Yhdet treenit ja yksi kisarata

Jokun takajalan pomputtelu ei ole loppunut eikä se anna fyssarin käsitellä kunnolla, joten se on edelleen tauolla.
Tiistaina Justin kanssa agilitytreenit, putkiteema jatkui ohjaustreenillä. Harjoituksen kohteena: 1-3 koiran pitää irrota putkeen eikä saa lähteä hämyhyppyyn ohjaajan liikkeen mukana. 3-5 valinnan mukaan irtoaminen suoraan tai vienti kauempaan päähän. 8-9 putkijarru. 11-14 loppusuora.

Justille eka palkka kolmosen jälkeen. Irtosi putkeen ihan superhienosti ja kaukaa, oikein korvat päätä myöten, ei harkinnutkaan hyppyä. Vitosen otin kauempaan päähän ja se meni tosi helpolla. Palkattiin siitä sekä kiihdytyksestä 6-putkella. Ekalla kerralla seiskalle mentäessä Just alkoi kytätä palkkaa ja teki ihan mitä sattuu, esim. kävi hyppäämässä hämyhypyn. Saatuaan palkan vasta kuuntelemisesta seuraava kerta meni taas ohjauksen mukaan. Putkijarru oli ekalla kerralla hieman ruosteessa mutta heti ekasta palkkauksesta muistui mieleen ja sitten sujui hyvin. Loppusuora meni myös hyvin, Just ohitti mut itsevarmasti ja suoritti kaikki esteet, vaikka Hanna oli palkan kanssa pitkällä sivussa (kuvassa 5-putken alapuolella). Otettiin lopuksi ihan koko pätkä ja nyt jäin loppusuoralla tahallani vähän jälkeen. Kun tämäkin meni hienosti, todettiin, ettei jäädä hinkkaamaan eikä vedetä koiraa piippuun ennen kisoja ja lopetettiin kerrankin ajoissa!

Lauantaina kokeiltiin yhden startin kisoja Ojangosta. Hannan idea, joka osoittautui ihan hyväksi, koska ei olla vielä kovin hyvässä kunnossa tauon jälkeen. Tuomarina oli uusi tuttavuus Timo Teileri, joka oli suunnitellut vauhdikkaan hyppärin 45 sentin rimoilla. Jätin tällä kertaa yhden palkkasukan maaliin, leikitin kehu-lelulla ennen rataa ja viime hetkellä ennen lähtöä toisella palkkasukalla. Tämä toimi muuten hyvin paitsi että tämä toinen sukka hajosi ja Just meinasi saada palkat jo ennen lähtöä 🙈 Eli ens kerralla tarkempana tässä.

Lähdössä Just istui hitaasti. Tätäkin pitäisi varmaan harjoitella, etten joudu liikaa äkseeraamaan lähtöviivalla. Siitä ihan ok lähtö mutta meinasin kaatua ennen kolmosta ja olin koiran tiellä ja sitten kepeille vienti oli aika hidas. Olin ajatellut, etten saa mennä keppilinjan ohi mutta menin silti ja seuraavalta putkeltakin käännös venyi. Seuraavien hyppyjen aikana vihdoin ruvettiin pääsemään vauhtiin ja putki-putki-vienti valssilla oli yllättävän optimaalista linjaa! Myös renkaan jälkeinen takaakierto meni hyvin, vaikka siinä oli putki tyrkyllä. Esteelle 15 pidin Justia vähän liian kauan, olisi voinut päästää aiemminkin. Okserin jälkeinen japanilainen oli super ja sitten olikin enää loppusuora. Tuntui, että rata loppui, kun vasta päästiin vauhtiin 😁 Nollilla maalissa ja keppisähläyksestä huolimatta päästiin hyvin aikaan. Lopputulos -3,32 ja sij. 3 etenemällä 4,13 m/s. Selvästi huonompi rata kuin marras-joulukuun parhaat mutta ei voi olettaa huippusuoritusta heti tauon jälkeen. Erittäin positiivinen fiilis jäi kokonaisuudesta ja tästä se taas lähtee. SM-nollat on kasassa, joten kaksi Rovaniemen reissua tulossa tälle vuodelle!

Rally tokoa

Lauantaina rallykimppa. Mun suunnittelema rata, jonka teemana jäävät ja asennot seiso-istu-maahan. Lisättiin radan loppuun vielä merkki ja liikkeestä kutsun jälkeen ohjaajan ympäripyöriminen. Kuvasta poiketen kyltti nro 6 olikin ennen täyskäännöstä.

