätevästi.

Päivällä huilattiin pari tuntia ja illalla oli vuorossa haku. Lyytillä oli 3 akkaa ja kaikki näkölähtöinä. Ekalle se sinkosi hyvin, sitten pari metriä ennen himmasi ja kurkisti piilokiven toiselta puolelta, että tuollako se on. Toinen oli Mirva ja Mirvan perässähän Lyyti varmana menis vaikka maailman ääriin, joten se oli suoraviivainen ja nopea löytö. Kolmas oli aikalailla ekan toisinto. Lyyti oli kovin kovin onnellinen suorituksestaan :-)

Tiistaiaamuna mentiin taas hakumetsään ja otettiin aika iso vaikeutus. Ekat 2 akkaa lähti yhtä aikaa eri puolille "viuhkana". Molemmille Lyyti pinkoi nopeasti ja suoraviivaisesti; myös tokalle, joka oli aika kaukana keskilinjasta. Kolmas ukko olikin sitten vaikea. Maalimies oli mennyt valmiiksi Lyytin näkemättä ja piiloutunut umpipiiloon. Lähetin Lyytin ja se ponkaisi liikkeelle... kunnes pysähtyi parin metrin jälkeen kysymään, että mene joo mutta minne. Lähdin hitaasti kävelemään eteenpäin enkä ollut montaa askelta ottanut, kun Lyyti lähti ottamaan hajua. Tässä vaiheessa pysähdyin ja Lyyti eteni itsenäisesti loppupätkän nenänperässä piilolle, jossa oli kurkistanut sisään kysyvästi. Täältä se haju tulee, mutta voiko ukko olla täällä kopissa?! :D Siellähän se oli ja kyllä pikkukoira oli onnellinen rohkeudestaan. Mä olin oikeestaan aika häkeltynyt tosta viimeisestä löydöstä - aikamoinen vaikeutus ja Lyyti todella joutui etenemään itse, pelkällä nenällä etsien ja tekemään omia ratkaisuja.

Hakumetsältä käytiin lomakeskuksessa pakkaamassa ja luovuttamassa huone, minkä jälkeen taas metsään, edessä viimeinen jälkitreeni. Lyytille tehtiin kaksi peräkkäistä jälkeä, joissa namia oli n. joka 3-4 askel ja purkit molempien päissä. Jälki lähti ihan helpohkosta maastosta mutta varsinkin toinen tuli mun näkökulmaan melkoisen haastavaan maastoon: kivikon yli, risukkoa, pieniä monttuja ym. Meinasin taas lähteä Lyytin mukaan mutta kouluttaja muistutti koiran vaatimasta etumatkasta. Lyyti meni varmasti jälkeä pitkin mutta välillä meni taas namin yli ja palasi syömään sen. Eka purkki löytyi varmasti mutta sen merkitystä Lyyti ei oo vielä hokannut, kun jatkoi haistelua ja ihmetteli, kun jälki päättyi. Sitten siirryttiin askel oikealle tokan jäljen alkuun. Ihmettelin, mitä Lyyti haisteli mun jalkojen vierestä, kunnes tajusin, että seisoin aloituskohdassa... Mikäs siinä, koira pääsi hetken pyörittyään menemään ja löysi tiensä kivikon ja risukoiden välistä purkille. Tässä vaiheessa Maija jo soittelikin, että jokos ootte tulossa, kun jalostustarkastus alkaa. No eikös me sitten äkkiä ajettu takasin lomakeskukselle ja marssittiin jalostustarkkiin koko aamun metsässä kastuneen koiran kanssa. Eipä haittaa meidän rodussa, vaikka turkki on märkä ja sojottaa joka suuntaan!

