Maanantaina Lyytillä kävi huono tuuri. Oltiin tallin jälkeen Pilvijärvellä uimassa, ja koirat tietty veti rantahepulia. Lyyti astui jotenkin huonosti ja reväytti olkansa. Käytiin keskiviikkona ortopedillä tarkistamassa, ettei ollut murtumia, nivelsiteitä mennyt ym. Pehmytkudosvammaksi todettiin, joten hoitona lepo, kipulääkitys ja fysioterapia. Tosi harmi juttu ja huono tuuri, mutta kavereiden koirille on viime aikoina käynyt vastaavanlaisissa tilanteissa paljon pahemmin (ristarit, nivelsiteet, murtumat), että ei revähdys tosiaan ole maailmanloppu.
Nyt sit tokoilut on tauolla, mutta viime sunnuntaina ennen onnettomuutta kerittiin kuitenkin Lyytin kanssa käydä yhet kisamaiset treenit uusilla säännöillä. Vähän oman keskittymisen kanssa oli haasteita, kun olin tuolta melkein suoraan menossa Justin valmennukseen ja "kaikki harjoitteli" tuomaria (Carina S-R) myöten. Palkkailin väleissä. Paikkaistuminen oli ihan moitteeton, Seuraaminen meni kohtuullisen hyvin, alussa ja käännöksissä hieman haparointia, mutta uudet jutut eli askeleet eteen ja taakse sekä käännös oikeaan juoksusta meni hyvin. Liikkeestä seisominen muuten ok mutta vinkui. Luoksetulo taas muuten ok mutta 4 kertaa haukahti :D Liikkeestä maahanmenokin oli ihan jees. Ysiä ois antanut jäävistä.
Sitten ruutu, josta alkoi vaikeudet. Kun lähetin ruutuun, Lyyti ois lähtenyt palkalle mutta kun en sanonut "palkka" vaan "ruutu", niin eihän se sit lähtenyt mihinkään. Ja sitten vähän pahoitti mieltään eikä ruutuhommasta tullut enää yhtään mitään. Noudossa tuli taas esiin vanha vika eli jäi toljottamaan kapulan kanssa. Kaukot teki mutta lisäkäskyillä. Hypyn teki mutta hitaasti.
Eli selvästi tossa alussa pysyi pakka vielä kasassa, mutta ruutu kohti palkkaa oli liikaa. En nyt sit tiedä, onko kissanruoka vaan liian kova juttu (treeneissä on aina jauhelihaa ym) vai onko se toi kisamainen tilanne, kun se häiritsee. Vai pitäiskö olla näyttämättä se ennen kehään menoa, vaikka se aina tulisikin sieltä repusta. Ja sitten pitäisi muistaa, että kun ollaan kisamaisessa TREENISSÄ tai kokeessa liike on jo nollautunut, niin auttaisi ja kehuisi koiraa, kun se lähtee tekemään (esim. noudossa lähtee tuomaan).
Noista treeneistä ajeltiin Kivikkoon Justin valmennukseen. Teemana putket. Ensin tehtiin vähän putkiin irtoamista, joka ei tosiaan ole Justin ongelma vaan mun luottamusongelma. Sitten putkijarrua. Ensin käännyttiin pari kertaa vasempaan, meni hienosti. Mut sit kun piti kääntyä oikeaan, Just kääntyi edelleen vasempaan :D Pari kertaa tehtiin, sitten autettuna ja polokoira joutui miettimään oikein kovasti, hidasti - ja kääntyi oikeaan! Kavereilla oli hauskaa, kun ne näki katsomoon Justin arpomisen putkessa. Tähän tauko.
Tauon jälkeen rataa. Nina oli suunnitellut kolme n. 11 esteen rataa, joista me tehtiin kahta - ja saatiiin kummatkin nollalla läpi! Ihanaa juosta meidän tasolle suunniteltua rataa, joka on mahdollista tehä nollalla! Pitäisi vain muistaa lähteä aina ajatuksen kanssa. Ekaksi lähettiin nimittäin "tosta vaan" ja meni ihan totaalisen sekoiluksi. Ja sitten tarkkana siinä, missä on kiire ja missä ei eli missä kannattaa hakea koira putkelta ja missä ottaa etumatkaa. Mutta oli kyllä ihanaa olla taas "oman koiran" kanssa treeneissä, kun se edellinen valmennus meni niin pipariksi.
Keskiviikkona meillä ei ollut Jannen treenejä, joten treenasin Justin hallilla. Ensin rengasta hyppytekniikkasarjan päässä. Aloitettiin siitä korkeudesta, mitä Just on viime aikoina tehnyt, ja nostettiin aina pari nappia ylöspäin. Toistoja taisi tulla 4 tai 5 ja lopulta oltiin maksikorkeudessa. Ei yhtään virhettä tai epäröintiä! Sitten A:ta, speedbump taas siinä kontaktilta 2. pinna ylös. Kolme toistoa, onnistumisprosentti 100. Seuraavaksi puomia, muistin tällä kertaa tehdä ohijuoksun lisäksi taaksejäännin, kaikki onnistui. Ja vielä keinua, jossa meinasi ensin tulla lentokeinu ja sitten seuraavat toistot meni vähän hitaammin. Mut sit rupes löytymään taas. Kaiken kaikkiaan ihan supertreenit, Just oli ihan loistava <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti