Toukokuun 23. päivä ajeltiin Lohjalle Lappalaiskoirien rallymestaruuksiin. Tuomarina oli Tarja Hiissa.
Valitettavasti toinen senioriluokan lappalainen joutui jäämään pois, joten tulos = senioriluokan mestaruus. Muunrotuisia oli 2 muuta. Putsattiin sit koko pöytä, kun 98 pisteellä lisäksi voitettiin luokka ja saatiin TP. Rata oli tosi meille sopiva ja meni suurimmaksi osaksi hienosti, mutta tokavikalla suoralla Just vähän hyytyi. Onneksi vire nousi sitten taas viimeiseen tehtävään ❤
Taru Pesonen oli ottanut ihania kuviakin Justista ❤ Oli kesän ensimmäinen hellepäivä mutta hallissa oli onneksi viileämpi. Tällä kertaa muistin myös laittaa viilennysloimen Justille heti päälle. Talkoilin avoimen luokan, joten otin koirat häkeissä sisään halliin odottelemaan.
Kompakuoriainen oli myös mukana maskottina. Se sai ensin tulla lounaalle eli kiivetä Kirsu-hallin portaat ylös 2. kerrokseen. Reippaasti meni. Sitten vähän leikittiin ja temppuiltiin.
Kompa odotteli häkissä yllättävän hyvin talkoilun ajan, oisko kerran vähän itkenyt. Oli toki nuolumatto ja puruluu viihdykkeenä. Myös Justin vuoron aikana oli hiljaa. Sitten pääsi leikkimään vielä uudelleen. Nyt mulle kirkastui se, että se todella katkoo keskittymistä enemmän nameilla kuin lelulla. Ilmeisesti uppoutuu leikkimiseen niin, ettei ehdi katsella muita koiria. Namin taas hotkaisee ja sitten ehtii taas tsiigailla kavereita.
Sunnuntaina 24.5. Just pokkasi viidennen valionarvonsa, kun Loviisan ryhmänäyttelystä napsahti viimeinen vetskuserti. Ainoana porokoirana ei ollut hirveä skaba 😂 mutta toki ERI ja SA pitää saada, vaikka kuinka olisi ainoa. Nyt on sitten tittelirivi FI MVA FI VMVA FI RTVA FI NW-L FI AVA TK2, joten nyt ei tarvii enää näyttelyihinkään mennä, ei edes ilmaiseksi.
26.4. oli aika kaivaa oranssi kisakirja naftaliinista, kun suunnattiin Annikan & Elsin kanssa Kirkkonummelle rallykisoihin. Just oli ilmoitettu yhteen sennuluokan starttiin. Kyllä näytti ja tuntui lyhyeltä ja helpolta rata! Varmaan kävis aika nopeasti tylsäksi mutta tällaisilla tavoitteilla tuntui mukavalta ja rennolta.
Kompa oli mukana ja pääsi ensin halliin, kun menin ilmoittautumaan. Aluksi oli aika ihmeissään, kun ei ole aiemmin tuollaisessa tilanteessa ollut, mutta yhteistyökin löytyi melko nopeasti. Leikki maistui jopa paremmin kuin namit. Myös autoon meno maistui - sen verran oli väsynyt.
Sennuluokan alku vähän viivästyi, niin Just oli mulla vähän turhan kauan narussa kehän laidalla. Ihan kivalla fiiliksellä kuitenkin loppupeleissä päästiin kehään. Lähtökarsina ja uusien sääntöjen lähtö tuntui hyvältä.
270 vasempaan saatiin -3 ja 360 oikeaan -1, joten yhteistulos oli 96 pistettä. Suurimmaksi osaksi Just teki tosi hyvää ja rentoa seuraamista, parissa kohtaa vähän säätöä ja lopussa tuli haukahdus. Maaliin tultaessa oli fiilis, että unohdinkohan jonkun kiekuran, nytkö tää jo loppui? 😂
Justin vuoron jälkeen Kompa pääsi toisen kerran halliin. Oli ilmeisesti saanut autossa levättyä, kun nyt oli ihan kympillä tekemässä yhteistyötä. Olisi vaan pitänyt lopettaa vähän aiemmin, kun hallin ovella tuli rähinä kahdelle urokselle ja Kompa oli vähän hämmentynyt. Joten ens kerralla sitten ei saa ahnehtia!
Rallyinnostuksessani olin ilmoittautunut vielä 13.4. I-HAHin rallykisoihin Vantaalle. Tuomarina oli Anna Klingenberg, jonka radoilla olen ollut vain kerran aiemmin ja silloinkin Lyytin kanssa.
Radalla oli kaikki meille haastavat asiat: kutsu+kieppi, molemmat tuplasaksalaiset, ohjaajan ympäri vastapäivään jne. En antanut tämän häiritä, keskityin vain opettelemaan radan mahdollisimman pitkälle ulkoa, että pystyisin keskittymään koiraan. Tää on kyllä niin toimiva asia! Ollaan ihan erilailla kuplassa kuin ennen, kun mun ei tarvii jatkuvasti vilkuilla kylttejä.
Ennen rataa latasin paljon arvoa kutsu + kieppi -yhdistelmään ja se onnistuikin!! Just istui heti ekasta käskystä, tuli laukalla sivulle, josta lähetinkin välittömästi kieppiin, niin ehdittiin tehdä se ajoissa. Kehuin tästä niin vuolaasti, että Just taisi jopa odottaa palkkaa ja paikallakäännöskyltillä piti vähän tasata 😂
Sitten jatkettiin oikein sujuvasti ja kaikki kieputusyhdistelmät onnistui mun mielestä, ainakin Just lähti käännöksiin kohtuullisen itsevarmasti eikä tullut mitään väärinymmärryksiä. Erityisesti mieltä lämmitti ohjaajan ympäri vastapäivään + 2xoikea täyskäännös -yhdistelmän onnistuminen. Ainoastaan tulppaanissa tuli pieni katkos. Se on musta niin helppo kyltti, että onpa jäänyt sen treenaaminen vähiin, mikä heti kostautui. Tästä arvelin, että ehkä tuli virhe ja totta, -10 tuli. Houkutuksessa oli noutokapula ja vati, Just ohitti ne hienosti. Väliseuraamiset oli läpi koko radan iloisia 😍 Istu-seiso-istu -kylttiä en muista, koska viimeksi oltaisiin treenattu, mutta se onnistui ihan kivasti. Muistan suunnilleen tässä ihmetelleeni, joko me ollaan tulossa maaliin. Justin vire oli niin hyvä, että oltaisiin ihan kevyesti voitu jatkaa vielä vaikka toinen rata putkeen - yhtään ei tuntunut pitkältä tai raskaalta!
Radan jälkeen laatuaikametsälenkille. Tää on kyllä ehdottomasti parasta rentoutusta Justille. Tyytyväisyys oikein huokui 💖 Hallille palattuani kävin katsomassa pistelistaa. Myönnän, että vähän yllätyin, kun näin meidän pisteet: 70. Vielä hämmentävämpää oli nähdä arvostelulappu. Saatiin koko radalta vain kolme virhettä, mutta ne oli kaikki kymppejä! Eipä olla ennen tuollaistakaan lappua saatu. Tuomarinkommenttia ei ollut. Tulppaanin lisäksi kympit napsahtivat kummastakin tuplasaksalaisesta eriaikaisuuden takia. Tää tuomari oli siis erityisen tarkka ja tiukka eriaikaisuuksista, ja vaikka musta tuplasaksalaiset tuntui sujuvilta, niin ei sitten olleet tarpeeksi hyvät kuitenkaan.
No, onneksi meillä on vain fiilistavoitteita ja ne kyllä täyttyi. Jotenkin tuntuu vain paranevan rata radalta yhteinen kupla. Pääsinpähän kerrankin sanomaan, että mieluummin otan huonot pisteet hyvällä fiiliksellä kuin toisinpäin! Yleensä nää asiat menee meillä käsi kädessä eli jos fiilis on huono, niin pisteetkin on huonot.
Pitkäperjantaina ajeltiin Janakkalaan rallyn MES-tuplakisoihin. Äiti meni ystävänsä luo Hämeenlinnaan muiden koirien kanssa ja jätti mut & Justin Janakkalaan. Oltiin ekaa kertaa kyseisessä hallissa kisaamassa ja oli kyllä kiva paikka ja sujuvat kisat. Tuomarina oli Hannele Pirttimaa. Olin laittanut Justin häkin hallin toiseen päätyyn, jossa ei ollut ketään, joten se sai olla ihan rauhassa. Tehtiin myös ekat lämpät siellä, kun oli hyvin tilaa.
Rata alkoi merkillä, jonka tausta ei ollut kovin vaikea. Just bongasi tötsän heti ja lähetys onnistui. Kutsun tuli kuitenkin ravilla, mikä aiheutti haasteita seuraavalla kyltillä eli pyörähdyksessä. Tuo onkin meille haastava kylttiyhdistelmä. Selvittiin kuitenkin -1 ov:llä. Suoran päässä oleva persjättökäännös meni erinomaisesti!
Samoin seuraavalla suoralla haasteita aiheutti yhdistelmä pyörähdys oikealla + puolenvaihto edessä putkensuun vieressä. Oletin, että oltais saatu jotain virheitä mutta lappu näyttää puhdasta. Päätysuora meni oikein hienosti ja rennolla fiiliksellä. Houkutuksessa oli märkäruokaa ja Ikea-rotta. Ajattelin, että märkäruoan haju olisi saattanut tunkeutua Justin aivoihin mutta yllättäen se jäi tuijottamaan rottaa! "Nopeenopeenopee"-hokemalla sain sen kuitenkin jatkamaan seuraamista ja toinen puolisko houkutuksesta meni kauniisti. Seuraava eteentulo meni ihan ok, vaikka Just kyllä takaani kiertäessään vilkaisi houkutusta. Sitten tulikin radan sekoilukohta. Ensin persjättökäännöksessä Just päätyi jotenkin mun väärälle puolelle ja mä hukkasin koiran. Kun huomasin tämän, oli jo liian myöhäistä uusia, joten vaihdoin sen vain toiselle puolelle ja jatkettiin matkaa. Tästä saatiin -3 tvä käännöksestä, -3 ov pysähtymisestä ja -10 tvä (koira väärällä puolella) eli yhteensä 16 virhepistettä! Loppurata meni taas virheittä ja iloisesti, joskin istu-seiso-kierrä koira sanoin "odota" ennen kuin sanoin "ylös" eli annoin vähän harhaajohtavia ohjeita mutta onneksi Just ei hämmentynyt. Yhteistulos siis 83 pistettä, tuomarinkommentti: "Hyvä iloinen rata!" Voisi sanoa, että 3/4 radasta meni unelmafiiliksellä! 😍
Olin ajatellut käydä harjulla lenkillä mutta se oli niin järkyttävän liukas, että käveltiin vain tietä pitkin taukolenkki. Sitten Just sai huilia häkissä ja taas pari koiraa ennen otin sen taas ensin lämppäämään isossa tilassa ja sitten mentiin vasta lähtöalueelle. Just ei varsinaisesti vaikuttanut väsyneeltä, mutta nostatin silti ankkafileellä vähäsen juuri ennen kehäänmenoa.
