Sisäkolmosessa nollakoirailemassa

 18.10. järjestettiin Porvoossa sisäkolmonen, johon me päästiin nollakoirakoksi. Olikin ihan täydellinen tilaisuus tähän kohtaan päästä harjoittelemaan löytöjen välitöntä lukitsemista ja riskinottoa tilanteessa, jossa ei ole mitään hävittävää.

Aikataulu oli ollut vähän turhan optimistinen, joten harmillisesti sain neljästi kuulla "ajan säästämiseksi nyt tehdään näin". Saatiin kyllä, mitä haluttiin, ja pääsin palkkaamaan koiraa hyvästä työstä, mutta kaiken kaikkiaan oli aika erikoinen nollakoirailu.

1. alue tehtiin ihan koemaisesti. 3 tilaa, joista eka oli tällainen naulakko aulan yhteydessä. Just pyöri täällä minuutin verran ja mä jo mietin, että pitää siirtyä seuraavaan tilaan, nyt ei hillota. Jokin alitajuinen ajatus mulla kuitenkin oli, että jotain hajua Justilla oli, koska ihan yhtäkkiä se nosti nenän, nousi seinää vasten naulakon alla ja laskeutui ilmaisuun. Tavoitteeni mukaisesti ilmoitin heti löydön. Oikein! Tää oli 155 cm korkea kätkö! 

Salitilassa ei tullut mitään reaktioita. Mentiin sitten näyttämölle, jossa syvennyksessä esiripun kammessa kätkö, oiskohan ollut jotain 100-110 cm. Tän Just paikansi ja ilmaisi aivan viimeisen päälle. Sit tsekattiin muu näyttämö, kunnes Lasse sanoi, että ajan säästämiseksi voitais vähän pyöriä vielä salissa, mutta kaikki on löydetty. Tähän totesin, että joo, eipä täällä enää muita reaktioita ollut, ja sanoin valmiin Justin haisteltua vielä vähän ympäriinsä. Nelisen minuuttia yhteensä käytettiin tähän.

Sitten alkoi erikoisempi osuus. Nollakoiria oli kaksi ja oletan, että ensimmäisenä mennyt teki alueet ihan koemaisesti ja me vain tarkisteltiin sen jäljiltä. Lopputulos oli kuitenkin se, että lopuista kolmesta alueesta me käytiin vain yhteensä neljä huonetta. Kokonaisuudesta ei ollut tietoakaan. 

Tän kätkön Just löysi upeasti ja jotenkin mä näin heti huoneeseen tultuani, että tossa sermissä on kätkö.

Sen sijaan saman huoneen matala ovenkarmikätkö olikin hankala. Just kyllä reagoi tuolla takaseinustalla, myös ylöspäin julisteisiin. Mutta "ajan säästämiseksi" Lasse rajasi meidät tuonne päätyyn ja sieltä Just sitten lopulta kätkön nostikin.

Viimeisellä alueella käytiin myös vain kaksi huonetta. Jääkaapin takana olevaa kätköä Just ei suostunut ilmaisemaan tältä puolelta mutta toiselta puolelta kelpasi. Sitten meidät "ajan säästämiseksi" ohjattiinkin jo toiseen huoneeseen. Tässä vaiheessa mua alkoi jo vähän ahdistaa ajan säästäminen ja oli vaikea keskittyä. 

Ehkä sekavasta mielentilasta johtuen tässä huoneessa oli aika paljonkin haasteita. Just lähti tällä kätköllä tekemään maahanmenoa haisteltuaan huoneen puolelta oven ja seinän väliin mutta maatessaan kohdensi vielä painoon. Tässä pääsinkin hienosti harjoittelemaan riskinottoa ja nollakoirakon roolin hyväksikäyttöä. Ilmoitin heti löydön tavoitteeni mukaisesti. Lasse pyysi tarkentamaan ja mä esitin vastakysymyksen: "Ai niin että oven ja seinän välissä vai painossa?" En ollut pyytänyt Justia pois ja se kohdensi uudelleen painoon, joten sanoin painossa. Väärin. Eli siis pääsin harjoittelemaan myös sitä, että tuomari sanoo väärin eikä tunnu missään!! Jälkikäteen ajateltuna tämä oli täysin loogista: jos Just lähtee tekemään maahanmenoa yhdelle kohteelle mutta tökkää maatessaan vielä toista, kätkö on aina siinä ekassa. Tätä harvemmin on kokeessa tapahtunut, mutta esim. purkkiradalla näin käy tosi usein. Tärkeä oppi siis mulle, miltä näyttää koetilanteessa. Pitää myös muistaa harjoitella "tarkentaisitko" -kysymyksen koreografiaa.

Sitten oli vielä tällainen nurkkakätkö. Just reagoi tuohon kaappiin ja haisteli saumat joka puolelta. Olisi ilmaissut, jos siellä olisi ollut saavuttamaton. Mietin, voiko olla siirtymää ovikätköstä mutta oli sitten kuitenkin toinen hajupilvi. Just ei kuitenkaan saanut tuota paikannettua ilman apua. Vasta tuomarin kehotuksesta ohjasin listaa pitkin kohti nurkkaa, jossa Just imppasi hetken ja sitten ilmaisi. 

Kun kuulin, ettei kukaan osallistujista ollut löytänyt tätä kätköä ja kahdella koirakolla jäi jopa satanen kiinni tästä, harmitti kyllä. Ilmeisesti kätkö oli jo Justin vuorolla häviämässä johonkin eristeisiin eikä sitten ollut löydettävissä. Ei mun mielestä selity pelkästään sillä, että koirat oikoisi nurkkia. Ois aika sattumaa, jos kaikki koirat missaisi 60 nurkasta saman.

Justin kannalta tää meni kuitenkin ihan kivasti, vaikka olikin vaikea keskittyä aikaa säästellessä ja muutenkin. Just sai kuitenkin kahdella alueella palkan löydöstä ja eka aluehan meni ihan loistavasti. Etenkin korkean kätkön itsenäinen paikantaminen lämmitti mieltä, kun oltiin ehditty treenata meidän uutta projektia vasta kahdesti!

Selkeä puute meidän harjoittelusta löytyi myös: lattialistat. Niitä ollaan harjoiteltu aivan liian vähän ja se näkyi kyllä. Oltaiskohan missattu kaikki listakätköt, jos oltais oltu oikeassa kokeessa 😂

Uusi korkeiden kätköjen projekti

Tausta: Vielä viime jouluna Just pystyi tekemään viimeisen kurotuksen korkealle kätkölle ja sen ansiosta suostui lukitsemaan myös ne kätköt, joille ei ylety. Jossain vaiheessa kevättä totesin, että tuo viimeinen kurotus on jäänyt pois ja ajattelin, että lasken kriteeriä, että riittää nousu seinää vasten ja siitä laskeutuminen ilmaisuun. No Just ei nyt ihan ostanut tätä kriteeriä 🙄 tai ei lukitse vastausta, jos kätkö on ratkaisevat 10 cm liian korkealla eikä Just ole varma, missä kohteessa kätkö on.

Mulla on ollut ajatuksena, että treenataan vain sellaisia korkeita, joihin Just ylttää hyvällä pohjalla. Jos kokeessa kätkö jää korkeuden tai liukkauden vuoksi, niin sitten ei harmitella. No lopputulos on se, että max 120 korkeat hyvällä pohjalla Just ilmaisee kokeessakin hienosti, mutta muista menee vain hermot 🤯 Että ihan ei mennyt nappiin mun ajatus. 

Tän kesän ja syksyn aikana on ollut kokeissa kolme tapausta, joissa Just on löytänyt kätkön mutta ei oo pystynyt ilmaisemaan sitä kunnolla ja homma on päättynyt ajan loppumiseen tai valmiin sanomiseen turhautuneessa mielentilassa (Tikkakoski 8.6., SM ja Laukaa 5.10.). Tää on kyllä aika paska homma, kun tulen vahvistaneeksi sekä huonoa työskentelyä että huonoa mielentilaa 🙈 Kaikissa näissä oli yhteistä se, että kohteen alla on muutakin kamaa, johon haju on levinnyt. Yhteistä on myös se, että kaikki nämä mä olisin voinut arvata mutta en osaa yhtään ottaa riskiä, kun en näköjään uskalla arvata edes silloin, kun ei olisi mitään menetettävää 🙄 Toki arkailuillani olen myös vahvistanut tätä perfektionismia, kun olen joskus pyytänyt uudelleen näyttämistä ihan turhaankin. Ärsyttävintä näissä kaikissa on se, että tuomari olisi hyväksynyt löydöt, kun olisin vain ilmoittanut ne.

Mulla on ollut periaatteena, että ilmoitan löydön heti ja vain kun Just ilmaisee eli en rupea arvailemaan mutta en myöskään epäile. Niin en ole sitten harjoitellut sellaista, miten Just reagoisi siihen, että mä ilmoittaisin löydön jo pelkästä ylöspäin haistelusta ja piippaamisesta. Sen verran pyrin auttamaan, että jos Just haistelee ylöspäin, niin ohjaan seinälle "hophop" ja sitten annan tilaa.

Tällaisten ajatusten pohjalta Laukaan kokeen jälkeen tartuin mun vakioratkaisuun eli laitoin Motivaation valkulle viestiä, tällä kertaa Selinalle, joka oli jo Virtain leirillä yrittänyt asiaa mulle selittää. Nyt sit 1,5 kuukautta myöhemmin olin valmis vastaanottamaan informaatiota 😂 Sain Selinalta etäyksärillä ohjeet, joiden perusteella lähdin hommaa edistämään.

Idea oli niinkin yksinkertainen, että lähtisin kehumaan Justia heti, kun se reagoi ylöspäin. Kun teen tietäen kätköt, voin voimistaa kehumista, kun Just kääntää kuonoaan oikean kohteen suuntaan. Ensimmäisten ohjeiden perusteella tein neljä treenisettiä: 

• Ekan Kumpulassa, jossa johdantona pari saavuttamatonta, joissa kehuin pyrkimyksestä, 
• sitten korkean, jossa ensin tuli virheilmaisu ja sitten aivan täydellinen ilmaisu maasta käsin 😍
• 
  
  
  
• Seuraavana päivänä tein työpaikalla: 135 cm korkea kellokorttilaite, helposti saavutettava paloluukun saranassa, kiipeämällä saavutettava laatikkopinossa sekä lääkekaappi, jonka alla toinen kiva kohde (vaahtosammutin)
• lääkekaappi oli aika autenttinen, kuten voisi kokeessakin käydä. Just ei oikein olisi halunnut lukita tätä, niin sain palkattua puolivillaisesta ilmaisusta.
• Hallilla olin vielä pyytänyt Janinaa tekemään meille pari korkeaa. Eka oli seinän raossa ja se oli tosi vaikea lukita. Mutta toiselle tuli aivan unelmasuoritus 😍

• Viikko näiden jälkeen lauantaina otin kotona kolme kätköä ja nää meni aika pieleen. Luulen, että kätköt olivat liian vanhoja (3 h) ja levinneet ilmastoinnin ja tuulen mukana niin laajalle, että Justin oli ihan mahdoton lukita niitä.
• Kylppärissä Just etsi 6 minuuttia hyvää työskentelyä eikä millään lukinnut suihkutelinettä. Lopulta ilmaisi suihkun letkuun eikä yhtään ollut itse tyytyväinen tähän. 
• Aulassa Just kävi kätkön alla kahdesti. Toisella kerralla kun nousi siihen, olin ihan varma, että laskeutuisi siitä ilmaisuun mutta eipä istunutkaan vaan jatkoi matkaa harmistuneen näköisenä. Tuo toinen nousu oli sellainen, josta olisi pitänyt palkata, mutta olin niin hämmentynyt ilmaisun puutteesta, että jäädyin. Videolla kuuluu, kun sanon "se oli tosi hyvä" ja Just kattoo mua ilmeellä "paskat oli" 🙄
• Ulkokatoksessa oli edelleen sama ongelma mutta siellä Just teki puolivillaisen katsomisilmaisun, josta pääsin palkkaamaan. Sen jälkeen palattiin aulaan, jossa nyt Just sai ilmaisun lukittua.

