Ja taas viikon nosepäivitys

 Tiistaina ulkotreenit Katrin taloyhtiön pihoilla, mukana Joku ja Just. Eka piilo roskakatoksessa! Kyllä koirat ovat ihmeellisiä, että pystyvät noin voimakkaasti haisevasta paikasta löytämään kätköjä! Tää löytyi vielä aika nopeasti, toki aluekin oli pieni.  

Seuraavat 2 piiloa olivat kulkuaukossa, jonka molemmilla puolilla seinät ja päädyssä portaikko. Kokeilin ensin sokkoa Jokun kanssa. Kun se etsi, se etsi tosi hienosti, mutta häiriön määrä oli sille liikaa, kun se ei ole niin intensiivinen kuin Just. Aikamme tuherrettuamme mun kärsivällisyys loppui ja vaihdettiin koiraa. Just löysi ensimmäisen piilon ikkunalaudan alareunasta melko nopeasti. Toinen piilo olikin haastavampi, kunnes tajusin kysyä Katrilta, kuuluuko päätyportaikkokin alueeseen. Sieltähän kätkö sitten löytyikin n. metrin korkeudelta. Tämä ei ollutkaan ihan helppo paikka, kun tuuli aika voimakkaasti - miten lie haju liikkunut tuolta päätykätköstä, ehkä vain suoraan ylöspäin. 

Seuraava alue oli oven edusta, johon kuului penkki, iso ikkuna ja 2 ovea, ränni, kaide jne. Tätä Katri arveli etukäteenkin haastavaksi ja totta oli. Oltiin Justin kanssa etsitty jo tosi tarkasti ja Just alkoi vähän väsyä ja turhautua. Pyysin sitä tarkistamaan pari korkeampaa piiloa ja yhdestä se istuikin. Epäilin kuitenkin tätä valeilmaisuksi ja Katri vahvisti asian. Tässä vaiheessa kysyin vähän vinkkiä ja Katri sanoi, että Just on ollut siinä hajulla jo ja se on n. 80 cm korkeudella. No mä mietin vähän aikaa ja sitten lähdettiin tarkentamaan ikkunaa. Kätkö oli ikkunan sisäpuolella ja koira pääsi hajulle hyppäämällä seinää vasten ja työntämällä kuonon kaiteen välistä ikkunalle. Huh, mikä haaste!

Viimeinen alue oli pihan ulkopuolella aidanvierus, sähkökaappi ja iso pömpeli (halkaisija ehkä 3 m). Tähän otin Katrin rohkaisusta Jokun ensin etsimään. Aluksi ei tuntunut hommasta tulevan taas mitään ja olin jo luovuttamisen partaalla, kunnes Joku yhtäkkiä alkoi tarkentaa pömpeliä ja ilmaisi matalan kätkön! Mietittiin sitten Katrin kanssa, että Jokun nenä kyllä toimii mutta keskittyminen ei varsinkaan intensiiviseen työnarkkari-Justiin verrattuna. Jokulle voisi tehdä sokkoja tutussa paikassa ja aika pienillä alueilla, että tekisi aika nopeita löytöjä. 

Lauantaina kyläiltiin Annulla, joka teki meille neljä piiloa heidän asuntoon eli uuteen etsintäpaikkaan. Ensimmäinen piilo makkarista löytyi aika nopeasti. Toinen piilo oli patterissa ikkunan alla. Annu ehti jo hermostua, mokasikohan hän tekemällä piilon tuollaiseen lämpötiloja vaihtavaan paikkaan, mutta lohdutin, että ei ollut moka vaan haaste, jonka koira selvitti! Kolmas piilo löytyi sohvan alareunasta melkein heti patterin jälkeen. Viimeinen oli sitten vaikea. Oltiin käyty olkkari läpi ja keittiössäkin käyty. Mietin itse vähän ja totesin, että koira on eniten tarkennellut keittiöön, ja Annu vahvistikin, että keittiössä on. Kätkö oli paperiroskiksen kannen reunan alla. Just oli käynyt siinä jo heti aluksi ilmaisematta. Tarkensi myös jääkaappiin ja hellaan... mutta palasi lopulta pyörimään paperiroskista ympäri. Selvästi olisi halunnut päästä paremmin hajulähteeseen kiinni, mutta lopulta laittoi kulmat kurttuun ja ilmaisi, että "voi perkele, kyllä se tässä on"!