B-radalla päästiin lähestulkoon siihen matkasta nauttimiseen, jonka viimeksi pohdin olevan ehkä mahdotonta. Olin oppinut radan niin hyvin ulkoa, ettei tarvinnut edes lukea jokaista kylttiä, ja pystyin keskittymään koiraan täysin. Tää oli oikeestaan aika makeeta ja tähän pitää pyrkiä jatkossakin.
Tällä radalla saatiin lähes kaikki virheet heti kahdelta ekalta kyltiltä. Ensin 270 vasempaan -kyltiltä -1 vino, sitten liikkeestä istumisesta -1 tvä ja -3 ov, kun Just ei istunut ekasta käskystä ja jouduin antamaan toisen yläkroppa kääntyneenä koiraan päin. Ennen rataa olin hinkannut kutsu + puolenvaihto edestä -yhdistelmää ja se sujui aika hyvin: Just tuli laukalla seuraamaan ja jatkoi sujuvasti linjaa etukautta toiselle puolelle! Annoin Justin mennä sarjahypyn ottamatta välissä seuraamaan ja se sujui ihan nätisti. 270 vasempaan koira oikealla piti vähän lisätä napakkuutta vihjesanaan, kun Justin huomio meinasi herpaantua mutta sitten jatkettiin hyvin. Puolenvaihto takaa Just teki hauskasti peruuttaen! Eteentulo meni vähän hassusti, kun Just päätyi istumaan varmaan metrin mun eteen: -1 tvä. Liikkeestä maahanmenossa musta vähän näytti, että Just meni epävarmasti maahan, joten annoin toisen käskyn, mutta se oli kuitenkin jo menossa. Seuraamaan lähtö meni hyvin. Sen sijaan istu-seiso-maahan onnistui ihan täydellisen suorassa. Enempää virheitä ei tullut, joten lopputulos 94 pistettä! Tuomarinkommentti: "Upea rata. Taitavaa yhteistyötä!"
Tällä kertaa kummaltakaan radalta ei tullut virheitä ääntelystä. Just oli kyllä hiljaisempi kuin Haminassa. Suurin osa seuraamisesta oli meidän hyvää seuraamista, iloista ja rentoa. Kontakti rakoili vain hetkittäin eikä varsinaisia jumituksia tullut. Oli kyllä ihanaa päästä Justin kanssa taas baanalle 😍
Viime lauantaina oli koe, jonka takia kaivettiin rally-toko naftaliinista: nimittäin Lappalaiskoirat ry:n mestaruudet! Kisat oli Haminassa aivan liian aikaisin aamulla ja ajeltiin sinne Marjan kyydissä. Tuomarina oli aina yhtä mukava Tiia Hämäläinen.
Just oli luokassaan kuudes. Hallissa oli kivasti tehty verkka-alue kisakehän pitkän sivun suuntaisesti kaistaleeksi kehän ja yleisön väliin eli siinä oli hyvin tilaa verkkailla, eikä yleisö roikkunut ihan kehän reunassa kiinni. Lisäksi hallissa oli häkkialue, jonka toisessa päässä oli jumppanurkkaus.
Näiden fasiliteettien takia tein verkan vähän eri tavalla kuin ennen: Kaksi koiraa ennen otin Justin jumppanurkkaan temppuilemaan ajatuksena fyysinen verkka. Tehtiin vähän peruutusta alustalle, tasapainotyynyn ympäri pyörimistä ja sen sellaista. Sitten edellisen koiran suoritusvuorolla mentiin verkka-alueelle ja tehtiin normaalimpaa valmistelua, liikkeellelähtöjä, seuraamista, radalla olevia tehtäviä jne. En kyllä osaa sanoa, oliko tämä parempi vai huonompi.
Radalla oli ihanan pitkät kylttivälit ja muutenkin väljää. Lähdössä oli myös kolmisen metriä tilaa kehänauhan ja lähtökyltin välillä. Annoin Justin hetken katsella ympäristöä kehän ulkopuolella ja palkkasin kontaktista. Sitten koira oikealla kehään, pysähdys nauhan sisäpuolella, koira vasemmalle ja lähtöön. Lähtö meni aivan upeasti! Toi lähtökysymykseen vastaus kehuvalla äänellä on kyllä ihan Justin juttu. Aika kauan meni kyllä keksiä se 😂
Ekana kylttinä oli edessä peruutus. Just peruutti ihan hienosti mutta pysähtyi jonkin matkan jälkeen. Voi olla, että matka olisi ollut riittävä, mutta pyysin vielä varmuuden vuoksi peruuttamaan vähän lisää. Tästä -1 tvä. Sivulle palatessa Justilta pääsi pikkuinen haukahdus, samoin seuraavan eteentulon lopussa. Kolmas kyltti oli istu-maahan ennen houkutusta. Ei kuulostanut erityiseltä mutta eipähän olla tollasta yhdistelmää treenattu! Just nimittäin jäi niin vahvasti luopumaan houkutuksesta, että ei lähtenyt ekasta käskystä seuraamaan maasta. Tästä -1 tvä. Houkutuksen alussa kontakti vähän putoili mutta toinen kaarre meni tosi kauniisti ja saatiin "hieno!"-merkintä.
Sitten oli kolmen käännöksen yhdistelmä, jossa keskityin linjoihin ja ajoituksiin ja Just tsemppasi kontaktin kanssa. Oikealla pyörähdys oli tuomarinkin mielestä hieno. Sarjahypyn jälkeen ääntely vähän lisääntyi ja askelkäännöksessä tuli taas haukahdus. Seuraavana 270 oikeaan ja askel vasemmalle istumisten kanssa. Näissä molemmissa vinkumista mutta teknisesti niin hyvät, että saatiin "hieno"-merkinnät. Askeleessa näkyy hauskasti, kun Justilla tuli pieni katkos ja se katseli hetken muualle. Samalla mä vedän henkeä ja mietin tarkasti, mitkä eleet teen missäkin järjestyksessä. Ja sitten itse askel meni ihan täydellisesti.
Seuraavana spiraali, jossa keskityin kävelemään tasaista vauhtia. Sen jälkeen Justin siirsi seuraamispaikkaansa vähän eteenpäin ja oli jopa niin edessä, että edempänä olis ollut keulimista! Noin se yleensä seuraa treeneissä mutta kokeessa on yleensä vähän korrektimpi. Sitten oli tuplasaksalainen oikealla, jonka hinkkaaminen on tuottanut tulosta: selvittiin virheittä! Lopun molemmista käännöksistä vielä "hieno"-merkinnät. Vire siis nousi puolenvälin jälkeen ja loppurata meni huomattavasti korkeammalla kuin alkurata. Tämä on siis positiivinen asia, mutta haittapuolena tuli ääntely. Radan jälkeen tuntui, että ei tainnut paljon virheitä tulla mutta oli silti yllätys, että ratavirheitä tuli vain kaksi ykkösen virhettä! Ääntelystä saatiin ihan ansaitusti -5. Yhteispisteet siis 93! Tuomarinkommentti oli aika ihana: "Vähennys koiran ääntelystä. Superhieno seuraaminen, käännökset ja peruutus!" Noilla pisteillä pokattiin rotumestaruus! 😍 Luokassa sijoituttiin toiseksi. On aika makeeta, että Just on osallistunut viitenä vuotena rallyn rotumestiksiin ja sijoittunut niistä neljässä! Taukoa oli vain koronavuodet, kun mestaruuksia ei järjestetty.
Ilmoittauduin nyt vielä pitkäperjantaille kisoihin ja sen jälkeen rally saa jäädä tauolle.
Viikon päästä on rallyn rotumestikset, joten kuten todettu, ollaan kaiveltu rallya naftaliinista nyt keväällä. Olin ilmoittautunut 3.3. sunnuntaina Ojankoon kisoihin ihan sillä mielellä, että olisi yksi kisa alla ennen rotumestiksiä. Olikin oikein kivat iltakisat. Tuomarina oli uusi tuttavuus Mikaela Lindqvist.Onnittelin itseäni ratapiirroksen nähtyäni hyvästä valmistautumisesta: kaikki (!) viime viikolla treenatut kyltit olivat mukana tässä radassa! Tai ehkä kävi vain hyvä tuuri.
Tein kehääntulon koira oikealla. Itse sisääntulo portin läpi meni hienosti kontaktissa, samoin hihnanirrotus. Mutta sitten meni aika hankalaksi, kun olin tullut vain pari metriä lähdön viereen ja siitä yritin jonkin ihme manööverin kautta päätyä lähtöön. Parempi ois ollut vain pyytää koiraa vaihtamaan puolta ja ottaa itse askel lähtöön eikä kääntyä päinvastaiseen suuntaan. Eli jatkossa pitää miettiä tarkemmin, onko radan alku sellainen, että kannattaa tulla sisään koira oikealla vai onko vain helpompi tulla suoraan vasemmalla.
Lähtökysymys ja liikkeellelähtö meni kuitenkin tosi hienosti alun säädöstä huolimatta. Ekalta kyltiltä, tuplasaksalaiselta -3 tvä. Sitten eka suora meni oikein hienosti ja paikallakäännös myös. 90 asteen käännöksessä Just aivasti ja sen takia jäi aavistuksen, mutta siitä ei virheitä. Heti käännöksen jälkeen tehty pyörähdys oikealla onnistui myös! 360 oikeaan alkoi hyvin mutta puolenvälin jälkeen Just vilkaisi vieressä seisseitä tuomaria ja sihteeriä. Jatkoi kyllä heti sen jälkeen pyörimistä mutta tämä pieni katkos aiheutti -1 vino -virheen, kun oltiin hetkellisesti eri rintamasuunnassa.