Otettiin ensin tuore RTVA hommiin. Aloitin ohjaajankierroilla oikealla samoin kuin viimeksi eli Lyyti sai kierron jälkeen juosta hakemaan Marikalta namia. Eka neljäsosa kierrosta on kyllä vaikeeta. Juomatauon jälkeen otettiin vielä liikkeestä istuminen + kutsu + kierto, sitten sama merkillä. Tokassa setissä rataa kyltille 13 asti. Lähdettiin vasemmalla ja vaihdettiin täyskäännöksessä puolta toinen suora oikealla puolella. Lyytillä oli kiva vire 😍

Just teki ekassa setissä lämmittelynä ensin erikseen noita mestarin kylttejä eli liikkeestä maahan -kierrä koira ja liikkeestä istu - kutsu. Nää meni todella hyvin, Just ei yhtään arponut asentoa, vaikka en tehnyt käsimerkkiäkään ja liikkeen loppuosakin sujui. Sitten oikealla puolella ekaa suoraa. Meni tosi hienosti! Hyvä seuraaminen ja tarkat asennot. Sitten otettiin tokaa suoraa eli voittajan jääviä vasemmalla puolella. Seisomaan nousuun Just tarvitsi muutaman kerran 2 käskyä, tässä pitää olla tarkkana. Sen sijaan liikkeestä seiso sujuu jo oikein mallikkaasti. MUTTA tässä vaiheessa rupesin katsomaan, että Justin vasemman puolen seuraaminen ei ole kovin hyvä. Teki kyllä tehtävät ja otti perusasennot mutta kontakti katkeili. Yritin sitten tehdä tavallisia liikkeellelähtöjä mutta ei oikein parantanut. Sitten tietysti kävi perinteiset eli kalastelin ja kumartelin ja siitähän Just jätättää. Lähdettiin sitten tauolle jostain kelvollisesta. Muutin tokan setin suunnitelmaa ja halusin vain saada hyvää seuraamista vasemmalla edes ilman kylttejä. Otin peiliä kohti, että pystyin kävelemään reippaasti eteenpäin tuijottamatta koiraa ja Just paransi suoritustaan, kun mä ohjasin varmemmin ja siitä sitten sai loppupalkan. On kyllä ihan perus, että kun treenaa yhtä asiaa, niin toinen hajoilee 🙈

Sunnuntaina valkku Ojangossa, lajina toko ja treenikaverina Just. Aloitettiin perinteisesti kehääntulo + seuraamisen liikkeellelähtö. Just oli ihan super! Ei mitään jälkiä eilisestä epävarmuudesta. Sitten ruutua. Ensin valmiille lelulle, joka odotetusti meni varmasti ja nopeasti. Tekonurmella lelu kuitenkin erottuu aika kaukaa. Nina muistutti, että hiekkakentät on sulana ja leluvallihautoja voi treenata nyt tammikuussakin 😂 Tehtiin sitten sellaista variaatiota, että jätin Justin kauas ja tulin itse ruudun lähelle. Tarkoituksena palkata, jos Just menee hyvään paikkaan tai korjaa itse paikkaansa. Ekalla kerralla tuli tosi vauhdilla ja paikka oli "aika hyvä" eli jos ois ollut kokeessa, niin olisi varmasti ollut sisällä. Mutta koska treeneissä aika hyvä ei riitä, odotin vielä vähän. Olin sanonut "aika hyvä", mikä vähän hämäsi Justia mutta toisesta "ruutu"-käskystä korjasi paikkaansa ja sai palkan. 2. ja 3. toistolla kävin ensin näyttämässä oikeaa paikkaa ja tokalla Just tuli jo vähän parempaan paikkaan ja korjasi heti. Tässä välissä tuli yksi toisto, jossa karkasi lähdöstä törkeästi ja haukkuikin eli kuumui aika lailla. Palautin takaisin lähtöön ja otettiin uudestaan ja tää toisto olikin paras! Vähän mua harmitti, että Just tuli ruutuun nenä alhaalla eli haistoi sitä paikkaa, mihin oli taputtanut. Mutta Ninan mielestä ei tarvitse olla huolissaan, se kyllä jää pois, kun nami ei kuitenkaan koskaan ole maassa.

Toisena pääasiana seuraamisen peruutus. Otettiin ensin pieni pätkä tavallista seuraamista ja Just tuli taas tosi hienosti! Ainoastaan oikealle käännöksessä vähän jätätti. Päivittelin, että on se kumma, kun en 18 vuodessakaan ole oppinut kääntymään seuraamisessa 😂  Mutta Ninahan ei kuuntele tekosyitä vaan analysoi, että pysähdyin käännöksessä liikaa, ja Just tuli siksi epävarmaksi. Otettiin uudelleen ja nyt tein käännöksen pysyen rytmissä - ja heti meni paljon paremmin! Eli varmuus ohjauksessa ja kävelyssä taas kerran ratkaisi kysymyksen. Sitten itse peruutukseen. Näytin ensin, miten se menee ja oikeastaan joka kerta kävi sama eli Just lähti peruuttamaan ties minne ja tosi vinoon mutta korjasi sitten takaisin perusasentoon, kun pysähdyin. Nina sanoi, että tokossa toi menis läpi (ei toki täysiin pisteisiin) mutta rallyssa on aika iso riski saada kymppi. Pilkottiin sitä sitten niin, että otan vain yhden askeleen ja Justin kuuluisi jäädä seisomaan jalan viereen. Aloin säätää tässä liikaa, joten Nina ehdotti, että mentäis seinän viereen. Lyytin kanssa tuo ei ole toiminut, koska on ahdistunut, mutta Justille tuntui sopivan ja saatiin onnistumisia! Eli nyt vaan pieniä askelia sanan joka merkityksessä ja itse pitää olla rauhallinen eikä saa säätää 😂  Tehtiin vielä ulosmennessä viimeinen siirtymä ja uusi perusasento ja edelleenkin Just jaksoi tulla hyvällä ilmeellä. Olipa se hyvällä tuulella!