Näiden jälkeen laitoin Selinalle uudelleen viestiä ja sain jatko-ohjeet:

• seuraavaksi sokkoja joissa tiedän olevan korkean ja sitten sellaisia jossa on selvästi saavutettava korkea ja toinen saavuttamaton. Eli ohjaajalle kokemusta siitä miltä näyttää työskentely kun kätkö on täysin saavutettavissa ja kun taas ei. 
• Jos teen sokkona, voin kehua Justin reagoidessa ylöspäin, vaikka en tiedäkään, onko kyseessä oikea kohde. "Ei se kehuminen hyvästä työskentelystä kuitenkaan koskaan hallaa tee 😊"
• Jos Just tekee hyvää työskentelyä mutta ei pysty paikallistamaan kätköä (kuten tuossa aulavideossa): tee ns "huonoja" ohjauksia vähän sinne päin, eli ei suoraa kohteelle vaan johonkin sinne päin paikkaan jossa ei voisi olla kätköä
• Jos Just nousee jo kerran vasten kohti kätköä mutta ei lukitse kehusta huolimatta, niin seuraavasta noususta suoraan löytö-ilmoitus ja palkkaus.

Näitä ohjeita päästiinkin heti kokeilemaan kauden ekoissa Mervin treeneissä, joista tulee oma postaus!

2xtorstaitreenit

 Torstaina 16.10. oli estetreenit. Nyt ei auton varashälyttimet soineet tai korva kutissut ja Jokulla oli tosi hyvä päivä. Se suoritti kaikki tehtävät, joita me keksittiin ja jopa puomiosumat oli hienot. Erikoishypyistä oli mukana pituus ja sille treenattiin käännöksiä. Lisäksi hiottiin kaukaa lähetettyjä takaakiertoja sekä leijeröintilähetyksiä.

Just oli mukana ja sillä oli kaksiosaiset treenit korkeita kätköjä: ensin työpaikalla ja sitten Uraputkessa. Teen sen korkeiden projektista sitten oman julkaisun.

Tänä torstaina oli ratatreeni. Joku oikaisi kepit suoraan neloselle ja keinulta hyppy japanilaisella 10:n sijaan. Oon nyt tsempannut takaakiertojen suhteen, että en lupaukseni mukaisesti mene enää ikinä halaamaan siivekkeitä, niin pidin siitä nytkin kiinni. Kutoselle tuli yksi virhe mutta se johtui mun liikesuunnasta. Kun korjasin omaa sijoittumistani putken jälkeen, Joku irtosi kiertoon upeasti. Loppuradan 15 takaa ja sen jälkeen inni oli mua kovasti mietityttänyt mutta suureksi hämmästyksekseni Joku suoritti sen oikein joka kerta, myös ekalla yrityksellä, kun mä unohdin vihjesanan!

Oman ryhmän treenit

 14.10. mun ryhmän nosetreenit Uraputkessa ja hallin parkkiksella. Ulkoa ei  nyt tullut kuvaa mutta Padelhallin päätyseinusta oli 2-luokan alue. Siellä oli korkea kätkö seinäpellin saumassa, jonka alla oli uudet päällystetyt kuormalavat, joille kiipeämällä kätkölle pääsi. Lavamatto kiinnosti koiria todella paljon; ehkä siihen oli tarttunut hajua tai sitten siinä oli muuta mielenkiintoista, kun matto oli ensin ollut joitain viikkoja ulkona ja sitten pari viikkoa Uraputkessa. Toinen kätkö oli betoniporsaan reiässä vähän saavuttamaton (kuonon suippoudesta riippuen). Se oli jännästi levinnyt nurkalle, vaikka tuulta ei ollut juurikaan.

Autoilla kävi sellainen juttu, että padelinpelaajat olivat parkkeeranneet niin lähekkäin meidän autoja, että ei meinannut väliin mahtua. Eli jatkossa tarvittaessa siirretään autoja, jos näin käy. Kätköjä oli 3, kaikki saumoissa (tai no yksi lokarinraossa). Saaran auton pystysaumakätköön auton helmassa ei Just eikä Alma reagoineet. Tää pitää toistaa joskus ja testata uudestaan, oliko kätkössä vikaa vai paikka niin vaikea, kun oli varsinaisen sauman alapuolella.

"Puuhanurkka" oli Ringalle ilmaisutreeniä (helpommilla versioilla). Eenille ja Helville tehtiin herkkuhäiriötä eli mä istuin keskellä lattiaa namien kanssa mutta namia heltisi vain löytöjen jälkeen. Upeasti kumpikin koira tajusi homman jujun ja työskenteli palkalta poispäin. Keskusteltiin myös "jätä"-käskystä.

Laatikoilla oli kätkömäärä tiedossa: 5 kätköä: keskirivin tokana Jymy-jätskirasia, vasemmassa takakulmassa muoviämpäri, ison matkalaukun vieressä littana olkalaukku, oikealla seinustalla iso M&M-pahvilaatikko sekä harmaa-sininen urheilukassi. Tää oli vähän hämmentävä, kun Helvi ilmaisi kaikki tosi nopeasti mutta muut ei. Tosin Helvi teki pari "ähäkutti"-valetta myös, kun oli niin siistii 😂 M&M-laatikko oli jostain syystä erityisen hankala lukita, vaikka se oli raollaan ja kätkö pinnassa, heti läpän alla. Matalan olkalaukun kätkö oli levinnyt viereiseen matkalaukkuun odotetusti, sitä hinkattiin. Pienet matalat laukut on varmaan koirille vähän vaikea hahmottaa mammuttien vierestä. Tää oli myös levinnyt seinälle, joka oli ainoa kohta, jossa Strega irtosi laatikoilta. Tän sai ilmaistua vain lähimpänä matkalaukkua olevasta kulmasta, johon koirat ei hevillä osuneet (paitsi Helvi). Sama näkyi myös muoviämpärissä, jätskirasiassa ja urheilukassissa, että koirat saivat ilmaistua vasta, kun osuivat ilmaraon kohdalle. (niin no paitsi Helvi 😅)

Ja sitten oli vielä itsenäisenä tehtävä herkkuhäiriöharjoitus, keskellä kätkö.