Seuraavalla kyltillä (tuplasaksalainen oikealla) tulikin radan eeppisin ohjaajavirhe: sanoin väärän käskyn! Just lähti tekemään väärää liikettä, mutta jotenkin sain kalastettua sen oikeaan suuntaan ja itse pyörittyä tarpeeksi hitaasti, että saatiin vain -3 tvä eikä kymppiä. Onneksi en lähtenyt uusimaan. Tämän jälkeen oma ohjaus jotenkin muuttui, taisin lähteä kävelemään vähän reippaammin 😂 Justilla taas tuli enemmän ääntelyä eli aika selkeä reaktio epäselvyyteen. No valkovuokko meni tosi hienosti ja homma sujui muutenkin, kunnes paikallakäännöksen ekassa sivulletulossa Just ajatteli peruutusta ja säädöstä saatiin -3 tvä. Se lukee jotenkin mun polvesta, että pitää lähteä peruuttamaan ja siksi tarjoaa sitä. Ollaanhan me peruutusta paljon treenattu tokoa varten.
Seuraava suora meni muuten hienosti paitsi liikkeestä seiso & liikkeestä maahan - kierrä koira -kylteiltä saatiin -1 as. En tullut kysyneeksi, mistä nämä tuli. Viimeisenä tehtävänä oli ohjaajan ympäri myötäpäivään ja tämä oli kaukana sujuvasta. Just teki taas sellaisen hitaan ja kulmikkaan kierroksen ja äänteli vielä koko ajan. Mä taas nojasin niin paljon taaksepäin, että sain -3 ov. Maaliin tultiin kuitenkin iloisella seuraamisella ja hyvällä kontaktilla. Oikeastaan läpi radan oli aika hyvä kontakti. Ainoa katkos yllä mainittujen virheiden lisäksi oli askelkäännöksen tokassa istumisessa, jossa Just vilkaisi kameraan päin. Aavistuksen treenejä taempana se seuraa hetkittäin mutta ei kuitenkaan niin takana, että mulla olisi fiilis sen jätättävän.
Pisteitä jäi kasaan 85, tuomarinkommenttina: "Sujuva rata." Kaiken kaikkiaan olin oikein tyytyväinen tähän, sekä suoritukseen että tulokseen, 10 kk kisatauko huomioon ottaen 😍
Kauan odotettu mökkiviikonloppu toteutui vihdoin ja vielä täydelliseen aikaan: jää oli vielä paksu, mutta päivällä oli lämmintä ja valoisaa pitkään iltaan. Olin alun perin ilmoittautunut Laukaaseen nosekokeeseen ja perunut rallyn rotumestikset, mutta jälkimmäiseen tuli niin paljon peruutuksia, että ilmoittautumisten vastaanottaja Annu laittoi viestiä. että aikataulut natsaa, tuutteko. Ensin meinasin, et ei mutta yön yli mietittyäni, lähtölistan nähtyäni ja vielä kolmen peruutuksen jälkeen vastasin myöntävästi. Ekaa kertaa siis kokeiltiin samana päivänä eri lajien kisoja!
Rallyrata tuli videolle mutta se tuhoutui yhden katselukerran jälkeen, joten muistin varassa mennään. Tuomarina oli Taru Leskinen, ja koe siis Jyväskylässä Motivaation hallilla. Me oltiin heti ekana vuorossa, mikä oli erinomaista, koska ehdin tokan tutustumisen aikana laittaa kaikki valmiiksi ja sitten päästiin suoraan kehään, kun olin saanut palkkailla Justia ihan kehän suuaukolla. Lähtö meni aivan täydellisesti!!! Kontaktissa kehään, hihnan irrotuksesta ei mitään laskemista ja herkeämätön kontakti liikkeellelähdössä ja ekalla kyltillä! Tähän asti muistin myös kävellä rauhallisesti, mutta vauhti alkoi vähän kiihtyä kyllä sen jälkeen...
Liikkeestä maahanmeno meni muuten hyvin, mutta Just ei lähtenyt seuraamaan oikealla hetkellä, joten jouduin vähän kalastamaan, mistä saatiin -1 tvä. Merkki oli aika vaikea bongata, koska se oli matala punainen merkki vihreällä tekonurmella ja suoraan edessä oli hyppy ja houkutus. Just ei meinannut bongata ekalla yrityksellä, joten käytin siinä sen verran aikaa, että sain Justin varmasti lukitsemaan vastauksen ja sitten menikin tosi hienosti! Merkille tullessaan Just nuuhkaisi merkkiä, joten saatiin -1 py ja -1 tvä siitä.
Keskirata meni hyvin ja erityisen tyytyväinen olen onnistuneesta tuplasaksalainen-valkovuokko-tuplasaksalainen -yhdistelmästä! Ei yhtään eriaikaisuutta tai muuta säätöä! Kummastakin takapäänkäyttökäännöksestä oikealla tuli -1 vino ja lisäksi Just vinkui; alan epäillä, että tuo alkaa olla sille fyysisesti vähän vaikea. Lisäksi paikallakäännöksestä tuli -1 tvä, mutta en muista mistä. Ohjaajan ympäripyörimisessä Just äityi suorastaan haukkumaan, joten siitä vielä -3 hau. Askelkäännös vasemmalle yleisöpäädyssä meni yllättävän hyvin, Just ei jäänyt siihen jumittamaan. Sitten oltiinkin maalissa ja kahden ääntelymiinuksen siivittämänä loppupisteet oli 89, joilla napattiin rotumestaruuden kolmas sija. Oon niin tyytyväinen lähtöön! Kokonaisuus ei ollut yhtä täydellinen mutta ei myöskään mikään kalastelukilpailu. Hieman vire heittelehti radalla mutta ei ääripäihin.
Klo 10.30 auton nokka kohti Laukaata. Ohjelmassa oli YEK 2 sisäetsintää, jonka tuomarina Heidi Pasanen. Ekaa kertaa meidän koeuralla alueet tehtiin kolmessa osassa eli 2-1-1. Tää oli aika mielekkäästi suunniteltu, kun ekoilla kahdella alueella oli kummassakin 1 kätkö per alue ja tokassa kahdessa 2 kätköä / alue. Meidän lähtönumero oli kolmas, joten ei tarvinnut pitkään odotella, eikä itse asiassa koko kokeessakaan, kun 15 koiran kokeeseen ilmoittautumisesta kotiinlähtöön meni vain 5 tuntia.
Ekalla alueella 1 kätkö eucalyptusta, aikaa 3 min. Kätkö ei näy kuvassa, mutta se oli vasemmalla sälekaihtimen narun nupissa n. 110 cm korkeudella. Käytiin ylimalkaisesti huone läpi, kunnes Just reagoi selkeästi vasempaan etukulmaan, joten ankkuroiduin siihen. Huolellisen tarkennuksen jälkeen nousi seinää vasten ja ilmaisi ajassa 1:07.7, loppupäässä. Tämän löysi melkein kaikki.
Tokalla alueella 1 kätkö eucalyptusta, aikaa 2 min. Kätkö oli syöttötuolissa 60-70 cm korkeudella. Just porhalsi lähdöstä haistelemaan pöytäryhmää ja käytiin ensimmäiset 40 sekuntia huoneen vasenta puolta läpi. Sitten ehdin ajatella, että aika siirtyä syöttötuolin kautta huoneen oikealle puolelle, kun Just jo ilmaisi syöttötuolista ajassa 0:50.6. Tämän löysi kaikki ja Just oli toiseksi hitain.
3. alueella 2 kätköä, euca ja laakeri, aikaa 3 min. Lähtö oli huoneen toiselta puolelta kuvasta oikealla. Just lähti ovesta vahvasti kohti kamiinanurkkausta, ja rekisteröin tämän ekana reaktiona, mikä palkittiin löydöllä (laakeri) sinisestä pullokorista. Just oli tosi kiinnostunut tosta keittiöstä ja etsi sen tosi tarkasti. Käytiin myös tsekkaamassa muulta alueelta sohva ja vilkaisemassa kerrossänkyä. Palattiin toiseen suuntaan takaisin keittiösyvennykseen ja nyt mulle tuli mieleen, että voisikohan olla kulmakätkö, joka leviää ties miten, ja tarkistettiin tuo väliseinän kulma; Just nousi myös pikkupöydälle ylettyäkseen korkealle. Ei ilmaisua.
Kun 30 sekunnin varoitus tuli, totesin, että ollaan hillottu keittiöpäätyä liian kauan ja ohjasin Justin kerrossängylle. Se haisteli sen tarkasti ja tunnollisesti mutta jos olisin ollut fiksu, olisin uskonut sen reaktioita. Kätkö oli nimittäin ikkunan vieressä tuolin alla. Eli siis TIETENKIN haju oli levinnyt ikkunalta poispäin ja kertynyt keittiön nurkkiin. Kun tuomari ohjeisti meitä tuolille päin, Just ensin hyppäsi tuolille ja istui siihen 😂 Mutta ei tarkennusta, joten en uskonut tätä. Uusi lähestyminen alakautta ja nyt saatiin löytö. Tää oli muillekin vaikea; vain 7 koiraa löysi.
4. alueella 2 kätköä, euca ja laakeri, aikaa 3,5 min. Tää meni brassailun puolelle. Olin jo tutustuessa katsonut pelipöytää "sillä silmällä", joten kun Just lähti sinne suoraan lähdössä, jäin vaan narun päähän seisomaan ja kärsivällisesti odottamaan tarkennusta. Löydön jälkeen käännyin kannoillani ja ohjasin Justin kohti pianoa. Se meni suoraan pianon polkimille ja ilmaisi siihen. Tässä tuli klassinen "No... löytö" -ilmoitus, ja odotin tuomarilta vastaukseksi "Aprillia!" mutta ei, ihan oikein meni ja näihin kahteen kätköön meni yhteensä 0:23.4! Ei niin yllättäen tällä alueella oltiin nopeimpia. Tämän löysi kaikki alle 2 minuutin.
Yhteispisteet oli 90/0, mikä on hauskaa, koska saatiin lähes samat pisteet rallysta ja nosesta. Vähän oma tyhmyys 3. alueella jäi harmittamaan, mutta täytyy myöntää, että oma aivokapasiteetti oli melkoisen kovilla tuolla rupeamalla, joten täytynee antaa anteeksi 😂Muuten meni kuitenkin ihan hyvin - strategiat ja koiranluku meni yhtä väärää valintaa vaille oikein. 2. alueella oli kaikki mahikset napata lähikätkö mutta siinä en lähettänyt Justia etsimään ulkopuolelta. Joka tapauksessa olisi ollut arpapeliä, kumpaan suuntaan lähtee.