Ajan lopussa otettiin vielä paikkaistuminen. Jätin Justille namin etujalkojen eteen ja ennen kuin ehdin sanoa mitään, se rontti haukkasi namin suuhunsa! Minä vanha leijonankesyttäjä tietysti kaivoin namin sen kidasta 😂  Ja laitoin sen saman namin takaisin, että tämä oli tarkoitus jättää. Tämän episodin jälkeen itse paikkis meni hyvin, vain silmät katsoivat kieroon! En ottanut ihan minuuttia, kun niin pitkään aikaan ei olla tätä treenattu. Katsotaan, miten lähtee sujumaan mun ajattelema etupalkkatsydeemi.

FI RTVA Lyytikäinen

Sunnuntaina rallyn tuplakisat Tuusulassa KAT-tilassa. Sikäli erikoinen kisa, että vain mestariluokat ja 30 koiraa mahtui kumpaankin starttiin, joten päivälle tuli pituutta kuutisen tuntia. Viimeksi Liedosta tullessahan mietin, alkaako tuplakisat olla Lyytille liikaa, kun vaikuttaa tokassa startissa väsyneemmältä. Koska se on aina saanut paremmat pisteet tokasta, päätin kuitenkin vielä kokeilla tuplia lähikisoissa. Ja onneksi kokeiltiin.
Tuomarina oli Hannele Pirttimaa, joka oli hauskasti jakanut kaikki vaikeat tehtävät kahdelle radalle. Haasteita siis riitti.

Ekalla radalla Lyytillä oli vaihteleva vire ja aivastelut sotkivat kokonaisuutta. Puolenvaihto edestä meni puhtaasti, mutta sitten Lyyti aivasteli niin, ettei lähtenyt täyskäännökseen. Uusinnalla onnistui, joten -3 tästä. Sitten hyvässä vireessä liikkeestä istuminen mutta sitten mummolla lähti lapasesta ja tuli kutsun laukalla ja haukkuen. Samalla laukalla jatkettiin valkovuokkoon, josta tuli -1 tvä. Seuraavassa eteentulossa tuli säätöä ja ääntä, siitä myös -1 tvä. Sitten piti vähän rauhoitella mutta sen jälkeen taas ihan ok seuraamista. Ystäväni oikealla peruutus sujui kohtuullisesti, Lyyti kääntyi jonkin verran mun taakse ja törmäsi jalkaan: -1 kontr ja -3 tvä. Houkutuksessa lähti ihan laukalle. Ensin Lyyti meinasi hyökätä futiksen päälle, sitten seurasi upeasti, sitten vilkaisi kissanruokapurkkia, sitten taas liitoseuraamista ja mä yritin epätoivoisesti pitää sitä oikealla kiertoradalla. Selvittiin virheittä mutta seuraavassa käännöksessä Lyyti ei meinannut malttaa keskittyä perusasentoihin ja saatiin -1 tvä ja -1 vino. Ohjaajan kierto ja täyskäännös ok, 270-käännöksessä hain itse vähän suorituspaikkaa mutta Lyyti käytti takapäätä hienosti eikä saatu virheitä. Putken jälkeisellä askelkäännöksellä taas perusasentosäätöä: -1 tvä mutta mun mielestä ihan kiva ilme! Viimeisessä askeljäävän maahanmenossa Lyyti jäi aika pahasti yleisöön kiinni ja siinä hetken odottelin, josko ottaisi kontaktia mutta maaliin tultiin huonossa kontaktissa. Yhteispisteet kaikesta säädöstä huolimatta kuitenkin 87! Niistä vain yksi meni ääntelystä. Tuomarinkommentti: "Hienoa yhteistyötä, erittäin hienoa ohjaamista. Vähennys ääntelystä."