Meidän viimeinen KEK3

 ATD:n ensimmäinen ja samalla meidän viimeinen KEK3 järjestettiin 11.10. Pitäjänmäen peruskoululla, tuomarina Taina Korhonen. Kokeen piti olla piirinmestaruus, mutta koska ei päästy piirin kanssa yhteisymmärrykseen osallistumisoikeudesta, sääntöjä ei hyväksytty.

Sää oli aurinkoinen ja sopivan viileä, mutta tuuli oli navakkaa. Yllättävän hyvin ulkokätköt kuitenkin toimi tuulesta huolimatta. Etsinnät tehtiin 1+1+2 ja meidän lähtönumero oli kolmas.

Ulkoetsinnässä 2 tilaa, aikaa 7 min. Lähtö oli punaisten tötsien välistä ensimmäiseen, pieneen tilaan. Heti ikkunalautaan saatiin mulkaisuilmaisu  Käytiin muu tila läpi ja palattiin asiaan toisesta suunnasta, nyt tuli kunnollinen ilmaisu. Kyllä tää rupee näyttämään siltä, että Just tekee noita mulkaisuja silloin, kun löytää ekan kätkön liian helposti. Tähän ehkä liittyi vielä se, että metallinkoloa ois ollut kiva nuolaista mutta itsehillintä muistui vielä tässä vaiheessa koetta mieleen.

Toista tilaa alettiin käydä läpi seinää pitkin. Ovensuusta ei löytynyt mitään, joten jatkettiin vasemmalle seinustaa, kunnes toiselta ovelta löytyi kätkö roikkuvasta lätkäkypärästä. Just teki tähän todella huolellisen tarkennuksen ja hyvän istumisilmaisun. Oltiin päädytty alueen rajalle, joten ohjasin kuvassa näkyvälle punaiselle pumpulle, sitten tolpille, ei reaktioita, kunnes tultiin roskikselle. Siitä tuli reaktioita mutta ei ilmaisuja, vaikka ohjasin molemmin puolin. Mietin jo, että nostan käden ja arvaan, mutta sitten totesin, että me ei olla vielä ehditty treenata uutta projektia, en voi lähteä arvailemaan tässä vaiheessa. No onneksi en - siellä ei ollut kätköä!! Sitten tsekattiin vielä tilan keskellä olevat lelut, joista onneksi löytyi vielä yksi kätkö, josta ilmoitin löydön ja valmiin eli päästiin lopettamaan löytöön, jee! Kuvassa näkyvässä punaisessa pyöränpumpussa oli kuitenkin kätkö, mutta se oli ilmeisen pistemäinen, koska löytyi vain, jos koira haisteli kahvan oikeaa reunaa. Me käytiin vasemmassa reunassa ilman mitään reaktioita, joten tää meni "ei voi mitään" -kategoriaan. Täydet pisteet vain kahdelle koiralle.

Ajoneuvoetsintä, 5 kohdetta, aikaa 5min45sek?! Oli kivan monipuolista: yksi henkilöauto, yksi paku, kaksi peräkärryä ja päältä ajettava ruohonleikkuri. Justin vire ei ollut ihan niin hyvä kuin ulkoetsintään, ja aluksi homma tuntui menevän vähän sekoiluksi, mikä todennäköisesti johtui pyörivästä tuulesta; kaikkialla haisi. No sitten me aloitettiin kuomullisesta kärrystä, josta siirryttiin ruohonleikkuriin. Reaktioita oli aika paljonkin, mutta kun oltiin käyty kone tosi tarkasti läpi, oli pakko mennä eteenpäin. Siirtymähajua, kuten olin ajatellutkin. Peräkärryltä siirryttiin pakulle, jonka lokarista eka löytö hyvällä ilmaisulla. Siitä sitten toiselle peräkärrylle, jossa oli kätkö pienessä ontossa putkessa. Just ilmaisi työntämällä kielensä niin syvälle, että näin sen putken toisesta päästä 😂 Tämä oli tuomarinkin pakko nähdä eli 1 vp tästä. Henkilöautosta löytyi vielä takarenkaan takaa kätkö, jossa myös ilmaisu seisten ja suunkäyttö comme ci comme ca. En halunnut palkata siitä, niin mentiin vielä hilloamaan peräkärry kerran läpi ja kun Justin vire tasaantui ja se nuuski keskittyneesti, ilmoitin valmiin ajassa 4:44 eli juuri ennen minuutin varoitusta. Puolet koirakoista sai täydet pisteet tästä.

Sisäetsintä, 4 tilaa, aikaa 8 min. Ei kuvia, koska koulussa ei saa kuvata. Tässä kuitenkin mun taiteellinen esitys alueesta. Saara sanoi hyvin, että osaan kuitenkin hienosti piirtää pömpelin 😂 Tilat olivat vähän hassut, kun joka luokasta kuului vain pieni siivu ja muut oli rajattu tuoleilla pois. Meillähän on treenilistalla "toi kuuluu, toi ei" -treeni, mutta ei ole vielä ehditty sitä treenaamaan. Nollakoirakolta kuulin, että alue oli ensin paljon isompi ja sitä rajattiin, joten se selittää. 

Aloitettiin oikeanpuoleisesta luokasta. Pyörittiin siellä ehkä minuutin verran ilman että mitään löytyi. No se olikin tyhjä. Olisi mielenkiintoista tietää, johtuiko sisäetsinnän hyvät ilmaisut siitä, että eka kätkö ei löytynyt liian helposti - nimittäin tällä alueella Just teki varmat maahanmenot ihan joka kätköllä!