18.3. toiset tuplakisat rallya maaliskuulle, Annika & Selma taas meillä matkaseurana Lohjalla. Ekalla radalla taas tuomarina Tarja Hiissa. Lähdössä vähän harmitti, kun Justin kontakti harhaili, mutta sitten liikkeellelähtö oli kuitenkin hyvä ja ekat tehtävät onnistuivat hyvin. Hypyltä sain kyllä -1 ov, olisinkohan kävellyt vähän vinoon? Peruutus hypyn jälkeen onnistui aivan suvereenisti ja paikallakäännös meni reippaasti. Ja taas saatiin valkovuokko tehtyä kohti yleisöpäätyä! Eteentulosta saatiin -1 kontr, ilmeisesti Just osui muhun, kun linjasin suorituspaikalle, etten olisi liian lähellä kylttiä.
Ennen putkea ja sen jälkeen tosi hienoa seuraamista, mutta sitten meidän kompastuskiveksi, kuten muidenkin, koitui puolenvaihto jalkojen välistä. Just oli vähän liian edessä, jolloin hämmentyi ja jäi seisomaan mun jalkojen väliin 😂 Saatiin siis nauratettua yleisöä. No, uusittiin tämä ja uusiminen onnistui, mutta tyhmä -3 ov käsien taputuksesta uusimaan mennessä. Houkutus hyvä, ympärikierto ja tuplasaksalainen oikealla hitaat mutta onnistui. Peruutus oli hyvä, mutta pyysin Justia peruuttamaan vielä vähän extraa ihan vain peruutuksen ilosta, joten pysähdyksestä -3 tvä ja vinkumisesta -3 hau. Kutsuin liian tylsästi, ja Just käveli takaisin, mistä mulle tuli olo, että fiilis on huono. Just jatkoi kuitenkin ihan mukavasti, vaikka virheitä tulikin: -1 vino täyskäännöksestä, -3 ov puolenvaihdosta edessä ja -1 as liikkeestä maahanmenosta. Näistä jälkimmäinen virhe saatiin koko ryhmä, joten heitettiin yläfemmat tästä! Loppuun saatiin kiva fiilis ja hyvä vastaaminen sosiaaliseen palkkaan. Vielä saatiin -1 ääntelystä kokonaisvaikutelmaan, joten loppupisteet 79. Tuomarinkommentti: "Rauhallista yhteistyötä, hieno edessä peruutus." Hah, varmaan ensimmäinen kerta, kun meitä sanotaan rauhallisiksi!
Tokalla radalla tuomarina Kirsi Petäjä. Just tuntui aika jähmeältä kehään tullessa, joten lähdin vaistomaisesti Lyyti-ohjaajana liikkeelle. Täytyy kyllä olla tyytyväinen siihen, että vaikka Justin kontakti lähdössä herpaantuisikin, kaikki liikkeellelähdöt on viime aikoina onnistuneet! Taas päästiin brassailemaan Justin edessä peruutuksella, ja tällä kertaa se meni ilman pysähdyksiä ja paluu ravilla. Tästä saatiin jopa "hieno!" -merkintä. Liikkeestä maahanmenosta vähän jähmeä lähtö ja Just jätätti ennen tuplasaksalaista, joka näin ollen meni vähän kalasteluksi. Houkutuksessa saatiin kuitenkin taas rytmistä kiinni ja sen jälkeen taas iloisempaa menoa.
Yleisönurkan molemmat täyskäännös oli oikea työvoitto: Just pudotti kontaktin kyltille tullessa, mutta saatiin käännös silti onnistumaan yhtaikaisesti! Taas iloinen paikallakäännös, mahtavaa, että nää saatiin korjattua yhdessä treenissä! Askeleissakin melkein onnistui sama, vähän toisella askeleella Just himmasi. Tuplasaksalainen oikealla oli ihan kamala; Just luuli, että pitää tehdä puolenvaihto edessä ja teki ihme kurvin ennen kuin kääntyi oikeaan suuntaan. Nyt pitää kyllä tehdä isompi ero noiden tehtävien käsimerkkeihin, näin ei ole reilua koiralle! Kalastelin Justin sitten mukaan ja askelsin miten sattuu, eikä tuomarikaan tiennyt, mitä siitä pitäisi antaa, kun ei nähnyt mun askelmäärää, joten antoi -1 tempo 😂 Loppuradan kohokohdat: sivuaskel oikealla ja peruutus oikealla aivan tuomarin ja sihteerin edessä sekä onnistunut valkovuokko + pyörähdys -yhdistelmä! Sivuaskeleesta "hieno!"-merkintä. Radan jälkeen Just ei halunnut hypätä vasten, joten heitettiin sit vain yläfemmat.
Kun koira ei seuraa edessä kuten treeneissä, tuntuu aina, että se jätättää ja sillä olisi huono fiilis. Mutta videolta kuitenkin näkyy, että se seuraa ihan hienosti häntä ylhäällä ja hyvällä ilmeellä 😍 Että fiiliksen puolesta tää ei ollut unelmarata, mutta silti meinasi itku päästä, kun näin meidän pisteet: 99! Tällä suorituksella myös voitettiin luokka ja olikin makee palkintojenjako, kun kolmosena oli Janina ja Kira ja TP meni Annikalle ja Selmalle 😍
Nyt sitten voisi ajatella, että rally alkaisi olla tässä. Nyt on tehty hyvän fiiliksen ratoja ja superhienojen pisteiden rata. Alkaa olla saavutettava saavutettu, ja aika panostaa muihin lajeihin... vaikka sanoinkin Annikalle, että jos hän yllyttää lähtemään johonkin, niin todennäköisesti innostun ja lähden 😂 ja näin kaksi viikkoa myöhemmin voin todeta, että kauanpa tämäkin päätös kesti, kun osallistuttiin kuitenkin Lappalaiskoirien rallymestiksiin 1.4.: "Lopetetaan rallytoko... - Aprillia!"
Viime lauantaina pitkästä aikaa rallykisat. Ratoja oli kaksi, ja kisat alkoivat heti aamusta. Eka rata oli Tarja Hiissan ihan eka tuomarointi. Olipa jotenkin sympaattista, kuinka tuomaria itseäänkin niin jännitti! Rata oli "kaikilla herkuilla" mutta ihanan tilava, reilut kylttivälit, mistä me tykätään. Lähtö meni kivasti ja Justilla pysyi kontakti lähtökysymyksen ajan, mutta silti tuntui vähän haparoivalta alku. Muistan taas ajatelleeni koiraa kiertäessäni: "Ei mitään hätää, kyl tää tästä nousee, nyt rauhassa vaan." Ja niinhän se lähtikin! Oikeastaan jo seuraavalta kyltiltä alkoi seuraamisasenne olla sellainen kuin pitää, ja esim. liikkeestä kutsun ja putken jälkeen Just seurasi upeasti! Tönäisin muuten taas Justia pysäyttävällä kyltillä, ts. menin sen sivulle eikä se mun sivulle. Kutsu-kyltiltä sain jostain syystä -3 ov, mutta tämän syy jäi tarkistamatta.
Eteentulo meni kivasti mutta takaakiertäessä Just vähän vinkui. Siitä jatkettiin tosi hienolla seuraamisella ja valkovuokko meni ihan nappiin, vaikka se oli yleisönurkassa! Paikallakäännöksen sain nyt tehtyä "napakasti" ja se toimi. Merkki-kyltillä Just ei ensin katsonut suoraan merkille, joten odotin, kunnes bongasi varmasti oikein. Siitä lähetys + kutsu + sen jälkeen +persjättökäännös onnistui!!! Käännöksestä tuli kyllä -1 tvä, vaikka mun silmään se oli täydellinen. Ohjaajanympärikierrosta sain -3 ov, luulisin, että kumartumisesta. Houkutus meni yhtä vilkaisua lukuun ottamatta mallikelposesti, samoin oikealla peruutus oli nätti. Taas paikallakäännös napakasti tehtynä onnistui, samoin pyörähdys oikealla. Ihan viimeisellä kyltillä Just vinkui kolmen askeleen ajan ja siitä vielä -3 hau, mutta muuten ei saatu miinusta ääntelystä, vaikka muutamalla kyltillä tulikin vinkua. Yhteispisteet siis 90! Tuomarinkommenttina: "Hieno merkki ja peruutus! Vauhdikasta ja iloista yhteistyötä :) "
Tokalla radalla tuomarina Jaana Karppinen. Olin aivan liekeissä, kun näin radan - ihan suoraan kuin viime Caritan treeneistä! Lietsoin itseni ajattelemaan, että tää on niin meidän rata ja päästään täydelliseen flowtilaan. No, näin ei nyt ihan käynyt... Lähtöön tulo meni ihan hyvin, mutta sitten jäin ihmettelemään, tuliko lähtökysymys jo vai ei ja kupla vähän poksui. Just lähti kyllä seuraamaan mutta kontakti rakoili ekalla suoralla ja itse jäin vähän odottelemaan ja kalastelemaan. Houkutuksen jälkeen kuitenkin päästiin pikkuhiljaa yhteiseen rytmiin kiinni ja seuraavan käännöksen jälkeen homma alkoi suorastaan sujua! Selvästi huonompi rata kuin ensimmäinen, mutta ihanaa oli se, että oman pelin pelaaminen taas palkittiin ja vaikean alun jälkeen saatiin hyvä fiilis! Tästä pistesaalis oli 82, jolla sijoituttiin peräti kolmanneksi! Aika moni ohjaaja kirosi rataa, kun siinä ei ollut yhtään pysäyttäviä, mutta mun mielestä se oli ihanaa! 😂
Tän radan teknisistä virheistä kaikki meni mun piikkiin. Sain molemmista pyörähdyksistä -3 ov. Videolta katsottuna en suorastaan hidasta niihin, mutta niiden jälkeen kiihdytän!? Lisäksi sain aivan idioottimaisen virheen 360 oikeaan -kyltiltä, kun en pysynyt paikallani! Tää oli kyllä tosi turhauttava virhe, kun koira osaa varmasti oikean suoritustavan, niin sitten pitää itse tepsutella... Onneksi ei enää metsästetä mitään huippupisteitä. Justille tuli -2 ääntelystä. Tuomarinkommentti: "Vauhdikas rata."
