Agia, nosea ja rallya

 Torstaina 16.4. mulla oli agitreeneissä koko lauma mukana. Kompa ja Joku sai ensin juosta rataantutustumisen ajan, sitten Kompa sai leikkiä Enjan kanssa, Joku treenata agilitya ja Just rallya. Kiva ilta! 

Jokun agilitytreenit vähän kärsivät siitä, että paukkuja oli käytetty riehumiseen. Täytyy jatkossa päästää ne juoksemaan vain, jos "pakko". Joku teki ehkä puolet ajasta hyvin, sitten alkoi tassu painaa. Jouduttiin sitten vähän soveltamaan ja vaihtelemaan useammin palkkaa. 

Radassa oli useampi haastava kohta: 7-takaakierto, 10-käännös, leijeröinti 12:lla. Seiskalle oli vaikea ehtiä ja kulma oli hankala, kymppi oli lähellä aitaa ja 12 oli koirille "optinen harha" (samoin kuin kepit). Aika lyhyissä pätkissä siis tehtiin muutenkin. Jokulla onnistui seiska hyvin, kymppi saatiin sujumaan parin palkkauksen jälkeen. 12 tarvitsi etupalkan, sen jälkeen sujui kivasti.

Agin jälkeen Justille ja Pikalle rallya, avoimen tasoinen rata. Nyt otin välipalkan puolessavälissä eikä Justin vire muuttunut siitä. Keskityin myös vähän enemmän ennakointiin ohjaajankierroissa ja nekin sujui hyvin. Nää oli taas sellaiset treenit, että kaikki vaan soljui omalla painollaan 💖

Perjantaina Justille laatuaikaa nosetreenien merkeissä. Me valittiin ulko- ja ajoneuvoetsintä. Ajoneuvoilla Just halusi aloittaa autosta, josta oli todella kiinnostunut. Kun oltiin nuohottu se todella tarkkaan molempiin suuntiin, totesin, että taitaa olla siirtymähajua ja kykenin luopumaan siitä. Sehän palkittiin, koska heti seuraavan kärryn perästä saatiin löytö. Isoimman kärryn pikkurenkaalla tuli sammakonkieli - siellä oli herkkuhäiriö. Tästä luovuttuaan ei halunnut enää mennä lähellekään. Jatkettiin viimeiselle, jossa kolme aisaa laskettu yhdeksi ajoneuvoksi eikä löydetty mitään. 

Olin jo valmis lopettamaan, mutta Mervi sanoi, että täällä on vielä yksi. Lopulta Just ilmaisi pikkurengasta. Mä olin jo ihan et äh, se oli se häiriö - mutta se olikin viereinen kärry!!! 🤯Eli siis taas mä sekosin samanlaisilla kohteilla! Niin tyypillistä mulle!

Ulkoetsinnän eka tila meni tosi hienosti. Just eteni itsenäisesti, mä pystyin toteamaan kohteita tyhjiksi ja kätköt Just ilmaisi varmasti kohdalle osuttuaan. Toinen kätkö oli ihan seinän reiässä, joten sekin hyvä onnistuminen - noi on olleet meille vaikeita.

Sitten siirryttiinkin toiseen tilaan lastauslaiturille. Siellä VIHDOIN luotin itseeni ja bongattuani kivan kohteen ohjasin sille. Just oli käynyt jo aika lailla koko tilan läpi, oli kyllä sen näköinen, että jossain haisee mutta ei osannut itsenäisesti lähteä nousemaan tuossa. Ohjasin sit ylimalkaisesti tuohon seinänpätkälle ja annoin tilaa. Just oli sen näköinen, että ai joo, tuoltahan se haju tulee! Hienosti lähti nousemaan ja ilmaisi epäröimättä saatuaan tarkan kohdan. Palkatessani sanoin Merville, että ei taida olla enempää kätköjä, hän vahvisti, niin sanoin valmiin. Tästä alueesta jäi kyllä ihan huippufiilis! 

Lopussa oli vielä vähän aikaa, niin saatiin ottaa yksi laatikkokätkö. Tällä alueella oli kaksi samanlaista käsilaukkua, joista toisessa herkku ja toisessa oikea kätkö. Just tuli ensin kätkölaukulle mutta tunki nenänsä sinne, joten epäilin häiriöksi. Ehdin kysyä tätä Merviltä, kun Just katsoi muhun murhaavasti ja jatkoi matkaa. Ihan selkeästi siis mun epävarmuus tarttui ja sen takia ilmaisu jäi puuttumaan. Kun tultiin uudestaan samaan kohtaan, Just analysoi herkkulaukun, siirtyi kätkölaukulle ja ilmaisi varmasti, joten päästiin lopettamaan hienoon onnistumiseen. Tarkkana saa kyllä olla noissa omissa tunnereaktioissa!

Sunnuntaina ajelin Kärkölään valmentamaan. Just oli mukana mun apuopena ja oikeana kätenä. Sai tehdä laatikkoalueen, pöydän alta ilmaistavat kätköt ja testata, tuleeko korkeasta kätköstä haju alas (ei tullut). Lisäksi näytettiin Justin kanssa käsi-ilmaisu useampaankin kertaan. 

Lounaalla kävi ilmaisemassa pari kätköäkin. Ei oo kyllä mitenkään optimaalista hengailla koiran kanssa tilassa, jossa on kätköjä... mutta ei sillä enää tässä vaiheessa uraa niin väliä. Parempi ois toki tehdä nollakoirana, mutta ihan ei ehditty tällä kertaa.