Ratojen välissä tuli yhtäkkiä mieleen, että hei mites se mun "varma ja rauhallinen" mielentila radalle. Olin aivan totaalisesti unohtanut sen 🙈 Siitä sitten vaan lähdin lietsomaan itseäni siihen ja luotin, ettei Lyyti tule olemaan liian väsynyt, saan sen varmasti kyllä mukaan, kun vaan "pelaan omaa peliä". Eka käännös ok, edessä peruutus ihan suora, mutta Lyyti pysähtyi kahdesti eli -3 tvä. Olisi pitänyt kutsua se takakautta sivulle, mutta seisoin liian lähellä kylttiä, joten tuli suoraan vasemman kautta. Sitten seurasi hetken huonosti mutta en mennyt laamailuun mukaan vaan ohjasin seuraavat käännökset tarkasti. Täyskäännöksen jälkeen lähti seuraamaan taas paremmin ja saatiin koko suora pidettyä tasaista tahtia yllä. Pyörähdykseen tein isohkon käsimerkin mutta ei saatu virheitä ja olin itse tarkkana tuplasaksalaisen ja tulppaanin ajoitusten kanssa eikä saatu eriaikaisuuksia. Merkin lähetyskyltillä seison varpaat vähän sinnetänne mutta siitäkään ei tullut virhettä. Lyyti katseli ensin vähän mihin sattuu mutta sitten fokusoi merkkiin hyvin ja meni laukalla! Tuli myös kutsun laukalla ja siitä sujuvasti ulkokaaren käännökseen. Pyörähdys ja sarjahyppy menivät iloisesti mutta sitten jouduin vähän kalastelemaan, että sain sen istu-seiso-maahan -kyltille. Nousi seisomaan jo vinoon ja meni maahan vielä vinompaan, joten vähän jännitti, paljonko tulis miinuksia. No saatiin -1 ov ja -1 vino. Viimeiset kolme tehtävää meni erinomaisessa vireessä ja hienolla seuraamisella ja maaliin tultiin superfiiliksellä. Lyytin syödessä loppupalkkaa yritin laskeskella, mitäköhän virhepisteitä olisin tullut ja epäilin, että saatiin varmaan taas 92-94 pistettä. Itkuhan siitä pääsi, kun tuloslistassa luki 95 RTVA 😍😍😍 Sijoituttiin kolmanneksi. Tuomarinkommentti oli lyhyt ja ytimekäs: "Aivan upeaa!"

Kuva: Tiina Pesonen

Nyt on sitten Lyytin kaikki tavoitteet saavutettu. Vanhenevan koiran kanssa tämä on tietysti erityisen liikuttavaa, sillä koskaan ei tiedä, vaikka se saisi esim. jatkuvan lääkityksen. Olen vannonut Lyytille todistajien läsnäollessa, ettei sen kisaura lopu valioitumiseen. Jatketaan siis kisailua rennoin fiiliksin ilman paineita max. kerran kuussa. Tuplakisat ovat selvästi hyvä juttu eikä niitä tarvitse välttää! Kesällä ei käydä ulkokisoissa ollenkaan eikä mihinkään kauemmas lähdetä ilman erityistä syytä. Erityinen syy voi olla vaikka rotumestaruudet (Rovaniemi) tai lahjakortit (Tampere) 😂 Olisi myös upeaa päästä toisen kerran osallistumaan SM-kisoihin, josko vaikka omat aivotkin toimisivat radalla.

On se aika huikeaa, että nyt sekä Lyyti että Just on valioita omassa lajissaan. Vielä marraskuussa ei meidän perheessä ollut koskaan ollut harrastusvaliota. Ja kun tuo rallyn valiopisteiden vaatimus on niin hemmetin kova, siinä ei juuri ole varaa pieniinkään mokiin. Yhdeksän kertaa tosiaan jäi valiopisteet yhden virheen päähän, joten vähän tuuriakin tarvittiin matkaan. Valioitumiskisa oli mestarin startti nro 29. eli ei ihan minimimäärällä kisoja tullut 😂

Jokun agitreenit + ortopedi

Tiistaina Jokun agilitytauko taukosi, kun käytiin yksissä treeneissä. Tehtiin Hannan agilityvalmentajakurssia varten suunnittelemaa rataa, joka oli kyllä vaikeusasteeltaan todella sopiva! Tällä kertaa ei yritetty mennä siitä, mistä aita on matalin, vaan pidettiin koko ajan yhtä lelua Hannalla ja toista mulla. Joku oli kyllä aivan tykki koko treenin. Niin upea radanluku ja eteneminen. Joku "vaan meni".

Eka palkka nelosen jälkeen. Joku oli täydellinen, mä käännyin liikaa putkelle jatkoa ajatellen. Tokalla toistolla sanoin alussa "eteen" ja Joku juoksi käskystä suoraan nelosen takana istuneen Jenniinan luo palkan toivossa 😂 Seuraavalla toistolla korjattiin vitoselle asti ja sinnekin Joku irtosi hienosti. 6-8 tein juoksemalla putken yläpuolta, sitten lähetys takaakiertoon ja kasille takaaleikkaus. Eka kerta meni loistavasti, ei tarvinnut kuin vähän suunnata putken jälkeen, niin Joku lähti kiertoon. Ja leikkaukset lukee sujuvasti! Seuraavalla kerralla taisi jatkaa vitoselta suoraan, kun lähdin rynnimään eteenpäin. Eli pitää muistaa koiran lukitus oikealle esteelle ennen kuin lähtee kiirehtimään. Tän toiston upein oli se, että kun olin aivan onnettoman myöhässä putken jälkeen, niin Joku korjasi itse linjansa kiertoon käskystä! Loppuradalla haasteita toi jostain syystä kohta 13-14. Ehkä ekalla kerralla kaikki ihmiset olivat lähellä nelosta ja palkkamagneetti veti, mutta sama virhe toistui myöhemminkin. Sitten kerran ohjasin 12:lle huonosti ja Joku meni sen väärinpäin. Vaikka en mitenkään osoittanut virhettä, niin Joku huomasi sen silti ja tää heijastui eksymisenä 13:n jälkeen. Otettiin lopussa pätkä kympiltä loppuun ja se meni tuota 13-14 lukuunottamatta hienosti. Joten lopetettiin sitten siihen, että otettiin 12-14 ja palkka 14:n jälkeen. About perfect!