Vasemmalta luokasta löytyi ensin matala kätkö käsipaperitelineen vierestä! Keskellä oli kolme pulpettia, joiden ympärillä me pyörittiin (ahtaan tilan haaste), kunnes Just ilmaisi keskimmäisen tuolin alle. No niin, kaksi löydetty. Sitten taidettiin mennä kolmanteen luokkaan, jossa heti ovensuussa roikkui essu, johon Just teki hienon ilmaisun. Tämäkin oli käsipaperitelineen vieressä 😂  Kahdesta tilasta 3 löytynyt.

Sitten käytävälle. Käytiin oikeanpuoleinen naulakko, jossa roikkui tosi paljon kivoja vaatteita mutta Justia ei kiinnostanut. Vähän kiinnostusta herätti vasemmalla seinustalla oleva penkki, joten ehdotin Justille siihen hyppäämistä. Se oli periaatteessa ihan turvallinen mutta sen verran isot raot siinä oli, että ei ollut mukava tassuille. Etsiminen siis katkesi kyllä siinä, kun Justin piti keskittyä kävelyyn. Totesin, että tuu sitten alas, kun ei oo kivaa, mutta siinä kohdassa Justilta tuli pieni reaktio. Ohjasin sit penkin alle, mutta ei sieltä mitään löytynyt. Sen sijaan alueen takarajalta roskiksen takaa löytyi syvä kätkö, johon myös varma ilmaisu. Täytyy sanoa, että nää kaikki ilmaisut oli sellaisia, ettei mun yhtään tarvinnut miettiä - nostin käden välittömästi Justin kyynärpäiden osuessa lattiaan.

Pari minuuttia oli vielä aikaa, 4 kätköä löytynyt kolmesta tilasta eli minimit ainakin oli plakkarissa. Rupesin katselemaan ympärilleni, että mitähän me oltais voitu missata, koska sellainen fiilis oli, että jotain jäi. Menin ihan sekaisin, mitä oli missäkin, joten käytiin sitten vielä jokaisessa luokassa kurkistamassa, että joo tää me käytiin ja tääkin me käytiin ja kun essukätkön luokasta oli vielä tarkistettu liitutaulun reuna, ilmoitin valmiin. Oikeassa olin, että jotain jäi: naulakossa penkin reunan yläpuolella oli sateenvarjokätkö, ehkä 120 cm korkea. Just oli siis reagoinut siinä mutta koska olin ohjannut penkille, se ajatus unohtui. Ja penkin toisen reunan reaktion olin arvellut roskiskätkön siirtymähajuksi. Ilmeisesti tää kätkö ei tullut kovin hyvin alas, koska sen löysi vain isot koirat, labbis ja dalmis, joista labbikselle ainoat täydet pisteet.

Laatikkoetsintä, aikaa 4 min, 40 kohdetta. Etsintä oli tällaisessa aulatilassa. Kohteina oli Nutrolin-laatikoita, muovisia jätskikioskin laareja, matkalaukkuja ja kovia salkkuja. Ihan lähdön vieressä oli tämän näköinen lentolaukku, johon Just työnsi päänsä. Porvoon kokeesta viisastuneena arvelin, että siellä on kätkö. Just veti päänsä pois ja jatkoi matkaa. Ohjasin uudelleen, ei mitään. No, etsittiin sitten muu alue ja sieltä löytyi Nutrolin-laatikosta kätkö, kun laatikkoa oikein työnsi nenällä (1 vp). Ehkä puolet ajasta oli kulunut ja alettiin olla käyty koko alue, joten palasin sinne matkalaukulle. NELJÄNNELLÄ ohjauksella Hänen Korkeutensa vihdoin suvaitsi ilmaista tämän 🙈 En ikinä antaisi mun koulutettavien ohjata neljää kertaa samalle laukulle... mutta mitä vaihtoehtoja mulla oli? Antaa sen olla, ilmoittaa löytö ilman minkäänlaista ilmaisua tai painostaa? No, onneksi se tosiaan oli oikea kätkö.

Aikaa oli vielä pikkuisen jäljellä, ja mulla oli mielessä kova salkku, johon Just oli reagoinut. Koska me ei olla harjoiteltu sellaista kohdetta, niin päätin ohjata sinne vielä kerran. Taas Just nuuski sen saumoja tosi kiinnostuneena mutta ei tullut ilmaisua. No ei siinä ollut kätköä ja kuulemma kaikki oli siitä kiinnostuneet - viimeiset koirakot ottivat siihen jo väärät löydöt. Mä ilmoitin valmiin ajassa 3:55 ja aiheutin ajanottajalle sydämentykytyksiä! Kuudelle koirakolle täydet pisteet täältä. 

Meidän lopputulos siis ei varmasti ketään yllättänyt: 81/6 kahdella missauksella, sijoitus neljäs. 

Ensi vuonna kekkikauden alkaessa Just on jo lähes 13 vuotta, joten on epätodennäköistä, että silloin enää päästään starttaamaan.

Satanen KEK3:sta jäi sitten saavuttamatta, mutta sen sijaan tehtiin lähes joka kerta "1-3 kätköä missattiin" -tulos. Ihan kiva 8½!

KEK3 Laukaassa 5.10.

Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna oltiin ekaa kertaa mökillä ilman Lyytiä. Oli aika raskasta, kun Lyytin romahdushan tapahtui siellä, ja jotenkin kuulin koko ajan korvissani, miten sen jalka väpätti lattiaa vasten. Toisaalta on kuitenkin helpottunut olo, ettei enää tarvitse miettiä, koska aika on. Kun pahin on tapahtunut, ei tarvii pelätä pahinta.

Sunnuntaina ajeltiin Justin kanssa Laukaaseen toiseksiviimeiseen KEK3:seen. Koe oli valtava, 16 koirakkoa yhdellä tuomarilla jaettuna kahteen ryhmään. Oltiin aamuryhmässä ja piti herätä "keskellä yötä" (klo 7). Just jatkoi autossa nukkumista ja mä sain kisa-adrenaliinit sen verran ylös, etten nukahtanut rattiin tai koepaikalle. Mutta ei olla kyllä parhaimmillamme tohon aikaan aamusta...