Vielä yksi nettikisatreeni

 Torstaina treenattiin koko nettikisarata. Ensin Justin harjoituskierros. Peruutukset sujuivat aika hyvin tällä kertaa, samoin vasemmalle käännökset. Puolenvaihto jalkojen välistä meni ekalla yrityksellä vähän pitkäksi. Liikkeestä istuminen onnistui ekalla kerralla mutta myöhemmin muutaman kerran Just jäi seisomaan. En ollut osannut nähdä tuosta piirroksesta pätkän 11-16 haastetta: Justilla lähti ihan lapasesta tuossa! Ensin liikkeestä kutsussa ei tullut kunnolla seuraamaan oikealle vaan päätyi seuraavan kyltin toiselle puolelle. Sitten taas innostui nopeenopeesta niin paljon, että haukkui. Pyörähdys ei taaskaan meinannut onnistua millään! Mitähän sille on tapahtunut, kun se oli varma temppu jo ennen rallyuraa... Rupesin jo miettimään, onko se jotenkin jumissa, että pyöriminen on vaikeaa. Juoksussa käännös oikeaan oli myös harjoiteltava asia mutta pujottelu meni hyvin. Eli käytännössä kaikki, mitä oltiin viimeksi tehty, sujui ja toisinpäin. No, ehkä parempi niin päin! En yrittänytkään sen kanssa palkatonta rataa vaan palkkasin erityisen onnistuneista kohdista, kuten peruutuksista. Ratana ei olisi  onnistunutkaan vielä: sillä kerralla jäi istumisessa seisomaan ja pyörähdykseen jäätiin ihan jumiin. Alla video kyltiltä  13 loppuun; tässä näkyy nyt sata kertaa uusittu pyörähdys. Loppurata oli ihan siisti!

Yksin kuvaamisesta ei taas tullut mitään, mutta katsokaa, miten Lyyti on söpö peruuttaessaan! 💖 Lyyti oli ihan ratavalmis ja sen radan olisi hyvin voinut kuvata jo tällä kertaa, kun se vaan on niin taitava! Sen kanssa ainoa haaste tällä kertaa oli liikkeestä istuminen, jossa pitäisi selkiyttää käsimerkkiä.

Edellisviikon nosetukset

 Alkaa jo muodostua perinteeksi korona-ajan nosetreenit Katrin kanssa. Tällä viikolla oltiin tiistaina Katrilla ja lauantaina Kumpulassa. Tiistaina mulla oli pelkkä Just mukana, kun Joku toipui sterkasta ja Lyyti jäi sen kaveriksi Kumpulaan. Oltiinkin supertehokkaita: lähdin 19.55 Kumpulasta, olin Katrilla 20.05, 3 koiraa etsi kukin 5 nosepiiloa 25 minuutissa ja kotona oltiin 21.15. Matkaahan Kumpulasta kotiin suorinta tietä on 5 km, Arabianrannan kautta kiertäen tulee n. 6 km.

Aloitettiin autohallista. Ensimmäinen piilo oli takarenkaan jarrulevyssä. Just kävi auton kyljen läpi ja joutui tarkentamaan jonkin verran ennen kuin ilmaisi mutta varmaa työtä joka tapauksessa. Toinen piilo oli auton toisessa kyljessä takapenkin oven tiivisteissä ja sekin löytyi hienosti. Sitten siirryttiin käytävään, joissa edellisillä kerroilla piilot ovat olleet päätyovessa ja kaiteessa. Nyt Just kävi ihan ohimennen käytävän läpi, tsekkasi päätyoven, kääntyi ympäri ja sai hajun tolpasta. Hetken tarkennettuaan ilmaisi vähän korkeammalla olevan piilon. Sitten siirryttiin käytävän levennykselle, johon Katri levitti pikkulaatikot. Niin vaikeaa kuin laatikkoetsintä töissä on ollut, niin nyt oikea laatikko löytyi sekunneissa ja ihan suoraviivaisesti! Veljeni oli sattumoisin antanut mulle kananluita, joita mulla oli varalta superpalkkana, ja tämä oli superpalkan arvoinen löytö. Mielenkiintoinen mutta ei yhtään yllättävä käänne: seuraavassa etsinnässä Just etsi suorastaan intohimoisesti ja työnarkomaanin lailla! Kuinka erikoista, että parempi palkka kasvattaa motivaatiota 😂 Seuraava alue oli taas verkkokellarissa enkä taaskaan muista, millainen kätkö. Pitää varmaan kuvata ens kerralla. Viimeinen alue oli portaikko ja ovensuu. Mentiin ensin portaat alas ja Just kävi ovensuun tosi tarkkaan läpi. Sieltä ei tärpännyt, joten lähdettiin portaita takaisinpäin. Just löysi piilon tasanteesta vasemmalta puoleltaan mutta sitten oli vaikeuksia ilmaista, kun portaissa ei päässyt maahan ja piti asetella itseään istumaan. Jos olisi ollut kokeessa aika loppumassa tms, niin olisin ilmoittanut löydön mutta nyt halusin antaa Justin vähän miettiä ja pyysin näyttämään. Käytiin tasanteen toisella puolellakin mutta sieltä ei halunnut ilmaista. Tultiin sitten portaita takaisinpäin ja nyt sai nenän piiloon ja istui. Ihan kympin arvoista työtä koko treenin ajan! Kyllähän tuo hyvältä alkaa näyttää. Jos tämä maailmanaika joskus loppuu ja kisoja aletaan taas järjestää, niin kyllä me ilmoittaudutaan heti kokeilemaan.