Jalostustarkastus:
Paikka ja päivämäärä: Kouvola 17.7.2012
Jalostustarkastaja: Marja Talvitie
Yleisvaikutelma: Erittäin hyvä, kookas

Koko: 50 cm
Purenta: Ok
Hampaat: Ok
Tyyppi: Erittäin hyvä
Mittasuhteet: Hyvä
Sukupuolileima: Selvä
Pää: Erittäin hyvän mallinen
Ilme: Erinomainen
Kallo: Hyvä
Kuono: Hyvä
Kirsu (Pigmentti): Hyvä
Otsapenger: Hyvä
Korvat: hyvän kokoiset, hieman haja-asentoiset
Silmät: Tummat, oikean muotoiset
Luusto: Keskivahva
Ylälinja: Hyvä
Alalinja: Hyvä
Rintakehä: Hyvä, riittävän pitkä
Eturaajat: Hieman pysty olkavarsi, hieman löysät kyynärpäät
Lanne: voimakas ja hyvä
Lantio: Hieman liian lyhyt ja laskeva
Takaraajojen kulmaukset: Polvikulman tulisi olla voimakkaampi
Liikunta: Saisi liikkua pidemmällä taka-askeleella ja paremmalla potkulla
Käpälät: Hyvät
Häntä: Hyvä
Karvapeite: Erittäin hyvälaatuinen
Väri: Musta kermanvärisin merkein
Yleiskunto: Hyvä
Luonne: Hyvin tyypillinen
Jalostustarkastus: Hyväksytty

Pari vitsiä tähänkin. Karvaa on näyttelyissä sanottu liian pehmeäksi, mutta näin kastuneena se oli erittäin hyvälaatuinen! :D Täytyy siis mennä näyttelyihin sateella! Toinen huvittava oli Lyytin käytös. Se oli ihan väsynyt koko päivän treenattuaan ja seisominen ja kopelointi oli tylsääääää.... Tuomari sanoikin: "Tässä on ihan tyypillinen porokoiranartun luonne. Kopeloi sitten jos sun on pakko..." Kuka sitä nyt väsyneenä jaksaisi sulatella sydämiä! Mutta sekin on nyt hoidettu ja kiva kun ei tullut varauksia.

Ihan kiva leiri oli kokonaisuudessaan, vaikka aika päinvastainen kuin suunniteltu. Ja vaikkei me ruveta noita maastolajeja tän totisemmin treenaamaan, niin ne on varmasti hyvää vastapainoa ja vaihtelua Lyytille. Etenkin toi itsenäinen tekeminen ja päätöksenteko tekee sille tosi hyvää!

Vielä lisäys. Keskiviikkona kuulin Mirvalta, että jälkikouluttaja oli valinnut Lyytin leirin jälkituhnuttajaksi eli potentiaaliseksi jälkikoiraksi. Se siitä lähikontaktilajikoirasta <3

Tän viikon treenit

Tänä keskiviikkona kouluttajana oli jälleen Penni. Rimat oli ekalla kierroksella 50-60 cm, tokalla medissä. Alussa kolme hyppyä, joilla tehtiin pakkovalssi ja välistäveto, sitten hyppy ja tiukka valssi muurille, sitten pituus kohti nurkkaa. Penni meni palkkaamaan pituuden jälkeen. Ekalla kerralla Lyyti lähti heti ykköshypyn jälkeen valumaan kohti palkkaa, tokalla kerralla neloshypyn valssi valui samasta syystä. Sitten otettiin vielä siitä pituudelle, Lyyti taas harkitsi isoa loikkaa mutta sitten kokosi itsensä, teki pikkuhypyn ja kääntyi sikatiukasti. Jee! Muurilta pituudelle se suorastaan lensi joka kerran. Mitäs muuta... putki oli puomin alla, sieltä ulos tullessaan Lyyti loikkas puomin alastulon yli pari kertaa. Keppien tiukka umpikulma meni hyvin, vauhti oli taas kerran ihan hyvä, muuten nihkee. Keppien jälkeiseen takaakiertoon Lyyti lähti tosi hienosti kaukaa, jolloin mä ehdin seuraavaan paikkaan. Puomi oli kohti seinää ja sen jälkeen käännyttiin takaspäin. Sehän olikin meille jonkinasteinen ongelma, kun Lyyti ei oikeen mee itsenäisesti loppuun asti. Harjoiteltiin sitä sitten etupalkalla - koira oli ihan kysymysmerkkinä. Pysähtyi alastulon puoleen väliin, katsoi muhun, jatkoi matkaa käskystä hiipien... mutta vapautuskäskystä lähti kyllä aina lelulle :-) Että ehkä tääkin vois mennä toistojen myötä. Putkeen meno tästä oli vaikee, kun mulla ei ollut mitään järkevää paikkaa, mihin liikkua. Viimeinen kerta oli kuitenkin paras yritys, meinasin kyllä kaatua mutta sain heitettyä koiralle lelun ennen sitä ;-)