Aika monta juttua tapahtui ekaa kertaa. Etsinnät tehtiin 1-2-1. Sisältä ei löydetty minimeitä; 2 tilaa jäi tyhjäksi. Juuri ennen laatikkoetsintää tuli yllättävä viivästys ja sain miettiä, miten toimia, ettei koiran vire heitä suuntaan tai toiseen. Tuomari vastasi laatikkoetsinnässä viimeisen kätkön löydettyä mun löytö-ilmoitukseen vahingossa "valmis" ja sen sellaista. 

Meidän lähtönumero oli neljäs. Aloitettiin sisäetsinnästä, jossa oli 4 tilaa, aikaa 7 min. Sai tehdä vapaana. Ensin tuntui taas vähän sekoilulta, kun mentiin huoneesta toiseen - no sehän johtui risteävistä hajupilvistä. Loppujen lopuksi löydettiin vasemmalta perähuoneesta suihkukaapista kätkö ja sit Just nosti hienosti ovenkarmista matalan kätkön. Toisessa suihkutilassa oli saavuttamaton kätkö hoitopöydän alla. Just pyrki sinne hienosti joka puolelta ja loppujen lopuksi lukitsi ilmaisun kiivettyään etujalan pottatason päälle. Lisäksi Just ilmaisi taas suihkukaapin. Tässä kohtaa mulle iski epäilys ja pyysin vielä näyttämään uudestaan, mikä oli tosi tyhmästi tehty. Just hinkkasi suihkun jokaisen sauman tarkinta kohtaa etsiessään ja siihen kului varmaan puoli minuuttia 🙈 Siis aivan turhaa ajanhukkaa, koska kätkö oli saavuttamaton ja löytö ois hyväksytty mistä vain. 

Käytävätila oli tyhjä, vaikka mä kovasti olisin halunnut, että roikkuvissa pelastusliiveissä olisi ollut kätkö. Höh.

Vessassa olikin sitten hankalin kätkö. Just reagoi pesukoneen reunoille, kuin olisi saavuttamaton koneen takana, mutta ei ilmaissut. Multa tyhmästi tehty se, että jäin liikaa kiinni ajatukseen, että pitäisi nostaa koira pesukoneen päälle, kun siihen on mattokin laitettu. Ei tarvitse nostaa! Olisi riittänyt, että Just olisi haistellut ylöspäin ja olisin ilmoittanut löydön korkeaksi. Tää oli eka kerta, kun meillä päättyy etsintä siihen, ettei olla löydetty minimeitä. En siis sanonut valmista.  No, munhan olisi kannattanut riskillä arvata ja ilmoittaa löytö vaikka pesukoneesta. Mutta kun yritin kerätä rohkeutta lottoamiseen, aika loppui. Mullahan ei ollut mitään hävittävää tossa kohtaa, kun ei voi olla kahta tyhjää tilaa. 🙈 Katri kertoi, että Eeni oli ilmaissut pesukoneen yläreunaan maasta käsin ja se oli hyväksytty. Puolet koirista sai täydet pisteet täältä.

Ulkoetsintä, 2 tilaa, aikaa 5 min. Lähtö tän kuvan vasemmalta puolelta. Just halusi heti mennä tuonne rampille ja haistoi tuon tonkkakätkön rampin päältä mutta ei suostunut ilmaisemaan ylhäältä vaan itsenäisesti kipitti rampin alas ja ilmaisi maasta käsin! 😮 Onneks ollaan treenattu näitä kahdessa tasossa olevia kätköjä. Tässä mä olin myös tyhmä, kun pyysin näyttämään uudestaan, vaikka olin nähnyt reaktion rampin päältä ja sitten vielä sama alhaalta käsin. Ehkä tässä tuli se, että Just ei tehnyt maasta tarkennusta, vaikka ylettyikin tonkkaan, niin minuun iski epävarmuus.

Käytiin vielä seinusta läpi toiseen suuntaan, kun Just kurtisti kulmiaan. Tulkitsin sen tyhjän merkitsi ja avasin tien toiseen tilaan. Sinnehän Just kipitti tyytyväisenä ja reagoi vasemmanpuoleiselle penkille. Katsoin, että siinäpä on kivat kulmaraudat, oiskohan niissä kätkö, ja nostin Justin siihen penkille. Just tarkisti raudat, ei ilmaisua. Sen sijaan kääntyi vasemmalle ja haistoi metrin päässä olevan pöydän päältä silitysraudasta kätkön, hyppäsi alas ja ilmaisi sen tosi hienosti hyppäämällä pöytää vasten! Sitten jatkettiin. Just halusi kovasti mennä alueen oikealta sivurajalta ulos, minkä tulkitsin ihan oikein siirtymähajuksi. Kun lopulta sain sen alueen puolelle, se ilmaisi tuon oikeanpuoleisen kätkön ja siihen sanoin valmiin. 

Alueella ois ollut neljäskin kätkö lähtöseinustalla n. 70 cm korkeudessa rännin kiinnikkeessä. En kyllä muista nähneeni mitään reaktiota tästä, ellei se Justin kulmien kurtistus ennen 2. tilaan siirtymistä ollut hajupilven reuna. Tästä myös 8 koirakolle täydet.

Ajoneuvoetsintä, 4 kohdetta, aikaa 4 min.

Nyt oli erikoisia ajoneuvoja - ei yhtään tavallista henkilöautoa!  Just halusi aloittaa peräkärrystä ja löysikin sieltä heti kätkön: teki ensin mulkaisuilmaisun, mutta kun kierrettiin toiselle puolelle, ilmaisi kunnolla. 

Sitten siirryttiin kauhatraktorille, jonka kauhassa oli kätkö maan tasalla. Just jäi sille jäi ihan superhienosti, vaikka mä ohjasin jo eteenpäin! Mönkkärillä käytiin peräkärryltä tullessa ja uudestaan kauhatraktorilta tullessa, mutta molemmilla kerroilla Just näytti, että ei kiinnosta.