Joku on tässä vuodenvaihteessa pomputellut oikeaa takajalkaa. Keskimäärin kerran päivässä on jättänyt yhden askeleen väliin. Juuri sen verran, että ehdin katsoa, ontuuko se ja sitten ei enää onnu. Useamman päivän jälkeen totesin, että en näe harhoja tai kuvittele. Lieväkin ontuma on kuitenkin ontuma, oire jostain. Hysteria alkoi nousta ja epäilin ristariongelmaa, patella luksaatiota, pahaa selkävikaa jne. Toisaalta taas oli hyvä, että pomputuksia tuli vain asfaltilla eikä oireet pahentuneet rasituksesta. Koska Joku oli kuitenkin aika terveystarkastuttaa virallisesti, olin tosi viisas ja vein sen suoraan Urheilukoiraklinikalle ortopedille, joka otti sekä viralliset kuvat että tutki takajalan. Tykkäsin kovasti ell Emmi Syrjäsestä. Oli erittäin perusteellinen ja selitti kaikki jutut tosi tarkasti. Lisäksi oli mukava ja otti hyvin sekä koiran että omistajan huomioon.

Virallisiksi tuloksiksi saatiin lonkat A/A, kyynärät 0/0 ja selkä LTV1. Polvissa ei ollut vikaa ja selässä oli vain tuo jakautunut ristiluun harjanne. Polvista löytyi kaksi todella kireää lihasta ja lisäksi lanneselkä oli jumissa, joten aloitetaan niiden hoitamisella ja katsotaan, poistuuko oireet. Eli lepo, kipulääkitys ja fysioterapia. Lepo onkin alkanut tosi lupaavasti; Joku oli jo seuraavana aamuna lähdössä lentoon 🙈 Aloitettiin jo tunnaritreenit kotona, lisäksi ajattelin treenata paikallaoloa, seisomista ja kylkimakuuta...

Vuodenvaihde

Rakettien ampuminen alkoi meillä taas 27.12. Sen illan lenkillä tuli ehkä vähän liikaa paukkuja; Justille tuli levoton olo, joka onneksi saatiin kotona purettua jumppatempuilla ja musiikilla. Aattopäivän ohjelma oli tarkkaan suunniteltu: aamulla koirauimala Porvoossa, päivällä tallille ja sitten yökylään Sysiväikeeseen Jennille & Robinille. Halkian bunkkeri ei pettänyt taaskaan: kauempaa tulevat paukut eivät kuuluneet sisälle ollenkaan, ainoastaan ikkunan puoleisen naapurin raketit kuuluivat ja se kesti n. 10 minuuttia. Joku murahti ekaa kovaa pamausta, mutta muuten se ei reagoinut kyllä yhtään koko viikolla. Just nukkui mun kainalossa vielä klo 23.30 ja paukkeen ajan sitten vedettiin jumppatemput läpi. Stressitasot pysyivät niin alhaalla, että jälkipaukuttelu (kesti 4.1. asti) ei haitannut yhtään. On kullanarvoisia tuollaiset kaverit, jotka majoittavat muumitaloonsa erityisherkkiä <3 Suosittelen kaikille ääniherkille kaupungissa asuville uudenvuoden viettämistä jossain maalla. Mitä enemmän koira altistuu, sen herkemmin pelko pahenee. Kun stressitasot eivät pääse nousemaan korkealle, ne laskee heti normaaliksi.

Vuoden ensimmäiset treenit oli 4.1. rallya Annikan kanssa. Tehtiin sellaisella systeemillä, että valittiin jokaiselle koiralle 1-2 kylttiä tai teemaa ja niistä koottiin rata. No tää olikin hyvä suunnitelma, koska meille tuli 10-12 kylttiä pitkä tosi monipuolinen rata, jossa oli jokaiselle jotain helppoa ja jotain haastavaa: pyörähdys, edessä peruutus, puolenvaihto takaa, spiraali vasemmalle, askelkäännös vasemmalle, hyppy, 270 vasempaan, molemmat oikeaan täyskäännös, liikkeestä istu --> liikkeestä kutsu, ohjaajan ympäri, putki, 270 oikeaan. Tehtiin jokaisella koiralla 2 kierrosta, ensin tekniikkahinkkauspätkän, sitten ratapätkän enemmällä tai vähemmällä palkalla.