Tiistaina rallyn jälkeen pikanose eli kaksi piiloa. Ensimmäinen oli ihan uudenlainen alue: puu, sähkökaappi ja valotolppa. Annika oli laittanut huopatassun puuhun mutta se oli pudonnut. Just ilmaisi sitten sekä sen kiinnityskohdan että maasta putoamispaikan! Puu ei yhtään hämännyt alustana. Toinen piilo oli seinässä ja se löytyi helposti.

Lauantaina kutsuttiin Katri meille Kumpulaan nosettamaan. Mä vähän innostuin liikaa ja tein peräti 8 piiloa, joista osa oli hirveän haastavia. Aloitettiin pihalta, jossa ensimmäinen huopatassu oli keinun alapinnalla mutta ilmeisesti se oli pudonnut siitä, koska Katrin koirat ilmaisivat maahan. 🙈 Tätä en sitten tehnyt Justilla ollenkaan. Sitten oli yksi piilo vajan seinustalla ja kaksi vajassa. Just aloitti sisäpiiloilla. Kellarin halkolaatikon piilo  ja saunan pesuhuoneen piilot olivat helppoja ja löytyivät nopeasti. Pyykkikoneen piilo oli ollut shelteille tosi vaikea; Justillakin oli siinä haasteita mutta ilmaisi kuitenkin lopulta. Saunaneteisessä kätkö oli pesukomotin sisäpuolella, ovi ihan pikkuisen raollaan. Tämä oli ollut muille vaikea tarkentaa (kaikki ilmaisivat kaappia kyllä) mutta Just tarkensi hienosti ja kävi maahan ihan hajulähteelle. 

Sitten taas ulkona ja vajassa meni huonommin. Tai no vajan eka piilo laatikostosta löytyi hyvin, mutta tokalla (pyörän satulalaukun taskussa) ei tullut kunnon tarkennusta vaan jopa valeilmaisuja viereisestä lumilingosta... Vajan ulkopuolen piilo oli kaikille muille tosi helppo, mutta jostain syystä Just teki täälläkin valeilmaisuja. Ihan en ymmärtänyt kyllä syytä ellei se sitten ollut ylikuormittuneet aivot. Just joutui tekemään kuitenkin aika paljon töitä kellaripiiloissa, niin ehkä olisi tarvinnut pidemmän tauon etsintöjen välillä?

Jokun sterkka ja isojen eka treeni nettirallykisaan!

Joku sterkattiin maanantaina. Oli vähän jännitysmomentteja etukäteen, kun Jokulla oli edellisviikolla on/off-ripuli ja sitten oli nuollut mahaansa pari karvatonta kohtaa. Varmistin klinikalta etukäteen, että leikata voi, jos iho ei ole rikki, ja Joku käyttikin sitten viikonlopun haavapukua. Itse leikkaus meni hyvin. Maanantaina Joku oli vielä tokkurainen mutta jo tiistaina oli ulkona pirteä ja iloinen. Sisällä toki vähän mököttää, kun joutuu käyttämään kauluria (puhallettava). Vahdittuna saa olla ilmankin mutta alkaa kyllä heti nuolla mahaa, kun silmä välttää. Toipuminen on mennyt hyvin ja olisi omasta mielestään jo ihan terve.

Ilmoitin isot koirat taas Koiranpäiviä-yrityksen nettirallykisaan.