Sitten oli vielä tällainen vanha traktori, joka olikin vaikea tarkennettava - pyörittiin sitä ympäri pari kierrosta ennen kuin Just keksi kätkön olevan renkaan alla. Tuollaisia kätköjä me ollaan treenattu tosi vähän ja sen kyllä huomasi koiran toiminnassa - odotusarvot eivät olleet maan tasalla. Ilmoitin valmiin ajassa 2:44, joten tää alue meni kyllä tosi hienosti. Täydet pisteet 13 koirakolle täältä.

Laatikoille mennessä kävikin yllättävä juttu. Edellinen koirakko oli tullut ajat sitten ulos, mutta meitä ei kutsuttu sisään eikä ovella ollut talkoolaista. Lopulta menin kysymään ovenraosta, saako tulla, ei saanut. Sitten tuli talkoolainen sanomaan, että täällä on tilanne, tauko 15 min. Selvä homma, mentiin sitten istumaan suolammen rannalle laiturille. No ei mennyt 15 minuuttia, ehkä 7, kun meidät tultiin kutsumaan sisään. 

Laatikoilla aikaa 3,5 min. Just haistoi tuota etualan lätkäkassia jo heti alussa mutta ei kelvannut. Sitten hölkkäsi ties missä eikä todellakaan kuunnellut mitään ohjausta 😃Eka löysi vasemmalla ikkunan alla olevan reppukätkön. Sitten kiinnitin huomiota siihen, että Just oli kiertänyt takasyvennyksen kumpaankin suuntaan mutta ei haistellut keskellä olevia littanoita laukkuja. Ohjasin sitten sinne ja se palkittiin löydöllä. Kummallekin alueen takaosan laukulle tuli katsomisilmaisu, ihan selkeä sellainen kyllä. 

Sit palattiin vielä lähtöön, taas reaktio kassiin mutta ei ilmaisua. Itse näin, että kassissa olisi vetskari 5 cm auki, joten päätin vielä sinnikkäästi ohjata Justin haistamaan ilmarakoa. Siitä Just riemastui ja pamahti maahan niin että jysähti! Aika hämmentävää, että viimeiselle kätkölle tuli sitten maahanmenoilmaisu, vaikka muilla seisoi. Tippaleipäaivo 🤷‍♀️

Eipä me kyllä juurikaan noin isoja kassejakaan olla treenattu, onneksi matkalaukkuja kyllä ja niiltä on oppinut strategiaksi ohjata ilmaraon kohdalle. Laitetaan siis lätkäkassit treenilistalle ja samoin littanat laukut isojen laatikoiden välissä!

Tässä kävi tosiaan hauskasti, kun ilmoitin kolmannen löydön ajassa 2:44, niin tuomari vastasi: "Valmis!" Sitten kaikki repesivät nauramaan; minä, tuomari ja talkoolaiset. Sieltä naurun lomasta sit Emmi sanoi "eiku oikein" ja mä sanoin "joo joo valmis" 😂 Oli kyllä hauska tilanne. Täältä täydet pisteet vain kuudelle koirakolle. Kuriositeettina Just oli ensimmäinen kaikki kätköt löytänyt suorittaja. Noh, jos olisi suostunut ilmaisemaan kassin heti alussa, niin aika ois ollut varmaan minuutin parempi.

Lopputulos oli meidän perinteinen "2 kätköä missattiin" 84/2. Meinasin jäädä sisäetsinnän epäonnistumiseen kiinni, mutta onneksi Janina viestitteli mun kanssa, että heti nyt katse eteenpäin seuraaviin alueisiin. Siihen oon supertyytyväinen, että lopetin peräti kolme aluetta löytöön. Ulkoetsinnän missaus meni "voi voi" -kategoriaan mutta sisäetsinnän korkea kätkö oli sen verran katastrofi, että tosiaan totesin, että nyt pitää noille korkeille tehdä jotain. Nythän vein Justin pois kätköltä, se jäi "pää räjähtää" -mielentilaan ja mä palkkasin siihen. 

Kauden ekat nosetreenit ja pohdintaa korkeista kätköistä

Sain mun noseryhmälle tälle kaudelle valmennusryhmän statuksen ja käytin sitä heti hyväkseni sanoen: "Odotan jokaiselta sitä ja tätä ja tuota" 😂 Ryhmäläiset osasivatkin upeasti analysoida omaa tekemistään, haasteitaan ja vahvuuksiaan. Yhtään "ihan sama" -vastausta en saanut toiveita kysyessäni!

Eka kerta oli heti 30.9. Ruslaniassa. Innostuin niin paljon toiveista, että olin kulkenut ympäri työpaikkaa alueita suunnitellen edellisellä viikolla 😂 Loppujen lopuksi jokainen sai tehdä yhden ulko- ja yhden sisäetsinnän ohjatusti sekä toisen samanmoisen itsenäisesti.

Ulkotiloissa oli kummassakin 1 kätkö. Vissiin kukaan kolmosena tekevistä ohjaajista ei uskonut, että kaikki löytyi. Tämä oli tarkoituskin 😃 että ohjaajat saisivat luottoa siihen, että jos minimit löytyy, niin uskallatte bilettää alueen jälkeen ja kuvitella, että kaikki löytyi. Ykkösluokkalaiset tekivät yhden kätkön alueena ja ilman ohjausta eli koirat saivat tehdä itsenäistä työtä. Siitä tuli mukavasti hajujälkiä seuraaville koirille.

Lähtö oli kolmosluokkalaisille päädyssä lähempänä kätköä ja ykkösluokkalaisille päinvastoin kauemmassa päädyssä. 

Sivuoven alueen (alempi kuva) kätkö oli toisinto meidän SM:issa missaamasta ovensuusta heti lähdön vieressä.