Tuo eka rata oli kyllä aika lähellä unelmarataa, joten jos ei koskaan enää tehdä parempaa, niin jään sitten muistelemaan tuota meidän viimeisenä hienona ratana. Toisen radan aloitus jäi vähän harmittamaan, mutta toisaalta oon tosi iloinen siitä, että ei jääty siihen kalastelumoodiin kiinni vaan meno parani loppua kohti. Nostan myös esille sen, että jokikinen pyörähdys onnistui!!! siis koiran puolesta, itsehän sain niistä ohjaajavirheitä. Ja muutenkin moni ennen vaikea asia toimi tällä kertaa.
23.1. korkattiin rallykisat tältä vuodelta. Kisat pidettiin I-hahin hallissa, jossa ollaan käyty kolmesti treenaamassa. Ja mun mielestä tämä kantoi! Rata ei valitettavasti tullut videolle, mutta yritän muistella mahdollisimman tarkkaan.
Kokeilin nyt sitä, että tein parkkikselle pari nosekätköä ennen radalle menoa. Ehdittiin kyllä etsiä niistä vain yksi, kun olin arvioinut ajankäytön väärin. Mutta se meni hienosti, joten hyvällä fiiliksellä sisään halliin ja radalle. Ehdittiin lämpätä aika vähän, mikä tällä kertaa tuntui hyvältä. Sisääntulo oli kuvan oikeasta alareunasta, ja sermien sisäpuolella sai vielä palkata.
Saatiin aivan loistava "kehääntulo" sermien sisäpuolelle ja siitä vielä kehänauhan yli. MUTTA sitten kun irrotin hihnan, Justin kontakti putosi ja jäi vähän jumittamaan siihen. Kiva huomata tässä vaiheessa, että tuollaistakin asiaa pitäis treenata! Pyysin sitten peruutuksen ja se oli ihan ok, mutta ei super, koska kehänauhan reuna oli niin lähellä, että mua vähän ahdisti. Lähtöön Just tuli aktiivisena, mutta sitten taas kontakti putosi, kun heilautin kättä valmis-merkiksi. Joten tän kokeen kaksi ensimmäistä oppia tuli jo ennen radan aloitusta: treenataan hihnan irrotusta ja vaihdetaan valmis-ilmoitus toiseksi.
Koska tosiaan Justin huomio oli harhaillut, mua vähän ahdisti ekalla kyltillä. Muistan hokeneeni mielessäni kiertäessäni koiraa: "Nyt vaan rauhassa, kaikki hyvin, kyllä se tästä lähtee." Ja niin se lähtikin - ja vähän yli! Hypyn jälkeinen istu - puolenvaihto takaa - istu kuumensi Justia ääntelyyn, mikä jatkui vielä houkutukseen, jossa tuli ihan haukkuakin. Puolenvaihdosta saatiin -3 tvä, kun Just ei heti istunut oikealle sivulle. Houkutuksessa Just sai -3 hau ja mä -3 ov pysähtymisestä. Mutta sitten! tapahtui jotain ja yhtäkkiä me molemmat rauhoituttiin ja homma lähti sujumaan ihan kuin treeneissä! Joo, saatiin pikkuvirheitä, -1 tvä tuplasaksalaisesta ja istu-seiso-kierrä koira -kyltiltä, -3 ov puolenvaihdosta edessä, mutta ihan sama, kun fiilis oli niin hyvä 😍
Loppuradalla pisteiden puolesta saatiin -1 tvä peruutuksesta ja askelkäännöksestä sekä -3 tvä valkovuokon eriaikaisuudesta. Mutta tääkin pätkä oli mulle tosi iso henkinen voitto. Ensinnäkin, kylttien 15 ja 16 vieressä istuivat ajanottajat, eikä Just välittänyt niistä yhtään. Valkovuokon eriaikaisuus taisi tulla siitä, että Just oli nopeampi kuin minä!!! Toimistopöytä taas oli suunnilleen maalin kohdalla (kuvan yläreuna) ja kahvila + yleisö kuvan vasemmassa ylänurkassa, ja Just teki sille vaikean kyltin eli oikealla pyörähdyksen täysin epäröimättä eikä koko loppusuoralla vilkaissutkaan toimitsijoita tai katsojia.
Pisteet eivät päätä huimanneet: 78. Ääntelystä lähti -3. Mutta ilmeisesti meidän fiilis välittyi myös tuomarille, kun saatiin kommentiksi "Iloisen näköistä seuraamista." 😍
Tämä kisa nosti mun rallymotivaatiota taas. Nyt tuli taas sellainen fiilis, että kyllä tämä tästä! Radan alku kun saadaan vielä kuntoon, niin jospa me se yksi unelmarata vielä saatais vedettyä!
Rotumestaruuskuukauden ensimmäinen rasti oli rallytokomestikset Jyväskylässä 8.10. Tuomarina oli Hannele Pirttimaa, ja rata oli tuomariharjoittelija Linda Wikstenin käsialaa.
Olipahan taas oikein kunnon palautus maanpinnalle tämä koe. Mulla oli ihan loistava fiilis, mutta se ei valitettavasti tarttunut koiraan, vaan Justia jännitti radalla aika paljon. Itse hämmennyin, kun se sekä jumitti että vinkui, enkä tiennyt, olisiko pitänyt tsempata vai rauhoitella. Rata oli vähän ärsyttävä, käännöksiä eestaas koko ajan, ja etenkin alussa tämä vähän haittasi "vauhtiin pääsemistä". Lähtö hyvä ja ensimmäinen valkovuokko kuitenkin sujui, paitsi että saatiin siitä -1 ov, ehkä tein liian aikaisin?Sitten seuraavissa paikallakäännöksissä Just jumitti mutta virheitä ei tullut ja siitä lähdettiin kivalla ilmeellä. Puolenvaihtoon takaa Just ei lähtenyt, mutta uusinnalla onnistui: -3. Itse peruutus oli hyvä, mutta sieltä paluu ei sujunut kuten tavallisesti, vaan Just hidasteli vähän. Tästä -1 mutta sitten kuin taikaiskusta Just lähti seuraamaan upeasti! Ja myös merkki oli ihan mahtava!
Radalla oli taas kutsu + pyörähdys -yhdistelmä, joka on meille vaikee. Eikä se onnistunut nytkään, vaikka ollaan sitä treenattu ja hidastinkin ennen sitä. Silti tuli puolittainen pyörähdys ja aivastus... Uusinnalla onnistui eli -3 tästä. Lisäksi kutsulta -1 ov ja pyörähdyksestä -1 py. Uusinnassa kuitenkin kiva fiilis ja seuraaminen sen jälkeen kohti nurkkaa hyvää. Sitten oli toi ärsyttävä kääntyilyosa radasta. Siitä selvittiin muuten, paitsi toisesta persjättökäännöksestä -1 vino ja -3 tvä. Vielä saatiin -1 ov askeljäävistä, en tiedä mistä. Sitten tuli taas jumituspaikka, kun ensin eteentulon jouduin vääntämään rautalangasta ja saksalaisessa oikealla Just teki puolenvaihdon. Koska uusinnat oli jo käytetty, ei auttanut muu kuin jatkaa matkaa eli tästä -10 tvä ja -3 ov. Extrana vielä -5 ääntelystä, joten yhteispisteet oli 65! Onneksi saksalaisesta kun lähdettiin, Just seurasi taas hyvin eli päästiin lopettamaan rata hyvään fiilikseen. Sen verran pitää mainita pisteistä, että arvostelu tuntui tällä kertaa erityisen tiukalta, ei vain mun vaan myös muiden mielestä sekä mitä itse huomasin toimistossa.
Viimeksi nosekokeesta sanoin, että se oli henkisesti tärkeä onnistuminen. Nyt voisin sanoa, että tämä oli henkisesti tärkeä epäonnistuminen. Koiraharrastuksessa ei koskaan pääse ylpistymään, kun mitä tahansa voi käydä. Meillä oli sopivasti vielä valmennusringin järjestämä psyykkisen valmennuksen nettiluento seuraavana perjantaina, joten oli hyvää aikaa jäsentää ajatuksia. Yksi sieltä tullut ajatus oli se, että herkkä koira voi reagoida ihan vain ohjaajan vireystilan nousuun, ei tarvii edes olla sellaista "pahaa jännitystä", jota mulla ei nykyisin oikeastaan ole. Eli siis mä en saisi olla "liian innoissani", kuten Lyytin ohjaajana olin vaan se sellainen varma, keskittynyt ja rauhallinen ohjaaja toimii Justille parhaiten. Toinen oli se, että siitäkin voi ottaa painetta, että koiralla pitää olla kivaa. Ts. kun aina sanotaan, et ei niillä pisteillä väliä, kunhan on hyvä fiilis, niin se hyvä fiiliskin voi olla aika kova tavoite, joka saattaa paineistaa ohjaajaa. Kolmas ajatus oli se, että taidan edelleen olla rallyssa jonkinlaisessa välitilassa valioitumisen jälkeen, kun ei enää ole sellaista selkeää tavoitetta. Näköjään rennon radan tekeminen ei ole meille hyvä tavoite...
Jälkianalyysinä ensimmäisenä tuli mieleen se, että ei tämä toimi näin, että en kahteen kuukauteen treenaa rallya ja sit parin temppumuistuttelun jälkeen kokeeseen. Koesuorituksessa on niin paljon muutakin kuin vain temput. Eli kyllä tämä oli liikaa, että lokakuussa neljä eri koetta kolmessa lajissa. Nyt kun rotumestaruudet on käyty, pitää oikeasti alkaa vähän jaksottaa lajeja ja keskittyä max kahteen kerrallaan. Toiseksi pitää muistaa treenata tarpeeksi sitä, mikä on vaikeaa eli meille käännökset nurkissa ja yleisöä kohti meneminen. Ne toimii kyllä, kun niitä treenaa ahkerasti ja eri paikoissa!