Eilen oli sitten aluevalmennus nro 3. Ensin tehtiin keppitestiä. Ennen keppejä oli 5 hyppyä erilaisissa kulmissa. Koiran piti mennä aina 1 hyppy ja kepit, ohjaajan piti pysytellä kolmen metrin päässä. Suoralta lähestymiseltä olin sen 3 metriä sivussa ja Lyytin meni tokaan väliin. Ois pitänyt ehkä olla sen 3 metriä takana ja antaa sen mennä rauhassa. Muut kaikki sisäänmenot onnistui (45 astetta umpi- ja avokulma, 90 astetta umpi- ja avokulma). Erityisen tyytyväinen olin tohon 90 asteen avokulmaan! Maltoin olla paikallani, ajattelin ykkösväliä ja keilasin - ja sinnehän koira meni. Jee. Tällä kertaa yritin vähän kimittääkin, kun noi kepit on olleet niin etanahitaat - sillä seurauksella, että Lyyti jätti kesken melkein joka kerta. Vikalla kerralla varmistelin vikaa väliä, Lyyti pujotteli loppuun asti, heitin pallon... ja se lensi kentän aidan yli!!! ARGH! Eikä tietenkään toista lelua taskussa. Juuri näin.

Seuraava tehtävä oli hyppyrata. Kirjaimellisesti hyppyrata, siinä kun oli pelkkiä hyppyjä. Mietin, että joku jippo tässä piilee ja niinhän se olikin - ohjaajien piti nimittäin juosta rata läpi ensin ilman koiria, siis ylittäen esteet matkalla :D Se oli aika vinkeetä ja aika erilainen pers-pektiivi kuin yleensä ohjatessa. Sitten koiran kanssa. Rimat oli kai 50-55. Alussa oli viiden esteen suora. Kutsuin Lyytin 3. esteen kohdalta ja lähetin eteen. Se irtosi hienosti vitosen yli kaukaa... ja jatkoi vielä viitisen metriä eteenpäin kattellen ympärilleen :D No joo, mähän sanoin eteen. Ois varmaan pitänyt heittää palkka perään mutta jatkoin sit rataa. Lyyti oli ihan pettynyt ja meni koko radan tosi nihkeesti. Yhyy. Tokalla kierroksella muutettiin paria ohjausta (alussa lähdin 2. esteen kohdalta, keskikohdassa tein yhden puolenvaihdon lisää ja vältyin peruuttamiselta) ja aika oli käsittämättömästi 4 sekuntia nopeempi. Miten voikin olla noin järkyttävä ero!!! Kuitenkin vain kaksi muutosta ja sitten sujuvampi rata verrattuna ekan kierroksen tökkimiseen. Lyyti ei kyllä muutenkaan ollut kovin nopea mutta silti, että tollanen ero... Yleisesti vielä käännöksistä saatiin kehua ja Ninan mielestä ennakoin aika sopivan määrän - yhtään aiemmin ei tarvitse jarrutella, se vaan hidastaa koiraa.

Viimeinen homma oli viisi estettä rinnakkain, niillä tehtiin serpentiini, välistävedot ja takaakierrot. Serpentiini ihan ok, mutta liikuin itte sivusuunnassa vähän turhan paljon. Kun oma linja oli suoraviivaisempi, myös koira meni suoraviivaisemmin. Välistävedot peruuttaen myös ok. Kokeiltiin myös välistävetoja etuperin (se näytti minikoirilla niin näpsäkältä) mutta todettiin, että ne sopii vain tosi leveisiin väleihin tai jos hypyt ei oo ihan linjassa. Lyytille on niin iskostunut, että jos juoksen etuperin, tehdään serpentiiniä, joten ei ruveta rikkomaan logiikkaa. Takaakierroissa toinen puoli meni vähän paremmin. Yleisesti ottaen käsky tuli liian myöhään, kun se voisi tulla heti, kun Lyyti on ylittänyt edellisen esteen. Pari kertaa unohdin vitosesteen ja palkkasin jo nelosen jälkeen, kun se meni niin hienosti :D Matikka taas 10. Ei kuitenkaan mitään kovin radikaalia muutosta tarvii tehä, Ninakin huomasi, että näitä on treenattu :-)

Rankka mutta antoisa ilta taas :-)

Vuodatus loppu!