Jokun eka kierros alkoi perinteisesti seuraamisella. Lähdin sitten yhdistämään tähän takapäänkäyttöä frisbeen päällä, mutta se oli vähän haastavaa, koska Joku on harjoitellut sivulletuloa frisbeellä ja laittoi aina pepun maahan. Joten ehkä tähän olisi parempi koroke? Jokun kanssa tehtiin spiraalia oikealle (koira vasemmalla) ja se sujui tosi kivasti! Jee, taas uusi kyltti tutuksi pendoliinolle! Ratapätkä tehtiin vasemmalla puolella. Vaikka Jokulle on muuten ihan sama, niin tarkoituksena oli treenata takapäänkäyttöä, joten halusin käännökset sisäänpäin. Askelkäännöksen sijaan tein varmaan tavallisen 90 asteen käännöksen ja puolenvaihtokäännöksen sijaan täyskäännöksen vasempaan. Liikkeestä istumisen sijaan tehtiin ihan huvin vuoksi maahan, ja palkkasin sitten lelulla ohjaajan ympäripyörimisen jälkeen. Kiva setti, vaikka itse pääruokaa eli takapäänkäyttöä en saanut Jokua yleistämään tähän.

Lyyti aloitti ohjaajan ympäripyörimisellä vauhdista. Eli Lyytin lempparitreeni luoksaripeli mutta tähän yhdistettynä. Edestä kiertäminen sujuu jo kivalla ilmeellä ja vauhdilla, joten kutsuin Lyytiä sivuttain, jolloin sen piti tehdä 3/4 kierrosta. Palkkasin ensin itseltäni lelulla, mutta vielä isompi palkka oli saada juosta hakemaan nami Annikalta. Intoa oli ainakin! Ja mun mielestä käskykin meni jakeluun vähän paremmin, ainakaan en juuri tarvinnut käsiohjausta. Tällä jatketaan! Lyyti läähätti jonkin verran juostuaan meidän väliä, joten otettiin rauhallisempi toinen juttu: askelkäännös. Naksuttelin siitä, että Lyyti jäi odottamaan positiivisella ilmeellä. Vireen nousu aiheutti kyllä muutaman varaslähdön, mutta en ole siitä huolissani. Sain palkattua muutamia täydellisiä ja iloisia, joten tähän kohtaan tauko. Lyytin rata meni oikeastaan tosi hienosti, vire pysyi tasaisena koko ajan eikä virheitä tainnut tulla. Liikkeestä istui heti, tuli kutsusta laukalla ja jatkoi kiertämään mua samalla vauhdilla, joten sai tästä loppupalkan.

Justin teemana oli ulkokaaren käännökset ja "nopeenopee". Otettiin ensin putkelta vauhtia ja siitä 270 oikeaan. Vauhtia tosiaan tuli, mutta Just kyllä luuli, että sai kanafileensä putkelta. Otettiin sitten ilman putkea ja edelleen oli sinkoilemassa sinne sun tänne. Lähdettiin sitten tekemään spiraalia vasemmalle koira oikealla ja aina päädyssä tehtiin nopeenopee. Ja sieltä se alkoi löytyä! Saatiin hienoja laukattuja päätyjä, Just rupesi kiihdyttämään heti käskystä! Näin mun ei tarvinnut yhtään kumarrella ja löydettiin rytmi ja varmuus spiraaliin. Muistin myös, että tässä ois varmaan ihan hyvä kehua koiraa... Loppuun yksi kokonainen spiraali ja sitten tauko. Ratatreenissä Justilla lähti ihan lapasesta ja teki varmaan 5 pyörähdystä ja muutaman peruutuksen. Voi kun muistaisin, ettei sitä tarvitse nostattaa yli! Spiraalista tein vain viimeisen kiekuran, joka meni hyvin, samoin askelkäännös sen jälkeen. Just teki tosi ison loikan hypylle, joten siitä oli vähän vaikea saada se takaisin oikean puolen seuraamiseen ja 270 käännökseen. Molemmat oikeaan täyskäännös on sille helppo ja se meni nytkin varmasti. Istui heti käskystä, joskin oli jostain syystä aika kaukana. Ohjaajankierrossa taas tuli jotain omia voltteja, joten otettiin vielä putki + nopeenopee, josta taas sinkosi. Jatkoin vähän matkaa, otin uuden ulkokaaren käännöksen ja sitten palkkasin. Pitäisi muistaa noissa 270/360-käännöksissä, että vaikka sanon nopeenopeen, niin mun ei tarvitsisi lähteä kääntymään salamana, vaan ensin kontakti koiraan, sitten käsky, sitten yhdessä nopea käännös. Suomeksi sanottuna siis en saa hylätä koiraa kääntymällä ennen kuin se on edes ehtinyt sisäistää käskyä.

 Kävi ihan himmee mäihä, kun Justin lopetettua ulkoa alkoi kuulua rakettien pauketta! Just pystyi hyvin temppuilemaan siinä vielä, kun kerättiin kyltit, eikä jääty hallin ympäristöön lenkille, joten selvittiin ongelmitta.

Rallyhommia

Viime lauantaina rallyiltiin Hannan kanssa. Muutettiin rataa niin, että maali oli samalla suoralla lähdön kanssa. ja hypyn jälkeen lisättiin ohjaajankierto.