Sitten vielä jäin miettimään alkuvalmisteluja. Tehtiin Justin kanssa jonkun verran, esim merkkiä lelupalkalla ja temppuja namipalkalla, että se oli päässyt vähän purkamaan. Mietin kuitenkin, että oliko tämä kuitenkin huono tehdä temppu-nami-temppu-nami -systeemillä verkkaa, kun sitten kehään mennessä ero on niin iso? Eli olisiko parempi tehdä vähän enemmän sosiaalista palkkaa? Just nimittäin tarjosi mulle sitä täydellistä mielentilaa ("oksitosiini virtaa"), mutta mä en tarttunut siihen! Ja sitten ehkä lähtökarsinassa kökkiminen myös oli vähän ahdistavaa. Joka tapauksessa ero edellisen viikonlopun nosekokeen ja myös syyskuisen tokokokeen odotteluaikaan oli aika huomattava. Vielä yhtenä pikkuhuomiona totesin, että meidän kupla vähän puhkeaa lähtökyltillä, kun vedän henkeä ja katson ekaa kylttiä. Eli nyt pitää 1) palkata koiraa kontaktin pidosta mun syvähengityksen aikana, 2) keskittyä koiraan ja vain koiraan lähdössä. Tiedän kyllä, mikä siellä on eka kyltti jne. Koirahan siinä on tärkein!
Katsoin vielä seuraavat Caritan treenit ja niiden jälkeen päätin, että nyt pidetään rallysta kisataukoa loppuvuosi ja keskitytään tokoon ja noseen. Katsotaan sitten rallya uudestaan ens vuoden puolella.
Juhannuksena ei mökillä tehty yhtään mitään, ei edes yhtä nosepiiloa. Vielä kaupunkiin tultuamme oli niin kova helle, että piti miettiä, mitä voi tehdä ja mitä pitää jättää väliin. Skipattiin heti maanantain kimppanose ja mentiin sen sijaan uimaan. Tiistaina kuitenkin rallytreenit, joihin otin Lyytin ja Justin. Hallissakin oli 27 astetta, vaikka toki varjoisaa.
Yhtenä aiheena oli puolenvaihdot ja toisena lyhyet kylttivälit ja uusinnat. Näihin olin ottanut inspiraatiota piirinmestiksistä tai siis piti saada revanssi epäonnistuneista kohdista. Lyytin kanssa tehtiin ihan lyhyet pätkät, kun se kärsii kuumasta tosi paljon; se teki kyllä oikein pätevästi sen, minkä teki.
Justin kanssa tein ensin tuon puolenvaihtoradan alkusuoran ja palkkasin, kun erottelut menivät kohdilleen. Aika haastava tää kyl oli! Askelmerkkien piti osua ja ajoitusten olla tarkkoja. Yritin myös keskittyä siihen, että kävelisin suoraan puolenvaihto edestä -kyltin jälkeen.
Tauon jälkeen alempaa rataa. Tästä jäi vähän nihkeä fiilis, mutta 27 asteen lämmössä ei voi olettaakaan, että koira olisi täydessä vireessä. Tällä radalla oli siis tarkoituksella liian lyhyet kylttivälit, koska yleensä mulla on aina liian pitkät. Tarkoituksena oli myös uusia vähintään pari tehtävää. Täyskäännöskyltille Just seurasi huonosti (nurkkaa kohti) mutta sain palkkauksella parannettua tätä. Seisominen ja pyörähdys olivat eri päin kuin kuvassa. Seisominen onnistui hyvin ja sen jälkeen melkein heti sai aloittaa ohjauksen pyörähdykseen. Mietin, miksi Just pyörähti täyskäännöksessä niin laajasti, ja siinä treenin kuluessa hoksasin, että tekee niin laajan kaaren kuin mun käsi. Eli kun tein käsimerkin pienenä kieppinä, niin Just myös kääntyi pienemmässä tilassa. Uusinnat sujui muistaakseni ihan ok.
Lauantaina sitten rallykisat Hyvinkäällä. Viimeinen mahdollisuus kerätä pisteitä SM-kisoja varten, mutta olin etukäteen päättänyt, että en enää yritä metsästää tuloksia vaan mennään keväällä kerätyillä pisteillä. Lähtökohdat oli vähän huonot: Just jumissa (fyysisesti) ja ulkona 30 astetta lämmintä, hallissa onneksi vähän vähemmän.
Kisassa oli ylituomari Hannele Pirttimaa ja tuomariharjoittelija Katja Kuusela. Rata oli ihanan selkeä! Ekalla edestakaisella suoralla tehtiin samat tehtävät molemmin puolin. Sermien sisä- mutta kehänauhan ulkopuolella sai vielä palkata, joten käytin tämän hyväkseni tuomarin ja harjoittelijan vielä käydessä läpi edellisiä papereita. Tein kehän ulkopuolella "kehääntulon", josta pääsin vielä palkkaamaan. Sitten annoin Justin tsekata kehän ja sen kaikki toimihenkilöt ja palkkasin sen jälkeisestä kontaktista, minkä jälkeen päästiinkin jo kehään.
Lähtö meni tosi kivasti. 2. kyltillä pieni kontaktin tippuminen, mutta heti päästiin jatkamaan. Eteentulot tökki tällä kertaa molemmin puolin; Just ei lähtenyt ekasta käskystä sivulta eteen. Ympäripyörimiset Just teki tosi hitaasti mutta sujuvasti ja virheittä kuitenkin. Sen sijaan kaikki liikkeellelähdöt kontaktissa! Juoksuosuus ok, mutta sen jälkeen Just aavistuksen jätätti, mutta kun vaihdettiin puolta jalkojen välistä, niin yhteistyö löytyi taas.
Tässä kohtaa tulikin oikeastaan kisojen tärkein oppi: Jos koira jumittaa, niin jatka vain ohjausta selkeästi, napakasti sekä iloisesti ja kehu aidosti, niin kontakti palaa kyllä. Houkuttelu ja kalastelu ovat tuhoon johtavia teitä. Nytkin puolenvaihdon jälkeen ja paikallakäännöksessä sanoin iloisesti ja napakasti "sivu" ja sitten kehuin aidosti tekemisen parannuttua, niin tuo hetkellinen jumitus jäi todellakin hetkelliseksi ja sen jälkeen päästiin taas jatkamaan hyvässä yhteistyössä.
Istu-käännös oikeaan - istu -kyltin vedin itse vähän liioitellusti, niin Just teki hieman enemmän kuin 90 asteen käännöksen. Tästä ei virheitä kuitenkaan mutta valkovuokosta saatiin jostain syystä -3 tvä. Sitten olikin edessä radan vaikein osuus: liikkeestä istu ja kutsu + oikealla pyörähdys. Olin jo tutustumisessa hinkannut askelmerkkejä tuohon ja todennut, että pyörähdys pitää aloittaa heti, kun koira saavuttaa minut. Istuminen menikin hyvin, mutta sen jälkeen Just bongasi ilmastointipömpelin takana seisovan tuomariharjoittelijan ja missasi ekan kutsun. Tokasta kutsusta tuli ihan superhienosti laukalla mutta tämä oli jo vähän myöhäistä, koska olin jo melkein pyörähdyskyltillä. Ja se melkein onnistui! Just pyörähti kyllä mutta sitten ihan viime hetkellä liikahti sen verran, että tuli kiertäneeksi kyltin. Uusintaan Just lähti kivasti mutta haukahti kahdesti edellisen kyltin suorituspaikalla, joten piti muistuttaa hiljaisuudesta ennen toista yritystä. Uusinta onnistui, mutta mä onnistuin tienaamaan meille -10 pysähtymällä. Loppurata menikin kivasti ja sosiaalinen palkkaus radan lopussa toimi.
Ääntelystä ei yhtään virhepistettä! Ei Just kyllä vinkunutkaan kuin ihan parilla kyltillä ja haukahti sen kaksi kertaa uusintapaikalla. Loppupisteet oli 84; tällä kertaa ei saatu mitään tuomarinkommenttia. Olin kyllä tosi tyytyväinen kokonaisuuteen. Suurin osa radasta meni hyvässä kontaktissa ja keskittyen, jumitukset olivat aivan hetkellisiä ja niistä päästiin heti yli. Liikkeellelähdöt toimivat sekä alussa että keskellä rataa. Just tsemppasi niin hienosti ja teki varmasti ihan niin hyvin kuin näissä olosuhteissa pystyi 💖 Ens kerran treenilistalle liikkeestä kutsu + pyörähdys oikealla!
Viikko sitten lauantaina kisattiin ekaa kertaa HSKP:n piirinmestaruudesta rallyssa. Kisat oli Ojangossa sisällä, ja hyvä niin, koska koko päivän satoi enemmän ja vähemmän. Tuomarina oli Jaana Karppinen - oikein mukava uusi tuttavuus. Osallistuttiin Justin kanssa siis sekä yksilöihin että joukkuekisaan ATD:n joukkueessa.Loistofiiliksellä kisaan. Radalla oli alussa kolme puolenvaihtoa peräkkäin ja sitten loppurata olikin oikealla. Sain kuvan piirroksesta jo aamupäivällä ja treenasinkin kuvioita ilman koiraa jo kotona! Mietiskelin, että noi lukuisat perusasennot ja pyörimiset oikealla voivat kirvoittaa Justissa ääntä, joten valmistauduin myös siihen, että Just käy kuumana. Lähtö oli hyvä, heti ekalla kyltillä Just aivasti ja mä sain -3 ov, koska TAAS astuin sivuun koiran vaihdettua puolta. Seuraavilla kahdella kyltillä myös aivastukset, mutta selvittiin virheittä. Sitten 2xoikea täyskäännös, jonka ohjauksen Just tulkitsi taas puolenvaihdoksi edessä, joten uusittiin tää -3.
Mulle iski pieni ärsytys, koska typerästi ajattelin, ettei Just kuunnellut. Vaikka en mitenkään radikaalisti turhautunut, niin meidän kupla puhkesi tässä aika pahasti. En myöskään lähtenyt uusintaan niin iloisesti kuin ollaan treenattu, Just jäikin siihen jumittamaan ja jouduin odottamaan viitisen sekuntia (tuntui ikuisuudelta), ennen kuin sain valitsemaani koiraan taas yhteyden ja päästiin jatkamaan. Sitten pari kylttiä meni oikein hienosti. Paikallakäännöksessä Just ei heti istunut toiseen perusasentoon, mutta tästä ei rokotettu. Peruutus oikealla meni 2 askelta ihan suoraan, kolmannella vähän aukesi. Liikkeestä istumiseen Just jäi ensin seisomaan, mutta sain sen kuitenkin toisella käskyllä istumaan hidastaen mutta pysyen itse liikkeessä; tästä -3 ov. Erityisen hienosti meni liikkeestä kutsu ja sain Justin jopa seuraamaan ennen seuraavaa tehtävää 360 oikealle. Sitten tuli taas jumitus istu-täyskäännös oikeaan -istu -kyltin alussa. Tuntui ihan kauhealta kalastelulta!!! Ohjaajan ympäri kierrossa tuntui, että Just teki hirveän laajan kaaren, vaikka ei se videolta siltä näytä. Istu- käännös vasempaan - istu -kyltillä taas vähän kalastelin, mutta ei niin pahaa jumitusta kuin täykkärissä.