Aloitettiin torstaina treenaamalla pätkää 1-10 + pujottelu oikealla. Annika oli rakentanut radan ja me päästiin valmiiseen pöytään. Rata oli hallissa pitkittäissuunnassa eli mukavan väljästi. Alkoi lupaavasti, kun heti 2. kyltillä eli oikealla peruutuksessa tallasin kahdesti Justin varpaille... Pitää varmaan jatkossa olla aina sukkasilla, jos radalla on sivulla peruutus, kun en näköjään itsekään pysy pystyssä. Ehkä tästä johtuen Just seurasi vähän väljästi mutta muuta vahinkoa ei aiheutunut. Ekalla kierroksella treenattiin rataa pikkupätkissä palkaten ahkerasti. Edessä peruutus meni hyvin, kunhan muistin ottaa Justin tarpeeksi pitkälle eli klo 1 asti enkä jättää sitä klo 11 kohdalle. Kylteissä 6 ja 7 eli käännöksissä vasempaan oli vähän haparointia; oli vaikea saada rytmi kohilleen ja kontakti katkeili. Loppupätkä meni ihan hyvin. Ja nyt sujui pujottelukin erinomaisesti! Just oli tosi hyvin mukana kaarteluissa ja nopeenopeessa kiihdytti mutta äänettä! Tästä palloleikit ja tauolle. Toisessa setissä otin vielä vähän lisää pujottelua ja noita vasemmalle käännöksiä. Sitten uhkarohkeasti koko rata. Meni kyllä ihan hienosti! Ei nyt 100 p arvoisesti mutta ei mitään isoja virheitä tai katkoja ja fiilis ja kontakti pysyivät. Ehkä vielä yksi treeni alle ja sitten kuvaus! 

 Lyytin kanssa ongelmia tuottivat oikealla peruutus sekä vasemmalle käännökset- Peruutuksessa en meinaa millään saada askelmerkkejä sopimaan ja Lyyti aina joko poikittaa tai istuu. Vasemmalle käännöksessä taas Lyyti rynni niin paljon, että en meinannut päästä kääntymään. Tää saatiin korjattua sillä, että linjasin vähän kohti suorituspaikkaa, hidastin ja sitten käännyin. Ilman käskyjä tehtäessä on omat haasteensa! Muuten Lyyti teki hienosti ja innokkaasti 💖 kunnes treenin lopuksi otti herkun mun kädestä niin, että veri lensi...

Maanantairallyt

Vähän vaikeuksia muistaa, mitä me treenattiin lähes 2 vko sitten, mutta olen merkinnyt Jokun pomppukalenteriin, että se oli ihan hyrrä. Ihan hirvitti katsoa sen vauhtia, kun kaikki oli ihan ylisiistii. Se teki ainakin puomin kontaktia ja ruutua. Kontakti oli nyt vähän huonompi kuin aiemmilla kerroilla ja jotenkin tuo korokkeelta lähtö tuntuu epäluontevalta. Ruutuun meni joka kerta hirmuista vauhtia. Tehtiin varmaankin myös keinua, jossa ollaan jo aika pitkällä.

Justin kanssa tehtiin vähän ruutua ja rallyn merkkiä ja sitten oli tarkoitus panostaa seuraamiseen. Nämä eivät toimineetkaan hyvin yhteen. Vasemmalla puolella Just jäi jotenkin ihan kiinni bongailuun ja katseli vaan, mihin oltais seuraavaksi juoksemassa. Sitten taas oikealla puolella seurasi loistavasti! Meillä oli radalla ainakin eteentulo, spiraali ulkokaarella, kahdeksikko ruututötsillä, pujottelu ja merkki. Pujottelu tuntui ainakin ihan surkeelta joka kerta. Spiraali oli ok, ruudun läpi käveleminen vaikeaa. Tämän treenin jälkeen tuntui siltä, että täytyy nyt taas vähäksi aikaa keskittyä rallyyn, kun seuraaminen alkaa tuntua huonolta. Toki koiran pitäisi ruveta bongailemaan kohteita vasta käskystä, mutta me ei näköjään olla vielä siinä vaiheessa.

Tänä maanantaina oli tarkoitus ottaa Joku ja Just treenaamaan, mutta Jokulle iski ripuli kesken työpäivän (kävi paskomassa pomon työhuoneeseen...), joten vaihdoin lennosta Lyytin mukaan. Rata oli aika huonosti suunniteltu mutta ajattelin panostaa nyt vasemman puolen seuraamiseen, kun se ei viimeksi tuntunut kovin hyvältä. Ja sehän sujui tosi hienosti tällä kertaa! Eteentulot, ympärikierto, täyskäännös ja jäävät olivat ihan super, samoin hitaasta peruuttamaan lähtö. Yllättäen ongelmia tuotti kieppi! Just lähti siihen vähän niin kuin puoliksi ja sitten kääntyikin takaisin. Varmaan oon taas pitänyt sitä liian varmana enkä oo palkannut... Toiseksi ongelmia tuotti tällä kertaa oikean puolen seuraaminen! Siis mitä ihmettä, joka toinen kerta sujuu vasemmalla ja joka toinen kerta oikealla!? 