Otin ensin Jokun kanssa seuraamista, koska halusin kuulla, miltä Hannan mielestä näyttää. Hyvältä kuulemma 😁 ja voitaisiin lisätä kaarteluita.

Olen periaatteessa sitä vastaan, että rallyssa kokemattomalla koiralla tehdään vain rataa nami kädessä eikä opeteta tehtäviä kunnolla. Nyt ajattelin kuitenkin kokeilla samaa Jokun kanssa, ihan vain rataan totuttelumielessä. Eli seuraaminen erikseen, temput erikseen ja sitten kyltti- ja suorituspaikkaharjoittelua. Jätin käännökset koiraan päin ja seisomiset tekemättä. Istu-seiso-kyltillä tein istu-kierrä koira, 270 käännöksessä tein tavallisen käännöksen oikeaan ja täykkärin suoran päässä tein oikeaan. Käytännössä siis Joku teki ekaa kertaa: 1. istu-kierrä koira, 2. askelkäännös, 3. liikkeestä maahan, 4. hyppy. Eteentulojahan harjoiteltiin jo edellisellä kerralla ja ne sujui jo kuin olisi aina niitä tehnyt. Ja pyörähdys sujui kanssa radalla ihan pokkana. Mutta nuo neljä, joita teki ekaa kertaa meni ihan käsittämättömän hienosti!!! Istui odottamassa ilman pienintäkään epäröintiä, teki liikkeestä maahanmenon pompun kautta ihan kuten edestäkin ja hypystä innostui niin, että kävi tekemässä sen aina, kun oli mahdollisuus. Koska pätkä eteen-oikealta sivulle-istu, maahan, täyskäännös - hyppy - ohjaajan ympäri kiertäminen meni niin näppärästi ja iloisesti, päätin ahnehtia ja kokeilla tämän pätkän ilman namia kädessä eli pelkästään sosiaalisella palkalla. Eikä ollut pienintäkään ongelmaa! Joku on kyllä ihan ihmeellinen, kun sen kanssa hetkittäin kaikki on niin vaikeeta ja sitten yhtäkkiä mikään ei oo vaikeeta. Ja sehän ei myöskään ymmärrä, että oikealla ja vasemmalla puolella olisi jotain väliä, kun on tehnyt alusta asti molempia puolia. Katotaan vaan, oonko kohta Rovaniemen rotumestiksissä kolmen koiran kanssa...

Justin rataan lisättiin tuplasaksalainen ja istu-puolenvaihto takaa-istu niin, että maaliin tultiin oikealla puolella. Ensin tehtiin ratana ilman välipalkkoja ja meni muuten hyvin, mutta Just innostui pyörähdyksestä niin paljon, että teki toisen samanlaisen myös seisomiskyltillä 😁 Muuten sen kanssa tuntui helpolta ja varmalta - nuo avoimen jutut on hienosti hallussa. Tarkoituskin oli tehdä helpompi ja kevyempi treeni, kun tokokoe alla. Muistin myös ohjata ilman ylimääräistä hihkumista ja ylitsemppaamista, niin ääntäkään ei juuri tullut. Palkkasin maalissa kanafileellä, Just rouskas mua käteen pahasti ja mä astuin sen varpaille pahasti. Yritin pidellä sormea niin, ettei verta lentäisi tekonurmelle ja samalla ravuuttaa Justia, kun musta se näytti ontuvan. Todettiin, että koiran jalka on ok ja otettiin sormensidontatauko. Laastaroimisen jälkeen palkkailin vielä kylttejä erikseen ja jotain me hiottiin, mutta en muista, mitä. Ehkä oikean puolen seuraamista?

Lyyti teki eteentuloperuutuksen sijaan edessä peruutuksen, ekan käännöksen jälkeen puolenvaihdon edessä ja täyskäännöksen sijaan valkovuokon. Lyyti ei meinannut pysyä housuissaan, kun oli taas niin liekeissä. Ihan oli jopa vaikea ohjata, kun se meinasi räjähdellä joka suuntaan. Hyvää harjoitusta mulle! Edessä peruutus oli hieno ja siitä kutsuin takakautta oikealle, Lyyti tuli ihme koikkaloikkaa 😍 Lyytin rata meni pirskahtelemisesta huolimatta muuten hienosti, mutta valkovuokon tein vähän liian lähellä kylttiä, joten Lyyti osui siihen. Tästä vire laski hetkellisesti mutta nousi taas onnistumisten myötä. Hiottiin sitä sitten vielä eli valkovuokko tarpeeksi aikaisin, hyppy, ohjaajan kierto. Saatiin homma toimimaan ja vire säilymään muuttumattomana. On se kyllä hauska, kun sillä on tollanen päivä!