Pyörähdyksen ohjauksen aloitin aivan liian myöhään! Tätäkään en tajunnut itse vaan ärsytti, että koko vuoden täydellisesti sujunut juttu ei onnistunutkaan. Vaan eipä tääkään ollut koiran vika! Uusittiin -3 tämä, ja taas Just jäi tsiigailemaan yleisöä edellisen kyltin suorituspaikalla. Tästä kalastin sen mukaan ja TAAS ohjasin pyörähdyksen liian myöhään... nyt Just kyllä suoritti sen kiltisti mutta varpaat hipoivat kylttiä. Ei näin ei näin. Eteentulo ja spiraali vähän hitaita, ja tein aika teatraaliset nopeenopeet, mistä vire nousi sen verran, että saatiin -3 hau. Viimeiset kyltit menikin jo kivemmalla fiiliksellä. Vielä yksi piste meni ääntelystä, joten loppupisteet oli 84, tuomarinkommenttina: "Hieno koiran huomioiminen, hieno peruutus."
Käytännössä siis niin kauan kuin pysyttiin liikkeellä, yhteistyö oli hyvää, mutta mun mokailujen jälkeen aina kun pysähdyttiin, Justin huomio herpaantui. Radan jälkeen oli aika huono fiilis, mutta onneksi Janina oli kuvannut ja video paljasti, missä kohtaa kupla puhkesi. Video myös näytti, että oli siellä hyviäkin pätkiä ja moni juttu tuntui huonommalta kuin näytti. Täytyy nyt yrittää päästä taas epiksiin ja muihin kisamaisiin tilanteisiin ja palkkailla etenkin skarppeja perusasentoja ja yleisöä päin menemistä. Sen verran jäi kuitenkin hampaankoloon, että seuraaviin treeneihin on tulossa tän radan alku, lyhyitä kylttivälejä ja uusintoja. Treenilista taas kasvoi!
Viime sunnuntaina rallykisat Kirkkonummella, tuomarina Riikka Timonen. Nyt yritin keskittyä mielentilaan ja fiilikseen ilman mitään tulospaineita. No eipä me saatukaan tulosta 😂 Lähtö oli taas loistava ja alkurata meni oikein hyvin. Ite otin tyhmän -3 ov:n liikkeestä istumisessa hidastamalla. Hitaasta saatiin hieno-merkintä. Istu-käännös vasemmalle -istu -kyltiltä saatiin -1 tvä, siinä oli jotain hämminkiä istumisten / askelluksen kanssa. Sitten pari kylttiä meni hyvin, kunnes tuli aivan vastustamaton houkutus - maksalaatikko! Se oli vielä kylttitelineen takana, eli koira ei nähnyt sitä lähestyessään, vain haistoi. Just pystyi kyllä luopumaan siitä, kun näki sen, mutta haju meinasi olla liikaa 😂 Itse houkutuksesta saatiin -1 ov ja -1 tvä mutta siitä virherivi sitten alkoi. 270 vasempaan -3 ov, eteentulosta -3 hau, täyskäännöksestä -1 tvä, pujottelusta -3 hau. Kun pujottelussa tultiin taas kohti houkutusta ja maksalaatikon sulotuoksuja, Justin aivot meni ihan lopullisesti solmuun ja saatiin kaikilta kylteiltä 16-20 virhe. Ensin Just kävi mun takana, niin uusin 270 oikeaan eli -3 uusi ja -3 hau. Sivuaskeleesta -3 ov, käännöksestä -3 ov ja toisesta sivuaskeleesta -3 tvä. Loppupisteet oli sopivasti 69 ja tuomarinkommenttina lakoninen: "Hyvä suoritus."
Huh, eipä oo suoritus tolla lailla räjähtänyt varmaan ikinä! Oli taas hyvä opetus sille, että eläinten kanssa ei ikinä voi tietää, mitä tapahtuu. Muistin kuitenkin kerran houkutusta treenata alle, mutta on ihan eri asia, onko siellä jotain leluja ja perusnameja kuin tuollainen haiseva superherkku. Uskon siis, että nimenomaan haju sekoitti Justin pään. Kun oltiin siinä vieressä ja se näki maksalaatikkopurkin, se pystyi kyllä ohittamaan sen. On tuollaisen houkutuksen kanssa kyllä aika vaikea kilpailla omana itseään ilman palkkoja. Haiseva houkutus on nyt suurin yksittäinen asia treenilistalle.
Sinänsä hupaisaa, että tämä oli Justin ensimmäinen alle 70 pisteen suoritus. Hyvä valioitua ensin ja sitten mokailla! Sekin aika hassua, ettei lapussa ollut yhtään kymppiä vaan kaikki 31 virhepistettä oli -1 ja -3. Kolme hau-virhettä kertoo jotain mielentilasta... Kokonaisvaikutelmasta ei kuitenkaan vähennetty mitään. En jaksa olla mitenkään pettynyt tai hajalla tästä, lähinnä vain huvittaa. Tietääpähän taas, mitä treenata!
Päästiin vihdoin Annikan kanssa käyttämään meidän 5 vuotta sitten voitettuja lahjakortteja Tampereelle! Ei edes mahduttu heti mukaan mutta onneksi viikkoa ennen tuli sähköpostia, että päästäisiin varasijalta. Ja onneksi lähdettiin! Mestarin radat olivat mukavasti iltapäivällä. A-radan tuomaroi Pia Heikkinen ja me oltiin vuorossa 10:tenä. Ennen rataa tehtiin temppuja läpi ja täydellä itseluottamuksella "nää me osataan" kehään.
Nyt kokeilin tulla kehään koira oikealla. Vielä sermien sisäpuolella kehänauhan ulkopuolella viimeinen nami, jonka jälkeen Just tsekkasi kehän. Sitten sisään oikealla seuraten, perusasento pari metriä ennen lähtöä, hihnan irrotus, puolenvaihto takaa ja lähtöön. Ja siis niin upea lähtö! Just oikein ponnisti ekaan askeleeseen ja oli heti skarppina pyörähtämään! Ai vitsit, että tuntui hyvältä!
Askelkäännökseen tulon mallasin Caritan ohjeiden mukaan niin, että Just oli suorituspaikan vasemmalla puolella ja mä suorituspaikalla. Perusasento oli hyvä, mutta tästä liikkeellelähtö ei ja saatiin -1 ov, kun lähdin ennen koiraa. Selvästi tuntuu, että tuo on liikkeellelähtöjen kannalta kaikkein haastavin kyltti ja siihen pitäisi keksiä jotain motivoivaa.
270 vasemmalle ihan ok, maahan & tulppaani hyvät. Istu-seiso-maahan -kyltiltä saatiin -1 tvä mutta nyt en muista, mistä. Ainakin Just oli meni maahan suorempaan kuin joskus eli valmistelut onnistuivat. Sivuaskel ihan superhieno! Tuplasaksalainen oikealla laaja mutta yhtaikainen. Tässä vaiheessa oli kierrokset vähän nousseet ja vinkumista tuli näillä edellisillä kylteillä sekä eteentulossa. Kahdeksikko meni kivasti, samoin puolenvaihto ja edessä peruutus. Täyskäännökseen taas tähtäsin itse suorituspaikalle ja onnistuinkin siinä - koirallakin oli tarpeeksi tilaa. Pujottelu ihan ok, ei mikään loistelias, istuminen skarppi ja kutsu ok, joskin Just ei tainnut tulla kontaktiin ennen hyppyä. Hypyn jälkeinen seisominen kuitenkin napakka. Ja sitten oltiinkin maalissa! Oletuksena oli, että teknisiä virheitä ei tullut paljon, mutta vinkumisesta tulisi miinusta. Vaan eipä tullut! Liekö tuomari ollut kuuro vai vain kiltti mutta ei saatu yhtään vähennystä ääntelystä! Ja virhepisteitä tuli tosiaan vain 2 eli lopputulos oli 98 pistettä ja oikeus rallytokovalion arvoon! Tuomarinkommentti: "Iloinen, sujuva rata."
Pisteiden selvittyä mentiin Justin kanssa myyntikojulle shoppailemaan tarkoituksena antaa Justin valita jotain herkkuja. Ajatus oli toki kaunis, mutta Just tuumasi: "Mä otan tän, tän, tän, tän, tän, tän ja tän" 😂 Niin päädyttiin sitten jäniksenkorvaan, jonka Just rouskutti sillä aikaa, kun hoidin maksupuolen. Sijoituttiin neljänneksi eli ei saatu (onneksi) uutta lahjakorttia. Halusin sellaisen söpön kuvan, jossa koira pitää ruusuketta mutta ei käskettynä vaan oma-aloitteisesti. Just oli heti hommassa mukana pöllimällä ruusukkeen mun kädestä!
Melko pian alkoi B-kisa, jossa tuomarina Iiris Harju. Yritin nyt ajatella, että kaikki on saavutettu eikä mitään paineita ole. No jaa, unohdin sitten kaikki Caritan preppaukset ja radalla oli vanha kunnon Lyyti-ohjaus. 🙈 Toki Just tarvitsi vähän enemmän tsemppausta, koska oli jo vähän väsynyt, mutta ei se kyllä auta, että kävelee kuin tikku-ukko eikä valmistele koiraa tehtäviin...
Tällä radalla oli ahtaampi tila lähdön ja kehänauhan välillä, joten tulin kehään lähdön sivusta koira oikealla ja siinä sitten hihnan irrotus ja puolenvaihto ja lähtökyltille, jossa kävi sellainen informaatiokatkos, että Just meinasi mennä maahan kun kehuin sanalla "mahtava". Eli jatkossa ei enää sitä sanaa!