Ehkä tätä pitäisi pitää positiivisena asiana, jolla on negatiivinen sivuvaikutus: Just kuumui pujottelun nopeenopeesta niin paljon, että haukkui! Tää on tosi outoa, kun mun mielestä ei oo aikaisemmin innostunut nopeenopeesta tarpeeksi. Haluaisin, että se laukkaisi ulkokaarteessa, mutta sen kiihdyttäminen on aiemmin ollut vähän vaisua. Nyt sen sijaan laukkasi ja haukkui mennessään! Yritin pari kertaa saada palkattua innokkaasta mutta hiljaisesta, mutta vire oli niin korkealla, että totesin parhaaksi pitää tauon. 

Tauon jälkeen yritin tehdä vähän rataa, mutta Just oli edelleen niin korkeassa vireessä, että palkkasinkin välillä, ettei ihan olisi lähtenyt lentoon. Palattiin vielä pujotteluun ja olin kyllä aika solmussa yrittäessäni tasapainoilla riittävän vauhdin mutta ei liian korkean vireen välillä. Taisin myös taas sortua liian nopeaan kävelyyn koiran seuratessa oikealla, mutta loppujen lopuksikaan ei saatu oikealla pujottelua tuntumaan hyvältä ja luontevalta. Alkaa olla niin ikävä ohjattuja treenejä!

Lyytin kanssa kaikki muu tuntui helpolta paitsi peruutus ja täyskäännös. Täyskäännöksestä sillä oli oma visio, mikä kyltti tässä pitäisi suorittaa ja peruutus on vaan tosi vaikea ilman käskyä. Lyyti oli kyllä aivan ihanassa vireessä ja niin innokas 😍 mutta huomaa kyllä, kuinka se väsyy, kun bussipysäkille kävely oli paljon rankempaa kuin hallille päin kävely, vaikka Lyyti teki vain yhden kierroksen.

Viikon noset

 Maanantaina työkaveri teki Justille kolme piiloa toimistoon. Ensimmäinen etsintäalue oli kaksi kirjahyllyä. Just etsi ensin yhden tarkasti, sitten siirtyi toiseen, löysi ja ilmaisi. Toinen alue oli erillinen tomisto ("akvaario"), jossa piilo oli huoneen perällä kirjahyllyssä. Tänne Just meni aivan suoraviivaisesti, tarkensi ja ilmaisi varmasti. Kolmas etsintäalue oli työpöydät ja kätkö oli taimmaisen työpöydän alla roskiksen ulkosyrjällä. Just kävi ensin muut työpöydät aika ylimalkaisesti läpi, sitten oli menossa toiseksi takimmaisen alta ilmaisemaan roskista mutta pyysin takaisin ennen kuin ehti ilmaista, ettei mentäisi pöydänjalkoihin solmuun. Just kiersi sitten toista kautta ja ilmaisi taas roskiksen. Olin itse vähän yllättynyt kätköpaikasta mutta ilmoitin kuitenkin löydön ja sehän oli oikein!

Exe patterikätköllä. Porokoirat tosi 
innostuneen näköisiä...