Sivuoven alueen sisäetsintä, 3 tilaa, 5 kätköä; tämä oli koirakoille uusi paikka. 1. tilassa 2 kätköä: kaapin alareunassa ihan matala ja ovenraossa vähän saavuttamaton seinässä saranan takana. Matala meni aika vaikeaksi vanhennuttuaan.

Tilassa 2 oli kaksi piiloa: korkea seinällä (kuvasta puuttuu matot) laventelia ja kulman takana laakeria. Ohjaajien teki mieli hillota päätyä ja koirat olisivat halunneet, että kätkö on lukkopesässä. Muistisääntö "haju painuu nurkkiin" näkyi tässä.

2. tilan toinen kätkö seinän saumassa laakeria ja 3. tilan ainoa kätkö lattianraossa myös laakeria. Hämmentävästi moni koira juoksi suoraan tuonne rappukätkölle. Tää oli mulle iso yllätys, että haju tuli sieltä niin hyvin katutasolle. Olisin kuvitellut, että se olisi päinvastoin hävinnyt ilmanvaihdon kautta yläkertaan.

Pikkuhuoneiden sisäetsintä uuden sääntöehdotuksen mukainen: 5 tilaa, joista 2 voi olla tyhjiä, kätköjä 3-5.  Kätköjä oli 1 per tila eli taas minimit. 2 tilaa oli tyhjiä ja ne oli rajattu ykkösluokkalaisilta pois, koska he harjoittelivat taas itsenäistä työtä eli ohjaaja oli vain statistina. 

Ekassa huoneessa laakerikätkö patterin putken kolossa. Tässä tuli ilmavirta aika selkeästi seinustaa pitkin, kun ainakin pari koiraa kiersi laatikkopinon ja seinän välistä suoraan kätkölle.

2. tilassa kätkö YLLÄTYYYS! Käsipaperitelineessä 😂 Jätin videolla näyttämättä vessan sisälle, mutta kaikki bongasi maton ja telineen. Haju (laventeli) oli levinnyt todella voimakkaasti kaikkiin alla oleviin kohteisiin pienessä tilassa. Oli kyllä vaikea kohdennettava, koska ahdas tila eikä koirat mielellään laittaneet tassuja lavuaaria vasten.

Käytännössä kaikki koirat tarvitsi tähän vähän apua ja sehän on ihan ok! Justin suorituksen perusteella totesin, että oli oikea päätös jättää hinkkaamatta SM:issa kirjaston nurkkaa, johon tuo kätkö jäi.

Viimeisessä tilassa kätkö lattialistan raossa, laakeria. Näitähän meillä ei kovin usein ollut mutta hienosti koirat löysivät sen. Tää oli etenkin Almalle hyvä, kun joutui tekemään tarkkuutta vaativaa työtä ihan ite eikä kätkö ollut missään "usual suspectissa".

Just teki nollakoirana tietysti ja onneksi sain nuo korkeat kätköt videolle. Oli nimittäin hyvin havainnoillistavat videot. Ei pääse mihinkään - vaikeaa on korkean ilmaisu 😔 Tätä asiaa mietiskelin enemmänkin viime viikolla:

Jossain vaiheessa kevättä totesin, että viimeinen kurotus on jäänyt pois ja ajattelin, että lasken kriteeriä, että riittää nousu seinää vasten ja siitä laskeutuminen ilmaisuun. No Just ei nyt ihan ostanut tätä kriteeriä 🙄 tai ei lukitse vastausta, jos kätkö on ratkaisevat 10 cm liian korkealla eikä Just ole varma, missä kohteessa kätkö on. Esim toukokuussa Selinan treeneissä Leppäveden koululla ja tehtiin kiipeilyseinällä korkeaa kätköä, niin sehän oli ihan katastrofi, kun Just ei suostunut millään ilmaisemaan, kun ei ollut varma, mikä otteista on kätköllinen. Tässä video pikkuhuoneiden löydöistä.

Tän kesän ja syksyn aikana on ollut kolme tapausta, joissa Just on löytänyt kätkön mutta ei oo pystynyt ilmaisemaan sitä kunnolla ja homma on päättynyt ajan loppumiseen tai valmiin sanomiseen turhautuneessa mielentilassa. Tää on kyllä aika paska homma, kun tulen vahvistaneeksi sekä huonoa työskentelyä että huonoa mielentilaa 🙈 Kaikissa näissä on yhteistä se, että kohteen alla on muutakin kamaa, johon haju on levinnyt. Myös se on yhteistä, että kaikki nämä mä olisin voinut arvata mutta en osaa yhtään ottaa riskiä, kun en näköjään uskalla arvata edes silloin, kun ei olisi mitään menetettävää 🙄

Tässä videossa näkyy erinomaisesti, mitä tapahtuu, kun kätkö on ratkaisevat 10 cm liian korkea, että Just voisi ilmaista itsevarmasti. Turhauma nousee, tulee ääntä ja lopulta yksi random-istuminen. Sitten käy ottamassa helpomman, saa siitä sosiaalisen palkan  ja 5 sekunnin päästä ilmaisee korkean. Vähän kuin se kävisi keräämässä rohkeutta. En ole estänyt sitä lähekkäiselle kätkölle menemisestä mutta palkalla arvottanut nämä. Esim. tässä tapauksessa helpommasta kätköstä tuli pelkkä sosiaalinen palkka ja korkeasta tuli superpalkka.

Ajatuksena oli, että treenataan vain niitä, joihin Just ylttää hyvällä pohjalla ja jos kokeessa kätkö jää korkeuden tai liukkauden vuoksi, niin sitten ei harmitella. No lopputulos on se, että max 120 korkeat hyvällä pohjalla Just ilmaisee kokeessakin hienosti, mutta muista menee vain hermot 🤯 Että ihan ei mennyt nappiin mun kaunis ajatus. 🙄

Näiden ajatusten pohjalta tartuin puhelimeen ja laitoin Selina Saimalalle viestiä, saisinko häneltä etäyksärin. Sainkin jo tällä viikolla ja nyt on ohjeet uuteen projektiin. Katsotaan, miten lähtee sujumaan!