Maanantaina Oonan treenit, joihin mulla oli 2 paikkaa. Ryhmällä on tästä lähtien pidennetty treeniaika ja olikin ihan ideaali minuuttimäärä! Otin Lyytin ekana ja kerroin Liedon kokeesta, että sivulla peruutus "sivu"-käskyllä toimii mutta korkeassa vireessä Lyyti tarjoaa peruutusta jokaisella pysäyttävällä kyltillä. Samaan hengenvetoon tajusin itsekin, että eihän mun pitäisi käyttää "sivu"-käskyä pysähtyessä, koska perusasento kuuluu seuraamiseen... Tehtiin sitten rataa niin, että palkkasin aina perusasennoista ja Lyyti otti kyllä jokaisen varmasti kerralla. Päivän teema oli sivulla peruutus putken jälkeen. Ne sujui aika kivasti! Yhdessä maahanmenossa Lyyti jäi istumaan, mutta se korjattiin uusinnalla. Edessä peruutuksessa käsimerkki heitti vähän liikaa vasemmalle ja Lyyti meinasi tehdä puolenvaihdon edestä mutta korjasin peruuttamaan ja sitten sujui hienosti, taas tuli sivulle koikkaloikkaa. Aika kivaa, kun Oonan megavaikeat radat ei enää aiheuta ohjaajassa rimakauhua vaan tehdään niitä ihan pokkana! Loppuaika hiottiin kahta tehtävää, joissa Lyytillä on epävarmuutta: askelkäännös ja ohjaajan kierto. Askelkäännöksestä valitin itse, kun Lyyti laskee jättäessä katseen ja virettä eikä tule sivulle säpäkästi. Oona näki saman kuin minä ja sanoi, ettei tässä ole isoa ongelmaa, palkkailen vaan sitä heti jättämisestä ja siitä, että ilme pysyisi. Vastasin: "No siinä se ongelma varmaan tulikin. En oo varmaan koskaan palkannut sitä ekaan istumiseen..." 🙈🙈🙈 Tämä siis kotiläksyksi. Kiertoa alettiin hioa jo tyyliin huhtikuussa ja on se parantunutkin, edestä Lyyti kiertää jo tosi kivalla ilmellä ja itsevarmasti. Mutta koko kierros ( eka puoli kierrosta ja käden vaihto) aiheuttaa hidastamista ja epävarmuutta. Kokeiltiin, lähteekö Lyyti edestä kiertämään pelkällä käskyllä. No ei lähde, ei sillä taida olla aavistustakaan koko käskystä. Eli nyt treenataan käskyn vahvistamista, vauhdista kiertoja ja monta kiertoa peräkkäin.

Justin kanssa otettiin ensin radan lopusta pätkä, jonka ei pitäisi olla ylivoimainen. Siinä oli käännöksiä vasemmalla, istu-puolenvaihto takana-istu, käännös oikeaan, edessä peruutus ja molemmat vasempaan täyskäännös. Se sujuikin kivasti, myös edessä peruutus, joskaan en vaatinut ihan täyttä matkaa. Sitten lähdettiin tekemään oikean puolen yksityiskohtia. Näytin, kuinka Just on oppinut käyttämään takapäätä oikealla. On innostunut tempusta niin, että menee helposti yli, 90 astetta ei riitä vaan peruuttaa mun taakse asti. Sitten kun lähdin käännöksestä reippaalla askeleella liikkeelle, niin Just jätätti väkisinkin. Kokeiltiin sitten 90 asteen käännöstä ilman lisäkäskyä ja sehän toimi upeasti! Vielä, kun lähdin liikkeelle lyhyemmällä askeleella, niin Justin paikka pysyi. Sitten pyysin Oonaa katsomaan kaartelukävelyä oikealla eli esim. pujottelussa. Tässä olikin haastetta. Sisäkaarteet alkaa sujua jo hyvin, koska takapäänkäyttö on kunnossa, mutta ulkokaarteet on ihan katastrofi. Mä kumartelen koiraan päin ja yritän liikaa, Just ei kiri vaan päinvastoin tulee tosi epävarmaksi ja jätättää entisestään. Tätä pitäisi nyt paloitella pienempään, että 1. mä pystyisin kävelemään normaalisti, 2. Just kiihdyttäisi ulkokaarteessa ja olisi varmempi oikeasta seuraamispaikasta. Sain taas saarnan kriteerien pidosta, mikä tuli kyllä tarpeeseen, kun Just on niin tarkka niistä (toisin kuin Lyyti, jota voi palkata kaikesta). Aika paljon kannattaisi tehdä ihan vain 1-2 askelta ja sitten myös sivuaskelia, että oikea seuraamispaikka tulisi mustavalkoisemmaksi koiralle.
Yhteenvetona oikealla puolella alkaa sujua: perusasentoon tuleminen ja liikkeellelähtö, rauhallinen seuraaminen, eteentulot, takapäänkäyttö, käännökset ja kaarteet koiraan päin, jäävät. Vielä haasteellisia ovat: ulkokaarteet, ohjaajan ympäripyöriminen ja reipas kävely. Että ehkä tässä ollaan kuitenkin jo plussan puolella voittajaluokan suhteen, vaikka hetkittäin tuntuu tosi vaikealta.