Nyt ei enää vuodateta, nääs kun vuodatus ei päästä päivittämään. Jatketaan siis täällä.

Takana on kolmet ohjatut treenit, yhdet omat treenit, yksi aluevalmennus ja 2 keppitreenit. Kolme viikkoa sitten Pennin treeneissä meillä olikin yksityistunti, kun muut ei päässeet paikalle. Onneksi Pennillä oli omat koirat mukana, niin saatiin taukoa. Rimat 50 cm. Tehtiin valmennusryhmän rataa (osviittaa voi kattoa Jennan blogista http://minimonsin.blogspot.fi/2012/06/sarin-treenit-ja-loma.html) mutta ei kahestaan jaksettu raahata A:ta, joten meillä oli vain U-putki tossa kolmosesteenä. Aloitettiin taas pakkovalssilla, joka menee varmemmin kerta kerralta. Putken jälkeen oli hyppy-muuri-okseri -sarja, jonka päästä Penni palkkasi lelulla. Lyytiin tuli hienosti vauhtia ja mikä hienointa, vauhti kantoi myös seuraavaan kertaan, jolloin Penni ei ollut siellä :-) Kasiesteen vedin pakkovalssin tyylisesti ja Lyyti kiersi ulkokautta, se meni näpsäkästi joka kerta. Seuraava etupalkka oli putken pimeän kulman jälkeen ja siinä tuli huvittava tilanne. Lyyti irtosi putkelle asti, siinä hidasti ja vilkaisi Penniä, että joko saa palkan. Saman tien kuitenkin kuunteli mun putkikäskyä ja meni vielä putken :D Edistystä tapahtuu :D Keppien avokulma ok, vauhti oli kerran ihan jees, muuten aika hidas. Seinällä oleva takaakierto jäi ekalla kerralla vajaaksi, tokalla onnistui. Keinulla tein takaaleikkauksia, ne onnistui joka kerta. Lyyti rupesi hyytymään jo ja otettiin sit enää vain alkusuora etupalkalla.

Viime viikolla kouluttajana oli Laura. Mentiin medirimoilla. Radan alussa harjoituksen kohteena oli itsenäinen keinu, ohjattuna sekä vinosta kulmasta että kaukaa sivulta ja edestä. Lyyti teki varmasti joka kerta. Muuten radassa ei kai ihmeempää, säntäilin taas vähän liikaa ja ajoitus pielessä. Esim. pituuden takaaleikkauksen Lyyti teki vaikka mun vauhti melkein pysähtyi. Ja yksi valssi oli kuin toukokuun aluevalmennuksen toisinto: valuin puoli metriä estelinjan toiselle puolelle, koira valui samat puoli metriä. Kun oppis, ettei tollaisissa tilanteissa ole kiire!

Viime perjantaina aamulla käytiin treenaamassa itseksemme. Tehtiin toukokuun aluevalmennuksen pakkovalssikohtaa, joka ei sillon onnistunut millään. Nyt onnistui joka kerta :-) Kokeilin myös toiselta puolelta (valssi, takaakierto-persjättö, takaakierto-niisto), sekin onnistui. A oli sopivasti siinä perässä, joten tehtiin sitäkin. Nopea ja varma. Puomin pää oli pöydälle, ajattelin siinä kokeilla vinoja lähestymisiä mutta Lyyti ei jotenkin innostu tosta vajaasta puomista. Oli aika kuuma, joten ei tehty enempää.

Keppitreeniä on tehty porukoilla pari kertaa. Vähän avokulmaa ja vähän sellaista, että oon itte keppien toisella puolella. Ihan kivasti rupee menemään kaikki :-)