Tiistaina vierailtiin taas Katrilla. Aloitettiin samasta käytävästä kuin viimeksi, mutta tällä kertaa kätkö ei ollut käytävän päätyovella vaan käytävän varrella kaiteessa. Just ensin meni kaiteen ohi muistellessaan viime treenin kätköpaikkaa, mutta kun ovelta ei löytynyt mitään, lähti itsenäisesti uudelleen tarkistamaan käytävää ja kaidepiilo löytyi hienosti. Verkkovarastoilla oli kaksi piiloa, toinen oli patterin alla ja toinen taempana varastossa. Molemmat löytyi pienen työstämisen jälkeen. Kolmas alue oli kylmä pyörävarasto, jossa oli myös ulkopenkkejä. Kätkö oli etummaisen penkin selkänojan takapuolella, ja se oli kyllä kaikille tosi vaikee. Justhan on tosi varma kaikilla pinnoilla ja nytkin hyppäsi penkille yhtään epäröimättä. Tarkka ilmaisukohta jäi vaan multa vähän epämääräiseksi, ja mietittiin Katrin kanssa, olisiko tuomari hyväksynyt sen vai olisiko pitänyt tarkentaa. Neljäs alue oli lämmin pyörävarasto. Just oli jo edellisessä tilassa haistellut pyöriä kiinnostuneena ja nyt kätkö olikin pyörän lokarissa. Katri oli sanonut, että pyörien väliin ei tarvii mennä, vaan kätkö löytyy kulkureittiä kävellen mutta mä jotenkin oletin sen olevan lattiaan kiinnitetyissä telineissä ja pyysin Justia aloittamaan siitä. Just tunnollisesti kävi koko telineen läpi ja sitten alkoi haistella pyöriä ja löysikin piilon turkoosin pyörän takalokarista. Viimeinen tehtävä oli Katrin auto, johon mä olin laittanut kätköt. Eka oli lohkolämmityksen pistokkeessa (ekaa kertaa). Aloitettiin auton toisesta kyljestä, ja Just eteni tosi järjestelmällisesti kohti auton etuosaa, kunnes löysi piilon. Sitten jatkettiin auton toiseen kylkeen, jossa oli kätkö ovitiivisteissä. Oli kyllä erinomaiset ja monipuoliset treenit Justille!

Joku oli myös mukana. En oikein tiedä, tekeekö tuo sille loppupeleissä enemmän hyvää vai huonoa. Se aika paljon stressaa noissa tiloissa, ahtaissa rappukäytävissä ja liukkailla lattioilla mutta toisaalta voittaa itsensä ryhtyessään töihin. Loppumatkan 3 km oli ihan hysteerisen vilkas ja hirveä työ saada se kävelemään järkevää vauhtia, ettei kiskoisi ihan täysillä. Vetovaljaat mukaan ens kerralla...?

Torstaina käytettiin hyvä sää ja kuorman myöhästyminen hyväksemme ja käytiin Viskin, Jokun ja Justin kanssa Pilvijärven lenkillä aamulla. Otin sitten Justin töihin ja hetken mielijohteesta kutsuin Katrin nosettamaan työpaikan ulkotiloihin illalla. Tällä kertaa kaikki piilot oli mun tekemiä. Ensimmäiset 3 oli sisäpihalla. Eka oli päällekkäisten viemärikaivojen välissä tosi syvällä (se oli pudonnut multa) ja se oli kaikille koirille vaikee. Just kuitenkin totesi, että kyllä se täällä on, vaikka sinne ei pääse, ja ilmaisi. Toinen etsintäalue oli kaksi jätekonttia, piilo tokan kontin tokassa kulmassa. Pyysin Justia aloittamaan ekasta kontista ja se kävi kontin läpi toooodella tarkkaan edeten kuitenkin koko ajan. Kätkö oli n. 70 cm korkeudella eli koiran piti nousta konttia vasten päästäkseen hajulähteen lähelle. Just tekikin näin kätkön paikannettuaan ja ilmaisi varmasti. Kolmas kätkö oli lastauslaiturilla rullakossa olevien pahvien alapinnalla. Taas järjestelmällinen etsintä ja varma löytö.

Sitten siirryttiin eteisaulaan, jossa eka piilo oli rullakossa, postin sinisten laatikkojen välissä. Tässä ihan unelmailmaisu tarkennuksen jälkeen 😍 Sitten nostin toimiston puolelta laatikot kehiin ja nyt päästiin mielenkiintoiseen osuuteen. Muistin vain, minkä näköisessä laatikossa kätkö oli, en tarkkaan, missä niistä punaraitaisista. Kaikille koirille oli tosi haastavaa ja turhautuminen ja väsyminen näkyi. Katrin koirat olivat molemmat ilmaisseet saman punaraitaisen laatikon, joten yllätys oli suuri, kun Just ilmaisikin toisen. Jännityksellä käännettiin Justin ilmaisema laatikko ja kätkö olikin siellä! Jatkossa laatikoita pitää treenata tosi paljon enemmän ja koira ei saa olla väsynyt laatikkoetsinnän alkaessa. Katrin lähdettyä käytiin vielä etsimässä yksi rappukäytäväkätkö, joka oli porraskaiteen alapinnassa kiinni. Just luuli, että mennään kellariin ja juoksi ensin kaikki rappuset alas. Sitten ymmärsi etsintäalueen ja kävi kaiteen läpi, kunnes löysi ja ilmaisi.