Lähtö sujui kyllä taas kivasti, vaikka ei ihan niin täydellinen kuin A-kisassa. Maahanmeno oikein mainio ja siitä saatiinkin "Hieno!"-merkintä. Täyskäännöksessä ajoin aivan liian lähelle kylttiä ja valmistelu ihan surkea, mihin Just vastasi katkaisemalla kontaktin ja katselemalla puolisen sekuntia eteenpäin. Tästä -1 py. Eteentuloperuutus vähän jähmeä mutta teknisesti moitteeton. 270 vasemmalle -kyltiltä sain -1 ov, taisi olla liian kaukana suoritettu! Hyppy ok, pujottelussa pieni katkos mutta jatkoi hyvin, sivuaskel ihan unelma, tismalleen suora ja yhtaikainen! Tuomarikin oli samaa mieltä, kun saatiin "Hieno!"-merkintä. Taas 270 vasempaan -käännöksestä -1 ov! Olisikohan tämä tullut kumartumisesta... Seuraavalla suoralla istuminen skarppi mutta kutsun tuli taas ravissa, mikä hankaloitti seuraavaa käännöstä. Ei virheitä kuitenkaan. Sitten sekä sivulla peruutuksesta että maahanmenosta "Hieno!"-merkinnät! Seuraavat perusasennot taas vähän jähmeitä ja valkovuokosta -1 ov; ilmeisesti tuomari ei arvostanut mun hienoja tanssiliikkeitä. Sitten vähän hassusti paikallakäännöksestä "Hieno!" mutta putkesta -1 py, kun Just ei lähtenyt käännöskyltiltä seuraamaan ja mä otin taas ekan askeleen ilman koiraa. No kyllä se sitten innostui, kun päästin putkeen ja maaliin tultiin taas täydellisessä kontaktissa. Vähän siis säätöä ja räpellystä ja kontaktikatkoja, mutta olen silti ihan supertyytyväinen, koska suurin osa radasta meni kuitenkin hyvässä seuruussa eikä noi katkot jääneet päälle. Virheet olivat vain pieniä - tältäkin radalta pistesaldo oli 95, ettei vain jäisi epäselväksi, valioituiko Just vai ei 😂 Tuomarinkommentti: "Oikein reipasta yhteistyötä. Iloinen suoritus."Oli kyllä upea päivä. Meidän pistekeskiarvo nousi juuri kymmenellä! On se niin ihmeellistä, että ennen kuin saa ensimmäisen 95 p tuloksen, ne tuntuu ihan mahdottomilta, aina tulee jotain virheitä. Sitten kun sen on kerran saavuttanut, niin se tuntuu yhtäkkiä helpolta!
Tuloksiin olen 100 % tyytyväinen, koiraan olen 100 % tyytyväinen, mutta omassa ohjauksessa on vielä parantamisen varaa. Palasin B-radalla taas siihen vanhaan eli hiihdin radan hirveää vauhtia enkä tehnyt koiralle kunnon valmisteluja, mikä todennäköisesti aiheutti säätöä perusasennoissa ja vähän rauhoittelua. Myöskin kaikki hyvin suunnitellut henkiset valmistautumiset jäi tekemättä ja vain siksi, että autuaasti unohdin! Keskityin ennen rataa niin paljon koiraan, että unohdin itseni. Seuraava tavoite on olla kisaradalla sellainen ohjaaja, kuin olen treeneissä, esim. noissa edellisissä Caritan treeneissä, ja keskittyä mielentilaanmielentilaantunnetilaantunnetilaan.
Justin kanssa avattiin kisavuosi tuplakisoilla Ojangossa. Ensimmäinen rata oli Iiris Harjun tuomaroima. Olin katsonut, että meidän lähtönumero on vasta 17., joten lähdettiin tutustumisen jälkeen rauhassa lenkille. Ojangon ulkoilualueista yli puolet oli latuina, joten päädyttiin polulle, joka pieneni ja pieneni ja lopulta luovutin, kun puita oli kaatunut ja taipunut niin paljon, ja käännyttiin takaisin. Oltiin ehkä 300 metriä hallilta, kun treenikaverini Janina soittaa: "Te ootte seuraavana vuorossa..."
Juostiin Justin kanssa halliin, vaihdoin sille vain äkkiä pannan ja kaappasin jotain palkkoja taskuun, sitten juostiin kehälle, jossa meitä kaikki jo odottikin. Kehän ulkopuolella vedin pari kertaa henkeä ja pyysin Justin sivulle, josta palkkasin namilla. Sitten kehään. En katsonut kehenkään päin, kun nolotti niin paljon vaan yritin jotenkin epätoivoisesti pelastaa tilannetta, ettei Just ottaisi painetta mun hyperventiloinnista. Pyysin siltä pari tassutemppua kehän sisäpuolella hihnan irrotuksen jälkeen ja sitten oltiinkin lähtövalmiina. Lähtö meni aivan upeasti! Radan alussa oli peräti 5 pyörimistä, joita olin hinkannut tutustumisessa. Tein sen marraskuun valkkuleiriltä oppimani käden noston ennen pyöräytystä ja se toimi - kaikki pyörimiset onnistuivat ekalla yrityksellä! Keskityin tekemään ne tarpeeksi ajoissa; molemmat oikeaan täyskäännös onnistui niin hyvin, että se tuli tehtyä jopa liian ajoissa, mistä saatiin -1 ov (suorituspaikka). Tämän jälkeen Just lähti pyörähdykseen vähän jäykästi, mutta sain sen "hyvähyvähyvä"-tsemppauksella tekemään kiepin loppuun asti. Istu-seiso-kierrä koira -kyltillä muistan seisseeni ja hengittäneeni, ei oo mitään hätää, nyt ollaan täällä kehässä ja suorittamassa, enää ei olla myöhässä...
Pujottelusta saatiin -1 as ja -1 py, joista en kyllä muista mitään. Olisinkohan kiertänyt tötsää liian kaukaa? Hermostunut alku näkyi kyllä ohjauksessa, mutta Just mun sankarini tsemppasi niin hienosti 😍 Aika hämärät muistikuvat mulla radasta on, mutta sen muistan, että merkki sujui ihan täydellisesti, vaikka tosiaan putki oli takana. Eikä Just ottanut juurikaan häiriötä mistään, ainakaan ei jäänyt jumiin. Puolenvaihdosta edessä ollaan saatu merkintä "Hieno!" Mun mielestä Just teki sen vähän puolivillaisesti mutta teknisesti se meni kyllä paremmin kuin meidän normaalisuoritus, että mitähän tästäkin pitäisi tuumata... Kirsikkana kakussa saatiin -1 ov (suorituspaikka) maalista! Miten ihmeessä mä olen siinäkin onnistunut!? Lähtenyt jo maalikyltiltä kaarrattamaan johonkin?
Radan jälkeen palkkasin Justia ja vedin samalla henkeä, me selvittiin. Hetken päästä Nina-valkku tuli meidän luo nauraen: "Sun täytyy jatkossakin ottaa tuollainen paniikkilähtö radalle, saitte 96 pistettä." Edelleen semihysteerisessä tilanteessa hengittelin vähän lisää 😂 Ensimmäinen valiotulos plakkarissa ja tuollaisissa olosuhteissa! Tuomarinkommenttina tästä oli "Nätti rata."
Toisella radalla tuomarina Hannele Pirttimaa. Kivaa, kun tuplakisojen radat on keskenään ihan erilaiset! Nyt olin ajoissa paikalla ja tein valmistelut ihan normaaliin tapaan. Kaverit yrittivät kyllä vielä viimeiseen asti lähettää mua lenkille 😂 Lähdin alkusuoralle olettaen, että Just on jo vähän väsynyt ja tarvitsee enemmän tsemppaamista. Taas hyvä lähtö! Mahtavaa, jos saadaan aloitukset kuntoon! Liikkeestä seiso -kierrä koira -kyltiltä saatiin -1 as. Ilmeisesti kiersin taas koiran liian kaukaa. Harvinaisen turha virhe - näistä pitää nyt päästä eroon. Oikealla peruutus meni vähän vinoon mutta selvittiin virheittä. Valkovuokosta saatiin -3 tvä mutta tästä en kyllä osaa sanoa, mikä oli syy. Oletin, että eriaikaisuus, mutta videolta en kyllä sellaista huomannut. Askelkäännös vähän jähmeä mutta sen jälkeen hyvää seuraamista vasemmalla. Pyörähdys taas saatiin tehtyä tsempattuna ja sitten olikin putki, joka on meille helppo tehtävä. Sen jälkeen taas hienoa seuraamista vasemmalla, mutta 360 vasemmalle -kyltiltä saatiin -1 vino.
Seuraaminen jatkui kivana, liikkeestä istuminen ok, kutsuun lähti laukalla mutta hidasti raville; tämä ei haitannut, koska seuraava kyltti oli pysäyttävä. Itse seisoin lenkkarit ties miten mutta käännös meni moitteetta. Siitä lähtiessä tuntui, että vähän kontakti on huono, mutta en lannistunut, koska edessä oli sarjahyppy, jolla tiesin vireen taas nousevan. Puolenvaihto jalkojen välistä sujui tällä kertaa. Seuraavalla suoralla aivan upeaa seuraamista oikealla ja varmaan meidän uran hienoin tuplasaksalainen oikealla! Edessä peruutukseen lähdössä Just oli aavistuksen epävarma mutta peruutti sitten tehtävän ymmärrettyään ihan hyvin, joskin pikkuisen vinoon. Tässä tuli myös vähän vinkua, mutta ei saatu virheitä. Viimeisenä tehtävänä vielä yksi pyöriminen eli molemmat oikeaan täyskäännös ja sekin onnistui! Pyörimisten onnistumisprosentti 100! Radan jälkeen tuntui, että täähän meni ihan hyvin... ja taululle ilmestyi pisteet 95! Toinen valiotulos samalle päivälle! 😍 Tuomarinkommentti: "Hyvä rata, taitavaa ohjaamista ja hienoa koiran tsemppaamista."
Olin ajatellut viime vuoden 77-90 pisteiden ratojen jälkeen, että se on meidän taso - aina tulee jotain virheitä tai sitten ainakin ääntelypisteitä. Nyt virheet oli pikkuvirheitä eikä ääntelystä tullut yhtään miinusta (kiltit tuomarit?) Tuntui myös, että Justin oli helpompi keskittyä Ojangossa, jossa häiriötä ja hälyä oli paljon verrattuna loppusyksyn kokeisiin, jossa oli haudanhiljaista. Lähtöjen onnistumiseen olen erityisen tyytyväinen! Nyt on tiedossa vieraan hallin kehätreenejä, joten toivottavasti päästään lähtöhaasteista kokonaan eroon. Yhtä vaille suurmestari, kuten shakkia harrastavat isäni ja veljeni sanovat!
